nro 15/2012 SISÄLLYSLUETTELO KH 194 KH 195 KH 196 KH 197 KH 198 KH 199 KH 200 KH 201 KH 202 KH 203 KH 204 KH 205 KH 206 KH 207 KH 208 KH 209 Kokouksen järjestäytyminen Kunnanvaltuuston päätösten laillisuusvalvonta Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Talouden seuranta Suunnitelman mukaiset poistot Vuoden 2012 talousarvion muuttaminen Vuoden 2013 talousarvio ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelma Valtuustoaloite kevyen liikenteen väylän saamiseksi kuntakeskuksesta kantatie 51:lle Valtuustoaloite koskien skuuttaus- ja skeittauspuiston perustamista Perusturvaosaston henkilöstötilanne Perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosäännön hyväksyminen ja kunnanhallituksen johtosäännön muuttaminen Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön muuttaminen Kunta-asunnot oy:n takausanomukset Palonummen 2 -alueen tonttien hinnoittelu Störsvikin alueen asemakaavoituksen toteuttamisjärjestys, kehittämiskorvaus uuden tulotien alueelle KH 210 Edustajien nimeäminen uudenmaan maakuntaparlamenttiin 2012 KH 211 KH 212 KH 213 HUS-kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Väliaikaisten varajäsenien määrääminen keskusvaalilautakuntaan Muut asiat KH 214 KASTE II-hanke: n hankehakemus ajalle 1.7.2013 31.12.2015 KH 215 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan 10.10.2012 kokouksen 115 ottaminen kuntalain 51 :n mukaisesti
Sivu 2 Nro 15/2012 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-22.05 tauko klo 19.40 19.55 Läsnä olevat jäsenet Penttinen Arto, puheenjohtaja Huittinen Markku, varajäsen Janhunen Taina, jäsen Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Laaksonen Merja, jäsen Martin Kirsi, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Ryynänen Tarja, jäsen Sarviaho Rainer, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Muut läsnä olevat Dahlqvist Rabbe, kv:n puheenjohtaja Oinonen Thea, kv:n II varapuheenjohtaja Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja, poissa 196 Sorvanto Jarkko, hallintojohtaja Nordman Tina, sivistystoimenjohtaja, läsnä :t 194-214 Skyttä Jorma, tekninen johtaja, läsnä :t 194-203 Öberg Benita, perusturvajohtaja, läsnä :t 194-214 Laurikainen Reijo, taloussuunnittelija, läsnä :t 194-203 Asiat 194-215 Allekirjoitukset Arto Penttinen puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä Kirsi Martin pöytäkirjantarkastaja Heikki Kaisla pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 29.10.2012 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintojohtaja
Sivu 3 KH 194 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita Kirsi Martinin ja Heikki Kaislan pöytäkirjantarkastajiksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 4 KH 195 KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA katsoo, etteivät valtuuston 8.10.2012 tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 5 KH 196 LAUTAKUNTIEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto 3/8.10.2012 Tekninen lautakunta 8/25.9.2012 Sivistyslautakunta 8/20.9.2012 Kunnanhallituksen puheenjohtajan päätöspöytäkirja 15.10.2012 1 Kunnanjohtajan henkilökohtainen lisä Kunnanjohtajan päätöspöytäkirja 8.10.2012 51 Teknisen toimen selvitystyön hankinta Hallintojohtajan päätöspöytäkirja 27.9.2012 6 Hallinnon suunnittelijan osallistumien iltakokoukseen Hallintojohtajan päätöspöytäkirja 4.10.2012 7 Johdon sihteerin osallistuminen vaalijärjestelmän kenraaliharjoitukseen Hallintojohtajan päätöspöytäkirja 10.10.2012 8 Hallinnon suunnittelijan osallistuminen Omakoti-messuille Hallintojohtajan päätöspöytäkirja 10.10.2012 9 Johdon sihteerin ja hallinnon suunnittelijan määrääminen osallistumaan kunnallisvaalien järjestelyihin Käsittely: Kunnanjohtaja Isotupa poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hallintojohtaja Sorvanto toimi esittelijänä tämän pykälän ajan. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 6 KH 197 SAAPUNEET KIRJEET, ILMOITUKSET JA PÄÄTÖKSET Kunnanhallitukselle ovat saapuneet seuraavat kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset. Asiakirjat ovat kokouksessa nähtävillä. merkitsee seuraavat kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset tiedoksi: Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Lausuntopyyntö 25.9.2012 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden lautamiesten lukumäärästä Verohallinto Tiedote 26.9.2012 Verovuoden 2011 tuloverotuksen julkisten tietojen luovuttamien kunnanhallituksille Valtiovarainministeriö Päätös 4.9.2012: Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähentämisestä perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta vuodelle 2012 Lohjan kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunnan 25.9.2012 kokouksen pöytäkirja Järvenpään kaupunki Ote sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjasta 19.9.2012 82 Alueellisen perhehoidon erityisyksikkö Pihlajan yhteistoimintasopimuksen uudistaminen 1.1.2013 lähtien Nummi-Pusulan kunta Ote kunnanhallituksen pöytäkirjasta 17.9.2012 149 Yritysten työvoiman rekrytoinnin tukihanke Kårkulla samkommun Kutsu ja esityslista kuntayhtymän valtuuston kokoukseen 11.10.2012 Uudenmaan liitto Pöytäkirja maakuntahallituksen kokouksesta 24.9.2012 merkitsi kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset tiedoksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 7 KH 198 TALOUDEN SEURANTA käsittelee talousseurannan. merkitsee talousseurannan tiedoksi. merkitsi talousseurannan tiedoksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 8 KH:402 /2012 KH 199 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Poistosuunnitelman tarkistaminen Kunnanvaltuusto on päättänyt 28.5.2012 44 tilinpäätöksen vuodelta 2011 hyväksymisen yhteydessä tarkistaa poistosuunnitelmaa tilikaudelle 2013. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tarkistanut 15.11.2011 yleisohjettaan kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Tarkistettu yleisohje korvaa kuntajaoston 7.10.2008 antaman yleisohjeen. Poistoajan pituudessa kuntajaosto suosittaa poisto-ohjeen liitteen poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Vastaava täydennys on lisätty myös liitteen alkuun. Muilta osin tarkistukset ovat vähäisiä päivämäärä tms. tarkistuksia. Poistojen oikeaa tasoa on arvioitava myös kirjanpito- ja kuntalakien edellyttämän oikean ja riittävän kuvan antamisen tarkoituksessa. Jos hyödyke poistosuunnitelman yhteydessä olisi alarajaa käyttämällä poistettava kokonaan lisäpoistoina, mutta hyödyke tuottaa tuloa tai sitä käytetään edelleen palvelutuotannossa ja on ilmeistä, että hyödykkeen tulonodotukset ja/tai palvelutuotantokyky ovat edelleen olennaisia, sille määriteltäisiin todennäköinen jäljellä oleva taloudellinen pitoaika, jona aikana jäljellä oleva hankintameno poistettaisiin. Tällä menettelyllä vältytään tarkistetun poistosuunnitelman käyttöönottovuodelle muutoin kohdistuvien kertapoistojen poikkeukselliselta määrältä ja suunnitelmapoistot jakautuisivat tasaisemmin useammalle vuodelle. Poistosuunnitelman jaottelussa on käytetty asiantuntija-apuna teknisen hallinnon asiantuntijaa ja poistoajat perustuvat rakennusten taloudelliseen pitoaikaan. Tarkistettua yleisohjetta suositellaan noudatettavan viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen, mutta sitä saa soveltaa jo aikaisemmalta tilikaudelta. n kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnitelmapoistojen perusteet 3.9.2012 141 seuraavasti tilivuodesta 2013 alkaen: SUUNNITELMAPOISTOJEN PERUSTEET 1.1.2013 ALKAEN PYSYVÄT VASTAAVAT Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 9 Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot tasapoisto 2-5 vuotta* Aineettomat oikeudet tasapoisto 5-20 vuotta* Liikearvo tasapoisto 2-5 vuotta* Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 2-5 vuotta* Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 20-50 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 20-30 vuotta Talousrakennukset tasapoisto 10-20 vuotta Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 20-30 vuotta Asuinrakennukset tasapoisto 30-50 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet ja torit tasapoisto 15-20 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat tasapoisto 10-30 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet tasapoisto 15-30 vuotta Vedenjakeluverkosto tasapoisto 30-40 vuotta Viemäriverkko tasapoisto 30-40 vuotta Kaukolämpöverkko tasapoisto 20-30 vuotta Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet tasapoisto 15-20 vuotta Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset tasapoisto 10-12 vuotta Maakaasuverkko tasapoisto 20-25 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot tasapoisto 15-20 vuotta Sähkö-, vesi yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet tasapoisto 10-20 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet tasapoisto 15-20 vuotta Liikenteen ohjauslaitteet tasapoisto 10-15 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet tasapoisto 10-15 vuotta Koneet ja kalusto Rautaiset alukset tasapoisto 15-20 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet tasapoisto 8-15 vuotta Muut kuljetusvälineet tasapoisto 4-7 vuotta Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5-10 vuotta Muut raskaat koneet tasapoisto 10-15 vuotta Muut kevyet koneet tasapoisto 5-10 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet tasapoisto 5-15 vuotta Atk-laitteet tasapoisto 3-5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3-5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 10 * erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000, vuosikuluksi. päättää, että n kunnan poistosuunnitelma on 1.1.2013 lähtien seuraava: POISTOSUUNNITELMA PYSYVÄT VASTAAVAT Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot tasapoisto 2 vuotta Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta Liikearvo tasapoisto 2 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 2 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset, kiviset tasapoisto 40 vuotta Hallinto- ja laitosrakennukset, puiset tasapoisto 20 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset tasapoisto 10 vuotta Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet ja torit tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat tasapoisto 10 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet tasapoisto 15 vuotta Vedenjakeluverkosto tasapoisto 30 vuotta Viemäriverkko tasapoisto 30 vuotta Kaukolämpöverkko tasapoisto 20 vuotta Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet tasapoisto 15 vuotta Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset tasapoisto 10 vuotta Maakaasuverkko tasapoisto 20 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot tasapoisto 15 vuotta Sähkö-, vesi yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet tasapoisto 10 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet tasapoisto 15 vuotta Liikenteen ohjauslaitteet tasapoisto 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Rautaiset alukset tasapoisto 15 vuotta Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 11 Puiset alukset ja muut uivat työkoneet tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- yms. Laitteet tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000, vuosikuluksi. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 12 KH:520 /2012 KH 200 VUODEN 2012 TALOUSARVION MUUTTAMINEN KH 1.10.2012 183 Vuoden 2012 talousarvion verotuloiksi on hyväksytyssä talousarviossa merkitty 23,52 miljoonaa euroa kunnallisveron osalta, 0,524 miljoonaa euroa yhteisöveron osalta ja 1,759 miljoonaa euroa kiinteistöveron osalta. Yhteensä verotuloarvio oli 25,803 miljoonaa euroa. Tämän hetken ennusteen mukaan kunnan verotuloarviota on syytä tarkistaa. Muun muassa kiinteistöverojen laskeminen vuodelle 2012 ja marraskuun verotulojen oikaisutilitys aiheuttavat muutostarpeen talousarvion verotuloarvioon. Kuntaverojen kertymäosuuden arvioidaan vuoden 2012 osalta olevan 23,156 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotulojen 1,352 miljoonaa euroa. Yhteisöverokertymäksi arvioidaan noin 0,46 miljoonaa eroa. Tilikauden tulokseksi tulisi näin ollen noin -500 000 euroa. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää vuoden 2012 talousarvion kunnallisverotuloiksi 23,156 miljoonaa euroa, kiinteistöverotuloiksi 1,352 miljoonaa euroa ja yhteisöverotuloiksi 460 000 euroa. Käsittely: Laaksonen Janhusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Koska oli tehty kannatettu ehdotus pöydälle panosta, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat pöydälle panoa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista, äänestävät ei. Äänestyksessä pöydälle pano voitti äänin 6 (Janhunen, Karell, Laaksonen, Martin, Penttinen, Svanfeldt) 5 (Kaisla, Parviainen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho). KH 200 Asia jätettiin pöydälle. Verotuloennusteen alentaminen tulee vaikuttamaan merkittävästi kunnan vuoden 2012 tulokseen. Ennuste verotulojen oikaisutilityksestä tuli elokuun lopulla. Asiasta on alustavasti informoitu kunnanhallitusta. Kunnan johtoryhmä on selvittänyt verotuloennusteen paikkansa pitävyyttä ja analysoinut kunnan talouden kokonaistilannetta sekä tutkinut toimenpidemahdollisuuksia, joilla voidaan kompensoida ennustettua verotulojen alentumista vaikuttamalla muihin kunnan tuloihin ja menoihin. Toimintatulot ovat 12,6 prosenttia kokonaistuloista ja koostuvat omaisuuden myynnistä (mm. tontit) ja erilaisista maksuista, kuten päivähoito-, vesi- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 13 ja viemärimaksuista. Toimintatulot ovat syyskuun alun tilanteen mukaan jäljessä ns. tasaisen kertymän mukaan. Tämä johtuu laskutuksen jaksotuksista, sillä käyttömaksujen laskutus tapahtuu viiveellä. Lisäksi yleinen taloudellinen tilanne on selvästi vaikuttanut tonttimyyntiä hidastavasti. Toimintamenot koostuvat pääasiassa henkilöstökuluista (31,5 %) ja palveluiden ostoista (58,9 %). Lisäksi toimintamenoihin kuuluvat materiaaliostot, avustukset ja muut toimintakulut. Muut tulokseen vaikuttavat menot ovat korkomenot ja poistot. Korkojen alhaisen tason vuoksi korkomenot tulevat alittumaan talousarvion. Myös osa investoinneista siirtyy, jolloin poistojen ennustetaan jäävän budjetoitua alemmaksi. Toimintamenot ovat kehittyneet talousarvion mukaisesti. Loppuvuoden osalta henkilöstömenoihin voitaisiin vaikuttaa vain rajuin menetelmin, jotka kokemuksen mukaan toisaalta lisäävät hallintokuluja ja toisaalta vähentävät henkilöstön työmotivaatiota. Lyhyellä tähtäimellä kustannusvaikutukset ovat jopa negatiivisia. Johtoryhmän päätelmänä on, että henkilöstömenoihin ei käytännössä pystytä vaikuttamaan toiminnan laadun kärsimättä. Ostomenot taas syntyvät suurimmalta osin LOST:n ja HUS:n maksuista, jotka ovat ennakkoon sidottuja ja jotka tasataan myöhemmin kulutuksen mukaiseksi. Johtoryhmä on syyskuun alussa päättänyt ilmoittaa osastoille, että palveluiden ostoissa sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoissa on noudatettava erityistä tarkkuutta. Lisäksi on kiinnitetty huomiota talousarvion toimintatuottojen saavuttamiseen. Tekninen osasto onkin saanut tehtäväksi laatia suunnitelman siitä, kuinka tekninen osasto pysyy vuoden 2012 talousarviossa toimintatuottojen osalta tai jopa ylittää talousarvion. Teknisen osaston tulee kiinnittää huomiota erityisesti tonttimyyntiin ja sen tehostamiseen. Lisäksi ns. Palonummi 2 alue tuli saada avatuksi myyntiin mahdollisimman pikaisesti ja tämän mahdollistamat toimenpiteet piti viipymättä aloittaa. Näillä toimenpiteillä haetaan sellaista vaikuttavuutta, jolla tulos saataisiin pysymään positiivisena. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää vuoden 2012 talousarvion kunnallisverotuloiksi 23,156 miljoonaa euroa, kiinteistöverotuloiksi 1,352 miljoonaa euroa ja yhteisöverotuloiksi 460 000 euroa. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 14 KH:521 /2012 KH 201 VUODEN 2013 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2014-2016 TALOUSSUUNNITELMA Liite 1 n kunnanhallitus on 11.6.2012 118 päättänyt vuoden 2013 talousarviokehyksestä. Vuoden 2013 kehyksen lähtökohtana on pidetty vuoden 2012 talousarviota sekä tiedossa olevia muutoksia. Vuoden 2013 inflaatiokehityksen odotetaan olevan 2,5 %. Henkilöstökuluihin on sisällytetty palkkakustannusten 2,3 %:n nousun aiheuttama määrärahojen kasvu. Väestönkasvu on 2,51 % (Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 2040 mukainen n kasvuennuste vuodelle 2012) ja sen vaikutus kustannuksiin on 1,81 %. Ensi vuoden talousarviossa ja taloussuunnitelmavuosien valmistelussa lähdetään siitä, että tuloveroprosentti on edelleen 21 prosenttia. Kiinteistöveroprosentteja korotetaan siten, että yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 0,80 prosentista 1,35 prosenttiin, vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,38 prosentista 0,5 prosenttiin, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,98 prosentista 1,1 prosenttiin ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 2 prosentista 3 prosenttiin. Valtion talouden kehys vuosille 2013 2016 valmistui maaliskuun 2012 lopussa. Valtion ensi vuoden talousarvio on eduskunnan käsittelyssä. Ensi vuonna valtionosuuksien lisäleikkaus on yhteensä 125 miljoonaa euroa, seuraavana 250 miljoonaa euroa ja 2015 vuoden leikkaus on 500 miljoonaa euroa. Leikkaus toteutetaan tasasuuruisena /asukas -eränä eikä valtionosuuksien indeksitarkistukseen kosketa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi kuitenkin jäädytetään vuodelle 2013. Vuotta 2013 koskeva valtionosuuksien leikkaus on noin 141 /asukas, vuonna 2014 se on 165 /asukas ja vuoden 2015 leikkaus on 210 /asukas. Kehyksessä laskettuihin valtionosuuksiin vuodelle 2013 on tehty Kuntaliiton ilmoittama arvio 2,7 %:n indeksitarkistus. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tarkistanut 15.11.2011 yleisohjettaan kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Tarkistettu yleisohje astuu voimaan 1.1.2013. Uuden suosituksen mukaan poistoaikojen pituutena käytetään suosituksen alarajoja, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Poistosuunnitelman tarkistamisen euromääräinen vaikutus on alustavasti arvioiden otettu huomioon talousarvioluonnoksessa, mutta muutoksen vaikutus vuoden 2013 tilikauden tulokseen täsmentyy myöhemmin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 15 Investointien määräksi (netto) ehdotetaan 5,46 miljoonaa euroa vuodelle 2013. Talousarvioehdotuksen 2013 toimintakate on -29,2 MEUR. Tilikauden tulos ja ylijäämä on 182 tuhatta euroa. käy lähetekeskustelun vuoden 2013 talousarviosta ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmasta. kävi lähetekeskustelun vuoden 2013 talousarviosta ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmasta. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 16 KH:508 /2012 KH 202 VALTUUSTOALOITE KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN SAAMISEKSI KUNTAKESKUKSESTA KANTATIE 51:LLE Luettiin valtuutettu von Essenin ja varavaltuutettu Halosen jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa toivotaan, että kunta pyrkisi kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että pyörä- ja kävelytie saadaan kuntakeskuksesta etelään kantatie 51:lle asti. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 17 KH:509 /2012 KH 203 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SKUUTTAUS- JA SKEITTAUSPUISTON PERUSTAMISTA Valtuutetut Pesonen ja Paasikivi ovat jättäneet ja allekirjoittaneet 8.10.2012 valtuustoaloitteen koskien skuuttaus- ja skeittauspuiston perustamista. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. päättää lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 18 KH:522 /2012 KH 204 PERUSTURVAOSASTON HENKILÖSTÖTILANNE n yksiköissä työskentelevän siirtoluettelossa olevan henkilöstön on viimeistään 17.10.2012 vahvistettava jäävätkö he Lohjan kaupungin palvelukseen vai siirtyvätkö he siirtosopimuksen mukaisesti n kunnan palvelukseen. Jotta voidaan varmistaa tarvittava henkilöstö 1.1.2013 alkaen, on tiettyjen virkojen ja toimien osalta rekrytointi jo aloitettu. Nämä vakanssit on perustettu n kunnanvaltuuston päätöksellä (KV 8.10.2012 73). Hakuaika sosiaalityöntekijöiden ja toimistosihteerien tehtäviin päättyy 15.10.2012 klo 15.45 ja haku lääkärin virkoihin klo 15.45. Perusturvajohtaja selostaa kokouksessa ajankohtaista tilannetta ja mahdollisia jatkosuunnitelmia, joilla turvataan riittävä henkilöstömäärä laadullisesti hyvän palvelun antamiseksi. Käsittely: päättää 1. merkitä selostusosan tiedoksi ja 2. oikeuttaa perusturvajohtajan jatkamaan suunnittelua siten, että laadullisesti hyvät palvelut taataan. Esittelijä lisäsi päätösehdotukseen seuraavan kohdan: 3. oikeuttaa kunnanjohtajan ja perusturvajohtajan allekirjoittamaan aiesopimuksen Doctagon Oy:n kanssa perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnasta ja neuvottelemaan varsinaisesta sopimuksesta. päätti 1. merkitä selostusosan tiedoksi ja 2. oikeuttaa perusturvajohtajan jatkamaan suunnittelua siten, että laadullisesti hyvät palvelut taataan 3. oikeuttaa kunnanjohtajan ja perusturvajohtajan allekirjoittamaan aiesopimuksen Doctagon Oy:n kanssa perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnasta ja neuvottelemaan varsinaisesta sopimuksesta. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 19 KH:524 /2012 KH 205 Liite 2 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN JA KUNNANHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN n kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut omana toimintana 1.1.2013 alkaen. Uuden tehtäväalueen, perusturvan, perustamisesta aiheutuu myös johtosääntötasoisia muutoksia. Kunnanvaltuusto on 3.9.2012 61 perustanut perusturvaosaston ja tehnyt tältä osin tarvittavat muutokset kunnan hallintosääntöön. Nyt hyväksyttäväksi esitetään perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosääntö. Johtosääntömuutos aiheuttaa luottamushenkilöorganisaatiossa kahden uuden toimielimen perustamisen: perusturvalautakunnan ja sen alaisen yksilöasioita käsittelevän yksilöasioiden jaoston. Viranhaltijaorganisaation osalta perusturvaosasto jaetaan kolmeen tulosalueeseen eli terveyspalveluihin, sosiaalipalveluihin ja vanhuspalveluihin. Viranhaltijoiden omalla tehtäväalueellaan käyttämästä toimivallasta määrätään perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosäännössä. Sitä vastoin esimerkiksi henkilöstö- tai hankintatoimivallasta määrätään kunnan henkilöstösäännössä ja hankintasäännössä. Viranhaltijoiden yksilöasioissa käyttämästä toimivallasta määrää perusturvalautakunta erillisellä päätöksellä. Perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosääntö on laadittu niin, että se on rakenteellisesti ja sääntelytasoltaan samanlainen muiden lautakuntien ja lautakuntien alaisten osastojen johtosääntöjen kanssa. Uusi johtosääntö astuu voimaan 1.1.2013. Samalla kumotaan kunnanhallituksen johtosäännön sosiaali- ja terveystoimen järjestämistä koskevat pykälät. Perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosääntö on käsitelty kunnan yt-ryhmässä 16.10.2012. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. hyväksyy 1.1.2013 alkaen voimaan perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosäännön liitteen mukaisesti 2. kumoaa 31.12.2012 lukien kunnanhallituksen johtosäännön pykälät 4 ja 5. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 20 KH:525 /2012 KH 206 Liite 3 TEKNISEN LAUTAKUNNAN JA YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SEKÄ TEKNISEN OSASTON JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Osana n kunnan johtamisjärjestelmän kehittämistä tarkastellaan myös teknisen osaston organisaatiota ja toimivaltakysymyksiä. Nyt tehtävillä johtosääntömuutoksilla kehitetään teknisen osaston toimintaa ja tehdään muutokset teknisen osaston johtamisjärjestelmään. Tässä yhteydessä otetaan huomioon myös maaseutuhallinnon organisoinnissa vuoden vaihteessa tapahtuvat muutokset ja varaudutaan teknisen osaston hallintohenkilökunnan eläköitymisien aiheuttamaan muutostarpeeseen. Nyt hyväksyttäväksi esitetään muutoksia teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntöön. Muutokset nykyiseen johtosääntöön käyvät ilmi oheismateriaalista. Johtosääntömuutos ei aiheuta muutoksia luottamushenkilöorganisaatiossa. Viranhaltijaorganisaation osalta tekninen osasto jaetaan edelleen kolmeen tulosalueeseen. Tulosalueiden nimien ja tulosaluepäällikköinä toimivien viranhaltijoiden osalta tapahtuu muutoksia. Viranhaltijoiden omalla tehtäväalueellaan käyttämästä toimivallasta määrätään teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännössä. Sitä vastoin esimerkiksi henkilöstö- tai hankintatoimivallasta määrätään kunnan henkilöstösäännössä ja hankintasäännössä. Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntö on rakenteellisesti ja sääntelytasoltaan samanlainen muiden lautakuntien ja lautakuntien alaisten osastojen johtosääntöjen kanssa. Johtosääntömuutokset astuvat voimaan 1.1.2013. Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntö on käsitelty kunnan yt-ryhmässä 16.10.2012. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy 1.1.2013 alkaen muutokset teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntöön liitteen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 21 KH:364 /2012 KH 207 KUNTA-ASUNNOT OY:N TAKAUSANOMUKSET EKEJAMAAP 3.10.2012 37 Kunta-asunnot Oy anoo tytäryhtiölleen Kunta-aravat Oy:lle 276 176 euron suuruista omavelkaista takausta lainalle, joka otettaisiin korvaamaan kunnalle vuonna 2002 poismaksettuja tertiäärilainoja varten otettua lyhytaikaista lainaa ja Kunta-asunnot Oy:lle 551 863 euron suuruista omavelkaista takausta sosiaaliseen asumiseen otettujen lainojen muuntamiseksi lyhytaikaisesta pitkäaikaiseksi lainaksi. Lähtökohtana ensimmäiselle lainatakauspyynnölle olisi oikaista virheellinen menettely asuntokannan luovuttamisen yhteydessä. Tertiäärilainatakaus kohdennettaisiin vuokratalokohtaisesti n kunnassa. Toisen takauspyynnön toteutuessa kunnan takausvastuuksi tulisi 85 euroa neliömetriä kohden. Lisäksi Kunta-asunnot Oy tiedustelee kunnan kantaa suunnattuun osakeantiin omistajakunnille osakepääoman korottamiseksi ja halukkuutta merkitä yhtiön osakkeita. (Kunta-asunnot Oy:n kirje 28.6.2012 ja Aran kirje 8.5.2012 liitteinä). Kunnanvaltuusto on 11.3.2002 17 päättänyt luovuttaa omistamiensa kiinteistöosakeyhtiöiden osakekannan Kunta-aravat Oy:lle apporttimenettelyllä siten, että n kunta sai luovuttamansa omaisuuden vastikkeeksi Kunta-aravat Oy:n uusia osakkeita ja Kunta-aravat Oy maksoi kunnalle sen luovuttamiin yhtiöihin sijoittamansa tertiääri- ja muut lainat osakassopimuksessa olevin ehdoin ja maksuajoin. Kunta vastasi apporttiomaisuuden luovutuskirjan perusteella luovutuksen kohteissa olevista lainoista ja muista velkakirjoissa mainituista velvoitteista siltä osin, kun niitä erääntyi maksettavaksi 1.7.2002 mennessä ja siitä eteenpäin Kunta-aravat Oy. Luovutettavien yhtiöiden kiinnitetyt panttikirjat luovutettiin vapaina Kunta-aravat Oy:n haltuun. Vuokra-asunnoista luopumiseksi tehdyn päätöksen perusteina Kunnanvaltuuston pöytäkirjan liitteenä olevassa osakassopimuksessa on mainittu mm. seuraavaa: - Osakkeenomistajien taloudellinen tuki rajoittuu osakemerkintään. Osakkeenomistajat eivät muutoin sitoudu tukemaan taloudellisesti yhtiötä. - Kunta-asunnot Oy:n tulee huolehtia toiminnassaan tarvittavien lainavakuuksien järjestämisestä, kun kysymys on asuntojen uustuotannosta tai peruskorjattavien asuntojen omarahoitusosuuksista. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 22 - Mikäli osakkeenomistaja on antanut takauksen tai muun vakuuden Kunta-asunnot Oy:öön tai sen tytäryhtiöön apporttina siirtyvän vuokratalokiinteistön tai yhtiön puolesta, Kunta-asunnot Oy tai sen tytäryhtiö sitoutuu vapauttamaan kyseisen vakuuden osakkaan käyttöön ja järjestämään uuden vakuuden yhden vuoden kuluessa siitä, kun omistusoikeus on siirtynyt. - Osakkeenomistaja voi niin halutessaan vaikuttaa alueensa vuokraustoimintaan tukemalla taloudellisesti Kunta-asunnot Oy:tä tai sen tytäryhtiötä, myöntämällä esim. lainoja tai antamalla takauksia taikka muulla tavoin. Tässä tarkoitetusta tuesta koituva taloudellinen hyöty siirretään yhtiön omistaman vuokratalokiinteistön tai -yhtiön hyväksi siten kuin kyseinen osakkeenomistaja ja Kunta-asunnot Oy tai sen tytäryhtiö keskenään sopivat. Kunta-asunnot Oy:n edustaja tulee kokoukseen selvittämään takausasiaa. Merkitään tj. Jarmo Kuosan esitys tiedoksi. Ehdotuksen mukaan. KH 207 Liite 4 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää: 1) myöntää Kunta-asunnot Oy:n tytäryhtiölle Kunta-aravat Oy:lle riittävää vastavakuutta vastaan 276 176 euron suuruisen omavelkaisen takauksen lainalle, joka otetaan korvaamaan kunnalle pois maksettuja tertiäärilainoja varten otettua lyhytaikaista lainaa 2) myöntää Kunta-asunnot Oy:lle riittävää vastavakuutta vastaan 551 863 euron suuruisen omavelkaisen takauksen sosiaaliseen asumiseen otettujen lainojen muuntamiseksi lyhytaikaisesta pitkäaikaiseksi lainaksi 3) valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään takausten vastavakuuden. Lisäksi kunnanhallitus päättää ilmoittaa Kunta-asunnot Oy:lle, että se ei ole halukas merkitsemään uusia osakkeita suunnatun osakeannin kautta. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 23 KH:526 /2012 KH 208 PALONUMMEN 2 -ALUEEN TONTTIEN HINNOITTELU EKEJAMAAP 3.10.2012 36 Oheismateriaali Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta on tehnyt ehdotuksen tonttien Liite 2 hinnoittelua varten (13.3.2012/ 3) Palonummen kaaren alkuosan ja Palonummen mäen varrelta. Palonummen 1 alueen hintalistan mukainen tontin keskihinta on 53 579 euroa ja tontin keskikoko 1 502,09 m². Palonummen 2 alueen alkuosan tontin keskihinta ehdotuksen mukaan on 65 562 eur ja tontin keskikoko 1 590 m². Mainittakoon, että liitteen taulukossa tonttien pinta-alat on täsmentyneet kaavoittajan mittauksen mukaisesti. Muutokset ovat vähäisiä. Koko Palonummen 2 alueen tonttien keskikoko on 1 585,94 m² ja keskihinta 66 180 euroa. Kiinteistönvälittäjää on kuultu tonttihintoja määritettäessä. Hinnoittelussa huomioitu, että tontit on tarkoitus panna myyntiin v. 2013. Oheismateriaali ja liitteet: - Oheismateriaalina elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan päätöksen liite (13.3.2012/ 3 /liite no 2) - Liitteenä tonttihintataulukko ja asemakaava Esitetään kunnanhallitukselle, että Palonummen 2 alueen tontin hinnat määritetään liitteen mukaisesti niiden tonttien osalta joille hintaa ei vielä ole ehdotettu. Myyntiajankohdaksi on oletettu v. 2013. Ehdotuksen mukaan. KH 208 Liite 5 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää ottaa Palonummi 2 alueen uudet korttelialueet myyntiin ja vahvistaa tonttien hinnat liitteen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 24 TEKNLTK:235 /2012 KH 209 STÖRSVIKIN ALUEEN ASEMAKAAVOITUKSEN TOTEUTTAMISJÄRJESTYS, KEHITTÄMISKORVAUS UUDEN TULOTIEN ALUEELLE EKEJAMAAP 20.12.2011 30 Oheismateriaali Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta 10.3.2011/ 10 päätti - että Störsvikin uuden tulotien asemakaava-alueen maankäyttösopimusten valmistelussa otetaan aikalisä, koska osa maanomistajista haluaa lisäaikaa tonttiensa myyntiä varten; - antaa teknisen toimiston tehtäväksi lähettää niille maanomistajille, jotka edellyttävät muutoksia sopimusluonnokseen, Maankäyttösopimusten ja korvausten periaatteet Störsvikin osayleiskaava-alueella ssa - asiakirjan ja pyytää heitä arvioimaan vielä, olisivatko ko. asiakirjan periaatteet hyväksyttävissä ja - antaa teknisen toimiston tehtäväksi jatkaa maankäyttösopimusten valmistelua sen jälkeen kun maanomistajilta on aikataulullinen valmius sopimusten hyväksymiseen. Sopimusten hyväksymiseen pääosin ei vielä valmiutta ole. Tilanne on ennallaan. Kh 22.8.2011/ 167 lausunnossaan maakuntakaavaluonnoksesta päätti mm. että Sunnanvik-Störsvikin alue Taajamatoimintojen osoittaminen reservialueiksi ei ole perusteltua, sillä osa alueista on jo asemakaavoitettu ja osalla alueesta on maankäyttösopimukset. Störsvikin alueelle tulee merkitä tiivistämisvelvoite. Merellisyyden ja vapaa-ajan aktiviteettien korostaminen imagotekijänä jatkosuunnittelussa on keskeistä. Störsvikin yleiskaavan golf-kartanon RM/s- korttelin eteläpuoleiset korttelialueet tulee merkitä taajamatoimintojen alueeksi. Alueella on asemakaavoitettuja pysyvän asumisen korttelialueita, ja alueen vapaa-ajan asuntojen käyttö on muuttunut pääosin ympärivuotiseksi. Ero vapaa-ajan asumisen ja pysyvän asumisen välillä on vähäinen. Alueella on kunnallistekniikka, hyvät tieyhteydet ja kunnallisia palveluja järjestetty. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 25 Sunnanvikin ja Störsvikintien risteysten perusparannussuunnittelu on käynnissä kunnan ja ELY-keskuksen yhteistyönä, asiantuntijana SITO. Siinä kuitenkin on kysymys pienistä korjauksista eritasoliittymän toteuttamista ei ole tietoa. Jos maankäyttösopimukset ei toteudu, tai vain osittain toteutuisivat, kunnalla on mahdollisuus periä maankäyttö- ja rakennuslain 91c :n mukaisesti kehittämiskorvaus. - asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutettu osuus kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioidusta kustannuksista - arvonnousu määritellään soveltuvin osin lunastuslain mukaisesti - kehittämiskorvauksesta vähennetään luovutettavan katualueen arvo ja katualueen korvaus Maanmittaustoimiston lausunto pyydetään ja maanomistajia kuullaan, mutta kunta päättää. Sunnanvikin risteykseen suunnitellaan parhaillaan kunnan ja ELYkeskuksen yhteistyössä pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Ne on tarpeen joka tapauksessa ennekuin eritasoliittymä rakennetaan. Eritasoliittymän aikataulusta ei ole tietoa. Hanke ei ole ELY-keskuksen suunnitteluhankkeiden listallakaan. Ottaen huomioon maankäyttösopimustilanteen ja Sunnanvikin eritasoliittymän rakentamisen siirtymisen kokoajan myöhäisemmäksi on perusteltua laatia Störsvikin alueen asemakaavoitukselle uusi osa-alueiden toteutusjärjestys. Asiaan liittyy myös se, että Störsvikin tienvarrelle rakennetaan kevyen liikenteen väylä, joten Störsvikin tielle voidaan osoittaa tuvallisesti lisäliikennettä. Maankäytön kehityskuvan toisen vaiheen osana Störsvikin alueen asemakaavoitukselle laaditaan uusi osa-alueiden toteutusjärjestys. Päätös lähetetään tiedoksi niille tulotien alueen maanomistajille joille on maankäyttösopimusluonnokset tehty. Ehdotuksen mukaan. = EKEJAMAAP 4.5.2012 14 Oheismateriaali Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 26 Liite 3 Maanomistajilta on saatu yksi kirje. Sen periaatteiden mukaisesti maan käyttösopimuksia ei voida tehdä. Periaatteista on informoitu maanomistajia jo aikaisemmin. Jotta asia saadaan edistymään, maanomistajille on laadittu ehdotus jatkotoimenpiteiksi kirjeen muodossa. Kirjeestä selviää esitetyt vaihtoehdot. Oheismateriaali ja liitteet: Oheismateriaalina maankäyttösopimuksen periaatteet ja maanomistajan kirje Liitteenä kirje maanomistajille. Kirje lähetetään maanomistajille. Sen jälkeen käsittelyä jatketaan. Ehdotuksen mukaan. EKEJAMAAP 15.6.2012 20 Liite 2 Liitteenä on maanomistajien vastaukset lähetettyyn kirjeeseen koskien kehittämiskorvausta maankäyttösopimuksen vaihtoehtona. Myös puhelimitse on oltu kuntaan yhteydessä. Kokoukseen tulee Lounais-Suomen maanmittaustoimistosta Seppo Sadeharju selostamaan kehittämiskorvauksen määrittämistä ja käytännön esimerkkejä sen käytöstä. Oheismateriaali ja liitteet: Liitteenä maanomistajien kirjeet. Käsittely: Päätösehdotus: Annetaan kokouksessa asiantuntija informaation ja yleiskeskustelun pohjalta. Päätettiin lisätä Karl-Olof Isakssonin kirje liitteeksi ja oheismateriaaliksi Seppo Sadeharjun esitys. Esitetään kunnanhallitukselle, että uuden tulotien alueella on otettava käyttöön kehittämiskorvaus mikäli asemakaava hyväksytään, koska kaikki maanomistajat eivät halua tehdä maankäyttösopimusta. Maankäyttösopimus on edelleen mahdollinen niiden maanomistajien kanssa, jotka haluavat sen tehdä. Maankäyttösopimusluonnokset on valmiit. Ehdotuksen mukaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 27 KH 209 Tekninen lautakunta on 14.9.2010 67 lähettänyt Störsvikin alueen asemakaavaehdotuksen edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen siihen on tehty vähäisiä korjauksia ja täydennyksiä. Asemakaavaehdotus on siis loppukäsittelyä varten valmiina. Mm. Asuntosäätiöllä on alueella ilmaisluovutettavia alueita, jolloin heidän tarpeeseen maankäyttösopimus on tarkoituksenmukainen ratkaisu. Störsvikin yleiskaava-alueelle on tehty maanomistajakohtainen hyötyanalyysi 30.5.2008 Maakanta Oy:n toimesta. Hyötyanalyysissa maankäyttösopimuskorvauksia varten on jyvitetty maanomistajakohtaisesti infran suunnittelu- ja rakentamiskustannukset kaavoituksen arvonnousun suhteessa. Tämä hyötyanalyysi luo hyvän lähtökohdan kehittämiskorvausehdotusta määriteltäessä, koska on tarkoituksenmukaista, että alueen hyötyanalyysin tehnyt (Maakanta Oy) laatii myös alueen kehittämiskorvausehdotuksen. Seppo Sadeharju Maanmittauslaitokselta on kuvannut (oheismateriaalin sivut 8 11) kehittämiskorvausprosessia seuraavasti: Kehittämiskorvauksen määräytyminen I) Kunta päättää kehittämiskorvauksen määräämisestä viipymättä asemakaavan hyväksymisen jälkeen. II) Kehittämiskorvaus määrätään kullekin sitovan tonttijaon mukaiselle tontille erikseen. III) kehittämiskorvauksen korko on 2 %. Lausunto, kuuleminen IV) kunnan on ennen kehittämiskorvauksen määräämistä pyydettävä maanmittaustoimiston lausunto sekä annettava päätösehdotus maanomistajille tiedoksi. V) maanomistajilla on oikeus tehdä päätösehdotuksesta muistutus. Maksuunpano VI) kehittämiskorvaus määrätään päätöshetken maanomistajalle tai sen jälkeen vastikkeettoman saannon saajalle. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 28 VII) korvaus pannaan maksuun, kun tonttia koskeva rakennuslupa on lainvoimainen tai heti kun tontti myydään. VIII) ennen maksuunpanoa korvaus on kohdistettava tonttiin tai tontin osaan. Maanmittaustoimiston lausunto IX) ennen kehittämiskorvauksen määräämistä on päätösehdotuksesta pyydettävä maanmittaustoimiston lausunto. X) kehittämiskorvausta määrättäessä voidaan kiinteistön arvonnousua koskevilta osin poiketa maanmittaustoimiston lausunnosta vain erityisestä syystä. Lainsäädännössä kehittämiskorvausta käsitellään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). MRL:n 91c :n ensimmäisessä momentissa säädetään kehittämiskorvausmenettelyyn ryhtymisestä seuraavaa: Jos maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttaman tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaavaalueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista (kehittämiskorvaus) MRL:n 91d :n ensimmäisessä momentissa säädetään kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvista kustannuksista, eli niistä perusteista joiden mukaan kehittämiskorvaus määrätään: Edellä tarkoitettuina kaava-aluetta palvelevan yhdyskuntarakentamisen kustannuksina voidaan ottaa huomioon sekä kaava-alueella että sen ulkopuolella sijaitsevien kaava-aluetta merkittävässä määrin palvelevien katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hankinta-, suunnittelu- ja rakentamiskustannukset sekä maanhankintakustannukset kaava-aluetta merkittävässä määrin palvelevien yleisten rakennusten rakentamiseksi siltä osin kuin ne palvelevat kaava-aluetta. Lisäksi otetaan huomioon kunnalle kaavaalueen maaperän kunnostamisesta ja kaava-alueen välttämättömästä meluntorjunnasta aiheutuvat kustannukset sekä kunnalle aiheutuvat kaavoituskustannukset, joita ei ole peritty 59 :n (59 asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus) nojalla. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 29 päättää, että 1. Störsvikin uuden tulotien alueella otetaan käyttöön MRL 91c :n tarkoittama kehittämiskorvaus 2. maankäyttösopimukset tehdään niiden maanomistajien kanssa, jotka sitä haluavat 3. asian jatkovalmistelu annetaan elinkeino- ja maapoliittiselle toimikunnan tehtäväksi. Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 30 KH:517 /2012 KH 210 EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN UUDENMAAN MAAKUNTAPARLAMENTTIIN 2012 Uudenmaan maakuntaparlamentti järjestetään tänä vuonna 22.11. 23.11.2012. Teemoiksi on valittu Uusimaa nosteessa: kilpailukyky ja logistiikka fokuksessa sekä Kuntauudistus. Vuonna 2011 kunnan edustajat olivat kunnanvaltuuston sekä kunnanhallituksen puheenjohtajistot sekä kunnanjohtaja. päättää valita kunnan edustajat Uudenmaan maakuntaparlamenttiin 22.11.-23.11.2012. päätti valita kunnanvaltuuston puheenjohtajan, kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanvaltuuston I varapuheenjohtajan Uudenmaan maakuntaparlamenttiin 22.11.-23.11.2012. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 31 KH:519 /2012 KH 211 HUS-KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN HUS-kuntayhtymä on lähettänyt jäsenkunnilleen 12.10.2012 kirjeen, jossa ehdotetaan kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista. Perussopimuksen 2 :n mukaan HUS:n jäsenkunnat ovat: Askola, Espoo, Hankoo, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo,, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Perussopimuksen 4 :ssä on lueteltu kuntayhtymän jakautuminen edelleen sairaanhoitoalueisiin. Valtioneuvosto on päätöksellään 28.5.2009 päättänyt, että Karjalohjan kunta liitetään Lohjan kaupunkiin 1.1.2013. Lisäksi valtioneuvosto on pätöksellään 25.6.2012 päättänyt, että Nummi-Pusulan kunta lakkaa ja yhdistyy Lohjan kaupunkiin 1.1.2013. Em. kuntajaossa tapahtuvien muutosten takia kuntayhtymän perussopimukseen 2 ja 4 tulee muuttaa vastaamaan uutta tilannetta 1.1.2013: Kuntajakolain 36 :n mukaan kuntien yhdistyessä siirtyvät lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet uudelle kunnalle. Myös Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kuntien peruspääomaosuudet HUS:ssa siirtyvät Lohjan kaupungille. Kuntalain 79 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa jäsenkuntien yhtäpitävillä päätöksillä. HUS:n perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään 2/3 jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Jäsenkuntaa ei kuitenkaan voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. HUS-kuntayhtymän hallitus päätti kokouksessaan 1.10.2012 132 esittää, että HUS:n jäsenkunnat päättäisivät muuttaa HUS:n perussopimuksen 2 :n ja 4 :n seuraavan sisältöisiksi 1.1.2013 lukien: 2 Jäsenkunnat Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat: Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo,, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 32 4 Sairaanhoitoalueet Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan ja muihin sairaanhoitoalueisiin seuraavasti: Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan sairaanhoitoalue, jonka virallisena lyhennyksenä käytetään HYKS-sairaanhoitoalue Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula Lohjan sairaanhoitoalue, Karkkila, Lohja,, Vihti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Hanko, Inkoo, Raasepori Porvoon sairaanhoitoalue Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Sipoo ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy HUS:n perussopimuksen 2 :n ja 4 :n seuraavan sisältöiseksi 1.1.2013 lukien: 2 Jäsenkunnat Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat: Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo,, Tuusula, Vantaa ja Vihti. 4 Sairaanhoitoalueet Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan ja muihin sairaanhoitoalueisiin seuraavasti: Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan sairaanhoitoalue, jonka virallisena lyhennyksenä käytetään HYKS-sairaanhoitoalue Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 33 Lohjan sairaanhoitoalue, Karkkila, Lohja,, Vihti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Hanko, Inkoo, Raasepori Porvoon sairaanhoitoalue Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Sipoo Ehdotus hyväksyttiin. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 34 KH:527 /2012 KH 212 VÄLIAIKAISTEN VARAJÄSENIEN MÄÄRÄÄMINEN KESKUSVAALILAUTAKUNTAAN Kunnanvaltuusto on 2.2.2009 20 valinnut seuraavat jäsenet ja varajäsenet keskusvaalilautakuntaan toimikaudelle 2009 2012: Varsinaiset jäsenet Stefan Grönqvist Maritta Sarajärvi Tuula Elo Risto Toivonen Liisa Varpio Varajäsenet 1. Bo Lindström 2. Markku Huittinen 3. Jouko Hanhikorpi 4. Marko Lehto 5. Leena Ihanus-Puumalainen 6. Marja-Liisa Mutka 7. Mari Sarviaho Kunnanvaltuusto on 11.10.2010 84 myöntänyt eron Marja-Liisa Mutkalle keskusvaalilautakunnan varajäsenyydestä ja valinnut hänen tilalleen 6. varajäseneksi Susanna Söderlundin. Keskusvaalilautakunta suorittaa kunnallisvaalien ennakkoäänten laskennan ja varsinaisen vaalipäivän äänten tarkastuslaskennan. Varsinaisten ja varajäsenten esteellisyyksien ja estyneenä olojen takia on välttämätöntä määrätä väliaikaisia varajäseniä keskusvaalilautakuntaan vuoden 2012 kunnallisvaaleja varten Vaalilain 14 :n mukaan kunnanhallitus saa tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen keskusvaalilautakuntaan, jos varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen. 1. määrää vuoden 2012 kunnallisvaaleja varten keskusvaalilautakuntaan väliaikaisia varajäseniä 2. tarkastaa tämän pykälän kokouksessa. 1. määräsi Kari Lemisen ja Bo-Eugen Holmin vuoden 2012 kunnallisvaaleja varten keskusvaalilautakuntaan väliaikaisiksi varajäseniksi 2. oikeutti hallintojohtajan määräämään tarvittaessa lisää väliaikaisia varajäseniä keskusvaalilautakuntaan vuoden 2012 kunnallisvaaleja varten ja 3. tarkasti tämän pykälän kokouksessa. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 35 KH 213 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. HUS:n valtuuston kokous 17.10.2012 Terveiset ELY:n kanssa 18.10.2012 käydystä kehittämiskeskustelusta merkitsee ajankohtaiset asiat tiedoksi. merkitsi ajankohtaiset asiat tiedoksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 36 KH:540 /2012 KH 214 KASTE II-HANKE: SIUNTION HANKEHAKEMUS AJALLE 1.7.2013 31.12.2015 Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste -hanke vuosille 2010-2012. Mielen avain -hankkeelle myönnettiin valtionavustusta 7 500 000 euroa ja hanketta hallinnoi Vantaan kaupunki. Hankealueena on Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ja sen väestöpohja on 1 800 000. Hankkeen tavoitteena on parantaa eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia. Hankkeen odotetut tulokset näkyvät kuntalaisen arjessa myönteisinä muutoksina. Hankkeen palvelulupauksen toteutumisen myötä avun saanti nopeutuu eikä pompottelua luukulta toiselle esiinny. Kaste-ohjelman keskeisissä indikaattoreissa tapahtuu muutos parempaan ja perus- ja erityispalveluiden yhteistyötä kuvaavissa mittareissa nähdään sujuvuudesta, tehokkuudesta ja onnistuneesta työnjaosta kertovia muutoksia. Hankkeen keskeiset teemat ovat: osallisuuden vahvistaminen, kynnyksettömyys sekä henkilöstön osaamisen lisääminen. Mielen avain hanke hakee jatkorahoitusta Kaste II-hankkeesta ajalle 1.7.2013 31.12.2015. Etelä-Suomen aluejohtoryhmä kokoontuu keskiviikkona 24.10.2012 käsittelemään tänä vuonna rahoitusta hakevia osahankkeita. n perusturvaosasto hakee yhdessä sivistysosaston kanssa hankerahoitusta edellä mainitulle hankeajalle. n osahankkeen tavoitteita ovat: 1. Preventiivisen työskentelymallin luominen perheille ja nuorille suunnatuissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa 2. Osallisuuden vahvistaminen palvelujen kehittämisessä sekä 3. Osaamisen lisääminen. n hankkeen (Hyvinvoiva mieli VIVO) kokonaiskustannukset 2,5 vuodelle ovat 180 000, joista perusturvaosaston osuus on 30 000 ja sivistysosaston 15 000. Valtionavustusta haetaan näin ollen 135 000 (75 % hankkeen kokonaiskustannuksista). Hankkeen asiakirjoihin voi tutustua kunnantalolla ennen kokousta. päättää, että n kunta osallistuu Mielen avain - hankkeeseen ja hakee Mielen avain hankkeelle rahoitusta Kaste II hankkeesta ajalle 1.7.2013 31.12.2015. Ehdotus hyväksyttiin. Pykälä tarkastettiin kokouksessa. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 37 KH 215 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN 10.10.2012 KOKOUKSEN 115 OTTAMINEN KUNTALAIN 51 :N MUKAISESTI päättää käyttää kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta ympäristö- ja rakennuslautakunnan 10.10.2012 pöytäkirjan :ään 115 Tjusträskin hapetuksen tehostaminen. päätti käyttää kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta ympäristö- ja rakennuslautakunnan 10.10.2012 pöytäkirjan :ään 115 Tjusträskin hapetuksen tehostaminen. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 38 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 194-198, 200-208, 211, 213, 215 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 199, 209-210, 212, 214 Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: n kunta / Puistopolku 1 02580 siuntio@siuntio.fi Pykälät: 199, 209-210, 212, 214 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan Lautakunta Kunnanvaltuusto