TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-03475-08 Infra- ja korjausrakentaminen mahdollisuus rakentajille Julkinen
Raportin nimi Korjausrakentaminen ja infrarakentaminen mahdollisuus rakentajille Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Tekes 10001/25/08 Sampsa Nissinen (sampsa.nissinen@tekes.fi) Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Built Environment market feasibility study Bemfy Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Terttu Vainio 83 Avainsanat Raportin numero infrarakentaminen, korjausrakentaminen, talous, väestö VTT-R-03475-08 Tiivistelmä Tekes on tilannut tämän raportin uuden teknologiaohjelman valmistelutyön tueksi keväällä 2008. Raportti käsittelee julkisten tilastolähteiden avulla rakennetutun ympäristöön kytkeytyviä rakennusmarkkinoita Suomessa, Euroopassa, Venäjällä ja Itä-Euroopassa sekä pieneltä osin Kiinassa ja Intiassa. Raporttiin on koottu tietoja maiden taloudesta ja demografiasta. Tämä toimintaympäristö kuvaus on tehty tunnuslukujen avulla. Tunnuslukuja ovat kohdemaiden bruttokansantuote ja sen muutokset, inflaatio, väestö ja väestön kasvu, kaupunkiväestön osuus ja väestön ikääntyminen. Rakennusmarkkinoita on kuvattu tunnuslukujen ohella arvotietoina. Kohdemaita on taustoitettu myös tiedoilla siitä, toimiiko niissä suomalaisia rakentajia ja onko niihin projektivientiä tai rakennustuotevientiä. Tämä raportin rinnalla on tehty toinen raportti Tekesille teknologiaohjelman valmistelua varten. Siinä käsitellään edistyksellisiä, kaupallistettuja korjausrakentamisen menetelmiä ja palveluita. Sen ovat laatineet Kristiina Sulankivi ja Veijo Nykänen VTT:ltä. Luottamuksellisuus Julkinen Tampereella 24. huhtikuuta 2008 Allekirjoitukset Terttu Vainio, erikoistutkija VTT:n yhteystiedot VTT asiantuntijapalvelut, rakennusmarkkinat ja Jakelu (asiakkaat ja VTT) Tekes, VTT arkisto Markku Riihimäki, tiiminvetäjä VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.
1 INFRA- JA KORJAUSRAKENTAMINEN - MAHDOLLISUUS RAKENTAJILLE TAUSTA JA TAVOITTEET Tekes valmistelee uutta teknologiaohjelmaa, joka painottuisi rakennetun ympäristön (verkostot, väylät, talot) laadun ja toimivuuden varmistamiseen keinoina rakentamisen prosessien, palvelujen ja hankintatapojen kehittäminen. Teknologiaohjelman valmistelu kytkeytyy rakennetun ympäristön huippututkimuksen organisoinnin (SHOK) ja ympäristöministeriön korjausrakentamisen strategian toimeenpanon valmisteluun. Valmistelutyön tueksi tarvitaan tietoa rakennettuun ympäristöön liittyvistä rakennusmarkkinoista Suomessa, Euroopassa, Venäjällä ja Itä-Euroopassa, sekä mahdollisuuksien mukaan myös Kiinassa ja Intiassa. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat suomalaisille yrityksille mahdolliset markkinat. TOTEUTUS Tähän raporttiin on koottu pääasiassa julkisista tietolähteistä tietoa kohteeksi valittujen maiden taloudesta, demografiasta, rakentamisesta kokonaistasolla sekä tarkemmin tietoa infra- ja korjausrakentamisesta. Infra- ja korjausrakentamismarkkinoiden toimintaympäristö kuvataan tunnuslukujen avulla. Tunnuslukuja ovat kohdemaiden bruttokansantuote ja sen muutokset, inflaatio, väestö ja väestön kasvu, kaupunkiväestön osuus ja väestön ikääntyminen, Kohdemaiden osalta on kuvattu sekä koko rakentamisen markkina että infra- ja korjausrakentamisen markkinat Kohdemaita on taustoitettu myös tiedoilla siitä, toimiiko niissä suomalaisia rakentajia ja onko niihin projektivientiä tai rakennustuotevientiä. Raportti toimintaympäristöstä ja rakennusmarkkinoista on laadittu kalvosarjan muotoon ja se muodostuu seuraavista osista: Tausta, tavoitteet, toteutus Yhteenveto 1. Rakentamisen toimintaympäristö 2. Maailman rakennusmarkkinat 3. Infrarakentaminen 4. Korjausrakentaminen 5. Rakennusyritysten kansainvälinen toiminta ja rakennustuotevienti
2 TALOUSALUEITA Advanced Economies Australia Iceland Portugal Austria Ireland Singapore Belgium Israel Slovenia Canada Italy Spain Cyprus Japan Sweden Denmark Korea Switzerland Finland Luxembourg Taiwan Province of China France Malta United Kingdom Germany Netherlands United States Greece New Zealand Hong Kong SAR Norway Emerging and Developing Economies: all other countries. Central and eastern Europe Albania Estonia Malta Bosnia and Herzegovina Hungary Poland Bulgaria Latvia Romania Croatia Lithuania Serbia Czech Republic Macedonia Slovak Republic Montenegro Turkey Commonwealth of Independent States and Mongolia Armenia Kyrgyz Republic Tajikistan Azerbaijan Moldova Turkmenistan Belarus Mongolia Ukraine Georgia Russia Uzbekistan Kazakhstan Euroconstruct members Austria Belgium Czech Republic Denmark Finland France Germany Hungary Ireland Italy Netherlands Norway Poland Portugal Slovak Republic Spain Sweden Switzerland United Kingdom
3 YHTEENVETO RAKENTAMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maailman taloudessa on havaittavissa rakennemuutos, joka on 2000-luvulla siirtänyt talouden painopistettä teollisuusmaista kehitysmaihin ja siirtymätalouksiin, erityisesti Aasiaan. Rakennemuutos on ostovoimakorjattuna hyvin merkittävä. Talouden painopisteen siirtyminen jatkuu, sillä seuraavan viiden vuoden aikana talous kasvaa kehittyneissä maissa noin 2 prosentin vauhdilla, kehitysmaissa ja siirtymätalouksissa 4 prosentin vauhdilla. (KALVOT 1.1.1-1.1.5) Kehittyneiden maiden talouskurilla inflaation on saatu talttumaan 2 prosentin tietämille. Myös kehitysmaissa ja siirtymätalouksissa ollaan päästy kolmi- tai kaksinumeroisista inflaatioluvuissa yksinumeroisiin. Eurooppaa lähellä olevissa siirtymätalouksissa inflaatio on 4-8 prosenttia. Korkea inflaatio on merkki talouden ylikuumenemista verrattuna käytettäviin resursseihin. (KALVO 1.2.1-1.2.4) Maailman väestö on ylittänyt 6 miljardin ihmisen rajan ja tulee ylittämään 7 miljardia noin 2012. Maailman taloudesta on keskittynyt kehittyneisiin maihin 70 prosenttia (dollareissa mitattuna) tai 50 prosenttia (dollareissa ostovoimakorjattuna). Väestöstä näissä maissa asuu alle 20 prosenttia. Väestö kasvaa edelleen monissa kehittyneissä maissa (prosentin viidessä vuodessa), mutta kehitysmaissa väestön kasvu on voimakkaampaa. Monissa siirtymätalouksissa väestö alkaa jo vähentyä. Euroopan väkirikkaimmat maat ovat Venäjä, Saksa, Turkki, Ranska, Britannia, Italia, Ukraina, Espanja ja Puola. Näissä maissa asukkaita on kymmeniä miljoonia. Useissa maissa asukkaita on 8-10 miljoonan tai 4-5 miljoonaa. Pienempinä kansakuntina erottuvat Baltian maat, joissa asukkaita on vain pari miljoonaa. Maailman väestörikkaimmat maat ovat Kiina ja Intia. Intiassa väestö lisääntyy huippuvauhtia ja sen ennakoidaan ohittavan Kiina maailman väkirikkaimpana maana vuonna 2025. (KALVOT 1.3.1-1.3.3) Bruttokansantuotteella mitattuna Euroopassa on muita rikkaampia maita muutamia: Norja, Sveitsi, Irlanti ja Tanska. Näissä maissa BKT per capita on yli 40 000 euroa. Useimmissa läntisen Euroopan maissa BKT per capita on luokkaa 30 000. Itäisessä Euroopassa BKT per capita jää alle 10 000 euron. Kiinassa BKT per capita on 1800 ja Intiassa 750. Lukemat kertovat maiden matalasta elintasosta ja ostovoimasta. (KALVOT 1.4.1-1.4.3) Euroalueella ja muissa kehittyneissä maissa työttömyysaste on pitkään säilynyt tasolla 6-7 prosenttia työvoimasta. Sveitsin, Norjan, Tanskan ja Hollannin parin prosentin työttömyysaste on jo saavuttanut kipurajan, jonka jälkeen on ollut tarpeen tuoda maahan työvoimaa. Siirtymätalouksista Bosniassa, Makedoniassa ja Serbiassa kärsitään jättityöttömyydestä, joka näkyy myös maiden heikkona taloudellisena tilana (KALVOT 1.5.1-1.5.3)
4 Kehittyneissä maissa väestö on keskittynyt kaupunkeihin pitkän ajan kuluessa, kehitysmaissa vastaava rakennemuutos on tapahtumassa nopeasti. Myös siirtymätalouksissa väestö keskittyy kaupunkeihin, mutta väestön vähentymisen takia määrä ei juurikaan enää kasva. Kiinassa ja Intiassa on valtavia väestön siirtymiä maalta kaupunkiin. Eurooppalaisista asuu kaupungeissa kaikissa maissa vähintään puolet. Belgiassa, Maltalla ja Britanniassa kaupungeissa asuu jo 90% väestöstä. Kaupungissa asuvien osuus on läntistä Eurooppaa pienempi Itä-Euroopan maissa, missä kaupungistuminen tulee olemaan eräs rakentamista selittävistä tekijöistä. (KALVOT 1.6.1-1.6.4) Lasten osuus maailman väestöstä on ollut laskussa 1960 luvulta lähtien. Väestö harmaantuu kaikkialla maailmassa. Euroopan väestö - sekä läntinen että itäinen - on kokonaistilanteeseen verrattuna iäkkäämpää. Euroopan vanhin kansakunta on Italia (koko maailmassa Japani). (KALVOT 1.7.1-1.7.3) RAKENNUSMARKKINAT Maailman rakennusmarkkinat koostuvat kolmesta keskenään lähes samansuuruista alueesta: Länsi-Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Euroopassa isoja kansallisia markkinoita ovat Saksa, Ranska, Englanti, Espanja ja Italia. Niiden jokaisen rakentamisen arvo ilman ostovoimakorjausta on noin saman suuruinen kuin väkiluvultaan moninkertaisen Kiinan. (KALVOT 2.1-2.3) INFRARAKENTAMINEN Infrarakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee tyypillisesti 2,5-4 % välillä kun mukaan lasketaan työ, maa-aines ja materiaalit. Erikoisen vähän infraan sijoitetaan mm. Britanniassa ja Belgiassa. Suurimman osan bkt:stä muodostaa infrarakentaminen Bulgariassa, Tsekeissä ja Espanjassa. Mitä matalampi on maan elintaso, sitä suuremman osan bruttokansantuotteesta infrarakentaminen muodostaa. Rikkaissa maissa infrarakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on vähäinen. (KALVOT 3.1.1-3.1.4) Euroopan infrarakentamisesta keskittyy merkittävä määrä viiteen suureen Euroopan maahan. Monissa maissa infrarakentamiseen sijoitetaan 7-9 miljardia euroa. Suomessa infrarakentamiseen sijoitetaan vähän suhteutettuna siihen, miten paljon väyläverkostoa Suomessa on. Infrarakentamisen ennakoidaan kasvavan siirtymätalouksissa enemmän kuin läntisessä Euroopassa. Infrarakentamisessa suurin kohde ovat väylät. Väyliin sijoitetaan suhteessa eniten uusissa Euroopan jäsenmaissa. Toiseksi suurin kohde ovat energia-, vesi- ja viemäriverkostot, joihin sijoitetaan suhteessa eniten Tanskassa ja Irlannissa. (KALVOT 3.2.1-3.2.4)
5 Kunnossapidon osuus infrarakentamisessa on kehittyneissä länsimaissa luokkaa 35 prosenttia. Osuus on vaihdellut vain vähän viime vuosien aikana. Korjausten osuus infrarakentamisesta on erikoisen pieni Ruotsissa ja monissa Itä-Euroopan maissa. Korjausten osuus on suuri Italiassa ja Baltian maissa. Infrarakentamisen hintataso on Ruotsissa lähes kaksinkertainen verrattuna Euroopan keskimääräiseen hintatasoon. Bulgarian hintataso on alle puolet Euroopan hintatasosta. Bulgariassa saadaan samalla euromäärällä rakennettua nelinkertainen määrä rakenteita kuin Ruotsissa. Suomen infrarakentamisen hintataso on keskimääräistä eurooppalaista tasoa. Suomessa infrarakentamisen investoinnit ovat kasvaneet 1990-luvun alusta lähtien tasaisesti. Infrarakentamisessa ollaan jo kohdattu työvoimaresurssipula, joka aiheutuu siitä, ettei nuoria valmistu alalle siinä määrin kuin iäkkäitä työntekijöitä jää eläkkeelle. (KALVOT 3.3.1-3.3.6) Euroopan Unionin uusissa jäsenmaissa on pääsääntöisesti parempi infrastruktuuri kuin muissa siirtymätalouksissa. Teiden kelpoisuus arvioidaan heikommaksi kuin rautatieverkoston. Teiden kunto arvioidaan heikoksi myös muuhun infrastruktuuriin verrattuna. Parhaimmaksi osaksi infrastruktuuria arvioidaan sähköverkko (lähes kaikissa siirtymätalouksissa) ja tietoliikenneyhteydet (uusissa EU jäsenmaissa). Useissa kehitysmaissa ja siirtymätalouksissa on puutteellinen vesi- ja jätevesihuolto. Suomen infrastruktuurin tila on arvioitu tyydyttäväksi. Tilan ennakoidaan heikkenevän, koska kunnossapitoa on laiminlyöty osin uusinvestointien johdosta. (KALVOT 3.4.1-3.4.6) KORJAUSRAKENTAMINEN Korjausrakentaminen on useimmissa maissa 3,5-5 % bruttokansantuotteesta, kun otetaan huomioon sekä korjausrakentamisen työ että materiaalikäyttö. Osuus on korkeimmillaan elintasoltaan keskiverto Euroopan maissa. Matalan ja korkean tulotason maissa korjausrakentamisen osuus BKT:sta on pienempi. (KALVOT 4.1.1-4.1.4) Talojen korjausrakentaminen on Euroopassa lähes yhtä suuri business kuin uudisrakentaminen. Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on suurin Ruotsissa, Italiassa, Saksassa ja Tanskassa (>55%); pienin Irlannissa ja Itä- Euroopassa (20 %). Kuten koko rakennusmarkkinoilla, myös korjausrakentamisessa viisi suurta maata muodostavat kokonaismarkkinasta valtaosan. Useimmissa maissa korjausrakentamisen volyymi jää 10 miljoonan euron tuntumaan. Näin on laita myös Suomessa.
6 Korjausrakentamisessa hintataso on korkein Ruotsissa ja Sveitsissä, matala Bulgariassa ja Romaniassa. Jälkimmäisissä maissa korjataan edellisiin verrattuna jopa viisinkertainen määrä rakennuksia. Suomen korjausrakentamisen hintataso on keskimääräistä eurooppalaista tasoa. Talojen korjausrakentamisessa asuntokorjausten markkina (2/3) on isompi kuin toimitilojen korjausmarkkina (1/3). (KALVOT 4.2.1-4.2.7) Asuntokorjaukset / asuntokanta suhde on suurin Norjassa, Sveitsissä ja Suomessa. Näissä maissa suhdetta nostaa maiden korkea kustannustaso. Monissa Euroopan maissa asunnot omistaa asukas itse, joten asuntojen korjausmarkkina koostuu lukuisista pienistä remonteista. Ainoastaan Saksassa ja Sveitsissä vuokraasuntokanta on omistuskantaa suurempi. Euroopan vanhin asuntokanta on Tanskassa ja nuorin Portugalissa. Tanskan ja myös Ruotsin vanha asuntokantaa näkyy myös näiden maiden korjausrakentamisen volyymissa. Suomen rakennuskannasta huomattava osa on rakennettu vuoden 1990 jälkeen. Näissä rakennuksissa on panostettu lämmön-, kosteuden-, veden- ja ääneneristyksiin ja esteettömyyteen vanhaa rakennuskantaa enemmän. Korjaustoimintaa tulee kasvattamaan 1970-1990-lukujen aikana rakennettujen rakennusten tulo korjausikään seuraavien vuosikymmenten aikana. (KALVOT 4.3.1-4.3.6) KANSAINVÄLISET LIIKETOIMINNAT Rakennusliikkeiden ulkomaantoiminta keskittyy Itämeren ympäristön maihin erityisesti Pohjoismaihin ja niistä Ruotsiin. Ruotsi on selvästi suurempi kohdemaa rakennusliikkeille kuin Venäjä. Suomesta viedään rakennustuotteita eniten EU ja Efta alueelle. Erityisesti Ruotsiin, Saksaan, Britanniaan, Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan Yli puolet ulkomaille viedyistä rakennustuotteista on metallituotteita. Puutuotteiden ja rakentamisen sahatavaran osuus on 37 %. Betoni, kivi, muovi ja muiden tuotteiden vienti on selvästi näitä kahta vähäisempää Suomen rakennustuotteiden ulkomaankaupan taso on positiivinen useiden maiden kanssa. Erityisen positiivinen se on Venäjän, Britannian, Japanin, Ranskan ja Norjan kanssa. Saksasta tuodaan Suomeen enemmän rakennustuotteita kuin sinne viedään. Viron talonrakentamisesta suomalaisten rakennustuotteiden ja urakoinnin osuus on neljänneksen, Ruotsin noin 10 prosenttia. (KALVOT 5.1.1-5.1.3)
INFRA- JA KORJAUSRAKENTAMINEN - MAHDOLLISUUS RAKENTAJILLE 7 TAUSTA JA TAVOITTEET TOTEUTUS JA TIETOLÄHTEET TALOUSALUEITA YHTEENVETO 1. RAKENTAMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1.1 MAAILMAN TALOUDEN SIJOITTUMINEN (US $) 1.1.2 MAAILMAN TALOUDEN SIJOITTUMINEN (PPP) 1.1.3 TALOUDEN SIJAINTI, RAHA- JA REAALITALOUDEN VERTAILU 1.1.4 BKT JA KESKIMÄÄRÄINEN KASVU 2007-2013 MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA 1.1.5 BKT JA KESKIMÄÄRÄINEN KASVU 2007-2013 MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 1.2.1 INFLAATIO MAAILMASSA % VUODESSA 1.2.2 INFLAATIO LÄNSI-EUROOPASSA % VUODESSA 1.2.3 INFLAATIO KEHITTYNEISSÄ MAISSA (2007) 1.2.4 INFLAATIO SIIRTYMÄTALOUKSISSA (2007) 1.3.1 MAAILMAN VÄESTÖ 2010 NOIN 6,9 MRD 1.3.2 VÄESTÖMUUTOS 2007-2015 MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA 1.3.3 VÄESTÖMUUTOS 2007-2015 MUUTAMISSA SIIRTYMATALOUKSISSA 1.4.1 BRUTTOKANSANTUOTE HENKILÖÄ KOHDEN 1.4.2 BRUTTOKANSANTUOTE HENKILÖÄ KOHDEN KEHITTYNEISSÄ MAISSA 1.4.3 BKT HENKILÖÄ KOHDEN MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 1.5.1 TYÖTTÖMYYSASTE 1.5.2 TYÖTTÖMYYSASTE MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA 1.5.3 TYÖTTÖMYYSASTE MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA
8 1.6.1 KAUPUNGISTUMINEN MAAILMASSA 1.6.2 KAUPUNGISTUMINEN MUUTAMILLA MAANTIETEELLISILLA ALUEILLA 1.6.3 KAUPUNGISTUMINEN MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA 1.6.3 KAUPUNGISTUMINEN MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 1.7.1 VÄESTÖN HARMAANTUMINEN 1.7.2 VÄESTÖN HARMAANTUMINEN MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA 1.7.3 VÄESTÖN HARMAANTUMINEN MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 2. MAAILMAN RAKENNUSMARKKINAT 2.1 MAAILMAN RAKENNUSMARKKINAT, MÄÄRÄ 2.2 RAKENNUSMARKKINAT ERÄILLA ALUEILLA 2.3 MAAILMAN RAKENNUSMARKKINAT, LAATU 3. INFRARAKENTAMINEN 3.1.1 INFRARAKENTAMISEN SUHDE BRUTTOKANSANTUOTTEESEEN 3.1.2 INFRARAKENTAMISEN MÄÄRÄN RIIPPUVUUS TALOUDESTA 3.1.3 MVR / BKT MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA 3.1.4 MVR / BKT MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 3.2.1 INFRARAKENNUSMARKKINA JA KASVU % - KEHITTYNEET MAAT 3.2.2 INFRARAKENNUSMARKKINA JA KASVU % - SIIRTYMÄTALOUDET 3.2.3 MVR-MARKKINA - SEGMENTTIEN OSUUDET MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA 3.2.4 MVR-MARKKINA - SEGMENTTIEN OSUUDET MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 3.3.1 INFRARAKENTAMINEN EUROOPASSA 3.3.2 KUNNOSSAPIDON OSUUS OSUUS INFRARAKENTAMISESSA EUROOPASSA 3.3.3 KUNNOSSAPIDON OSUUS OSUUS INFRARAKENTAMISESSA MUUTAMISSA SIIRTYMATALOUKSISSA
9 3.3.4 INFRARAKENTAMISEN HINTATASO EU27 =100 3.3.5 INFRARAKENTAMINEN EUROOPASSA 350 MRD. 3.3.6 INFRARAKENTAMINEN SUOMESSA 3.4.1 ARVIO LIIKENNEVÄYLIEN KELPOISUUDESTA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 3.4.2 ARVIO SÄHKÖVERKKOJEN JA TIETOLIIKENNEYHTEYKSIEN KELPOISUUDESTA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 3.4.3 ARVIO VESI-JA JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SEKÄ YLEISEN INFRASTRUKTUURIN KELPOISUUDESTA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 3.4.4 VESIHUOLLON KATTAVUUS 3.4.5 JÄTEVESIHUOLLON KATTAVUUS 3.4.6 SUOMEN INFRASTRUKTUURIN TILA 4. KORJAUSRAKENTAMINEN 4.1.1 KORJAUSRAKENTAMISEN SUHDE BRUTTOKANSANTUOTTEESEEN 4.1.2 KORJAUSRAKENTAMISEN RIIPPUVUUS TALOUDESTA 4.1.3 KORJAUSRAKENTAMINEN / BKT - KEHITTYNEET MAAT 4.1.4 KORJAUSRAKENTAMINEN / BKT SIIRTYMÄTALOUKSISSA 4.2.1 KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄ JA KASVU 4.2.2 KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄ JA KASVU MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 4.2.3 TALOJEN KORJAUSRAKENTAMINEN 4.2.4 KORJAUSRAKENTAMISEN OSUUS TALONRAKENTAMISESTA 4.2.5 KORJAUSRAKENTAMISEN OSUUS TALONRAKENTAMISESTA ERÄISSÄ SIIRTYMÄTALOUKSISSA 4.2.6 TALONRAKENTAMISEN HINTATASO EU27=100 4.2.7 KORJAUSRAKENTAMINEN EUROOPASSA 525 MRD.
10 4.3.1 ASUNTOKANTA JA KORJAUSRAKENTAMINEN PER ASUNTO 4.3.2 ASUNTOKANTA JA KORJAUSRAKENTAMINEN PER ASUNTO SIIRTYMÄTALOUKSISSA 4.3.3 ASUNTOKANNAN OMISTUS 4.3.4 ASUNTOKANNAN IKÄJAKAUMAT 4.3.5 SUOMEN RAKENNUSKANTA 4.3.6 SUOMEN TALONRAKENNUSKANNAN TILA 5. KANSAINVÄLISET LIIKETOIMINNAT 5.1 RAKENNUSLIIKKEET KANSAINVÄLISILLÄ MARKKINOILLA 5.2 RAKENNUSTUOTEVIENTI ERI MAIHIN 5.3 SUOMALAISTEN RAKENNUSTUOTTEIDEN JA URAKOINNIN OSUUS MUUTAMIEN MAIDEN TALONRAKENTAMISESTA
11 1. RAKENTAMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tarpeita rakentaa uutta tai korjata olemassa olevaa, on yleensä enemmän kuin taloudellisia edellytyksiä toteuttaa näitä tarpeita. Makrotaloudellisissa tarkasteluissa rakentaminen sidotaan usein bruttokansantuotteen määrään ja määrän muutokseen. Mitä enemmän taloudessa liikkuu rahaa eli muodostuu kansantuotetta, sitä enemmän siitä päätyy myös rakentamiseen. Rakentamisen panosta bruttokansantuotteen muodostuksessa kuvataan rakennusinvestointien osuudella bruttokansantuotteesta. Talouden ja rakentamisen tulevaa kehitystä voidaan arvioida hintojen muutoksen kautta. Hintojen polkeminen paikallaan tai lievä kasvu kertovat vakaasta, yllätyksettömästä talouden tilasta. Hintojen nousu kertoo resurssipulasta ja talouden ylikuumenemisesta. Tilanteen korjautuminen merkitsee yleensä investointitaantumaa ja rakentamisen vähentymistä, jopa romahtamista. Yksi talouden ylikuumenemista mittaava muuttuja on inflaatio. Rakentamisen määrään vaikuttaa myös tarkasteltavan alueen väestönmäärä ja sen muutos. Kasvava väestö merkitsee lisää rakentamistarpeita. Bruttokansantuote suhteutettuna väestön määrään kertoo ostovoimasta tarkasteltavalla alueella. Maailmassa on maita, missä erityisesti rakentamisessa ja palvelualoilla käytetään runsaasti siirtotyöläisiä. Siirtotyöläiset eivät näy väestötilastoissa eivätkä työllisyystilastoissa. Heidän työpanoksensa nostaa oleskelumaan bruttokansantuotetta asukasluvulle kohdennettuna. Taloudellisesta tilanteesta ja ostovoimasta kertoo osaltaan työllisyys / työttömyystilanne. Liian hyvä työllisyystilanne rajoittaa talouden ja rakentamisen kasvua. Korkea työttömyys on resurssivaranto, mutta samalla viesti kotitalouksien heikosta ostovoimasta. Tyypillistä nykyisille talouksille on rakennemuutos, joka keskittää väestöä maaseudulta kaupunkeihin. Tämä muuttoliike onkin tärkeä rakentamisen aktiivisuutta selittävä tekijä alueilla, missä väestö ei juurikaan enää kasva. Toinen merkittävä rakenteellinen väestömuutos on väestön keski-iän nousu. Keski-ikä nousee, koska lapsia syntyy entistä vähemmän ja nykyinen väestö elää vanhemmaksi. Vanhenevan väestön palvelut ovat liiketoimintamahdollisuus, mutta myös kilpailija esim. infrainvestoinneille.
12 1.1.1 MAAILMAN TALOUDEN SIJOITTUMINEN (US $) Other emerging and developing countries Commonwealth of Independent States and Mongolia Central and eastern Europe Other advanced economies European Union 100 % proportion % world s GDP 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 1990 1995 2000 2005 2010 Source : IMF Kuvassa on tarkasteltu maailman bruttokansantuotteen maantieteellistä sijoittumista. Maailman bruttokansantuote oli noin 54 000 miljardia dollaria vuonna ja sen ennakoidaan nousevan 60 000 miljardiin dollariin vuonna 2008. 1990-luvun alussa IVY maat (entisen Neuvostoliiton alue) oli tärkeä tekijä taloudessa. 2000-luvun alusta lähtien talouden painopiste on alkanut siirtyä kehitysmaihin, erityisesti Kiinaan. Talouden rakennemuutoksessa Euroopan Unioni on pärjännyt paremmin muita kehittyneitä maita paremmin.
13 1.1.2 MAAILMAN TALOUDEN SIJOITTUMINEN (PPP) Other emerging and developing countries Commonwealth of Independent States and Mongolia Central and eastern Europe Other advanced economies European Union 100 % proportion % world s GDP 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 1990 1995 2000 2005 2010 Source : IMF Edellisessä kuvassa tarkastelu oli tehty suoraan Yhdysvaltain dollareilla arvostettuna. Tässä kuvassa on otettu huomioon alueiden erilainen ostovoima (purchasing power parity = ppp). Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli vuonna 2007 noin 65 000 miljardia dollaria. Ostovoimakorjaus pitää IVY maiden roolin kansainvälisessä taloudessa merkittävämpänä kuin suora dollaripohjainen tarkastelu. Kehitysmaiden talous on ottanut markkinaosuutta kaikilta kehittyneiltä mailta, myös Euroopan Unionin alueelta.
1.1.3 TALOUDEN SIJAINTI, RAHA- JA REAALITALOUDEN VERTAILU 14 40 % proportion % world s GDP 30 % 20 % 10 % Source : IMF 0 % European Union Other advanced economies Central and eastern Europe Commonwealth of Independent Other emerging and developing GDP (%), US DOLLAR 31 % 39 % 3 % 4 % 23 % GDP (%), US DOLLAR, PURCHASING POWER PARITY 22 % 33 % 4 % 5 % 36 % Suoraan US dollareilla mitattuna kehitysmaiden osuus maailman taloudesta olisi 23 prosenttia. Kun otetaan huomioon rahan ostovoima, kehitysmaiden osuus nousee 36 prosenttiin. Se kertoo siitä, että samalla rahamäärällä saadaan näissä maissa enemmän tuotantoa aikaiseksi. Tarkasteluhetken (2007) vahvan euron takia, Euroopan Unionin osuus taloudesta pienenee merkittävästi. Talouden sijainti reaalisuureella mitattuna on painottunut enemmän ja nopeammin kehitysmaihin, mitä se on US dollareilla mitattuna.
1.1.4 BKT JA KESKIMÄÄRÄINEN KASVU 2007-2013 MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA average annual growth % GDP (2007) BILL 15 Germany United Kingdom France Italy Spain Belgium Sweden Switzerland Norway Austria Greece Denmark Ireland Finland Portugal 2379 2012 1836 1509 1033 323 315 302 270 268 260 227 185 172 160 Slovenia 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % Source: IMF 32
1.1.5 BKT JA KESKIMÄÄRÄINEN KASVU 2007-2013 MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA China Russia India Turkey Poland Romania Czech Republic Ukraine Hungary Slovak Republic Croatia Serbia Bulgaria Lithuania Belarus Latvia Estonia Bosnia and Herzegovina Georgia Macedonia average annual growth % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % Source: IMF GDP (2007) BILL 2370 893 796 352 302 123 116 100 96 52 37 30 29 28 27 20 15 10 7 5 16
17 1.2.1 INFLAATIO MAAILMASSA % VUODESSA 20 % European Union Advanced economies Central and eastern Europe Commonwealth of Independent States and Mongolia Emerging and developing economies inflation % average annual 15 % 10 % 5 % 0 % 1993 1998 2003 2008 2013 Source: IMF 1980-90-lukujen aikana monissa maissa oli korkea inflaatio. Siirtymätalouksissa muutoksen alkuvuosina inflaatio oli kestämättömän suuri, jopa satoja prosentteja vuodessa. Inflaatio on kuitenkin saatu kuriin ja aivan viime vuosina inflaatiota on voitu kuvata yksinumeroisin luvuin. Inflaation kautta tarkasteltuna kehittyneiden maiden talous on ollut vakaa 1990-luvun lopulta lähtien, kehitysmaissa 2000-luvulla. Itäisessä Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton alueella inflaation vuotuiset muutokset ovat olleet vielä suuria, mutta muutoksen suunta hyvä.
1.2.2 INFLAATIO LÄNSI-EUROOPASSA % VUODESSA 18 Western European countries - inflation % average annual 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 % 0,0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Source: IMF Western European countries: Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Ireland, Italy, Netherlands, Norway, Portugal, Spain, Sweden, Switzerland, UK Seuraavien maakohtaisten kuvien arvioimisen avuksi on tehty oheinen kuva inflaation kehittymisestä ja samalla talouden vakautumisesta Läntisessä Euroopassa. Talouden heilahtelut on saatu tasoittumaan 2000-luvulla siten, että keskimääräinen vuotuinen inflaation on ollut 2 prosentin tuntumassa useita vuosia. Vuonna 2007 Suomen inflaatio on ollut matalampi ja esim. Yhdysvaltojen korkeampi. Kehitysmaissa inflaatio on vertailumaita selvästi korkeampi.
19 1.2.3 INFLAATIO KEHITTYNEISSÄ MAISSA (2007) benchmarking countries 2 % Slovenia Greece United States Spain Portugal Ireland United Kingdom Germany Netherlands Sweden Italy Denmark Austria Belgium France Finland Switzerland Norway Source: IMF 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5
20 1.2.4 INFLAATIO SIIRTYMÄTALOUKSISSA (2007) Ukraine benchmarking countries 2 % Latvia Georgia Turkey Bulgaria Russia Belarus Hungary Serbia India Estonia Lithuania China Romania Czech Republic Bosnia and Herzegovina Slovak Republic Croatia Poland Macedonia Malta Source: IMF 0 2 4 6 8 10 12
21 1.3.1 MAAILMAN VÄESTÖ 2010 NOIN 6,9 MRD Africa 15 % Oseania 1 % South America 6 % Northern America 5 % Europe 11 % Source: UN Asia 62 % Maailman väestöstä 86 prosenttia asuu maanosissa, joiden talouksista suurin osa on edelleen kehitysmaita. Väkirikkaita kehittyneitä maita ovat Aasiassa Japani ja Korea. Eurooppa muodostuu kehittyneistä ja kehitysmaista sekä siirtymätalouksista. Väestön kasvu on keskittynyt kehitysmaihin, joiden osuus väestöstä nousee 83 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. 1995 2000 2005 2010 2015 Total population in world 5 719 000 6 124 100 6 514 800 6 906 600 7 295 100 Less developed regions 79 % 81 % 81 % 82 % 83 % More developed regions 21 % 19 % 19 % 18 % 17 %
1.3.2 VÄESTÖMUUTOS 2007-2015 MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA 22 Million prs 2007 Germany France United Kingdom Italy Spain Netherlands Greece Belgium Portugal Sw eden Austria Sw itzerland Denmark Finland Norw ay Ireland Slovenia Population projection 2008-2015 % 82 62 61 59 45 17 11 11 11 9,2 8,3 7,3 5,4 5,3 4,7 4,3 2,0-2 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % Source: UN
1.3.3 VÄESTÖMUUTOS 2007-2015 MUUTAMISSA SIIRTYMATALOUKSISSA China India Russia Turkey Ukraine Poland Romania Czech Republic Hungary Belarus Bulgaria Serbia Slovak Republic Croatia Georgia Bosnia and Herzegovina Lithuania Albania Latvia Macedonia Estonia Population projection 2008-2015 % 23 Million prs 1300 1100 141 70 46 38 21 10 10 9,6 7,6 7,5 5,4 4,4 4,3 4,0 3,4 3,2 2,3 2,1 1,3-5 % 0 % 5 % 10 % 15 % Source: UN
24 1.4.1 BRUTTOKANSANTUOTE HENKILÖÄ KOHDEN 35 000 30 000 Western European countries - GDP per capita (euro) constant 2007 prices 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1995 2000 2005 2010 Source: IMF Western European countries: Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Ireland, Italy, Netherlands, Norway, Portugal, Spain, Sweden, Switzerland, UK Seuraavien maakohtaisten kuvien arvioimisen avuksi on tehty oheinen kuva bruttokansantuote per capita kehittymisestä läntisessä Euroopassa. Kiintein vuoden 2007 hinnoin mitattuna bruttokansantuotteen määrä henkilöä kohti on kasvanut loivasti vuoden 2002 minitaantumaa lukuunottamatta.
1.4.2 BRUTTOKANSANTUOTE HENKILÖÄ KOHDEN KEHITTYNEISSÄ MAISSA 25 GDP per capita (euro) 2007 Norway Ireland Denmark Switzerland Sweden United States Netherlands United Kingdom Finland Austria Australia Belgium France Germany Italy Japan Greece Spain Slovenia Portugal 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 Source: IMF
1.4.3 BKT HENKILÖÄ KOHDEN MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA Czech Republic Hungary Slovak Republic Latvia Croatia Poland Lithuania Russia Romania Turkey Serbia Bulgaria Belarus Macedonia Bosnia and Herzegovina Ukraine China Georgia Source: IMF Malta Estonia India GDP per capita (euro) 2007 benchmarking countries 30 000 per cap 0 5 000 10 000 15 000 26
27 1.5.1 TYÖTTÖMYYSASTE 12 % Advanced economies Euroarea Non-EU & CIS 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Source: IMF, ILO Seuraavien maakohtaisten kuvien arvioimisen avuksi on tehty oheinen kuva työttömyystilanteesta kehittyneissä maissa ja euroalueella. Pitkään jatkunut hyvä talouden tila on vähentänyt työttömyyttä kehittyneissä maissa ("läntisissä teollisuusmaissa"). Euroalueen työttömyys on korkeampi kuin muissa kehittyneissä maissa.
1.5.2 TYÖTTÖMYYSASTE MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA unemployment rate % 28 Germany France Greece Spain Portugal Belgium Finland Sweden Italy United Kingdom Slovenia Ireland Austria Netherlands Denmark Norway Switzerland Source: IMF 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 %
1.5.3 TYÖTTÖMYYSASTE MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 29 unemployment rate % Bosnia Macedonia Serbia Georgia Slovakia Poland Croatia Bulgaria Hungary Russia Czech Estonia Latvia Lithuania Slovenia Romania Ukraine Belarus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Source: EBRD
30 1.6.1 KAUPUNGISTUMINEN MAAILMASSA urban and rural populations 1950-2030 Source: UN Kehittyneissä maissa väestö on keskittynyt tasaisesti ja hitaasti maaseudulta kaupunkeihin. Kehitysmaissa väestön kasvun ennakoidaan keskittyvän kaupunkialueille kiihtyvällä vauhdilla. Väestön kasvu jatkuu edelleen myös maaseudulla. Vuoden 2015 jälkeen väestö alkaa vähentyä myös kehitysmaiden maaseuduilla. Kaupungistumiskehitys merkitsee mittavia infrastruktuurin ja talojen rakentamistarpeita kehitysmaiden talouksille. URBAN POPULATION, RATE % Less developed regions 38 % 40 % 43 % 45 % 48 % More developed regions 72 % 73 % 74 % 75 % 76 %
1.6.2 KAUPUNGISTUMINEN MUUTAMILLA MAANTIETEELLISILLA ALUEILLA 31 urban population, rate % 100 % 80 % 2000 2005 2010 2015 60 % 40 % 20 % 0 % Western Europe Southern Europe Northern Europe Eastern Europe India China Source: UN Euroopassa kaupunkiväestön osuus kasvaa, mutta määrä vähenee absoluuttisesti väestön vähenemisen takia seuraavien viiden vuoden aikana. Kiinassa kaupunkiväestö lisääntyy ennusteiden mukaan 50 miljoonalla. Väestöennusteet on laadittu historiatiedon perusteella ja mahdollista on, että kaupunkiväestön kasvu voisi olla jopa kaksinkertainen Kiinan talouden uudistumisen myötä. Intiassa kaupunkiväestö kasvaa ennusteiden mukaan 100 miljoonalla seuraavan viiden vuoden aikana. Kasvuun vaikuttaa voimakkaasti se, että Intiassa väestön kasvu on ylipäätänsä edelleen suuri. Intian ennakoidaan ohittavan noin 2025 Kiinan väestömäärässä. Kiinassa kaupungistuminen on jo hidastanut väestön kasvua.
32 1.6.3 KAUPUNGISTUMINEN MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA Belgium urban population proportion % United Kingdom Denmark Sweden Netherlands France Norway Spain Germany Switzerland Italy Austria Finland Ireland Greece Portugal 2015 2005 Slovenia Source: UN 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
33 1.6.4 KAUPUNGISTUMINEN MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA Belarus Czech Republic Russian Federation Bulgaria Turkey Estonia Hungary Latvia Ukraine Macedonia Lithuania Poland Croatia Slovakia Romania Georgia urban population proportion % Serbia Bosnia and Herzegovina China 2015 2005 Moldova India Source: UN 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
34 1.7.1 VÄESTÖN HARMAANTUMINEN 50 % 40 % More developed regions, aged 0-14 Less developed regions, aged 0-14 More developed regions, aged 65+ Less developed regions, aged 65+ 30 % 20 % 10 % 0 % 1950 1970 1990 2010 2030 2050 Source: UN Koko maailmassa 60 täyttäneiden osuus on tällä hetkellä 10 prosenttia väestöstä. Osuus tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä. Kehittyneissä maissa yli 60 vuotiaiden osuus on ohittanut vuoden 2000 paikkeilla 0-14 vuotiaiden lasten osuuden väestöstä. Tällä hetkellä kehittyneissä maissa yli 60 vuotiaita on yli 20 prosenttia väestöstä. Euroopan maissa iäkkäiden osuus on keskimääräistä suurempi. Myös kehitysmaissa lasten osuus väestöstä on kääntynyt laskuun. Vuoden 2050 paikkeilla kehitysmaiden iäkäs väestö ohittaa lasten osuuden väestöstä. Kehitysmaissa yli 60 vuotiaita on tällä hetkellä alle10 prosenttia väestöstä. Euroopan siirtymätalouksissa väestö on samalla tavoin ikääntynyttä kuin läntisessä Euroopassa.
1.7.2 VÄESTÖN HARMAANTUMINEN MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA aged population 60+ Italy 35 Germany Sweden Greece Portugal Belgium Finland Austria Denmark Spain United Kingdom France Slovenia Netherlands Luxembourg Cyprus Ireland 2015 2007 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Source: UN
1.7.3 VÄESTÖN HARMAANTUMINEN MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 36 aged population 60+, % Bulgaria Latvia Hungary Estonia Czech Republic Lithuania Romania Malta Georgia Belarus Poland Russia Slovakia China India 2015 2007 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Source: UN
2. MAAILMAN RAKENNUSMARKKINAT 37 2.1 MAAILMAN RAKENNUSMARKKINAT, MÄÄRÄ Maailman rakennusmarkkinoiden arvioitiin olleen vuonna 2006 yhteensä 4 600 miljardia dollaria (3 400 miljardia euroa). Se on noin 10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja työllistää yhteensä 120 miljoonaa ihmistä. Maailmassa on tunnistettavissa kolme keskenään lähes yhtä suurta markkinaaluetta: Länsi-Eurooppa (30 % maailman markkinoista), Pohjois-Amerikka (30 %) ja Aasia (25 %). Itä-Euroopan ja Venäjän yhteenlaskettu osuus maailmanmarkkinoista on noin 5 prosenttia.
38 2.2 RAKENNUSMARKKINAT ERÄILLA ALUEILLA CHINA bill. 2007 INDIA RUSSIA BALTIC COUNTRIES, POLAND, CZECH REP., SLOVAKIA NETHERLANDS, BELGIA NORDIC COUNTIES ITALY FRANCE SPAIN, PORTUGAL UK, IRELAND GERMANY, AUSTRIA, SWITZERLAND Source: Euroconstruct & University of Reading 0 50 100 150 200 250 300 350 Euroopan rakennusmarkkinoita dominoivat viisi suurta kansantaloutta: Saksa, Ranska, Englanti, Espanja ja Italia. Niiden osuus on Euroopan Unionin alueen rakennusmarkkinoista 70 prosenttia. Kiinassa rakennetaan euromääräisesti suurin piirtein saman verran, mutta halpojen työvoimakustannusten ja osittain myös halpojen materiaalikustannusten ansioista samalla rahamäärällä rakennuksia ja infrastruktuuria syntyy paljon enemmän.
39 2.3 MAAILMAN RAKENNUSMARKKINAT, LAATU
40 3. INFRARAKENTAMINEN Sekä Länsi- että Itä-Euroopassa nostetaan liikenneverkostojen tasoa. Erityisesti kohteena ovat moottoritiet ja raideliikenne, sekä satamat. Tavoitteena on toimiva tavaralogistiikka. Väyläinvestointeja perustellaan usein ympäristösyistä ja liikenteen energiansäästön aikaansaamiseksi. Rakentamistarpeita on sekä Läntisessä Euroopassa että siirtymätalouksissa. Infrarakentaminen korostuu maissa, jotka ovat uusien jäsenmaiden naapureina. EU rahoittaa uusien maiden infrastruktuurin rakentamista. Tarvetta on teiden, erityisesti moottoriteiden rakentamisessa ja rautatieverkoston peruskorjaamisessa. Liikennepolitiikka korostaa raideliikennettä (juna, metro) kuljetusratkaisuna, mutta kuljetukset kuitenkin tahtovat siirtyä maanteille. Väylärakentamisessa tehdään paljon tunneleita, joko maantieteellisten syiden tai rakennetun ympäristön takia. Vesihuoltoa ja sanitaatiota rakennetaan sekä Länsi- että Itä-Eurooppaan. Lännessä kysymyksessä on usein vanhojen järjestelmien korjaukset, Itä-Euroopassa niiden ja kunnollisten puhdistuslaitosten rakentaminen ensimmäistä kertaa. Jonkin verran on jo herätty ilmastonmuutoksen aiheuttamiin infrarakentamisen ja infran kunnossapidon haasteisiin. Useissa maissa mm. rakennetaan tulvien varalle patoja. Tärkeäksi infrarakentamista vaativaksi tekijäksi on noussut energiahuollon turvaaminen. Energian kulutus kasvaa vastakkaisista tavoitteista huolimatta ja tätä varten parannetaan energianvälitysverkkoja, rakennetaan perinteisiä polttoaineita käyttäviä voimaloita ja uusiutuvaan energiaan perustuvia voimaloita (tuulimyllyt, biokaasu). Erityisen kiinnostavana pidetään tuulivoimaa, joka on varteenotettavin uusiutuvan energian lähde Euroopassa. Se pystyy Euroopan Unionin selvityksen mukaan tuottamaan yhtä paljon energiaa kuin muut uusiutuvat energialähteet yhteensä. Metallien korkea hinta on lisännyt kiinnostusta kaivosteollisuuteen. Maailmalla rakennetaan uusia kaivoksia ja niille liikenneyhteyksiä. Infrarakentamisen merkittävä vauhdittaja on myös uusien työpaikka-alueiden rakentaminen. Toimitilat siirtyvät vanhoilta sijoiltaan uusille alueille, tyhjentyneille teollisuus- ja toimistoalueille rakennetaan uusia asuntoalueita. Infrarakentamisen rahoittaa pääasiassa julkinen sektori. Monissa maissa kuitenkin nähdään yksityisen sektorin positiivinen vaikutus infrasektoriin. Yksityinen sektori voi olla rakenteiden omistaja (esim. moottoritieverkosto, ratavarkosto) tai hankkeiden kehittäjä ja rahoittaja. Itä-Euroopassa infrarakentaminen menetti luonnollisen monopoliasemansa poliittisten rakenteiden muutoksen myötä. Samalla monissa ennen suljetuissa talouksissa alettiin hyväksyä ulkomaiset investoinnit. Aikaiset investoijat ovat pystyneet aikaansaamaan merkittävää liiketoimintaa nopean globalisoitumisen myötä. Source: Euroconstruct, EU White Paper, ERBD
3.1.1 INFRARAKENTAMISEN SUHDE BRUTTOKANSANTUOTTEESEEN 41 3,5 % civil engineering / GDP, %, Western Europe 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Source: Euroconstruct Western European countries: Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Ireland, Italy, Netherlands, Norway, Portugal, Spain, Sweden, Switzerland, UK Oheinen kuva auttaa tulkitsemaan seuraavien sivujen maakohtaisia tietoja. Läntisen Euroopan maissa maa- ja vesirakentamisen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienentynyt vuoden 1980 yli 3 prosentista 2,5 prosenttiin. Osuus on säilynyt viimeisen kymmenen vuoden ajan vakaana. infrarakennusinvestointien suhde on sidottu talouden kehitysvaiheeseen. Yleensä maissa, joissa bruttokansantuote on asukasta kohti pieni, infrarakentamisen tarpeita on paljon ja osuus bruttokansantuotteesta suurempi, kuin vauraissa maissa.
3.1.2 INFRARAKENTAMISEN MÄÄRÄN RIIPPUVUUS TALOUDESTA 42 8,0 % CIVIL ENGINEERING / GDP, % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % GDP / CAPITA, EURO 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 GDP < 10 000 PER CAP: GDP > 40 000 PER CAP: DENMARK GDP ~ 25 000 PER CAP: SWITZERLAND SPAIN IRELAND ITALY NORWAY GDP ~ 30 000 PER CAP: POLAND LITHUANIA LATVIA HUNGARY SLOVAKIA CZECH REPUBLIC ESTONIA PORTUGAL RUSSIA BULGARIA ROMANIA CROATIA UKRAINE Source: Euroconstruct GERMANY FRANCE BELGIUM AUSTRIA UNITED KINGDOM FINLAND NETHERLANDS SWEDEN
3.1.3 INFRARAKENTAMINEN / BKT MUUTAMISSA KEHITTYNEISSÄ MAISSA 43 total civil engineering / GDP (%) SPAIN PORTUGAL AUSTRIA IRELAND DENMARK NETHERLANDS FINLAND ITALY SWEDEN SLOVAKIA FRANCE NORWAY SWITZERLAND GERMANY BELGIUM UNITED KINGDOM 5,5 % 4,4 % 3,1 % 3,0 % 2,9 % 2,7 % 2,7 % 2,7 % 2,5 % 2,4 % 2,4 % 2,4 % 2,3 % 1,9 % 1,6 % 1,2 % 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % Source: Euroconstruct
3.1.4 INFRARAKENTAMINEN / BKT MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA total civil engineering / GDP (%) 44 BULGARIA 12,1 % Czech Republic 6,4 % CROATIA 5,9 % ESTONIA 5,4 % UKRAINE 4,4 % LATVIA 4,4 % ROMANIA 4,3 % LITHUANIA 4,1 % HUNGARY 3,7 % POLAND 3,5 % RUSSIA 2,1 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % Source: Euroconstruct
3.2.1 INFRARAKENNUSMARKKINA JA KASVU % - KEHITTYNEET MAAT SPAIN GERMANY FRANCE ITALY UNITED KINGDOM NETHERLANDS AUSTRIA growth rate % 2007-2010 1,4 % 2,7 % 2,6 % 0,6 % 3,4 % 4,7 % 4,4 % bill. 2007 56 46 44 40 24 15 8,1 45 SWEDEN 5,5 % 7,9 SWITZERLAND PORTUGAL NORWAY DENMARK IRELAND BELGIUM FINLAND 3,8 % -0,2 % 2,5 % 3,9 % 7,9 % -0,6 % 0,3 % -1 % 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 7,3 7,0 6,6 6,5 5,4 5,0 4,7 Source: Euroconstruct
3.2.2 INFRARAKENNUSMARKKINA JA KASVU % - SIIRTYMÄTALOUDET 46 RUSSIA POLAND Czech Republic ROMANIA HUNGARY BULGARIA UKRAINE CROATIA growth rate 2007-2010 13 % 18 % 4 % 6 % 3 % 6 % 10 % 11 % bill. 2007 16 10 6,7 3,7 3,4 2,7 2,4 1,8 SLOVAKIA LITHUANIA LATVIA ESTONIA 12 % 14 % 8 % 8 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 1,2 1,1 0,8 0,8 Source: Euroconstruct
3.2.3 INFRAMARKKINA - SEGMENTTIEN OSUUDET MUUTAMISSA MAISSA Transport infrastructure 60% Telecommunications 10% Energy and Water works 20 % Other 10 % civil engineering, segments % total 47 SPAIN GERMANY FRANCE ITALY UNITED KINGDOM NETHERLANDS AUSTRIA SWEDEN PORTUGAL NORWAY DENMARK IRELAND BELGIUM SWITZERLAND FINLAND 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Source: Euroconstruct
3.2.4 INFRAMARKKINA - SEGMENTTIEN OSUUDET MUUTAMISSA SIIRTYMÄTALOUKSISSA Transport infrastructure 60% Telecommunications 5% Energy and Water works 25 % Other 10 % civil engineering, segments % total 48 SLOVAKIA CROATIA UKRAINE BULGARIA HUNGARY ROMANIA CZECH REP. POLAND RUSSIA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Source: Euroconstruct
49 3.3.1 INFRARAKENTAMINEN EUROOPASSA New Renovation 350 300 250 200 150 100 50 0 bill. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Source: Euroconstruct 40 % renovation / total civil engineering %, Western European countries 35 % 30 % 25 % 20 % 1990 1995 2000 2005 2010 Western European countries: Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Ireland, Italy, Netherlands, Norway, Portugal, Spain, Sweden, Switzerland, UK
3.3.2 KUNNOSSAPIDON OSUUS OSUUS INFRARAKENTAMISESSA EUROOPASSA renovation / total civil engineering (%) 50 ITALY 55 % SWITZERLAND DENMARK NETHERLANDS 43 % 54 % 50 % UNITED KINGDOM GERMANY NORWAY 40 % 35 % 41 % FRANCE FINLAND IRELAND 21 % 33 % 30 % BELGIUM AUSTRIA SPAIN 19 % 18 % 18 % PORTUGAL SWEDEN 17 % 16 % 0 % 20 % 40 % 60 % Source: Euroconstruct
3.3.3 KUNNOSSAPIDON OSUUS INFRA- RAKENTAMISESTA SIIRTYMÄTALOUKSISSA renovation / total civil engineering (%) 51 LITHUANIA 65 % ESTONIA 60 % LATVIA 53 % CZECH REP. 36 % POLAND 29 % HUNGARY BULGARIA 19 % 27 % ROMANIA 17 % SLOVAKIA 14 % CROATIA 14 % RUSSIA 13 % UKRAINE 11 % 0 % 20 % 40 % 60 % Source: Euroconstruct
3.3.4 INFRARAKENTAMISEN HINTATASO - EU27=100 52 Sw eden UK Sw itzerland Norw ay Denmark Austria Spain Netherlands Finland Belgium France Ireland Hungary Germany Latvia Greece Lithuania Estonia Portugal EU27 = 100 Czech Rep. Italy Poland Slovenia Turkey Slovakia Romania Croatia Bulgaria 0 50 100 150 200
53 3.3.5 INFRARAKENTAMINEN EUROOPASSA 350 MILJARDIA EUROA AUSTRIA BELGIUM DENMARK FINLAND IRELAND NETHERLANDS NORWAY PORTUGAL SWEDEN SWITZERLAND West - other 22 % East 15 % BIG 5 63 % Germany Italy United Kingdom France Spain CZECH REP. HUNGARY POLAND SLOVAKIA ESTONIA LATVIA LITHUANIA RUSSIA UKRAINE BULGARIA ROMANIACROATIA West - other 31 % Price level calibrated: BIG 5 53 % East 16 %
54 3.3.6 INFRARAKENTAMINEN SUOMESSA Civil Engineering in Finland (fixed 2006 prices) Investment Maintenance 5 bill Contents 2007 4 Other 13 % 3 2 Energy and Water works 25 % Roads 36 % 1 0 Telecommunications 13 % Other transport 4 % Railways 9 % 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Source: Statistics Finland, National Account & VTT Suomen infrarakentamisen arvo oli vuonna 2007 reilu 4,5 miljardia euroa. infrarakentaminen on jatkunut pitkään kohtuullisen vilkkaana mm. useiden suurin hankkeiden johdosta. Suurimpia hankkeita ovat olleet mm. moottoritiet Lahteen ja Turkuun, Vuosaaren satama ja siihen liittyneet liikennejärjestelyt sekä Lahden oikorata. Muuttoliike on merkinnyt muuttovoittoalueille yhdyskuntatekniikan ja katujen rakentamista. Nämä työt ovat pitäneet myös kuntien infrarakentamisen vilkkaana. Merkittävin hanke kuntasektorilla tulee olemaan lähivuosina Länsimetro Espooseen. Vilkas talonrakentaminen on omalta osaltaan lisännyt infrarakentajien töitä, onhan talojen tontti- ja pohjarakentaminen yksi suurimmista infrarakentamisen työlajeista. Talonrakentamisen pohjatöiden kautta osan infrarakentamisesta tilaavat kotitaloudet ja yritykset.
55 3.4.1 ARVIO LIIKENNEVÄYLIEN KELPOISUUDESTA SIIRTYMÄTALOUKSISSA Railways Roads Belarus Ukraina Georgia Bulgaria Romania Macedonia Bosnia & Hertzegovina Serbia and Montenegro Croatia Slovenia Hungary Czech Rep. Slovakia Russia Poland Lithuania Latvia Estonia Lähde: European Bank, 2005 0 1 2 3 4 5 Belarus Ukraina Georgia Bulgaria Romania Macedonia Bosnia & Hertzegovina Serbia and Montenegro Croatia Slovenia Hungary Czech Rep. Slovakia Russia Poland Lithuania Latvia Estonia Scale 1-5 0 1 2 3 4 5
3.4.2 ARVIO SÄHKÖVERKKOJEN JA TIETOLIIKENNEYHTEYKSIEN KELPOISUUDESTA SIIRTYMÄTALOUKSISSA 56 Electric power Telecommunications Belarus Ukraina Georgia Bulgaria Romania Macedonia Bosnia & Hertzegovina Serbia and Montenegro Croatia Slovenia Hungary Czech Rep. Slovakia Russia Poland Lithuania Latvia Estonia Lähde: European Bank, 2005 0 1 2 3 4 5 Belarus Ukraina Georgia Bulgaria Romania Macedonia Bosnia & Hertzegovina Serbia and Montenegro Croatia Slovenia Hungary Czech Rep. Slovakia Russia Poland Lithuania Latvia Estonia Scale 1-5 0 1 2 3 4 5
57 3.4.3 ARVIO VESI-JA JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SEKÄ YLEISEN INFRASTRUKTUURIN KELPOISUUDESTA SIIRTYMÄTALOUKSISSA Water and waste water Overall infrastructure Belarus Ukraina Georgia Bulgaria Romania Macedonia Bosnia & Hertzegovina Serbia and Montenegro Croatia Slovenia Hungary Czech Rep. Slovakia Russia Poland Lithuania Latvia Estonia Lähde: European Bank, 2005 0 1 2 3 4 5 Belarus Ukraina Georgia Bulgaria Romania Macedonia Bosnia & Hertzegovina Serbia and Montenegro Croatia Slovenia Hungary Czech Rep. Slovakia Russia Poland Lithuania Latvia Estonia Scale 1-5 0 1 2 3 4 5
58 3.4.4 VESIHUOLLON KATTAVUUS RURAL URBAN improved drinking water Coverage (%) Slovakia Russian Federation Malta Latvia Hungary Estonia Czech Republic Croatia Bulgaria Belarus Ukraine Serbiaa Bosnia and Herzegovina Republic of Moldova Georgia India Turkey Romania Source: UN 0 20 40 60 80 100
59 3.4.5 JÄTEVESIHUOLLON KATTAVUUS RURAL improved sanitation coverage (%) URBAN Slovakia Malta Hungary Croatia Bulgaria Czech Republic Bosnia and Herzegovina Ukraine Estonia Serbiaa Georgia Turkey Russian Federation Belarus Romania Republic of Moldova Latvia India Source: UN 0 20 40 60 80 100
60 3.4.6 SUOMEN INFRASTRUKTUURIN TILA Liikenneverkostot, 8- Kiitämme Tie- Tie-ja ja katuverkostot... 7 Rataverkostot...... 7-7- Ilmaliikenneverkosto... 9½ 9½ Vesiliikenneverkosto... 8-8- Tulevaisuusorientoitunutta ja tehokasta tapaa hoitaa lentokenttäliikennettä ja sen infrastruktuuria Moitimme Jatkuvasti lisääntyvää korjausvelkaa maaliikenneväylissä Edellytämme Maaliikenneväylien turvallisuuden parantamista Vesi ja ympäristö, 7½ Jätehuoltojärjestelmät...... 7+ 7+ Vesihuoltojärjestelmät.... 8-8- Vesistörakenteet Vesistörakenteet..... 7+ 7+ Kiitämme Keskitetyn vesi- ja jätehuollon hyvää kattavuutta Moitimme Vesihuoltoverkostoihin ja laitoksiin kerrytettyä korjausvelkaa Edellytämme Saneeraus- ja korvausinvestointitasojen voimakasta kasvattamista Asteikko 4-10 Rakennusinsinööriliitto julkaisi vuonna 2007 asiantuntija-arvion rakennetun ympäristön tilasta (ROTI). Suomen infrarakenteiden tila arvioitiin tyydyttäväksi. Parhaaksi arvioitiin ilmaliikenneinfrastruktuuri, jonka arkipäivää on toiminta kansainvälisillä markkinoilla ja jonka rakenteita on kehitetty tarvelähtöisesti asiakkailta kerätyillä palvelumaksuilla. Teiden ja rautateiden kunto arvioitiin vähiten tyydyttäväksi ja sen pelätään rappeutuvan edelleen vähäisten kunnossapitomäärärahojen takia. Tulevaisuuden haasteita luovat monet turvallisuuteen kytkeytyvät tekijät, sekä esimerkiksi vanhojen rakenteiden uusiminen rakennetussa ympäristössä. Näistä konkreettisia esimerkkejä ovat siltojen korjaukset ja vesijohtoverkostojen korjaukset.
61 Tie- ja katuverkostoa on uudisrakennettu, mutta olemassa olevan verkoston kunnossapito on heikentynyt. Rahoituksen kohdistuessa uusille alueille vanhan tie- ja katuverkoston korjausvelka kasvaa ja liikenteen pullonkaulat lisääntyvät. Yksiajorataisen tieverkon kunto ei vastaa liikenteen vaatimuksia. Tiet ovat moniongelmaisia: kapeita, vaarallisia ja turvamarginaalit minimaalisia. Teräsbetonirakenteisista silloista monet vaativat peruskorjausta. Suomen rautatieverkko on yli-ikäinen. Runkoverkkoa on kunnostettu muun rataverkon kunnon huonontuessa. Myös rautatieverkon korjausvelka kasvaa. Rataverkosta 1- raiteisia ratoja on 90 % osalla niistä välityskyky on täysin käytössä. Radan kunnon ohessa nopeuden nostoa estävät tasoristeykset, jotka ovat rautatieliikenteen suurin turvallisuusriski. Lentoliikenteen infrastruktuuri on pystynyt vastaamaan tehokkaasti kasvaviin tarpeisiin. Erityisesti turvallisuuteen on panostettu. Suomen kaupallisessa lentoliikenteessä on sattunut alle yksi onnettomuus 10 000 000 lentotuntia kohden, mikä on kansainvälisesti huippusuoritus. Lentoliikenteen terminaalit, kiitotiet ja asematasot saneerattiin 1990- luvulla. Laajentaminen ja saneeraus tehtiin liikelaitosuudistuksen mahdollistamalla omalla rahoituksella. Vesiliikenteen ohjausjärjestelmät ovat ajanmukaiset ja toimivat, mutta tietojärjestelmät kaipaavat modernisointia. Keskeinen tehtävä on öljyonnettomuuksien estäminen. Korjaamattomiin vesiliikenteen väyliin ja kanaviin on tulossa käyttörajoituksia. Vesi- ja ympäristöhuolto kuuluvat ovat yhteiskunnan tarpeellisia, mutta näkymättömiä infrastruktuuripalveluja. Liiketoimintoina jäte- ja vesihuoltoa leimaa monopoliluonteisuus, mutta osatoimintojen kilpailutus ja ulkoistaminen on yleistä. Toiminta rahoitetaan kokonaan käyttäjämaksuilla, eli sitä ei tueta verovaroin. Palveluiden laatua, käytettyjä teknologioita ja tuotekehitystä ohjaa ensisijaisesti lainsäädäntö. Jätehuollon tulevaisuuden suunnan määrittävät EU:n jäte- ja kaatopaikkadirektiivit, kansallinen biojätestrategia sekä valtakunnallinen jätesuunnitelma. Niissä asetetun tavoitteen mukaan vuonna 2016 biohajoavasta yhdyskuntajätteestä kaatopaikoille päätyy alle 25 %, mihin tulisi päästä energiahyötykäyttöä lisäämällä ja materiaalikierrätystä tehostamalla. Suomessa puhtaan veden jakelun piirissä on 90 % ja jätevesien viemäröinnissä 80 % kotitalouksista. Veden laatutaso on hyvä, mutta verkostojen kunto on heikkenemässä. Puhtaasta vedestä vuotaa 15 20 % ja jätevesistä 20 25 %, joten tarvetta on verkostojen ja laitosten saneerauksille. Ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvät äärimmäiset sääilmiöt, kuten rankkasateet ja niitä seuraavat tulvat asettavat haasteita myös Suomen vesistörakenteille. Lähde: ROTI