1 / 7 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi LAUSUNTO ympäristöterveysvalvonta Sairaalantie 2 30.3.2015 43100 Saarijärvi HALLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, Kaavaluonnos Kyyjärvi Kyyjärven kunta on Winda Invest Oy:n aloitteesta laatimassa tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Hallakankaan tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee Kivijärven kunnan rajan tuntumassa. Etäisyys Kyyjärven keskustaan on noin 13 km ja Kivijärven kunnan keskustaan noin 12 km. Kaavoitettavalle alueelle suunnitellaan 9 tuulivoimalaa. Kyyjärven kunnanhallitus pyytää lausuntoa asiasta Kaavaselostus Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Tuulivoimalat sijoitetaan yksityisten maanomistajien omistamalle alueelle, jonka pinta-ala on noin 900 ha. Keski-Suomen ELY-keskus on päättänyt 25.11.2014, että hankkeen osalta ei sovelleta YVA-lain mukaista arviointimenettelyä. (KSELY/9/07.04/2014). Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti Lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella Kivijärven kunnassa Saunakylän ja Kyyjärven kunnan Metsäperän alueilla. Etäisyys suunnittelualueeseen on lähimmillään noin 1 km. Mallinnukset Hallakankaan tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Nordex N131 x 9 x HH144 voimalaa, jonka teho on 3 MW. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 104,5 db(a). Melu ja varjostus hanke-esittelyn mukaan Hallakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti. Laaditun melumallinnuksen mukaan Hallakankaan tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelu-tason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Hallakankaan tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista (Third octave sound power levels, F008_246_A07_EN, Revisoin 01, 2014-03-11 ja Octave sound power levels F008_246_A04_En, Revisoin 01, 2014-03-11). Ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 antaa matalataajuiselle melulle ohjearvot
2 / 7 asuinhuoneissa. Rakennusten sisälle kantautuva äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin ohjearvoihin. Matalataajuiset äänitasot jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävys. Myös ihmisen keskimääräisen kuulokynnyksen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on merkittävästi alle ohjearvon, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW - moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla varjostustunnit ovat real case, no forest -laskenta tulosten perusteella alle 8 tuntia vuodessa kaikissa tarkastelukohteissa (A- M) ja myös muiden asuinrakennusten kohdalla hankealueen ympärillä. Tuulivoimamelusta Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syntyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta. Melulle on tyypillistä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio) sekä matalien taajuuksien esiintyminen. Näiden piirteiden takia tuulivoimaloiden melu koetaan usein kiusallisempana kuin liikennemelu vastaavalla äänenpainetasolla. 1 Lisäksi on huomioitava, että rakennusten ääneneristävyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi kuin keskikorkeilla tai korkeilla taajuuksilla 2. Tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisää se, että päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edesauttavat melun kulkeutumista. 1 Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun eteneminen on voimakkaasti riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Melun etenemiseen vaikuttaa tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili korkeussuunnassa ja ilmakehän terminen stabiilisuus. Tuuliosolohteet ja lämpötilaprofiili voivat aiheuttaa toisaalta melun varjoalueita ja toisaalta vähentää melun etenemisvaimennusta eli melu kuuluu kauemmas. 3 Asumisterveysohje 2 melusta Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämistä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeg -taso ylittää 25-35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40-65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. Pieni- eli matalataajuiselle melulle on annettu lisäksi tarkemmat yöajan ohjearvot terssikaistoittain. Tärkeimpänä ympäristölle asetettavia vaatimuksia on häiriöttömän levon turvaaminen etenkin yöaikaan 2. Mielestäni johtopäätöksenä voidaan todeta, että pitkään kestävä untahäiritsevä melu aiheuttaa terveyshaittaa. STM on valmistelemassa asumisterveysohjeen pohjalta uutta asumisterveysasetusta, joka tämän hetken tiedon mukana tullee voimaan keväällä 2015.
3 / 7 Tuulivoimamelun mallintaminen Välkkeestä Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 tuulivoimamelun mallinnuksesta 4 mukaan melumallinnuksissa on kolme porrasta. Esisuunnitteluvaiheessa melumallinnus on toteuttajan valittavissa. Tarkoituksenmukaisuussyistä jo esisuunnitteluvaiheessa saattaa olla tarpeen noudattaa soveltuvin osin ohjeistusta, jotta melumallinnuksen tulokset olisivat yhdenmukaiset koko prosessin ajan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tuulivoimaloiden/tuulivoimalan koolle on ohjeen mukaisessa melumallinnuksessa ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaihtoehtoiset tiedot, kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, korkeus, roottorin halkaisija, melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuulivoimaloiden melutason arviointiin mallintamalla. Arvioinnissa voidaan tarkastella useita tuulivoimalatyyppi-, lukumäärä- ja sijoitusvaihtoehtoja ja mallintaa eri vaihtoehtojen tuottamia melualueita. Melumallinnustarkastelu perustuu tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Suunniteltujen tuulivoimaloiden melupäästölle käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO 9613-2 perustuvia vakioituja etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Rakennuslupaharkinnassa (myös suunnittelutarveratkaisun yhteydessä) melumallinnuksessa tarkastellaan vain toteutukseen valittua vaihtoehtoa. Uutta melumallinnusta ei tarvita, mikäli valittu ratkaisu on joku jo edellisessä vaiheessa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaihtoehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon. Ympäristölupamenettelyssä tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset selvitetään käyttämällä tarkennettua melumallinnusta. Melumallinnusta tarkennetaan sekä tuulivoimalatyyppien melupäästön, että äänen etenemiseen liittyvien parametrien osalta. Tuulivoimaloiden melupäästön mallinnuksessa käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Äänen etenemiseen liittyvät parametrit valitaan sijoituspaikalla vallitsevien todellisten olosuhteiden mukaiseksi, muilta kuin ilmakehän absorption aiheuttaman vaimennuksen osalta. Melumallinnuksessa käytetään Nord2000-mallinnusmenetelmää. Ympäristölupamenettelyn yhteydessä selvitetään miten melualueelle mahdollisesti jäävien asuinrakennusten, loma-asumiseen käytettävien rakennusten tai muiden erityistä suojaa edellyttävien alueiden melutasot alittavat melun suunnittelu- tai tunnusarvon. 4 Hallakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan selvityksissä melumallinnukset on tehty lähtömelutasoltaan valmistajan ilmoituksen mukaan kohtalaisen hiljaisella Nordex N131 tuulivoimalalla, jonka lähtömelutaso on 104,5 db(a). Kaavaehdotuksen määräyksissä ei vaadita käyttämään mallinnettua tuulivoimalatyyppiä mutta kaavassa on osoitettu tarkasti tuulivoimalan sijainti sekä kokonaiskorkeus. Mikäli toimija valitsee toteutukseen lähtömelutasoltaan meluisamman voimalan (esim Vestas V126 lähtömelutaso 108,4dB) laajenee myös mallinuksen mukainen melualue ja meluhaitat mutta osayleiskaava ei mahdollista tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kärsijästä. Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheuttaa roottorin lapojen pyöriminen valon ja varjon vilkkumista. Riippuen voimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta ulottuu tämä välkevaikutus jopa 1-3km etäisyydelle. Välke näkyy kuitenkin vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellonaikoina. Suomessa ei ole raja-arvoa välkkeelle, mutta esimerkiksi Tanskassa sallittu välke on enemmillään 10h vuodessa ja Ruotsissa 8h. Ongelmallisimpina aikoina voidaan pyrkiä tuulivoimaloiden pysäyttämiseen välkkeen ehkäisemiseksi. Ehkäisemällä meluhaitat riittävän suojaetäisyyden avulla ehkäistään samalla suurin osa välkkeen aiheuttamista haitoista. 1 Tuulivoimaloihin on saatavilla automatiikkaa joka pysäyttää voimalan kun on odotettavissa häiritsevää välkettä yhdessä tai useammassa häiriintyvässä kohteessa.
4 / 7 Tuulivoimaloiden suojaetäisyydestä asutukseen STM:n lausunnon 17.9.2013 mukaan eri maissa suojaetäisyydet asutukseen ovat 300-500m 1-2MW:n tuulivoimalaitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtökohdaksi on otettu 3MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4-6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voimakkaampaan matalataajuista ääntä kuin 2-3MW:n voimalat. STM:n mukaan esim Skotlannissa tuulivoimalan ja asutuksen välinen etäisyyden suunnitteluohjeena on 2 km, Irlannissa 10 x roottorin halkaisija ja Italiassa Campanian alueella suunnitteluohjeena on 10 x napakorkeus. Hallakankaan tuulivoimapuistoon suunniteltujen voimaloiden suojaetäisyys asutukseen vaihtelisi em suunnitteluohjeiden mukaan 1,3-2km välillä. STM:n Lausunnon mukaan Englannissa on jouduttu sulkemaan tuulivoimapuisto melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2km. STM on suosittanut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen olisi 2km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tiedetä tuulivoimaloiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, eikä niiden kokoja. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2km etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita. 5 Raahen kaupunginvaltuusto on 27.10.-14 122 päättänyt, että (tuulivoima)kaavoituksessa on noudatettava kahden kilometrin etäisyyttä alueen vakituisessa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan ympärivuotiseen asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen tarkoitettuihin kiinteistöihin. Alle kahden kilometrin osalta voidaan poiketa vain, mikäli kiinteistön omistajat eivät vastusta hanketta ja lisäksi sisään kantautuva melu taso ei ylitä terveydensuojelulain (763/1994)nojalla säädettyjä sisämelutasoja. 10 Melumittaukset ja melumallien epävarmuudet Raahen Kopsassa on meluvalitusten johdosta suoritettu melumittauksia. Sisä- ja ulkomelua tutki mm Työterveyslaitos 7.4.-11.9.2014 välisenä aikana. Mittaus suoritettiin asuinrakennuksessa n. 1,5km päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Mittaustulokset perustuvat lyhkäisiin ääninäytteisiin, joissa tuulivoimalan äänen dominanssi on kuulohavainnoin varmistettu ja asunto on tyhjillään. Raportin mukaan analyyseihin valitut mittausjaksot olivat lyhyitä, jolloin johtopäätöksiin liittyy epävarmuuksia. Yöaikana äänitasot (L Aeq, 1min) asunnon sisällä pysyivät pääsääntöisesti alle 30 db:n. Yöaikana äänitasot (L Aeq, 1min) ulkona olivat alle 45 db. Arvot perustuvat asukkaan kuvaamiin häiritsevimpiin äänitilanteisiin. 8 Tulosten perusteella yöllisten mittausjaksojen äänitasot sisätiloissa ovat pääsääntöisesti yli 25dB, jolloin asumisterveysohjeen mukaan voi esiintyä unenhäirintää. Raportin mukaan tuulivoimamelussa havaittiin ajoittain voimakasta amplitudimodulaatiota (6. mittauksessa 40:stä). Asukas merkinnyt tuulivoimamelun paljon tai erittäin häiritseväksi 49 kertaa 158 päivän seurantajakson aikana. Raportin mukaan on ilmeistä, että tuulivoimalan ääni kuuluu sekä asunnon pihamaalle että sisätiloihin. Lisäksi on selvää, että ääni häiritsee kohteen asukkaita, vaikka äänitason ohjeelliset enimmäisarvot eivät ylity 8. Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaavan kaavaselostuksen melumallinnuksen mukaan ao kiinteistöllä melun tulisi olla selvästi alle 35 db. 9 Melumallinnus on tehty 17 tuulivoimalalle WindPRO-ohjelmalla. Edellä mainitun raportin 8 perusteella 38:sta onnistuneesta ulkomelumittausjaksosta mitattiin yli 35 db (L AeqT) tuloksia 27 kertaa. Mittaus tehty kiinteistöllä kun voimaloista on käytössä vasta 7 kpl. Hiljattain käyttöönotetusta Luhangan tuulivoimapuiston meluhaitoista on tehty valitus paikalliselle rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Tuulivoimamelusta johtuvia valituksia on käsitelty pitkään myös
5 / 7 Haminassa. Meluongelmia on ilmoitettu olevan lisäksi Vaasan Öjessa, Huittisten Pahkionvuoressa, Merijärvellä, Ikaalisissa, Ilmajoella, Kortesjärvellä, Porin Peittoossa, sekä Inkoon Barösundisssa 11 Kuten edellä on todettu, on tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voimaloiden aiheuttaman todellisen melun välillä ristiriita. Melu on todellisuudessa nykyisen kokokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voimakkaampaa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olettaa. Osa syy tähän voi olla, että voimaloiden valmistajien antamat melun lähtötasoarvot ovat väärin 6 tai valmistajat eivät luovuta esim. liikesalasuuteen vedoten riittävästi tietoa voimalan melusta. ISO 9613-2 standardiin perustuvat melumallit ovat liian yksinkertaistettuja eivätkä huomio erilaisia sääolosuhteita 11. Mallit toimivat Panu Maijalan mukaan vain muutaman sadan metrin päässä voimalasta. 7 Melumallin dokumentaatiossa todetaan, että mallinnustulosten epävarmuus on +-3dB aina kilometrin etäisyyteen saakka tätä suuremmille etäisyyksille epävarmuutta ei ole edes annettu. 11. Ruotsissa Uppsalan yliopiston tutkimuksissa mitattiin kahden vuoden ajan tuulivoimalan melun leviämistä kahdessa eri kohteessa. Mittaustuloksia verrattiin ISO 9613-2 etenemismallin mukaiseen melumalliin ja todettiin sen aliarvioivan tuloksia noin 5dB. 11 Jaksollista sykintää tai merkityksellistä sykintää eli amplitudimodulaatiota ei melumalleissa huomioida lainkaan, vaan sen oletetaan sisältyvän tuulivoimaturbiinin valmistajan antamaan takuuarvoon. Tämä on Siposen mukaan virheellinen tulkinta, sillä takuuarvo annetaan ainoastaan standardisääolosuhteille. Ne sääololot, joissa merkityksellistä sykintää esiintyy erityisen usein, eivät kuulu standardisääolosuhteisiin. 11 Em Uppsalan yliopiston pitäaikaisissa mittauksissa jaksottaista syksintää esiintyi 400m etäisyydellä tuulivoimalasta 30% ja 1000m etäisyydellä 18% mitatusta ajasta. Panu Maijalan mukaan mm amplitudimodulaatioon (merkityksellinen sykintä) ilmiönä vaikuttaa tuulivoimalan lavan muodon lisäksi paikalliset tuuliolosuhteet. Amplitudimodulaatio on Maijalan mukaan mallinnettavissa kun em seikat tunnetaan. 7 Näin ollen amplitudimodulaation olemassaoloa ei voida poissulkea etukäteen ellei sitä ole tutkittu. Melumallinnuksissa tulisi huomioida varovaisuusperiaatetta noudattaen amplitudimoduulaatio ja siitä johtuva sanktio. Ympäristöhallinon ohje 4/2014 olettaa, että melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Lausunto Terveydensuojelulain 26 1mom. mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Suunnitellut tuulivoimalat ovat kokoonsa nähden hyvin lähellä asutusta. Kun huomioidaan edellä mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät erityispiirteet, melumallien epävarmuustekijät sekä kokemusperäinen ja mitattu tieto meluhaitoista riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jopa terveyshaittaa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta lähialueen asutukselle on merkittävä. 1. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulee olla n.2km, näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Erityisesti voimalapaikat 6 ja 5 alueen etelälaidassa tulee siirtää kauemmas asutuksesta katsottuna nähden tai poistaa. Ne ovat hyvin lähellä asutusta (n. 1km) ja riski em terveyshaitan syntymiselle on merkittävä.
6 / 7 2. Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan kaavaehdotuksen mukaisille paikoille tai siten, että ympäristölautakunnan (23.2.2015 16) ohjeen mukaiset ehdot täyttyvät tulisi ao tuulivoimaloille hakea ympäristölupa. Perusteluna on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa (NaapL 17 ) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Ympäristöluvassa määriteltävien ehtojen avulla toimintaa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse syntymään ja haittoja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ympäristölupa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asukkaille. Ympäristöluvan tarpeellisuudesta päättää viimekädessä ympäristönsuojeluviranomainen. 3. Jatkosuunnittelussa ja kaavoitus- sekä muissa lupaprosessissa huomioitavia asioita: a) Muutos kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun tavoitearvoja. b) Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin. Mallinnus tulee tehdä ympäristölupaa varten Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) huomioiden lisäksi seuraavat asiat I. Mallinnus tulee tehdä sille voimalatyypille joka ao kohteeseen aiotaan rakentaa tai lähtömelutasoltaan samalaiselle tai meluisammalle voimalatyypille. II. Mallinnuksessa olisi suositeltavaa varovaisuuperiaatetta noudattaen ja ympäristöhallinon 2/2014 ohjeesta poiketen huomioida myös merkityksellinen sykinnän (amplitudimodulaation) sanktio, ellei erikseen ole osoitettu paikalliset tuuliolosuhteet ja tuulivoimalan malli huomioiden ettei sitä voi esiintyä. III. Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuuperitaattetta noudattaen +5 db lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. Tällä lisäyksellä pyritään kompensoimaan melumalleissa havaittuja puutteita. c) Edellä mainitut asiat (3b kohta I. ) tulee huomioida kaavamääräyksissä. Esim: Rakennettavien tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittama lähtömeluntason takuuarvo saa olla korkeintaan 104,5 db * tai sitä alempi. (* Huom! tai uudessa melumallinnuksessa käytetyn voimalatyypin lähtömelutason takuuarvo) d) Mahdollisten valitusten johdosta haittojen selvittämiseksi tehtävät melu- ja muut tarpeelliset mittaukset tai selvitykset tulee teettää voimalaitoksen omistajan kustannuksella. Velvoite tulee kirjata lupaehtoihin. e) Mikäli voimalat rakennetaan tulee niihin tarvittaessa asentaa myös automatiikka joka pysäyttää ne kun on riski häiritsevän välkkeen syntymiselle. Janne Litmanen vastaava ympäristötarkastaja janne.litmanen@viitasaari.fi 044 4598563
7 / 7 Jakelu Kyyjärven kunta: kirjaamo@kyyjarvi.fi Aluearkkitehti: ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavakonsultti: susanna.paananen@fcg.fi ympäristölautakunta Lähteet 1 Ympäristö- ja Terveys lehti 10/2012 s.44, Tuulivoimatuotannon terveys- ja hyvinvointihaitat, Timo Lanki 2 Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1:2003 3 Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT tiedotteita 2529, Seppo Uosukainen 4 Ympäristöhallinon ohjeita 2/2014 Tuulivoimamelun mallintaminen, Ympäristöministeriö 5 Ympäristö- ja Terveys lehti 4/2014 s.8, Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta, Jari Keinänen, Vesa Pekkola 6 Helsingin Sanomat 5.10.2014, Melu voi sulkea voimaloita 7. Yle Uutiset 5.3.2015. Tuulivoiman melumallit kiistanalaisia. Ja puhelinkeskustelu VTT:n tutkija Panu Maijalan kanssa 17.3.2015 8. Työterveyslaitos Melututkimus 7.4.-11.9.-2014. Raportti ar23-2014-252562 6.11.2014 9. Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaava. Kaavaselostus 28.5.2013 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 10. Raahen kaupunginvaltuuston päätös 27.10.2014 122 11. Ympäristö- ja Terveys lehti 2/2015 s.5, Kohti kestävää tuulivoimarakentamista, Denis Siponen.