Toimeentulotukiohjeet 1.11.2015 alkaen Sosiaalilautakunnan hyväksymät 20.10.2015 138
TOIMEENTULOTUKIOHJEET 1.11.2015 ALKAEN... 2 1 ASUMINEN... 3 Toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot:... 3 Vuokra-asunto... 3 Omistusasunto... 4 Poste restante osoitteessa asuvat... 4 2 TERVEYDENHUOLTOMENOT... 5 Hammashoitokustannukset... 5 Fysikaalinen hoito... 6 Silmälasit... 6 Silmälääkäri... 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut... 6 3 ASEVELVOLLISET... 7 4 OPISKELIJAT... 7 5 VANGIT... 9 6 YRITTÄJÄT... 9 7 MUUTA... 9 Alennettu perusosa... 9 Edunvalvonnan palkkiot... 9 Holhoustoimen suoritteet... 10 Matkakulut... 10 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot... 10 Normilaskelman ylitys... 10 Perinnät ja ulosotto... 10 Polkupyörä... 10 Tilillepanot ja pikavipit... 10 Toimeentulotuen takaisinperintä... 10 Työttömyyspäivärahat... 11 Varallisuus... 11 Veronpalautus... 11 8 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 11 Ajokortti ja henkilökortti... 11 Hautauskustannukset... 12 Huonekalut ja kodinkoneet... 12 Lasten harrastusmenot... 12 Lasten luonapito... 13 Lastenhoitotarvikkeet... 13 Muuttokustannukset... 13 Opintolainan korot... 14 Passit ja kansalaisuushakemukset... 14 Romanivaatetus... 14 Vuokravakuus ja -ennakko... 14 9 KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 15 10 YHTEYSTIETOJA... 16 1
2 TOIMEENTULOTUKIOHJEET 1.11.2015 ALKAEN Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuki perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) ja asetukseen (66/1998) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotuki oppaan (2007/11) ohjeisiin ja niihin myöhemmin tehtyihin muutoksiin. Nämä ohjeet eivät rajoita työntekijän oikeutta harkintaan päättäessään perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen (perusmenot) ja täydentävään toimeentulotukeen (erityismenot). Ehkäisevää toimeentulotukea henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi voidaan myös myöntää. Toimeentulotuen tarvetta selvitettäessä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi (tositteet tuloistaan, varoistaan, säästöistään ja omaisuudestaan sekä menoistaan). Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Toimeentulotuki määräytyy henkilön tuloista ja toimeentulotukeen oikeuttavista menoista tehtävän laskelman perusteella (TotuL 6 ). Toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin kuuluvat perusosa ja tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot. Perusosan sisältö määritellään toimeentulotukilain 7 a :ssä: Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosaan kuuluvia menoja ei siis erikseen huomioida toimeentulotukilaskelmassa eikä niistä tarvitse esittää selvitystä, laskua tai maksutositetta. Toimeentulotukea voi hakea henkilökohtaisella käynnillä tai kirjallisella hakemuksella. Kunnan internet-sivuilta (www.eurajoki.fi) voi tulostaa kirjallisen toimeentulotukihakemuksen. Lainsäännöksistä ja muista valtion toimenpiteistä johtuvat indeksi- ja tasokorotukset, Kelan toimipisteistä johtuvat muutokset sekä muut näiden kaltaiset muutokset päivitetään tähän ohjeistukseen ilman erillistä päätöstä.
3 1 Asuminen Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla (kohtuullisuusharkinta). Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot: Mikäli hakija asuu arvioituun koko- ja hintatasoon nähden tarpeettoman suuressa tai kalliissa asunnossa, voidaan asumismenot kohtuullistaa. Kohtuullistamisen jälkeen hakijan kohdalla huomioidaan vain kunnassa hyväksytty määrä. Hakijalle pitää kuitenkin antaa kolmen (3) kuukauden mittainen siirtymäaika hakeutua kohtuullisen hintaiseen asuntoon, minkä aikana asumismenot hyväksytään todellisen suuruisina. Kohtuullisuusharkinta ei saa johtaa asunnottomuuteen tai siihen, että hakija joutuu muuttamaan sellaiseen asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai henkilön/perheen erityisistä tarpeista (lasten koulunkäynti, hoidon tarve, vammaisen henkilön tilantarve tai etävanhemman lapsen tapaamisesta johtuva tilantarve) vastaavaa asumistasoa. Mikäli asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty hyväksyttävää syytä, huomioidaan vuokramenot välittömästi kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Vuokra-asunto Asiakkaan edellytetään tekevän kirjallinen vuokrasopimus. Täysi-ikäisten samassa asunnossa asuvien lasten hakiessa toimeentulotukea, vuokra katsotaan pääsääntöisesti vanhempien menoksi ja vanhemmat hakevat tarvittaessa toimeentulotukea vuokran maksuun. Työssä käyvien lasten edellytetään pääsääntöisesti osallistuvan vuokran maksuun pääluvun mukaiselta osalta. Asiakkaalta edellytetään asumistuen hakemista Kansaneläkelaitokselta toimeentulotuen hakemiskuukauden aikana. Pääsääntöisesti asumistuen edellytetään menevän suoraan vuokranantajalle. Toimeentulotuen hakijan tulee maksaa edellisen kuukauden vuokra, jotta se huomioidaan normilaskelmassa menona. Maksusta tulee esittää tosite. Vuokraa ei hyväksytä asumismenoksi siltä osin kuin sen maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö tai perhe, esimerkiksi työnantaja, yritys tai vanhemmat.
4 Kohtuullisina pidettävät asumismenot Eurajoella ovat yleinen vuokrataso huomioiden: Ruokakunnan koko Enimmäisasumismenot 1 henkilö 480 2 henkilöä 610 3 henkilöä 650 4 henkilöä 700 5 henkilöä tai useampi 750 + 50 / henkilö Viimeksi mainittua suurempien ruokakuntien enimmäisasumismenoja huomioon otettaessa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Kohtuulliset asumismenot kattavat asumistukilain 6 mukaisesti vuokra-asunnossa asuvien asumismenot (vuokra, vesi ja lämmitys). Perusosalla katetaan sauna- ja pesutupamaksut. Sähkölämmitysasunnossa sähkölaskusta 70 % on lämmityksen osuus ja taloussähkön osuus on 30 %. Kotivakuutuksesta huomioidaan irtaimiston osuus ja vastuuvakuutus (ei oikeusturvaa, koska oikeusapua varaton henkilö saa oikeusaputoimistosta). Vakuutuskirja on esitettävä hakemuksen yhteydessä. Enimmäisasumismenojen lisäksi laskelmassa voidaan ottaa huomioon kohtuulliset taloussähkö- ja kotivakuutusmenot sekä nuohous- ja jätehuoltomaksut. Omistusasunto Enimmäisasumismenot kattavat asumistukilain 6 :n 2 momentin mukaisesti omistusasunnossa asuvan asumismenot. Asumismenoja katsotaan aina kokonaisuutena ja pyritään tasapuolisuuteen omistus- ja vuokra-asumisen välillä toimeentulotukea harkittaessa. Enimmäisasumismenot hyväksytään samansuuruisina molemmissa asumismuodoissa. Omistusasumisessa otetaan huomioon enimmäisasumismenoihin sisältyvinä hoitovastike ja rahoitusvastike, asuntolainojen korot, lämmityskulut, vesi- ja jätevesimaksut, kiinteistön puhtaanapito (nuohous, auraus, jätehuolto) sekä asunnon hankkimisesta ja välttämättömästä peruskorjauksesta aiheutuneet velan korot. Tontin vuokra, ekomaksu, kiinteistövero, koti-/palovakuutus ja kulutussähkön aiheuttamat menot otetaan huomioon enimmäisasumismenojen lisäksi toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Sähkölaskun sisältäessä lämmityksen, on sähkölaskusta taloussähkön osuus 30 % ja lämmityssähkön osuus 70 %. Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Samoin kohtuullisuuden arvioinnissa voidaan käyttää tukena valtionneuvoston asetusta 843/2008 asumistuen määräytymisperusteista. Kaikkia asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Poste restante osoitteessa asuvat Poste Restante-osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste Restantessa asuvilta tulee olla hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Perusosa määritellään muun 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosan mukaan, mikäli ei pysty luotettavasti osoittamaan asuvansa/oleskelevansa tosiasiallisesti yksin.
5 2 Terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmaan. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin myönnetään toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta liitteeksi. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona, mikäli asiakkaalla ei ole mahdollisuutta saada ilmaista ehkäisyä. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Laihdutus- ja tupakanvieroituslääkkeet huomioidaan vain, mikäli lääkäri lausunnossaan toteaa niiden tarpeellisuuden asiakkaan kokonaisterveydellisen tilanteen huomioiden. Vitamiini- tai luontaistuotevalmisteita ei hyväksytä menoina. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Lääkärin sairaudenhoitoon määräämät lääkkeet huomioidaan reseptien/potilasohjeen ja apteekin kassakuittien mukaan. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (Terveyskeskus, Satakunnan sairaanhoitopiiri jne.) terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys perustellusti sitä edellyttävät. Asiakkaan mahdolliset Kelan etuudet liittyen sairauden hoitoon huomioidaan kokonaisuutta arvioitaessa. Esim. hoitotuki/vammaistuki liittyen hoidettavaan sairauteen huomioidaan terveysmenojen osalta. Peruuttamattomasta käynnistä johtuvia asiakasmaksuja ei oteta menona huomioon. Lääkärintodistus hyväksytään menona, jos todistus liittyy asiakkaan saamaan etuuteen tms. asiaan, joka auttaa asiakkaan taloudellista tilannetta tai työkyvyn selvittelyä. Sairauskuluvakuutuksia ei huomioida menona. Toimeentulotukiasiakkaan toimittaessa reseptin/potilasohjeen sosiaaliviraston postilaatikkoon tai kunnanviraston neuvontaan, on hänellä mahdollisuus saada maksusitoumus lääkkeeseen seuraavana arkipäivänä, mikäli hakijalla on voimassaoleva myönteinen perustoimeentulotukipäätös. Hammashoitokustannukset Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. Alle 18 vuotiaille hammashoito on maksutonta terveyskeskuksessa. Tarvittaessa voidaan pyytää terveyskeskuksesta kustannusarvio ja lausunto hammashoidon tarpeesta. Hammasproteesien hankinnasta pyydetään kustannusarvio hammasteknikolta. Hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan.
6 Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden ja hakemiskuukauden normiylityksellä (proteesikustannuksia ei laskelmassa mukana) pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Fysikaalinen hoito Edellytetään lääkärin lähetettä ja julkisten fysioterapiapalvelujen käyttöä. Huomioidaan Kelan korvauksen ylimenevältä osalta menona ja mikäli asiakas käyttää yksityisiä palveluja, huomioidaan menona julkisen palvelun hinta, enintään 15 kertaa vuodessa. Silmälasit Huomioidaan menona, mikäli asiakkaalla on ollut vähintään 6 kk toimeentulotukiasiakkuus Eurajoella tai asiakas on jatkuvasti tulotasoltaan minimitoimeentulon rajalla. Myönnetään pääsääntöisesti korkeintaan 3 vuoden välein. Aurinkolaseihin ja piilolinsseihin toimeentulotukea ei myönnetä. Hyväksytään korkeintaan seuraavat hinnat: 1-teho 100, 2-teho 175 ja moniteho 250. Edellytetään kustannusarviota ennen hakemusta. Optikon täyttämä kaavake liitetään toimeentulotukihakemukseen. Mikäli näkökyky heikentyy siten, että linssit on uusittava aikaisemmin, on toimitettava optikon/silmälääkärin selvitys asiasta. Näkökykyyn liittyviä erityismenoja (värjäys jne.) otetaan huomioon menona lääkärin määräyksestä. Vanhojen lasien kohtuuhintaiset korjauskulut hyväksytään menona. Silmälääkäri Voidaan ottaa huomioon, mikäli optikko on katsonut silmälääkärin olevan tarpeen silmälasien hankinnan yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Yli 10 vuorokautta jatkunut laitoshoito vähentää ravintokustannusten osuutta perusnormista (49 %) koko laitoshoidon ajalta. Yksityistä sairaalahoitoa ei makseta toimeentulotukimenona. Toimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan vuosittainen terveydenhuollon maksukatto. Alle 18-vuotiaiden lasten maksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa.
7 3 Asevelvolliset Asevelvollisilla palveluksessa ollessa ei pääsääntöisesti ole toimeentulotukioikeutta. Asevelvollisuuslain (452/1950) 50 b :n mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon. Siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet siviilipalveluslain (1723/1991) 23 a :n nojalla. Palveluksenaikaisiin asumiskustannuksiin asevelvollisilla ja siviilipalvelusta suorittavilla on mahdollisuus saada tukea sotilasavustuslain (781/1993) perusteella. 4 Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Käyttämätön lainaosuus huomioidaan hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä olevina varoina / kuukausi kokonaisuudessaan laskelmaan kohdassa muut tulot. Opintolainatakauksen hylkäys yksittäisen lievähkön maksuhäiriön takia ei välttämättä estä opintolainan valtiontakauksen saamista lopullisesti. Tällaisessa tapauksessa opintolainaa hakevan henkilön tulee itse ryhtyä toimenpiteisiin opintolainan saamiseksi esimerkiksi ehdottamalla perinnässä olevaan velkaansa maksusuunnitelmaa. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona. Mikäli opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia (=toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa, mikäli hän on alaikäinen. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta. Vain erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee tuolloin kirjata päätökseen selkeästi. Itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee ensisijaisesti huoltaja, joka toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset. Lapsen elatuksesta annetun lain mukainen vanhempien elatusvastuu tulee aina selvittää.
Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, että hän ei ole nostanut valtion takaamaa opintolainaa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille enintään kaksi kuukautta. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada. Mikäli opiskelija ei ole kohtuullisessa ajassa (kolme kuukautta) saanut järjestettyä opintotukietuuksia korvaava rahoitusta opinnoilleen tai hakeutunut toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien piiriin, niin tällöinkään opiskelijaa ei voida jättää täysin ilman toimeentulotukea. Tällöin perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %:lla 2 kk kerrallaan. Mikäli opiskelija on toistuvasti kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan alentaa enintään 40 %:lla 2 kk kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Opiskelijaa on aina ohjattava / neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuella mahdollisuus rahoittaa opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Ohjaus / neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin. Opiskelijat, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi ennen toimeentulotuen myöntämistä. Pakollisen laivaharjoittelun aikana opiskelijan perusosaa vähennetään 49 % ruokaosuudella. Portaikkoverokortissa tulot on vapautettu ennakonpidätyksestä tiettyyn määrään asti. Jos opiskelija ei opiskelujensa ohessa työskentele ja hänen tulonaan on vain opintoraha, edellytetään häntä toimittamaan portaikkoverokorttinsa Kelaan opintoetuutensa verotuksen lopettamiseksi. Muista opiskelusta aiheutuviin menoihin esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin, työvaatteisiin, jne. voidaan tarveharkinnalla myöntää toimeentulotukea, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Oppikirjoihin ja pakollisiin työvaatteisiin myönnetään enintään 150 euroa/vuosi. Pääsykokeisiin liittyviin maksuihin ja niihin liittyviin mahdollisiin matkakustannuksiin voidaan myöntää pitkäaikaiselle toimeentulotukiasiakkaalle pääsääntöisesti yksi pääsykoemaksu sekä matkustuskulut edullisimman vaihtoehdon mukaisesti vain erityisistä syistä. Oppikirjoihin on mahdollista hakea tukea myös Pelastakaa Lapset ry:n paikallisosaston kautta Eväitä elämälle ohjelmasta. Oppimateriaalituki on suunnattu toisen asteen opiskelijoille. Tukea voi hakea, jos perheen taloudellinen tilanne on erittäin heikko esim. huoltajan pitkään jatkuneen työttömyyden tai sairauden vuoksi. Tuki on harkinnanvaraista, ja se myönnetään aina lukuvuodeksi kerrallaan. Tuki annetaan maksuttomana oppimateriaalina lukiossa ja ammattioppilaitoksissa opiskeleville. Rahaavustuksia ei myönnetä, ja tuen suuruus voi vaihdella paikkakunnittain. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. Jos yksin asuva toimeentulotuen saaja lähtee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, jonne ei ole mahdollista kulkea päivittäin, voidaan hänen asuntonsa kustannuksia Eurajoella huomioida ainoastaan erityisin sosiaalisin perustein korkeintaan 3 kuukautta. 8
9 5 Vangit Vankien perusosana huomioidaan laitoshoidon käyttövara. Vastaavasti vangin tulona huomioidaan vangin mahdolliset vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus tai ns. makuuraha sekä vangin varat ja yksityiset tilillepanot. 6 Yrittäjät Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3 kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa, kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota (L toimeentulotuesta 10 ) ja on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan (L toimeentulotuesta 2 2 mom.). Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen yrittäjän tuloselvityslomake, yrityksen tiliotteet, verotustiedot, tilinpäätös, tase ja tuloslaskelma ja tarpeen mukaan muut tarvittavat selvitykset. Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita huomioiden salassapitomääräykset. 7 Muuta Alennettu perusosa Perusosan suorittamisesta alennettuna säädetään toimeentulotukilain 10 :ssä. Pykälä koskee työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymistä, kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisen aktivointisuunnitelman laatimiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta kieltäytymistä sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkoittaman yhteistyövelvollisuuden laiminlyöntiä. Työttömän toimeentulotuenhakijan työnhaun on oltava voimassa TE-toimistossa. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Edunvalvonnan palkkiot Kuluvan kuukauden maksu voidaan huomioida kuukausittaisena menona perustoimeentulotukilaskelmassa.
10 Holhoustoimen suoritteet (mm. päätös ja tilintarkastusmaksu) Tehdään maistraatin holhoustoimeen hakemus poistosta, mikäli asiakkaan maksukyky on olennaisesti alentunut (ks. laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta 85/2007). Matkakulut Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluvan lääkärikäynnin matkakulut toiselle paikkakunnalle korvataan Kelan korvauksen jälkeen jäävän omavastuuosuuden osalta. Taksikulujen korvaukseen kyseiseltä matkalta hakijan tulee esittää lääkärintodistus. Matkakustannuksia oikeusistuntoihin toiselle paikkakunnalle ei huomioida menoina normilaskelmassa. Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi 0,20 /km enintään 100 /kk. Hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Kuntouttavasta työtoiminnassa ja työpajatoiminnassa oleville asiakkaille korvataan toiminnasta aiheutuvat todelliset matkakustannukset kodin ja työpisteen välillä tarvittaessa edullisimman matkustusvaihtoehdon mukaan. Normilaskelman ylitys Edellisen kuukauden normilaskelman tuloylitys otetaan tulona huomioon seuraavassa kuussa 170 euroa ylittävältä osalta. Perinnät ja ulosotto Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Sellaisessakin tapauksessa, jossa henkilön jääminen vaille ensisijaisia etuuksia johtuu henkilön omasta menettelystä, tulee tosiasialliseen elatuksen puutteeseen joutuneen henkilön osalta arvioida hänen oikeutensa perustuslain 19 1 momentin mukaiseen välttämättömään toimeentulon turvaan. Toimeentulotuen normilaskelmassa otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot ulosottojen ja mahdollisten perintöjen jälkeen. Ulosottojen määrää voi verrata tuloraja- ja suojaosuustaulukon summiin. Ulosotosta on mahdollista saada hakemuksesta myös määräaikaista vapautusta esim. suurten sairauskulujen perusteella. Polkupyörä Polkupyörä voidaan myöntää työssä tai koulussa käymisen tukemiseksi täydentävänä toimeentulotukena halvimman mukaan. Tilillepanot ja pikavipit Tilillepanot otetaan tuloina huomioon, kun ne ylittävät 150 kuukaudessa. Tilillepanoja määrältään yhteensä 100 200 ei oteta huomioon, mikäli on kyse lainasta (esim. pikavipit) ja josta on luotettava selvitys (esim. maininta lainasta tiliotteessa tai velkakirja). Toimeentulotuen takaisinperintä Katso toimeentulotukilaki 20 23
11 Mikäli asiakas on tahallaan antanut erehdyttäviä tietoja tai laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuuttaan voidaan väärin perustein maksettu tuki periä takaisin. Ensisijainen toimintavaihtoehto on tehdä asiakkaan kanssa maksusuunnitelma liikaa maksetun toimeentulotuen takaisin maksamisesta. Maksusuunnitelman toteutumista seurataan. Jos asiakas ei suostu neuvotteluihin tai takaisin maksamiseen, ja tilanne muuten sitä edellyttää, neuvotellaan sosiaalityön esimiehen ja lakimiehen kanssa poliisitutkintapyynnön tekemisestä asiassa. (rikoslain 29 luku 5 avustuspetos) Työttömyyspäivärahat Työttömyyspäiväraha maksetaan yleensä siten, että ensimmäinen erä suoritetaan kahden viikon työttömyysjaksolta ja tämän jälkeen päivärahat maksetaan neljän viikon jaksoissa. Siten kalenterikuukauden aikana maksettu päiväraha perustuu useimmiten 20 päivän perusteella laskettuun päivärahan määrään (4 x 5 pv = 20 pv), vaikka tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Työttömyyspäiväraha voidaan siten jakaa kuukausittaisiin eriin niin, että keskimääräisenä kertoimena käytetään 21,5 päivää sen jälkeen kun kaksi 20 pv:n maksua on maksussa kalenterikuukauden aikana. Varallisuus Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon 170 euroa ylittävältä osalta. Säästöiksi ei huomioida kuukauden käyttömenoja. Puhelinosakkeet edellytetään realisoitaviksi heti. Osakkeen hinta huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa 170 euroa ylittävältä osalta käytössä olevana varallisuutena osakkeesta saadun hinnan mukaan. Mikäli asiakas ei realisoi osaketta sen jälkeen, kun sitä on häneltä edellytetty, otetaan osake huomioon käytössä olevana varallisuutena puhelinlaitoksen ilmoittaman hinnan mukaan. Kesämökki, huviveneet yms. varallisuus edellytetään realisoitavaksi. Aikaa realisoinnille annetaan 6 kk siitä, kun asiakkaalle on tehty päätös kyseisen varallisuuden huomioon ottamisesta toimeentulotukea määrättäessä. Veronpalautus Otetaan huomioon tulona 170 euroa/henkilö ylittävä osa. Jälkiveroja ei oteta huomioon menona. 8 Täydentävän toimeentulotuen menot Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu ylimääräiset asumiskustannukset (esimerkiksi muuttokustannukset) erityistarpeista ja -oloista aiheutuvat menot. Täydentävällä toimeentulotuella katettavat menot huomioidaan tarpeellisen suuruisena. Lasten päivähoitomaksuihin on haettava alennusta. Ajokortti ja henkilökortti Ajo- ja henkilökortista aiheutuneita kuluja ei huomioida menona toimeentulotukilaskelmassa. Myöskään näihin liittyviä lääkärikuluja ja lääkärintodistusta ei huomioida menona.
12 Hautauskustannukset Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin lesken tai vainajan jättämät varat eivät riitä välttämättömien hautajaiskulujen kattamiseen. Ennen hautausavustuksen myöntämistä tulee kuolinpesän selvittää vainajan tulo- ja omaisuustiedot. Mikäli vainajan varallisuus ei kata edullisintakaan hautausta suoraan palveluntuottajalta hankittuna, voidaan perikunnalle myöntää perintään vastaan maksusitoumus. Hautauskuluihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea rahana. Välttämättömät hautausmenot sisältävät arkun, vainajan vaatetuksen, vainajan kuljetuksen, mahdollisesti uurnan, hautapaikan ja yksinkertaisen kukan arkun kannelle. Kuolinpesä on velvollinen toimittamaan perukirjan hautausavustuksen tehneelle viranhaltijalle välittömästi sen valmistuttua. Lehti-ilmoitusta ja muistotilaisuutta ei huomioida. Lähiomaiselle voidaan huomioida kohtuuhintainen kukkalaite. Vaatteisiin ei erikseen myönnetä toimeentulotukea. Perunkirjoituskuluihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Vähävarainen asiakas ohjataan oikeusaputoimistoon, jonka lasku voidaan ottaa huomioon menona. Kuolinpesän tulee maksaa vainajan pankkitilillä kuolinpäivänä olleilla varoilla ensisijaisesti vainajan hautauskulut ja perukirjakustannukset ennen muita vainajan velkoja. Kuolemantapauksessa vainajalta maksamatta jääneet laskut merkitään velaksi perukirjaan. Ne maksetaan mahdollisilla pesään jääneillä varoilla. Huonekalut ja kodinkoneet Tarveharkinnan perusteella voidaan myöntää kertaluonteisesti alkuavustuksena enintään 300 huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten. Lisäksi voidaan myöntää seuraaviin kodinkoneisiin avustusta toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille: - jääkaappi enintään 120 - pyykinpesukone, jos taloyhtiössä ei ole pesukonetta enintään 200 - mikroaaltouuni lapsiperheille enintään 50 - pölynimuri enintään 60 pääasiassa lapsiperheille tai terveydellisin syin - sähköliesi enintään 200 harkinnalla, jos asunnosta puuttuu ja asiakkaan on se hankittava Yllä lueteltuihin kodinkoneisiin voidaan tukea myöntää enintään viiden (5) vuoden välein. Lasten harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille kohtuuhintainen yksi harrastus/lapsi/vuosi tositteita vastaan.
Lasten luonapito Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan 49 % (ruokaosuus) lapsen päivänormista, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu (kummankin vanhemman allekirjoittama lista todellisista toteutuneista tapaamiskuluista). Pääsääntöisesti luonapitokulut huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoliksi vanhempien kesken. Mikäli matkakulut huomioidaan oman auton käytön mukaan, on kilometrikorvaus 0,20 euroa/km. Jos lapsi on vanhemman luona perjantai-illasta sunnuntai-iltaan, lasketaan ajaksi kaksi vuorokautta. Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti tapaamissopimuksen mukaisista tapaamisista. Edellytetään tapaamissopimuksen toimittamista sosiaalitoimistoon. Jos luonapito ylittää tapaamissopimuksessa sovitun tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. sopimusta pidemmän luonapitoajan ylimenevältä ajalta ellei erityisistä, erikseen perustelluista syistä muuta johdu. Lastenhoitotarvikkeet Lastenvaunut enintään 150 euroa Lastenrattaat enintään 85 euroa Pinnasänky enintään 50 euroa Muut lastenhoitotarvikkeet myönnetään vain erityisellä harkinnalla. Lastenhoitotarvikkeet myönnetään perheelle vain kerran. Muuttokustannukset Muuttokustannusten huomioiminen on harkinnanvaraista. Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarkoituksenmukaisuus- ja tarveselvityksen perusteella mikäli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. TE-toimisto) ei hakijalle myönnetä korvausta. Muuttokustannusten huomioimiseksi hakijan on aina etukäteen neuvoteltava sosiaalityöntekijän kanssa. Muutot järjestetään edullisimmalla tavalla, mahdollisesti myös oman auton käytön mukaan 0,20 /km. Muutosta aiheutuvien hintojen kohtuullisuus selvitetään, ja muuton tarpeellisuus arvioidaan aina asiakaskohtaisesti. Ensin tulee selvittää Nuorten työpajan mahdollisuus osallistua muuttokuljetuksiin. Muuttokuljetukset hyväksytään Hannu Airismäeltä tai Autovuokraamo AV Haanpäältä. Muuttokustannuksiin haetaan toimeentulotukea lähtökunnan sosiaalitoimesta. Peruslähtökohtana on aina pidettävä sitä, että muutto tapahtuu arkipäivänä normaalin työajan puitteissa ja että muuttaja toimii itse apumiehenä. Apumiehen käyttäminen perustuu tarkkaan tarveharkintaan (lääkärinlausunto tai erittäin vahva sosiaalinen peruste). Pääsääntöisesti toimeentulotukea apumieheen ei myönnetä. Kuljetusliikkeelle ei kuulu muuttotavaroiden pakkaus eikä purku, eikä sosiaalitoimi näin ollen maksa siihen käytettyä aikaa. Ulkomaille tapahtuvaan muuttoon ei myönnetä toimeentulotukea. 13
Opintolainan korot Korkoavustuksen hakeminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Uusimuotoisen markkinakorkoisen opintolainan korko opiskeluaikana tulee pääomittaa. Mikäli opintolainan korkoihin ei voi saada Kelan opintotukikeskuksen korkoavustusta, opintolainan maksettavat korot huomioidaan koron maksukuukautena niiden kuukausien osalta, kun hakijalla on ollut oikeus toimeentulotukeen. Opintolainan korkoja ei siis huomioida kuukausittain vaan esim. syys- ja maaliskuussa tarkistetaan kuuden (6) kuukauden tilanne erikseen. Mikäli koronmaksukuukautena hakijan tulot riittävät kattamaan kuuden (6) kuukauden korot, ei hakijalle myönnetä opintolainan korkoon toimeentulotukea niidenkään kuukausien osalta, kun hakijalla on ollut normivajetta. Opintolainan korot huomioidaan tositteen mukaan. Passit ja kansalaisuushakemukset Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa. Kansalaisuushakemuksia ei hyväksytä menoksi. Romanivaatetus Naisten romanihameeseen 18-vuotta täyttäneelle myönnetään enintään 430 euroa kolmen (3) vuoden välein. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluu perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romanivaatetus. Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää hakijan pitkäaikaista (12 kk) toimeentulotuen tarvetta Eurajoella. Vuokravakuus ja -ennakko Toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle/perheelle, kriisitilanteessa taikka asunnottomana olleelle voidaan hyväksyä kahden (2) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Muutolle on aina oltava hyvät perustelut (esim. asunnon irtisanominen, häätö, paikkakunnan vaihto työn tai opiskelun johdosta). Asiakkaan tulee lisäksi selvittää mahdollisuus vuokrata asunto ilman vuokravakuutta. Takuuvuokra voi toimeentulotukilakia koskevan hallituksen esityksen mukaan olla tarveharkintaisena huomioon otettava asumismeno. Takuuvuokra voidaan huomioida, mikäli sillä tuetaan asunnon saantia asunnottomalle henkilölle tai asunnottomuusuhan alaista henkilöä. Lisäksi henkilön on oltava oikeutettu toimeentulotukeen tai asiakas on jatkuvasti toimeentulotasoltaan minimi toimeentulon rajalla. Tällöin Eurajoen sosiaali- ja terveyslautakunta sitoutuu antamaan vuokranantajalle vakuuden vuokralaisen vuokranmaksusta enintään kahden kuukauden vuokraa vastaavalta määrältä. Vakuus annetaan pääsääntöisesti kirjallisena erillisellä lomakkeella. Kun vakuus annetaan, mahdollinen asumistuki edellytetään maksettavaksi suoraan vuokranantajalle. Vuokranantajan tulee viipymättä ilmoittaa kirjallisesti mahdollisesta vuokranmaksun laiminlyönnistä sosiaalivirastoon. Vakuuden antamalla sosiaalivirasto sitoutuu ainoastaan siihen vahinkoon, joka vuokranantajalle aiheutuu vuokralaisen laiminlyödessä vuokranmaksun. Voidakseen realisoida vuokranmaksusta annetun vakuuden, vuokranantajan tulee näyttää sosiaalivirastolle todistettavasti, ettei vuokralainen ole maksanut vuokraansa asianmukaisesti esimerkiksi tiliotteellaan. Vakuus voidaan ehtojen täyttyessä realisoida vuokrasuhteen päättyessä. 14
Vuokravakuus on palautettava sosiaalitoimelle, ellei vuokralaisen puolelta ole sopimuksen mukaista rikkomusta. Vakuuden palautuksesta tehdään päätös ja lähetetään vuokranantajalle perintäkirje/lasku asiasta. 15 9 Käsitemäärittelyä Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa (Työllisyysasetus,1363/1997). Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella tarkoitetaan vähintään vuoden kestänyttä yhtäjaksoista asiakkuutta. Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan vähintään kuuden kuukauden asiakkuutta edeltävän vuoden aikana.
16 10 Yhteystietoja Aikuissosiaalityö A - Ö Sosiaaliohjaaja Johanna Löppönen puh. 02 869 4357 Ajanvaraus/puhelinaika sosiaaliohjaajalle on ma - pe klo 11.00-12.00. Toimistosihteeri Taina Vaahensalo puh 044 312 4345 Asiointisähköposti sosiaalitoimelle on sosiaalitoimisto@eurajoki.fi. Sosiaalitoimiston osoite: Kalliotie 5, 27100 Eurajoki Viraston puhelinvaihde 02 86941 Lastensuojelun sosiaalityöntekijät (asiakasjako lapsen sukunimen mukaan) Asiakkaat A - Ki puh. 02 8694 353 Asiakkaat Ko - L puh. 02 8694 356 Asiakkaat M - Ö puh. 02 8694 352 Ulla Leskinen Susanna Ritala Maarit Liikanen Sosiaalityöntekijöiden puhelinaika ma, ke, to, pe klo 11.00 12.00 ti ei puhelinaikaa