Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Samankaltaiset tiedostot
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Koneellinen taimikonhoito

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Uudistamistuloksen varmistaminen

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Taimikonhoito TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Onnistunut metsänuudistaminen

Antti Rantala. Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta. kivennäismailla

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Kangasmaiden lannoitus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄ SUUNNITELMÄ

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Pienaukkojen uudistuminen

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Korpien luontainen uudistaminen

METSÄ SUUNNITELMÄ

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Kumisaappaista koneoppimiseen

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Transkriptio:

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen

Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa 2. Taimikonhoidon kustannukset ja kannattavuus sekä ajoituksen arviointi

Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve nopealla uudistamisketjulla sekä oikealla maanmuokkausmenetelmällä ja viljelymateriaalilla Metla/Erkki Oksanen

Kuusen taimikon varhaishoito Aina hyvät viljelymenetelmät eivät kuitenkaan riitä, vaan etenkin viljavimmilla kohteilla voi olla hoitotarvetta jo parin vuoden kuluttua istuttamisesta Pintakasvillisuuden häiritsemiä taimia/ha 1200 1000 800 600 400 200 0 Taimien kokonaismäärä 1300 / ha OMT MT 3 4 5 6 7 8 Metsikön ikä, v

Kuusen taimikon varhaishoito Ensimmäiset 10 vuotta ovat kriittistä aikaa onnistuneen metsänuudistamisen kannalta Uudistamisen jälkeen metsikkö kasvaa nopeasti ja usein runsain määrin pintakasvillisuutta Kun viljelytaimet ovat selvinneet heinästä, lehtipuut kasvavat usein runsaslukuisina viljelypuista ohi, jolloin 5-10-vuotiaissa metsiköissä tarvitaan varhaisperkaus

Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus kuusen taimikoissa Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa voimakkaasti havupuiden kasvuun, mutta ne sinnittelevät kohtuullisen kovassakin kilpailussa. Puuston kasvu Kilpailun voimakkuus

Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus kuusen taimikoissa - Valkokuusen pituus ja läpimitta 0 = Täydellinen kilpailusta vapauttaminen 50 = Puolitettu kilpailu 100 = Kasvukaipan normaali tila Aika kilpailusta vapauttamisesta, v (Jobidon, 2000)

Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus kuusen taimikoissa Helposti havaittava kilpailu valosta ja kasvutilasta (mekaaniset vauriot) eivät ole ainoita, eivätkä usein edes kasvua rajoittavia kilpailutekijöitä Yhtälailla on huomioitava juuristokilpailu vedestä ja ravinteista Karri Uotila

Kuusen taimikon varhaisperkaus Varhaisperkauksella luodaan kasvutilaa tuotantopuustolle poistamalla kilpailevaa puustoa erityisesti kasvatettavien puiden lähettyviltä (< 1m) Taimikoiden varhaisperkaus on ohjeistettu noin metrin mittaisiin taimikoihin Metsikön ikä 4-10 vuotta

Karri Uotila

Kuusen taimikon varhaisperkaus m2 /ha 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Lehtipuuston pohjapinta-alan kehitys 4 5 6 7 Metsikön, ikä

Kuusen taimikon varhaisperkaus m^2/ha 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0,5,0 Lehtipuuston pohjapinta-ala ja maanmuokkaus Ei muok Laikutus Äestys Mätästys Keskikarkea

Kuusen taimikon varhaisperkaus Lehtipuita, kpl/kuusi 5 4 3 2 1 0 Perattavia lehtipuita / kuusi Äestys Laikkumätästys 0-25 26-50 51-100 Etäisyys kuusesta, cm

22.11.2011 Metsänhoitopalvelut/ Tulosesitykset Metla/Erkki xx/2011 Oksanen 14

Kuusen taimikoiden varhaisperkaus Osuus metsiköistä, % 100 80 60 40 20 0 4-7-vuotiaden kuusikoiden perkaustarve Ei Vähäinen Voimakas Kiireellinen Noin 80 % kuusikoista näyttäisi selkeästi tarvitsevan varhaisperkausta

Kuusen taimikoiden varhaisperkaus Osuus metsiköistä perattu, % 100 80 60 40 20 0 Varhaisperkaukset 4-7-vuotiaissa kuusikoissa 4 5 6 7 Metsikön ikä

Kuusen taimikoiden varhaisperkaus Tyviläpimitan kasvu, mm 20 15 10 5 0 Perkauksen välitön vaikutus kuusen läpimitan kasvuun + 21 % Karttula 8 v (2,4) + 27 % Jäppilä 9v (2) + 32 % Kangasniemi 9 v (2,3) Perkaamaton Perattu Suluissa tarkastelujakso ja perkauskäsittelystä kulunut aika kasvukausina

Perattujen ja perkaamattomien kuusentaimikoiden kehitys (MT) 10 Kuusien keskipituus 8 6 4 Ei perattu Perattu Lin. (Ei perattu) Lin. (Perattu) 2 7 12 17 22 Taimikon ikä Huotari 2011

Varhaisperkaus ja vesominen Vesomisen minimoimiseksi perkaus kannattaa ajoittaa aikaan, jolloin puut ovat jo kunnolla lehdessä Heikentää vesojen ravinteiden saantia Toisaalta perkaus on nopeampaa lehdettömään aikaan Myös toistuva perkaus heikentää vesomista Etenkin toteutettuna kahdesti saman kesän aikana Toisaalta toistuva perkaus on kohtuullisen kallista

Taimikonharvennus kuusikossa Pituus, m 6 5 4 Kuusi, H100 Kuusi, keski Lehtipuu 3 2 1 0 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Metsikön ikä, vuotta Taimikonharvennuksessa vesomisen kannalta turvallinen kuusikon keskipituus on noin 2 metriä ja valtapituus noin 3 metriä Se missä iässä metsikkö saavuttaa kyseisen pituuden riippuu paljolti uudistamisketjun aiemmasta onnistumisesta

Taimikonhoidon vaikutus Perkaus tulee tehdä ajoissa, jos se viivästyy, taimikon kasvu voi elpyä, mutta menetettyä kasvua ei saada takaisin On tapauksia, joissa väliaikaisesti heikommista kasvuolosuhteista kärsineen metsikön kasvu on jäänyt pysyvästi loivemmalle kasvukäyrälle. Taimikonhoidolla optimaalisena pidetty kasvu Ajan myötä kilpailusta elpyvä kasvu Pysyvästi heikentynyt kasvu

Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa Kysymyksiä ja kommentteja?

2. Taimikonhoidon kustannukset ja kannattavuus sekä ajoituksen arviointi

Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset ovat noin puolet viljelyyn perustuvan uudistamisketjun kustannuksista Varhaisperkaus 200-300 /ha Taimikonhoito 400-600 /ha Nuoren metsän kunnostus 400-800 /ha Kustannukset riippuvat lähinnä poistettavan puuston läpimitasta ja tiheydestä

Taimikonhoidon ajoituksen kustannusvaikutukset Taimikonhoidon kustannukset nousevat (kuusikot) Varhaisperkausvaiheessa 10-15 % vuodessa Myöhemmässä taimikonhoidossa 5-10 % vuodessa Taimikonhoidon metsikön iän mukaan nouseva kustannustrendi luo edellytykset kannattavalle varhaisperkaukselle

Kasvupaikkatietoihin ja ikään perustuva ennuste kuusikon perkausajanmenekistä Työpäivää/ha 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 OMT MT VT 0 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Metsikön ikä, vuotta

5-v kuusikko Perkausajanmenekki 1 työpäivä / hehtaari

10-v kuusikko Perkausajanmenekki 1,5 työpäivää / hehtaari

15-v kuusikko Perkausajanmenekki 2 työpäivää / hehtaari

Perkausajanmenekin ennuste ja sen tarkkuus Työpäivää/ha 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 Kenttäarvio ajanmenekistä Ennuste Ajanmenekistä Luottamusväli 80% Metsikön ikä, v

Taimikonhoidon kustannusten ennustamisesta Luotettava ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi. Metsikön iän, kasvupaikan ja puulajin mukaan ennustettuna vaihtelu on käytännön sovellusten kannalta suurta Ennustetta voisi kuitenkin käyttää esimerkiksi metsäsuunnittelun apuvälineenä Metsänhoidon kustannusten arviointi hoito-ohjelman mukaan

Ajoituksessa huomioitavaa Taimikonhoito kannattaa tehdä heti, kun kasvatettavalla puustolla on riittävä etumatka taimikonhoidon jälkeen syntyvään vesakkoon nähden. Odottaminen lisää kustannuksia, mutta liian aikainen toteutus nostaa uuden taimikonhoitotarpeen todennäköisyyttä Pienet kannot vesovat vähemmän, mutta myös kasvatettavien taimien etumatka on pienempi Kuinka monta taimikonhoitokertaa tarvitaan?

Kannattaako tehdä kaksi taimikonhoitoa? Pituus, dm 140 120 100 80 60 40 20 0 2TH 1TH 10 15 20 25 30 Metsikön ikä, vuotta

Kannattaako tehdä kaksi taimikonhoitoa? Ero nettonykyarvossa, /ha 150 100 50 0-50 -100-150 0 1 2 3 4 5 6 Korkokanta, %

Ajoituksessa huomioitavaa Aikaisessa perkauksessa on pelkona, että taimikonhoito täytyy toistaa vesomisen takia, jolloin varhaisperkaus voi tuntua turhalta investoinnilta On kuitenkin huomioitava, että perkauskustannukset nousevat joka tapauksessa, vaikka varhaisperkausta ei tehdä! Varhaisperkaus luo paremmat kasvuedellytkset tuotantopuustolle, jolloin lopullinen taimikonhoito voidaan toteuttaa periaatteessa aikaisemmin ja edullisemmin

Perkaus, vesominen ja taimikonhoidon kustannukset Lehtipuita / ha 50000 40000 30000 20000 10000 0 Karttula 8 v (2,5) Varhaisperkaus laski lehtipuuston tiheyttä keskimäärin 18 % Jäppilä 9v (2) Kangasniemi 9 v (2,3) Perkaamatta Perattu

Perkaus, vesominen ja taimikonhoidon kustannukset Tyviläpimitta,mm 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Perattujen lehtipuiden (vesojen) tyviläpimitta oli keskimäärin 43 % perkaamattomia pienempi Karttula 8 v (2,5) Jäppilä 9v (2) Kangasniemi 9 v (2,3) Perkaamatta Perattu

Perkaus, vesominen ja taimikonhoidon kustannukset Perkauksen jälkeen lehtipuusto kasvaa nopeahkosti uudelleen vesakoituminen on kuitenkin kohtuullista, kun sitä vertaa perkaamattoman alueen perattavan puuston järeytymiseen

Perkaus, vesominen ja taimikonhoidon kustannukset Havainnollistava kuva työajanmenekin kehityksestä perkauksen jälkeen 3,5 3 Työpäivää/ha 2,5 2 1,5 1 0,5 Perkaamaton Varhaisperattu 0 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Metsikön ikä, vuotta

Varhaisperkauksen kannattavuus verrattuna vain yhden taimikonhoitokerran uudistamisketjuun Ero nettonykyarvossa, /ha 600 500 400 300 200 100 0-100 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % -200 Varhaisperkauksen kannattavuus perkaamattomaan kasvatusvaihtoehtoon verrattuna Aukkoisuus perkaamattomassa 20 %, täydennetty lehtipuustolla Aukkoisuus perkaamattomassa 10 %, täydennetty lehtipuustolla Perkaamattomuus ei aiheuta aukkoisuutta Korkokanta

Johtopäätökset Jos lehtipuuston kilpailu on voimakasta, on kahden taimikonhoitokerran taktiikka usein kannattavampi kuin yhden Ainakaan useammasta taimikonhoidosta ei aiheudu suurempia tappioita, joten se on kannattavuudeltaan turvallinen vaihtoehto Myös kitkentä on tällöin vaihtoehto, sillä kitkennällä on mahdollista selvitä yhdellä varhaisella taimikonhoidolla

Varhaisperkauksen ajoituksen arviointi metsäsuunnitelmatietoihin perustuen

Varhaisperkauksen ajoituksen arviointi Metsäsuunnitelmatietoihin perustuvia luotettavia indikaattoreita perkaustarpeelle ei löytynyt Edes metsikön ikä ei toiminut hyvänä perkaustarpeen indikaattorina Suunnitelmatiedot kuvaavat hyvin varttuneemman puuston kehitystä, mutta taimikkovaiheessa metsikön/kuvion sisäinen vaihtelu on liian suurta

Varhaisperkauksen ajoituksen arviointi Perkaustarve lähes vakiintunut jo 4-vuotiaissa kuusikoissa 100 % Yksittäisten puiden varhaisperkaustarvejakauma 80 % 60 % 40 % 20 % Kiireellinen Kohtalainen Vähäinen Ei 0 % 4 5 6 7 Metsikön ikä, vuotta

Varhaisperkauksen ajoituksen arviointi Perattavan puuston määrä vaihtelee metsikössä runsaasti 200 150 100 50 0-50 0 50 100 150 1 2 3 4 5 6 Perkausajanmenekki, pv/ha <0,5 0,5 0,99 1 1,99 2 2,99 3 4 >4

Varhaisperkauksen ajoituksen arviointi Varhaisperkausajanmenekin vaihtelu taimikon sisällä 0,5 Koealojen korrelaatio naapuruusjärjestyksessä 0,4 r 0,3 0,2 0,1 0 0 5 10 15 20 k

Tehokkuutta perkaustarpeen ennustamiseen? Taimikkovaiheessa metsikön tila vaihtelee huomattavasti enemmän kuin varttuneissa metsikössä kasvupaikasta tarvitaan normaaleja metsäsuunnitelmatietoja tarkempia kasvua kuvaavia muuttujia Tarkemmat metsikön perustamistiedot, paikkatieto, pinnanmuodot, kosteus, sadanta, lämpösumma, reunavaikutus, ravinteisuus, kaukokartoitus

Vaikka perkaustarvetta ei pystytä arvioimaan kohde kohtaisesti, niin tarve yleisesti on ennakoitavissa Kuusen taimikot näyttävät tarvitsevan varhaisperkauksen säännöllisesti jo reilusti alle 10-vuotiaina Taimikoita on kuitenkin varhaisperattu niukasti Kahden taimikonhoitokerran kannattavuus on kuitenkin kohtuullinen, joten perattujen kohteiden järkevä osuus voisi olla huomattavasti suurempi Metsäsuunnitelmatiedoissa voisi perkaamattoman kuusikon luokitella suositelluksi perata suoraan ikäryhmän mukaan Suunnitelmien päivitysväli on aivan liian pitkä taimikonhoidon tarpeen kehitykseen verrattuna

Kiitos