Omaishoitajan oikeudet, velvollisuudet ja omaishoidon tukimuodot 31.10.2019 Matti Mäkelä, Aluevastaava, Omaishoitajaliitto
Elämä asettaa vaateita Pitääkö omaishoitajan olla Kertakaikkisen hyväsydäminen osattava tiedettävä jaksettava
Kuka on omaishoitaja? Omaishoitaja pitää huolta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. -Suomen omaishoidonverkosto Omaishoitaja on hoidettavan omainen tai muu hänelle läheinen henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen. - Omaishoitolaki 2006
47500
Muistisairauksista on tullut yleisin omaishoidon syy Omaishoidettavien pääasialliset huolenpidon ja hoidon tarpeet syyt 2012 2017 Muistisairaus tai muut muistiongelmat 26 % 34 % Pitkäaikainen fyysinen sairaus tai 25 % 24 % vamma Fyysisen toimintakyvyn 29 % 21 % heikkeneminen Kehitysvammaisuus 15 % 14 % Muut syyt (esim. psykiatriset sairaudet ja päihdesairaudet) 5 % 7 % Omaishoidettavien pääasiallisena hoidon huolenpidon tarpeen syynä on yhä useammin muistisairaudet Muistisairauksien osuus on kasvanut 8 % vuosien 2012 ja 2017 välillä Omaishoidon tarpeeseen vaikuttavat usein monet yhtäaikaiset toimintavajeet tai sairaudet Psykiatrisia tai päihdesairauksia tunnistetaan harvoin omaishoidon ensisijaiseksi syyksi 5 Omais- ja perhehoidon kysely (OMPE), 2018
Oikeus olla olematta omaishoitaja Ketään ei voi pakottaa omaishoitajaksi 1970 poistettiin laista lasten velvollisuus huolehtia vanhemmistaan ja isovanhemmistaan 1977 poistettiin aviopuolisoiden keskinäinen huolehtimisvelvollisuus kunta kuntalaisten lailliseksi huolehtijaksi Laki omaishoidon tuesta mukaan omaishoitajan pitää olla valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta.
Omaishoidon tuki - laki omaishoidon tuesta tuli voimaan v. 2006 - muutokset lakiin 2007,2011,2016
Omaishoidon tuki: hoitopalkkio hoitopalkkio omaishoitajalle 2019 hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan 399,91 /kk (minimi) 799,81 /kk (raskas siirtymävaihe) Muut palkkioluokat kuntakohtaisia
Omaishoidon tuki: palvelut hoidettavalle (esimerkkejä) Asiointiapu Ateriapalvelu Fysioterapia Henkilökohtaisen avustajan apu Kotipalvelu Kotisairaanhoidon palvelu Kuljetuspalvelu Kuntoutusjaksot Päiväkeskustoiminta tms. Saunotus- tai kylvetyspalvelu Saattajapalvelu, tai -apu Siivouspalvelu Kodin ulkopuolinen tilapäishoito Omassa kodissa tapahtuva tilapäishoito Toimintaterapia Tulkkipalvelu Ym.
Omaishoidon tuki: vapaapäivät vähintään kaksi vapaavrk/kk kaikille sopimusomaishoitajille ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti hoitoon sidotut vähintään 3vrk/kk mahdollisuus vapaapäivien jaksottamiseen alle vuorokauden mittaisiksi. Lyhyemmät jaksot lasketaan yhteen ja 24 tunnista tulee yksi vapaapäivä ilman sopimusta olevilla omaishoitajilla on mahdollisuus saada vapaata sitovissa ja vaativissa omaishoitotilanteissa sosiaalihuoltolain mukaan Vapaan aikainen hoitovrk. maksu max.11,40
Omaishoidon tuki: omaishoitoa tukevat palvelut hyvinvointi- ja terveystarkastukset kuntien lakisääteisiksi tehtäviksi 2016 omaishoitajavalmennus muuttui kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi 1.1.2018 alkaen. Tapaturmavakuutus Eläkkeen kertyminen Hoitopalkkiosta karttuu eläkettä, jos henkilö on syntynyt vuonna 1940 tai myöhemmin ja palkkio on maksettu ennen 68 ikävuotta.
Viranomaisen neuvontavelvollisuudesta = Sinulla on oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista tilanteesi tueksi Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 5 Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 4 Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Asiakkaalla on oikeus tutustua hänestä talletettuihin tietoihin ja pyytää virheellisten tietojen korjaamista. Asiakkaalla on oikeus saada tietoja asianosaisaseman perusteella asiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Omaishoidon tuen hakeminen ja palvelutarpeen arviointi Omaishoidon tukea haetaan hoidettavan kotikunnasta Hakemus on hallintolain mukaan käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä; Sosiaalihuoltolaki 36 Palvelutarpeen arvio on aloitettava viimeistään 7. arkipäivänä yhteydenotosta, jos henkilö - on yli 75-vuotias - saa vammaisetuuksista annetun lain mukaista ylintä hoitotukea - erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvio on aloitettava 7. arkipäivänä vireille tulosta ja valmistuttava 3 kuukaudessa
16 Omaishoidon tuen hakeminen ja palvelutarpeen arviointi Muussa tapauksessa arviointi aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään 3 kuukaudessa (ellei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste) Kiireellisen avun tarve on selvitettävä välittömästi Palvelutarpeen arviointi tehdään elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä ja muiden toimijoiden kanssa
Tuen myöntämisedellytykset (omaishoitolaki) henkilö tarvitsee hoitoa / huolenpitoa sairaudestaan tai vammastaan johtuen omainen tai läheinen on valmis toimimaan omaishoitajana hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia fyysinen ja psyykkinen terveydentila toimintakyky ja voimavarat sosiaaliset verkostot omaishoito (ja muut palvelut) ovat riittäviä turvaamaan hoidettavan hyvinvoinnin koti on hoitamiseen soveltuva tuen myöntäminen on hoidettavan edun mukaista
Omaishoidon tuen myöntäminen Kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuuden perusteena olevaan toimintaan (STVOL 3 ) Kunnan on arvioitava omaishoidon tuen tarve kunnassa Kunta päättää talousarviossa ja suunnitelmassa kuinka paljon se osoittaa varoja omaishoidon tukeen, määrärahasidonnainen palvelu Omaishoidon tuen myöntämisperusteet päättää kunta säännösten sallimissa rajoissa Tavoitteena, että myöntämisperusteet ja määrärahat tasapainossa keskenään Kannattaa hakea omaishoidon tukea, vaikka kunnasta sanottaisiin, että määrärahat ovat loppu.
Päätös omaishoidon tuesta Päätös hoidettavalle; hoitopalkkio, palvelut Päätös hoitajalle; hoitajalle annettavat omaishoitoa tukevat sosiaalipalvelut Osittain tai kokonaan kielteinen päätös on perusteltava Asiakas voi hakea muutosta päätökseen, muutoksenhakuohjeet päätöksessä
Mistä alkaen tuki tulee myöntää? Oikeusasiamies on vakiintuneesti katsonut, että omaishoidon tuki on myönnettävä alkavaksi viimeistään hakemusajankohdasta tai siitä myöhemmästä ajankohdasta, jolloin hakijan on katsottu täyttävän tuen saamisen edellytykset. Kunnalla ei ole velvollisuutta omaishoidon tuen järjestämiseen takautuvasti (hakemuksen jättämistä edeltävää aikaa). Käytäntö: Yleensä kunnat myöntävät hakemusajankohdan jälkeisen kuukauden alusta
Omaishoitosopimus Omaishoitajan ja kunnan välillä laaditaan toimeksiantosopimus, johon kirjataan: 1. Hoitopalkkion määrä ja maksutapa. 2. Oikeus vapaapäiviin. 3. Vapaan järjestämistavat. 4. Määräaikaisen sopimuksen kesto; pääperiaate, että on toistaiseksi voimassa oleva 5. Hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.
Sopimuksen päättyminen Irtisanomisaika 2kk, jos kunta sanoo sopimuksen irti. 1kk, jos omaishoitaja sanoo sopimuksen irti. Irtisanomisperusteita ei ole laissa määritelty. Sopimus tulee purkaa välittömästi, jos sen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. hoito ei enää ole hoidettavan edun mukaista. Sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Maksaminen keskeytyy Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, keskeytyy tuen maksaminen 1kk:n kuluttua.
Hoito- ja palvelusuunnitelma omaishoitoperheen tukena TAVOITTEENA ASIAKKAALLE TARPEELLINEN TUKI TOIVOTULLA TAVALLA, TOIVOTUSSA YMPÄRISTÖSSÄ,TOIVOTUSSA AJASSA Hoito- ja palvelusuunnitelma tulee aina tehdä sopimuksen liitteeksi. Suunnitelma tulee tehdä myös, jos saa kielteisen päätöksen ja on tarve saada palveluja. Suunnitelmien sisällön tulee johtaa yksilöllisiä tarpeita vastaaviin palveluihin. Vastuu suunnitelman tekemisestä on omaishoidettavan kotikunnalla. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan.
Hoito- ja palvelusuunnitelman sisältö 1. Omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö. 2. Hoidettavalle annettavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö. 3. Omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö. 4. Miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Liitteeksi asiakastiedote+ ltk:n linjaukset.
Suunnitelmapalaverissa kannattaa miettiä myös hoitoympäristöön liittyviä arkea vaikeuttavia ongelmakohtia Ahdas eteistila, wc tai pesutilat Kulkureittien ahtaus tai sokkeloisuus Kulkureittien tasoerot, kynnykset Liukkaat / huonokuntoiset lattiapäällysteet Jyrkät portaat Luiskan puuttuminen Kapeat oviaukot Tukikaiteiden puuttuminen Huono valaistus Kaapit / hyllyt liian matalalla tai korkealla Matala wc-istuin Vaikea suihkuun tai ammeeseen pääsy Epäkäytännöllinen vuode, liian matala / korkea tms. TARVITAANKO KOTIYMPÄRISTÖN TURVALLISUUTEEN LIITTYVIIN ASIOIHIN PARANNUSTA? Palovaroitin Kodin sähkölaitteiden ja -johtojen kunto Asunnon yleinen järjestys tai käyttöesineiden helppo saatavuus Turvapuhelin Muut kodin turvajärjestelmät esim. hellavahti Ulko-oven ovisilmä / turvaketju
Entä, tarvitaanko apuvälineitä? Vuoteesta nousun tai siirtymisen apuvälineet Pukeutumisen, riisuutumisen apuvälineet Syömisen, juomisen apuvälineet Peseytymisen apuvälineet Wc-toimintoihin liittyvät apuvälineet Ruoan laiton apuvälineet Liikkumisen apuvälineet Kommunikointia tukevat apuvälineet Kodin ympäristöhallintalaitteita kuten hälytys- ja turvallisuuslaitteet Kuntoutuksen välineet Lääkitykseen liittyvät apuvälineet esim. muistuttava lääkedosetti
Maksutta saatavat hoitotarvikkeet ja välineet Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 24 Sairaanhoito Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät: 1) sairauksien tutkimus, lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen taudinmääritys, hoito, hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sekä tarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus Terveydenhuoltolain esitöissä (HE 90/2010 vp) todetaan: Hoitotarvikkeet ovat osa hoitopäätöstä ja niiden tarve tulee selvittää potilaan hoitosuunnitelmassa. Jakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuksen lääkäri. Jakelu aloitetaan, mikäli hoitotarvikkeiden tarpeen arvioidaan olevan pitkäaikainen, yleensä kolme kuukautta. Tarvikkeita annetaan yleensä kolmen kuukauden tarve kerrallaan. Hoitotarvikkeita saa joko terveyskeskuksesta tai ne toimitetaan kotiin esimerkiksi kotisairaanhoitokäyntien yhteydessä. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta, eikä niistä tule periä mitään omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja eikä muitakaan maksuja. Hoitotarvikkeita ovat esimerkiksi diabeetikon tarvitsemat verensokeriliuskat, virtsantutkimusliuskat, insuliiniruiskut, -kynät ja -neulat ja verinäytteen ottamiseen tarvittavat lansetit, verensokerimittarin määräaikainen lainaus sekä esim. vaikean tai keksivaikean inkontinessioireiston hoitotarvikkeet jne.
Miten valmistautua hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen? Kannattaa etukäteen pohtia millaisia palvelun ja tuen tarpeita on ja mikä on niiden tärkeysjärjestys. Millaisia toiveita ja odotuksia sinulla on palveluiden ja tuen toteuttamiseksi? Miten nykyiset palvelut ja tuki toimivat? Millaisista asioista tarvitset tietoa, koulutusta tai ohjausta? Missä ja keiden kanssa haluaisit hoito- ja palvelusuunnitelma tehdä? Voit pyytää neuvotteluun mukaan jonkun läheisen, omaisen tai muun tukihenkilön.
Hyvä suunnitelma on kuin itse kirjoitettu - meidän näköisemme suunnitelma. Hyvässä hoito- ja palvelusuunnitelmassa otetaan huomioon: 1. hoitoympäristö 2. arjen hoitotyö 3. hoitosuhde 4. perheen hyvinvoinnin tukemisen kokonaisuus Tärkeää, että sinulla on avoin tieto käytettävissä olevista mahdollisuuksista ja oikeuksista, tietoa palveluista, tukitoimista ja niiden asiakasmaksuista sekä aikaa tutustua niihin etukäteen.
Miten selviydyn, miten jaksan? puhuminen työ harrastukset kirjoittaminen muut ihmiset, vertaistuki minua auttaa hengelliset asiat tieto urheilu
Suunnitelman merkitys Suunnitelma ei ole viranomaisen tekemä hallintopäätös eikä allekirjoitettunakaan juridisesti sitova. Asiakkaalle ei synny sen perusteella suoraa oikeutta vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja ja tukitoimia. Suunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet tulee kuitenkin myöntää asiakkaalle, ellei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Hallintolain luottamuksensuojaperiaatteen mukaisesti, suunnitelma sitoo kuntaa ja siitä poikkeava päätöstä ei voi tehdä ilman perusteltua syytä. Poikkeaminen on aina erikseen perusteltava. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi asiakkaan avun tarpeen muuttuminen palvelusuunnitelman teon jälkeen.
Suunnitelman merkitys Erimielisyystilanteissa ja mahdollisessa muutoksenhakuvaiheessa suunnitelmalla on merkitystä. Erimielisyys voi koskea esimerkiksi palvelujen järjestämis- tai toteuttamistapaa tai määrää. Varsinkin tilanteessa, jossa määrärahoja ei ole tarvetta vastaavalla tavalla varattu kunnassa riittävästi tai ei lainkaan, on henkilöllä mahdollisuus viitata valituksessaan yksilöllisesti laaditussa suunnitelmassa kuvattuun yksilölliseen palvelutarpeeseensa ja siinä järjestettäväksi sovittuihin palveluihin ja tukitoimiin.
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada päätös tai sopimus sosiaalihuollon järjestämisestä kirjallisesti. hakea muutosta päätökseen valittamalla. tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. tehdä kantelu sosiaalihuollon valvonnasta vastaavalle viranomaiselle esim. aluehallintovirastolle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Mitä voi tehdä, jos omaishoidon tuen päätös on kielteinen? LUOVUTTAA ja jatkaa hoitotyötä tai Itseoikaisupyyntö, yhteys päätöksen tehneeseen viranhaltijaan Yhteydenotto omaan järjestöön tai asianajajaan, oikeusavustajaan tai muuhun lakimieheen Yhteydenotto potilas- tai sosiaaliasiamieheen Muistutuksen tekeminen Oikaisuvaatimus lautakuntaan Uusi hakemus (jos osoittaa jotain uutta) Valitus hallinto-oikeuteen ( -> mahdollisesti korkein hallinto-oikeus) Yhteydenotto /Kantelu (Avi) Eduskunnan oikeusasiamies Poliittinen painostus Liittyminen paikallisjärjestöihin ja yhdessä vaikuttaminen LUOVUTTAA ja siirtää vastuu kunnalle
Omaishoitajaa tukevat palvelut Omaishoitajan tukimuotoja ovat mm. vapaan järjestäminen hoitotyöstä, ohjaus ja neuvonta sekä muut sosiaalihuollon palvelut Omaishoitajien valmennus ja koulutus Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset Jos tuen tarve on vähäistä, vähimmäisvaatimuksena on yhdyshenkilön nimeäminen omaishoitajalle. Muita tukimuotoja ovat mm. vertaistuki sekä harrastus- ja virkistystoiminta.
Ovetomaishoitajavalmennustoiminta Omaishoitajalle tietoa, tukea, osallistumisen iloa.
Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttaminen Suunnataan ensisijaisesti kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille. Tarkastukset ovat omaishoitajalle vapaaehtoisia ja maksuttomia. Terveystarkastusten tavoitteena on omaishoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen ja tunnistaminen. Tavoitellaan ongelmien tunnistamista ja hoitamista varhaisessa vaiheessa. Omaishoitajaa tuetaan tekemään hänen omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä valintoja.
Hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa ei läheskään aina kysytä vapaapäivien käyttämisestä
Omaishoitajan vapaapäivät
Omaishoitajan vapaat Lakisääteiset vapaat vähintään 2 vrk / kalenterikuukausi 3 vrk / kalenterikuukausi ympärivuorokautinen tai jatkuvasti sitova hoito (hoidettava viettää enintään 7h päivässä kodin ulkopuolella). vapaat voi pitää kuukausittain tai ne voidaan jaksottaa sopimuksettomat omaishoitajat: sosiaalihuoltolain perusteella mahdollisuus max hoitovrk maksu 11,40 Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Ylimääräiset vapaapäivät ja alle vrk:n pituiset virkistysvapaat. myös niille omaishoitajille, joilla ei oikeutta lakisääteisiin vapaisiin Vapaapäivien ja virkistysvapaiden pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää.
Tarkoituksenmukainen hoitopaikka? Lähde STM kuntakirje 2016 Kunnan tulee turvata hoitajan vapaan aikaisen hoidon järjestämisessä riittävät resurssit ja osaaminen ja järjestää hoidettavalle laadukasta ja kuntouttavaa hoitoa ja huolenpitoa Suunnitellaan yhdessä hoitajan ja hoidettavan kanssa heidän yksilöllisiin tilanteisiinsa sopiva palvelu Sijaishoitovaihtoehtoja tulee monipuolistaa ja järjestää hoito niin, että hoito vastaa hoidettavan yksilöllisiä tarpeita, jotta entistä useammat omaishoitajat pitäisivät vapaita Hoitajan vapaan aikainen hoito tulee lähtökohtaisesti järjestää avohuollon palveluna Laitosmuotoista sijaishoitoa tulisi käyttää vain silloin, kuin vapaan järjestäminen ei hoidettavan tarpeiden takia ole muutoin käytännössä mahdollista. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään.
Toimeksiantosopimuksella omaishoitajan vapaapäivät Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta. Kunta voi järjestää vapaan lyhytaikaisessa perhehoidossa kodin ulkopuolella (perhehoitajan koti tai perhehoitokoti) Omaishoitolain ja perhehoitolain muutokset v. 2011-2016: omaishoitajan vapaa voidaan järjestää perhehoidossa myös hoidettavan kotona. Kiertävä perhehoitaja voi lomittaa hoidettavan kotona.
Työssäkäyvien omaishoitajien tukeminen
Pahimmillaan se tuhoaa sun nousujohteisen työuran, huonontaa eläkkeen, vie pysyvään eläkeköyhyyteen, jos sen omaishoidon jälkeen et saa työttömyysturvaa, itse sairastut ja saat minimi sairauspäivärahan, niin siinä on niin kun moninkertaisia mahdollisia loukkuja. (Työmarkkinajärjestön edustaja) Lähde: Kalliomaa-Puha 2019
Työssäkäyvien omaishoitajien parhaat tukimuodot työn ja omaishoidon yhdistämisessä Tukemisen keinot on oheisessa listassa asetettu järjestykseen sen mukaan, miten omaishoitajat ovat Oma Tuki-hankkeessa tehdyssä kyselyssä vastanneet. Lähde: opas omaishoitajalle, työnantajalle ja lähiesimiehelle, Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ry
Työstä poissaolo Työsopimuslain muutos v. 2011 Työsopimuslaki, perhevapaat 7 a : Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.
Omaishoidon tuki ja työssäkäynti Hoitopalkkiota ei voida alentaa tai hakemusta hylätä yksinomaan sen johdosta, että hoitaja ei osallistu kokoaikaisesti hoidettavan hoitoon. Tällöin tulee selvittää ne syyt, jotka mahdollistavat esimerkiksi hoitajan työssäolon ja se, miten hoitajan poissaolo vaikuttaa annettavaan hoitoon.
Omaishoito ja työttömyysturva Työtön omaishoitaja voi saada työttömyysturvaa, jos hän pystyy olemaan samanaikaisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömän omaishoitajan kannalta häntä puoltavia asioita ovat esim. - on osoittaa, että on ollut itse aktiivinen työnhakija (esim. työhakemukset, työhaastattelut) - on noudattanut työllistämissuunnitelmaa - on keskustellut avoimesti asiastaan oman työvoimavirkailijan kanssa - on osoittaa, että on ansiotyössä olleessaan pystynyt tekemään omaishoitoa, miksei siis työttömänäkin? - kunnan lausunto hoidon järjestämisestä, jos työtön saa/tai hänelle tarjotaan työtä, koulutusta tai työvoimapoliittista toimenpidettä. Työttömyysturva päivärahapuolella omaishoidon tuki ei vähennä työttömyyskorvausta, työmarkkinapuolella kyllä vähentää
Entä jos itse hoitajana sairastuu tai tapaturmaisesti loukkaa itsensä? Ilmoitus asiasta kuntaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa olisi hyvä sopia miten hoidettavan hoito järjestyy näissä tilanteissa. Sairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on työkyvyttömyys. Sairauspäivärahahakemuksen käsittelyssä arvioidaan, vaikuttaako omaishoitajana toimiminen oikeuteen saada sairauspäivärahaa. Tapaturmissa vahinkoilmoitukseen kuvattu selvitys on avainasemassa, siksi on syytä antaa tarkka ja huolellinen selvitys tapahtuneesta. Vakuutus ei kata kaikkea omaishoitajana toimivan henkilön toimintaa kodissa ja kodin ulkopuolella, vaan omaishoitoa ja hoidettavan asioiden hoitoa. Omaishoidon palkkion suuruus vaikuttaa tapaturmakorvauksen suuruuteen.
Menettääkö palkkion ja lomansa, jos sairastuu? Omaishoitosopimukseen täytyy kirjata, miten asia vaikuttaa omaishoidon tukeen ja vapaapäiviin, jos omaishoitaja sairastuu. Jos mitään ei ole sovittu, ei omaishoitajakaan menetä omaishoidon tukea ja vapaitaan. Jos läheinen joutuu sairaalaan, ei voida vaatia, että omaishoitaja silloin pitäisi lakisääteisiä vapaitaan. Näin voi toki tehdä, jos omaishoitaja niin toivoo.
Palveluiden vaikutus omaishoidon palkkioon Kunnallinen kotipalvelu ja muut vastaavat palvelut voivat vähentää omaishoidon tarvetta siten, että runsaasti palveluita saavan kohdalla palkkio on alempi kuin hoitoisuudeltaan samanlaisella, mutta kokonaan omaishoitajan hoidon varassa olevalla henkilöllä. Omaishoidon palkkiota ei voida evätä yksinomaan sillä perusteella, että henkilö saa omaishoitajan työtä tukevia palveluita, ellei kyse ole laitoshoidosta.
Lyhyt ulkomaanmatka Omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä ei ole se, että henkilö koko tuen myöntämisen ajan oleskelisi ainoastaan kotonaan. Aikaisemman käytännön mukaan kunta on voinut maksaa hoitopalkkiota esimerkiksi siltä ajalta kun hoidettava ja hoitaja ovat kesämökillä. Vastaavasti myöskään lyhyt ulkomaanmatka ei ole ollut palkkion maksamisen esteenä. Lyhyt ulkomaanmatka ei ole palkkion maksamisen esteenä. Omaishoidon tuen myöntäminen ja suorittaminen ulkomaille määrittyy sosiaalihuoltolain mukaan. Laissa tai hallituksen esityksessä ei ole tarkennettu sitä, minkä pituinen lyhyt ulkomaanmatka on. Eli kunta päättää määrittelyn, usein 3kk ulkomailla olo on ollut vielä ok.
Omaishoidon tuki palvelutaloon? Omaishoidon tukea ei tule myöntää, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Esimerkiksi vanhainkodin tai palveluasumisyksikön tulee tarjota riittävät palvelut asiakkaiden säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. Näitä palveluja ei voida korvata omaishoitajan työpanoksella. Omaishoidon tukea on kuitenkin myönnetty tilanteissa, joissa ko. yksiköissä ei saa palveluita ja päivittäinen hoito tapahtuu omaishoitajan toimesta.
Omaishoidon tuki ja hoitajan kuntoutus Suositus on ettei omaishoitajalle myönnetty kuntoutus vaikuttaisi hoitajalle maksettavaan hoitopalkkion maksamiseen. Palkkioiden maksaminen esimerkiksi hoitajan kuntoutusajalta tulisi kirjaa sopimukseen.
Eu kansalaisuus ja omaishoidon tuki: Hoidettavalla tulee olla kotikuntalain tarkoittama kotikunta. Kotikuntalain 4 :ssä on säädetty kotikunnasta maahan muutettaessa. Täytyy olla joko rekisteröinyt oleskeluoikeutensa Suomessa tai sellaisen henkilön perheenjäsen (unionin kansalaisen huollettavina olevat sukulaiset suoraan ylenevässä polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat sukulaiset), jolla on Suomessa tässä laissa tarkoitettu kotikunta. Kotikuntalain osalta henkilöt kääntyvät maistraatin puoleen ja oleskeluoikeuden rekisteröintiasiat kuuluvat asuinpaikan poliisilaitokselle.
Perillisen oikeus hyvitykseen tehdystä omaishoitotyöstä Perillisellä on oikeus vaatia ja saada kuolinpesän varoista ns. työhyvitystä, josta säädetään perintökaaren 8 luvun 5 :ssä. Hyvitystä maksetaan, jos täysi-ikäinen perillinen on jatkuvasti työskennellyt perittävän hyväksi ilman työsopimusta tai palkkaa. Pykälä on kirjoitettu lähinnä maataloustyötä silmällä pitäen, mutta hyvitystä voi saada kaikenlaisesta työstä, myös omaishoidosta. Hyvitystä voi vaatia enintään viideltä vuodelta. Sen määrästä ei ole olemassa mitään täsmällistä laskusääntöä. Sen harkinnassa otetaan huomioon mm. kuolinpesän varat, työn määrä ja laatu, tekijän ammattitaito ja tekijän saama muu vastike. Käytännössä hyvitys on pienempi siltä ajalta, jolta henkilö saa esimerkiksi omaishoidon tukea. Ja jos hän saa asua ilmaiseksi perittävän luona, tämäkin etu vähennetään hyvityksestä. Oikeuskäytännössä sopivaksi hyvitykseksi hoitotyöstä on usein harkittu noin 150-200 euroa kuukautta kohti, jolloin viiden vuoden jatkuvasta työstä saisi hyvitystä noin 10 000 euroa. Tämä on usein koskenut kuolinpesiä, joissa on ollut vajaat 100 000 euroa varoja. Tapauskohtaista vaihtelua on paljon, minkä vuoksi luvuista on vaikea tehdä yleistyksiä. Työhyvitys otetaan ns. päältäpäin pesän varoista: Se lasketaan ensin, ja vasta jäljelle jäävästä osasta lasketaan perillisten perinnöt. Työhyvitys ei kuitenkaan saa olla niin suuri, että se estää muun perillisen oikeuden lakiosaan eli puolikkaaseen (muutoin tulevasta) perintöosasta. Hyvitystä täytyy vaatia viimeistään perinnönjaossa.
Etäomaishoito Kannattaa selvittää läheisesi kotikunnan sosiaalitoimesta omaishoidosta vastaavalta voiko etäomaishoito täyttää omaishoidon tuen saamisen kriteerit. Jos matkoista, puheluista ym. tulee kohtuuttomia kustannuksia, kannattaa kysyä kunnasta ja verottajalta mahdollisuutta saada tukea tai verovähennysoikeutta. Tarkista, että olet etäomaishoitajana merkitty potilastietojärjestelmissä lähiomaiseksi /asioiden hoitajaksi. Sovi hoitavan tahon kanssa yhteisistä palavereista ja suunnitelmien päivityksistä Läheisen tahto: Hoito- ja hoivatahdolla sekä edunvalvontavaltuutuksella voidaan antaa ennakolta määräyksiä läheisen hoidon ja huolenpidon järjestämisestä. Kannattaa hyödyntää valmiita lomakepohjia esim. hoivatahto tai elämänlaatutestamentti. Lisätietoa saa esim. www.muistiasiantuntijat.fi www.muistiliitto.fi Etäteknologia: Teknologia helpottaa monessa. Läheisen hyvinvointia, arjen etenemistä ja paikannusta voi seurata etänä esim. https://www.suvantocare.fi/suvanto-etamittaus/ https://www.suvantocare.fi/suvanto/suvanto-kotona/ https://www.suvantocare.fi/suvanto/suvanto-mukana/
Muistetaan myös Kelan tuet: Tarkista läheisesi mahdollisuudet saada taloudellista tukea mm. oikeus eläkettä saavan hoitotukeen ja eläkkeensaajan asumistukeen. www.kela.fi Kotitalousvähennys www.vero.fi Veronmaksukyvyn alentumisvähennys www.vero.fi Arvonlisäverottomat sosiaalipalvelut Moni ikäihminen saisi kotipalveluita jopa puoleen hintaan Sääli, että tätä ei tiedetä (yle: 17.3.2017), lisätietoa kunnasta Mahdollisuus hakea vapautusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, lisätietoa kunnasta
Omaishoitajan velvollisuudet Tuen saamisen ehdoista: omainen tai läheinen on valmis toimimaan omaishoitajana hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia fyysinen ja psyykkinen terveydentila toimintakyky ja voimavarat sosiaaliset verkostot Eli -> Velvollisuus hoitaa omaishoitajan tehtävä (sitoumuksen laajuus kirjattu hoito- ja palvelusuunnitelmaan; omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö ) Velvollisuus pitää itsestä hoitajana huolta, tarvittaessa hakea apua Lisäksi: Täytyy ilmoittaa muutoksista hoitosuhteessa Kunnan muut sopimukseen merkkaamat mahdolliset velvollisuudet; Esim. kunnalla on oikeus pyytää oh-tilanteesta selvitys (hoidettava kotona/poissa, joka päivä kirjaus). Ei ole kovin yleinen tapa kunnissa. Perusteluna: ei tarvita ikävää takaisinperintää. Sosiaalihuollon asiakkaan sinulla on velvollisuus antaa sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa tarvittavat tiedot.
Palvelujärjestelmät tukena Kunnan palvelut Omaishoidon tuki Sosiaalityö Kotihoito: kotisairaanhoito ja kotipalvelu Päivätoiminta ja päiväsairaala Tilapäishoito ja laitoshoito Vammaispalvelulain piiriin kuuluvat palvelut Asumispalvelut ja palveluasuminen Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Kuntoutus Muut palvelut Kela vammaisetuudet kuntoutus tulkkauspalvelut erityishoitoraha, sairauspäiväraha, lääke- hoito- ja matkakorvaukset, eläkkeet Järjestöt ja seurakunnat Yksityiset palvelujen tuottajat Vakuutusyhtiöt Tulli ja poliisi Verottaja, maistraatti
Kuljetuspalvelu (Sosiaalihuoltoasetus 9 ) Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on kotona selviytymistä tukeva palvelumuoto, jonka tavoitteena on edistää ja ylläpitää tukea hakevan henkilön toimintamahdollisuuksia. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu kuuluu kunnan järjestämien kotipalveluiden tukipalveluihin. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on kunnalle harkinnanvaraista toimintaa ja kuljetuspalveluja myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. kunta voi talousarviossaan määritellä matkojen määrän, pituuden, asiakkaalta perittävät maksut ja matkoihin oikeuttavat kriteerit. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut koskevat pääasiassa iäkkäitä tai sairaita/ vammaisia henkilöitä, jotka eivät pysty käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä, mutta jotka eivät kuitenkaan ole vammaispalvelulain tarkoittamalla tavalla vaikeavammaisia.
Omaishoitajalomat Lomat järjestetään yhteistyössä lomajärjestöjen kanssa. Liitto kehittää lomille omaishoitajuuteen liittyviä teemoja ja sisältöjä Lomia omaishoitajille, parilomia, lapsiperhelomia, miesomaishoitajalomia, lomia työelämässä oleville omaishoitajille ja lomia omaishoitajuuden päättyessä. Lomien teemoina runoja, musiikkia, käden taitoja, muistelua, ulkoilua, tanssia Vuosittain noin 25 lomajaksoa (lisäksi mahdollisesti ns. ylimääräiset lomat) Lomakohteita ympäri Suomea (lomakohteet kilpailuttaa lomajärjestö) Loman kesto 5 vrk, omavastuu n 100 / henkilö Ohjaajana liiton kouluttama lomaohjaaja Liitto kouluttaa lomaohjaajat ja tuottaa materiaaleja heidän tuekseen
Omaishoitajalomalle hakeminen www.omaishoitajat.fi/lomat Tilaa lomajärjestön hakulomake - 020 7806 599 / ohjaus ja neuvonta tai - 020 7806 533 / koulutussihteeri, ma-to klo 9-15 - sähköpostitse kaisu.haggqvist@omaishoitajat.fi hakulomakkeen voi myös tulostaa www.omaishoitajat.fi/lomat
Kelan omaishoitajien kuntoutuskurssit omaishoitajien kuntoutuskursseja sekä yksilö- että parikursseina. Parikursseille osallistuvat omaishoitaja ja hoidettava läheinen yhdessä. Kuntoutuskurssit järjestetään avo- tai laitosmuotoisina kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kelan verkkosivuilta löydät tiedot tulossa olevista kuntoutuskursseista, Kelan kuntoutuskurssihaussa laita sairaudeksi: omaishoito. http://www.omaishoitajat.fi/kelan-kuntoutuskurssit
Omaishoitajaliitto ry Liitto on olemassa, jotta omaishoitoperheen asema paranee on omaishoitajia ja heidän läheisiään, paikallisyhdistyksiä ja kansalaisia varten on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvonta- ja tukijärjestö. Perustettu v. 1991 Keskustoimisto Helsingissä, alueellisia toimistoja 4 Henkilökuntaa 21 Paikallisyhdistyksiä 70 Henkilöjäseniä n. 13 000 Toiminta valtakunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta, asiantuntijuus omaishoidon ohjaus ja neuvonta kehittämishankkeet koulutus ja materiaalituotanto julkaisutoiminta, esim. Lähellä lehti 4 kertaa vuodessa erilaisia oppaita, kirjoja ja avmateriaalia alueellisen ja paikallisen yhdistystoiminnan tukeminen ja ohjaus, yhteistyöverkostojen koordinointi kansainvälinen toiminta omaishoitajalomat (Stea)
Ei tarvitse olla kympin omaishoitaja Ei tarvitse osata kaikkea Ei tarvitse tietää kaikkea Ei tarvitse aina jaksaa Älä jää yksin. Hae rohkeasti apua.
Voimia teille kaikille ja onnistumisia arkeenne! Matti Mäkelä Etelä-Suomen aluevastaava Tuu jo Omaishoitajaliitto Etelä-Suomen aluetoimisto Annankatu 8, 24240 Salo Puh. 020 7806 568 matti.makela@omaishoitajat.fi www.omaishoitajat.fi www.facebook.com/omaishoitajaliitto