Ohje YVL A.11 Ydinlaitoksen turvajärjestelyt ver L2, 5.11.2010

Ohje YVL A.11 Ydinlaitoksen turvajärjestelyt ver L2, 5.11.2010 1 JOHDANTO... 3 1.1 LÄHTÖKOHDAT JA SOVELTAMISALA... 3 1.2 SALASSAPITOSÄÄNNÖKSET... 3 1.3 OHJEESSA KÄYTETYT MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET... 3 2 TURVAJÄRJESTELYJEN SUUNNITTELUPERUSTEET... 6 3 TURVAJÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET... 7 3.1 YDINLAITOKSEN SUUNNITTELUPERUSTEET... 7 3.2 JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN TURVALLISUUSLUOKITUS... 8 3.3 TURVALLISUUSVYÖHYKEPERIAATE JA SISÄKKÄISTEN TURVALLISUUSVYÖHYKKEIDEN KÄYTTÄMINEN TURVAJÄRJESTELYISSÄ... 9 3.3.1 Oleskelu- ja liikkumiskieltoalue... 10 3.3.2 Laitosalue... 10 3.3.3 Suojattu alue... 10 3.3.4 Vitaalinen alue... 10 3.4 TURVAORGANISAATIO... 11 3.4.1 Vastuullinen johtaja... 12 3.4.2 Turvajärjestelyistä huolehtiva henkilö... 12 3.4.3 Vuoroesimiehet ja muut turvahenkilöt... 13 3.4.4 Turvapalvelut sekä toiminnanharjoittajan ja vartioimisliikkeen yhteyshenkilöt... 14 3.4.5 Konserniyhteistyö ja muut yhteistoimintamuodot... 14 3.5 KULUN- JA TAVARALIIKENTEEN VALVONTA... 15 3.5.1 Kulunvalvonta... 15 3.5.2 Avainten hallinta... 17 3.5.3 Tavaraliikenteen valvonta... 17 3.6 HÄLYTYSKESKUS... 17 3.7 JOHTOKESKUS... 17 3.8 TURVAVALVONTA- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT... 18 4. TURVAJÄRJESTELYJEN YLLÄPITO... 18 5. TOIMINTA UHKATILANTEISSA... 18 6. TIETOTURVA... 19 7. TURVAJÄRJESTELYJEN VAIKUTTAVUUDEN OSOITTAMINEN... 20 7.1 ANALYSOINTI... 20 7.2 HARJOITUKSET... 21 8. TURVAJÄRJESTELYJEN VALVONTA... 21 8.1 PERIAATEPÄÄTÖSVAIHE... 21 8.2 RAKENTAMISLUPAVAIHE... 22 8.3 KÄYTTÖLUPAVAIHE... 22 8.4 KÄYTTÖÖNOTTOVAIHE... 23 8.5 KÄYTTÖVAIHE... 23 8.6 KÄYTÖSTÄPOISTOVAIHE... 23 8.7 SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ... 24 8.8 RAPORTOINTI TURVAJÄRJESTELYTAPAHTUMISTA... 24 9.1 TAULUKKO 1. YDINLAITOSTEN LUOKITUS... 26 9.2 TAULUKKO 2. YDINAINEIDEN LUOKITUS.... 28

Valtuutusperusteet Ydinenergialain (990/1987) 7 r :n mukaan STUKin tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. Soveltamissäännöt YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta STUKin ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia STUK antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun STUK harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7 a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7 r kolmannen momentin mukaan STUKin turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, STUK voi sen hyväksyä. Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa x.x.20xx alkaen toistaiseksi. Näiden osalta ohje kumoaa 13.7.1992 annetun ohjeen YVL 6.11 ja sitä koskevat täsmennyspäätökset 4/CS1/02 ja 5/AS1/02. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä. 2

1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat ja soveltamisala 101. Turvajärjestelyjä koskevat yleiset velvoitteet esitetään ydinenergialaissa (990/1987) ja sen nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (734/2008) ja ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta (733/2008). Velvoitteita sisältyy myös Suomen tekemiin kansainvälisiin ydinenergia-alan sopimuksiin, hallitusten välisiin muihin sopimusjärjestelyihin sekä Suomen antamiin sitoumuksiin. 102. Ydinlaitosten turvajärjestelyjä valvovana viranomaisena toimii ydinenergialain 55 :n mukaisesti Säteilyturvakeskus (STUK). Turvajärjestelyistä vastaa ydinenergialain 9 :n mukaisesti luvanhaltija (jäljempänä toiminnanharjoittaja) siltä osin kun nämä tehtävät eivät kuulu viranomaisille. Kaikkien turvajärjestelyihin osallistuvien osapuolten tulee sitoutua turvallisuuskulttuuriin, jonka tavoitteena on varmistaa ydinenergian käytön turvallisuus. Turvallisuuskulttuuri käsittää kaiken turvallisuuden kehittämistä tukevan toiminnan: yksilöiden ja organisaation suhtautuminen ja sitoutuminen turvallisuuteen ja turvajärjestelyihin. 103. Tähän ohjeeseen on koottu ydinlaitosten turvajärjestelyjä koskevat määräykset ja ohjeessa esitetään niiden soveltamista koskevat vaatimukset. Ohjetta sovelletaan ydinlaitoksiin sekä taulukon 2 mukaiseen ydinaineen tai -jätteen käsittelyyn. Muita ydinmateriaaleja koskevat vaatimukset esitetään ohjeessa YVL D.1. Ydinaineen ja ydinjätteen kuljetusten turvajärjestelyjä koskevat vaatimukset esitetään ohjeessa YVL D.2. Suunnitteluperusteuhka (Design Basis Threat, DBT) esitetään tämän ohjeen liitteessä B. Turvajärjestelyjä koskevia yleisiä vaatimuksia ja STUKin suorittamaa valvontaa kuvataan myös ohjeissa YVL A.1, A.3, A.4, A.9, A.10, B.1, B.2 ja D.1. 1.2 Salassapitosäännökset 104. Turvajärjestelyjä koskevien asiakirjojen julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Ydinenergialaissa tarkoitettuun toimintaan (turvajärjestelyt) liittyvästä vaitiolovelvollisuudesta säädetään ydinenergialain 78 :ssä. Laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002), sen 14 ja 41 :ssä säädetään yksityiseen turva-alaan liittyvästä salassapitovelvollisuudesta. 1.3 Ohjeessa käytetyt määritelmät ja lyhenteet 105. Tässä ohjeessa käytetään seuraavia määritelmiä ja lyhenteitä: 1) LYTP laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) 2) AYTP valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista (285/2003) 3) YEL ydinenergialaki (990/1987) 4) YEA ydinenergia-asetus (161/1988) 5) STUK Säteilyturvakeskus 3

6) DBT Suunnitteluperusteuhka (Design Basis Threat) 7) henkilöstö- ja työvuorotiedostoilla tarkoitetaan viranomaisvalvonnan turvaamiseksi tarkoitettuja LYTP:n 18 :ssä esitettyjä kirjanpitoasiakirjoja 8) kulunhallinnalla tarkoitetaan henkilöiden, ajoneuvojen ja tavaran kulunvalvontaa ja -ohjausta esimerkiksi eriasteisia pääsyoikeuksia ohjaavin teknisin ja hallinnollisin järjestelmin 9) laadunhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä järjestelmällisiä ja suunniteltuja toimenpiteitä, jotka tehdään sen varmistamiseksi, että laite, laitos tai toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset 10) lainvastaisella toiminnalla tarkoitetaan tahallista toimintaa tai toimenpidettä, jonka tarkoituksena on ydinlaitoksen turvallisuuden tai ydinmateriaalin tai ydinjätteen koskemattomuuden vaarantaminen tai muun välittömän tai välillisen uhan aiheuttaminen ydin- tai säteilyturvallisuudelle, taikka ydinlaitokseen, ydinmateriaaliin tai ydinjätteeseen kohdistuvaa tuottamuksellista vahingon aiheuttamista 11) riskianalyysillä tarkoitetaan järjestelmällisin menetelmin tehtäviä selvityksiä uhkien, ongelmien ja haavoittuvuuksien tunnistamiseksi, niiden syiden ja seurauksien kartoittamiseksi sekä niihin liittyvien riskien arvioimiseksi 12) tapahtumailmoituksella tarkoitetaan LYTP:n 17 :ssä ja AYTP:n 11 :ssä mainitut tiedot sisältävää vartijan kirjallista selvitystä 13) toimeksiantosopimuksella tarkoitetaan LYTP:n 8 :ssä ja AYTP:n 10 :ssä mainitut tiedot sisältävää kirjallista sopimusta 14) toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan asiayhteyden perusteella ydinenergialain mukaista luvanhaltijaa tai luvanhakijaa 15) turvaamistehtävällä tarkoitetaan turvahenkilöiden suorittamia turvajärjestely- ja turvavalvontatehtäviä, siten kuin YEL:n 7 l ja m :ssä säädetään 16) turvahenkilöllä tarkoitetaan turvajärjestelyjen suunnitteluun ja toimeenpanoon koulutettuja ja valtuutettuja henkilöitä 17) turvajärjestelyillä tarkoitetaan ydinenergian käytön turvaamiseksi lainvastaiselta toiminnalta tarvittavia toimenpiteitä ydinlaitoksessa, sen alueella taikka muussa paikassa tai kulkuvälineessä, jossa ydinenergian käyttöä harjoitetaan 18) turvaorganisaatiolla tarkoitetaan ydinlaitoksen turvajärjestelyjä suunnittelevan, toteuttavan tai valvovan henkilöstön muodostamaa työyhteisöä ja toiminnanharjoittajan omalla turvaorganisaatiolla vastaavasti suoraan toiminnanharjoittajan palveluksessa olevan vastaavan henkilöstön muodostamaa työyhteisöä 19) turvaohjesäännöllä tarkoitetaan ydinenergialain 7 n :n mukaista asiakirjaa 20) turvallisuustoiminnoilla tarkoitetaan turvallisuuden kannalta tärkeitä toimintoja, joiden tarkoituksena on ehkäistä häiriö- ja onnettomuustilanteiden syntyminen tai eteneminen tai lieventää onnettomuustilanteiden seurauksia; esimerkiksi ydinvoimalaitoksen tärkeimmät 4

turvallisuustoiminnot ovat reaktorin pysäyttäminen, jälkilämmön poisto reaktorista lopulliseen lämpönieluun ja suojarakennuksen toiminta (eheyden hallinta) 21) turvasuojaustehtävällä tarkoitetaan rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelemista, asentamista, korjaamista tai muuttamista sekä muiden turvajärjestelyjen suunnittelemista samoin kuin näiden tehtävien valvomista 22) turvasuunnitelmalla tarkoitetaan YEA:n 35 :n 5) kohdassa esitettyä selvitystä (alustava turvasuunnitelma) ja 36 :n 7) kohdassa (turvasuunnitelma) esitettyä selvitystä, ja niitä koskevia muutoksia 23) uhkatilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa todetaan tai on syytä epäillä ydinlaitokseen taikka ydinmateriaaliin tai ydinjätteeseen kohdistuvaa lainvastaista toimintaa 24) vaarallisella esineellä sellaista esinettä, esineen jäljitelmää tai ainetta, joka voi vaarantaa tai jota voidaan käyttää vaarantamaan ydinlaitoksen tai ydinlaitoksella olevien henkilöiden turvallisuutta 25) vartioimistehtävällä tarkoitetaan omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista 26) voimankäyttövälineellä tarkoitetaan ensisijaisesti ampuma-aselaissa (1/1998) tarkoitettua ampuma-asetta, ampuma-aselaissa tarkoitettua kaasusumutinta, käsirautoja ja enintään 70 senttimetriä pitkää patukkaa sekä teleskooppipatukkaa, joista viimeksi mainitulla tarkoitetaan avattuna vähintään 45 senttimetriä ja enintään 70 senttimetriä pitkää patukkaa, joka voidaan kuljetusta varten painaa kokoon 27) ydinaineella ydinenergian aikaansaamiseen soveltuvia erityisiä halkeamiskelpoisia aineita ja lähtöaineita kuten uraania, toriumia ja plutoniumia 28) ydinjätteellä a) ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena syntyneitä, käytetyn ydinpolttoaineen muodossa tai muussa muodossa olevia radioaktiivisia jätteitä; sekä b) sellaisia ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena radioaktiivisiksi muuttuneita aineita, esineitä ja rakenteita, jotka on poistettu käytöstä ja joiden radioaktiivisuudesta aiheutuvan vaaran vuoksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä 29) ydinlaitoksella tarkoitetaan ydinenergian aikaansaamiseen käytettäviä laitoksia, tutkimusreaktorit mukaan luettuina, ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta toteuttavia laitoksia sekä ydinaineen, ydinlaitteen ja ydinjätteen laajamittaiseen valmistamiseen, tuottamiseen, käyttämiseen, käsittelyyn tai varastointiin käytettäviä laitoksia; ydinlaitoksella ei kuitenkaan tarkoiteta uraanin tai toriumin tuottamiseen tarkoitettuja kaivoksia tai rikastuslaitoksia eikä niitä tiloja tai paikkoja alueineen, joihin tässä tarkoitetuista laitoksista peräisin olevia ydinjätteitä varastoidaan tai sijoitetaan loppusijoitusta varten; eikä sellaisia lopullisesti suljettuja tiloja, joihin ydinjätteitä on sijoitettu STUKin pysyväksi hyväksymällä tavalla. 5

30) ydinmateriaalilla ydinaineita sekä ydinenergialain 2 :n 1 momentin 5 kohdassa ja 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja aineita, laitteita, laitteistoja, tietoaineistoja ja sopimuksia 31) ydinvoimalaitoksella sähkön tai lämmön tuotantoon tarkoitettua ydinreaktorilla varustettua ydinlaitosta tai samalla laitospaikalle sijoitettujen ydinvoimalaitosyksiköiden ja niiden yhteydessä toimivien muiden ydinlaitosten muodostamaa laitoskokonaisuutta 32) Muilta osin käytetään edellä mainituissa säädöksissä käytettyjä määritelmiä ja käsitteitä, ellei erikseen asiayhteydessä toisin ole esitetty. 2 Turvajärjestelyjen suunnitteluperusteet 201. VNA 734/2008 3 :n mukaisesti turvajärjestelyjen suunnittelun on perustuttava turvattavaa toimintaa koskeviin riskianalyyseihin ja niiden perusteella arvioituihin suojaustarpeisiin. Turvajärjestelyjen suunnittelussa on varauduttava muun ohessa siihen, että lainvastaiseen toimintaan saattaa ryhtyä yksittäinen laitoksella työskentelevä tai ydinmateriaalin tai -jätteen käsittelyyn ja kuljetukseen osallistuva henkilö taikka ulkopuolinen ryhmä tai henkilö, jolla voi olla avustajana laitoksella tai kuljetukseen liittyvässä tehtävässä työskentelevä henkilö. Suunnittelussa on myös otettava huomioon, että lainvastaista toimintaa yrittävällä henkilöllä tai ryhmällä on tavanomaisia tai sähkömagneettiseen, kemialliseen tai biologiseen vaikutukseen perustuvia aseita ja räjähteitä sekä sellaista tietoa ja asiantuntemusta, jota ei ole julkisesti saatavilla. [--]. 202. Toiminnanharjoittajan on ydinenergialain mukaan huolehdittava ydinenergian käytön turvallisuudesta. Koska toiminnanharjoittajan keinot ja valtuudet eivät kuitenkaan yksinään ole riittäviä esimerkiksi terrorismin muodostaman uhkatilanteen varalle, on erilaisten lainvastaisten tilanteiden osalta myös poliisilla ja sille tarvittaessa virka-apua antavilla muilla viranomaisilla lainsäädännöllisiä velvoitteita turvallisuuden varmistamisessa. Käynnistettävät vastatoimenpiteet on mitoitettava uhkan perusteella. 203. Suunnitteluperusteuhka on perusta ja vertailukohta turvajärjestelyjen suunnittelulle, toteutukselle, arvioinnille ja kehittämiselle. STUK ylläpitää suunnitteluperusteuhkaa ydinenergian ja säteilyn käyttöön mahdollisesti kohdistuvan lainvastaisen toiminnan uhkakuvan perusteella yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. STUK arvioi suunnitteluperusteuhkaa säännöllisesti ja päivittää sitä tarpeen mukaan. 204. Suunnitteluperusteuhkan yleinen osa on tämän ohjeen liitteessä B (julkinen). Suunnitteluperusteuhkaan sisältyvät uhkan tasot, eri tasoille asetetut ympäristön säteilyseurausten raja-arvot ja eri tasojen soveltaminen ydinlaitosluokkiin ja ydinaineen suojaluokkiin on esitetty tämän ohjeen liitteessä B.a (Turvaluokiteltu TLL IV). Ydinlaitosluokkakohtaiset suunnitteluperusteuhkat on määritelty liitteissä C, D ja E (em. Turvaluokiteltu TLL III). 205. Lentokonetörmäystä koskeva suunnitteluperusteuhka on määritelty liitteissä F (julkinen) ja G (Turvaluokiteltu TLL III). 206. Toiminnanharjoittajan on suunniteltava, toteutettava ja ylläpidettävä turvajärjestelyt siten, että ne voivat torjua suunnitteluperusteuhkan niin, että ympäristön säteilyseurauksille asetetut raja-arvot eivät ylity. Toiminnanharjoittajan turvajärjestelyihin kuuluu suojaukseen liittyvästä yhteistyöstä sopiminen asianomaisten viranomaisten kanssa. Toiminnanharjoittajan vastuulla on selviytyä suunnitteluperusteuhkasta kunnes viranomaiset ottavat johtovastuun. Suunnitteluperusteuhkan 6

ulkopuolelle jäävien uhkien varalta vastuu ennaltaehkäisystä, suojauksesta, varautumisesta ja vasteesta on pääosin valtiolla ja viranomaisilla, ja toiminnanharjoittajan tehtävänä on mahdollisuuksiensa mukaan auttaa viranomaisia. 207. Toiminnanharjoittajan on tehtävä riskianalyysi ja määriteltävä sen mukaiset suojaustarpeet, tunnistettava laitoksesta, kuljetuksista ja muusta toiminnastaan sellaiset kohteet ja kohdeyhdistelmät, joihin kohdistuva suunnitteluperusteuhkan mukainen toiminta voisi johtaa eihyväksyttäviin radiologisiin seurauksiin ja määriteltävä näille kohteille turvajärjestelyjen suunnittelukriteerit. 208. Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä oman toimintansa kannalta oleellista ajantasaista uhkakuvaa ja tehtävä tarpeen mukaan tilanteisiin ja toimintoihin liittyvät uhka-arviot. 209. Ydinenergian käytön turvallisuutta koskevien asioiden valmistavaa käsittelyä varten toimii STUKin yhteydessä valtioneuvoston asettama ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunta. Tämän neuvottelukunnan tehtävänä on VNA 734/2008 15 :n mukaan edistää viranomaisten ja toiminnanharjoittajan välistä yhteistyötä sekä arvioida ydinturva-alan uhkakuvia ja niissä tapahtuvia muutoksia. 210. Turvajärjestelyt on sovitettava yhteen viranomaisten laatimien pelastus-, valmius- ja erityistilannesuunnitelmien kanssa. 211. VNA 734/2008 2 :ssä tarkoitettuja riskianalyysejä on käytettävä hyväksi suunniteltaessa laitosta ja sen rakenteellisia yksityiskohtia, käytännön valvontatoimenpiteitä sekä turvajärjestelyjen toteutuksesta vastaavaa organisaatiota. Riskianalyysien tulosten on oltava käytettävissä jo laitoksen suunnitteluvaiheessa. Riskianalyysissä on käytettävä hyväksi laitosta koskevia todennäköisyysperusteisia riskianalyysejä. 212. Turvajärjestelyjen tarkemmat suunnitteluperusteet, kuvailevat vaatimukset ja mitoitusperusteet on koottu liitteeseen A, joka on turvaluokiteltu ja salassapidettävä (Turvaluokiteltu TLL III), koska sen sisältämien tietojen ilmaiseminen sivulliselle voi vaarantaa turvajärjestelyjen tarkoituksen (YEL 78, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24.1 :n 7. kohta). 213. Edellisissä kappaleissa mainitut suunnitteluperusteet liittyvät ulkoisiin sekä insider-uhkaan. Ulkoisilla uhkilla tarkoitetaan tässä yhteydessä etupäässä ydinlaitokseen sen ulkopuolelta kohdistuvaa tahallista tai tuottamuksellista toimintaa, joka ilman varautumista voisi vaarantaa laitoksen turvallisuuden. Uhkien määrittelyssä on pyrittävä ottamaan huomioon turvajärjestelyihin liittyvät ajankohtaiset tapahtumat, suunnitteilla, rakenteilla tai käytössä olevan laitosyksikön käyttöikä ja tulevaisuuden ennustamiseen liittyvät vaikeudet mm. yhteiskunnan erilaisten häiriötilanteiden ja kriisien osalta. Sotatoimet on kuitenkin jätetty toiminnanharjoittajaa koskevien suunnitteluperusteiden ulkopuolelle. 3 Turvajärjestelyjä koskevat vaatimukset 3.1 Ydinlaitoksen suunnitteluperusteet 301. VNA 734/2008 4 :n mukaisesti ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta tärkeät rakenteet, järjestelmät ja laitteet sekä ydinmateriaalin ja -jätteen sijoituspaikat on suunniteltava ydin- ja säteilyturvallisuutta koskevat vaatimukset huomioon ottaen siten, että turvajärjestelyt voidaan toteuttaa tehokkaasti.[--]. 7

302. Turvajärjestelyjä koskevat vaatimukset on otettava huomioon ydinlaitoksen periaatesuunnitteluvaiheessa, periaatepäätös-, rakentamislupa- ja käyttölupavaiheessa, toteuttamissuunnitelmissa sekä myöhemmin laitosta koskevien perusparannusten ja muutostöiden yhteydessä. Turvajärjestelyjen suunnittelu on tehtävä samanaikaisesti laitoksen tai sen järjestelmien ja rakenteiden muun suunnittelun kanssa. Suunnitteluprosessin tulee edetä loogisesti ottaen huomioon turvajärjestelyjen 1) lähtökohdat ja tehtävät 2) suunnitteluperusteet ja -vaatimukset 3) järjestelmäsuunnittelun ja laitesuunnittelun riippuvuudet 4) määrittelyt, tekniset tiedot ja toiminnalliset kuvaukset 5) dokumentaatiotarpeet. 303. Turvajärjestelyjen on perustuttava usean sisäkkäisen turvallisuusvyöhykkeen käyttöön siten, että turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät ja laitteet sekä ydinmateriaali ja -jäte ovat erityisen suojattuja ja että kulun- ja tavaraliikenteen valvonta voidaan järjestää. Turvallisuusvyöhykkeiden rajapintojen on muodostettava tehokkaat ja tasapainoiset rakenteelliset esteet lainvastaiselle toiminnalle. 304. Ydinlaitoksen tilasuunnittelussa on pyrittävä selkeisiin ratkaisuihin. Laitosalueelle johtavien kulkuaukkojen ja -reittien sekä henkilö- ja materiaaliliikenteen määrä on valvonnan tehostamiseksi pidettävä niin pienenä kuin käytännössä mahdollista. Konttoritilat, ruokala-, sekä ydinturvallisuuden kannalta toissijaiset varastot ja sosiaalitilat on sijoitettava laitosalueen ulkopuolelle. 305. Turvallisuusvyöhykkeet on eroteltava toisistaan luotettavalla tavalla. Hätäpoistumistiet tilaalueelta on toteutettava mahdollisuuksien mukaan ulos, ei toiselle tila-alueelle. 306. Toiminnanharjoittajan on kuvattava turvajärjestelyt turvasuunnitelmassa, turvaohjesäännössä ja/tai muissa edellisiin liittyvissä asiakirjoissa. Turvasuunnitelmalle ja turvaohjesäännölle on hankittava STUKin hyväksyntä. 307. Toiminnanharjoittajan on toteutettava turvajärjestelyt STUKin hyväksymällä tavalla. 3.2 Järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus 308. Turvajärjestelyjä koskevat järjestelmät, rakenteet ja laitteet luokitellaan niiden turvallisuusmerkityksen mukaan turvallisuusluokkaan 3 tai luokkaan EYT. Luokituksessa sovelletaan ohjeessa YVL B.2 esitettyjä periaatteita, vaikka ohje ei sellaisenaan koske turvajärjestelyjä. Turvallisuusluokan ja laatuvaatimusten sekä laadunhallinnan väliset yhteydet on määriteltävä. 309. Turvajärjestelyjen kannalta keskeiset rakenteet, kuten esimerkiksi esteet tai hidasteet sekä ovet, ritilät ja vastaavat rakenteet kuuluvat pääsääntöisesti turvallisuusluokkaan 3. Turvajärjestelyjen kannalta merkityksetön ovi tai muu vastaava rakenne kuuluu turvallisuusluokkaan EYT. Näiden luokituksessa on kuitenkin huomioitava myös muut luokitusperusteet (paloturvallisuus ym.). EYT-luokan suunnittelussa on noudatettava asianmukaisia teollisuusstandardeja. 8

310. Turvajärjestelyjen turvavalvonta-, viestintä- ja muut elektroniset järjestelmät kuuluvat pääsääntöisesti turvallisuusluokkaan 3, mutta tapauskohtaisesti ne voivat olla myös luokkaan EYT kuuluvia (esimerkiksi kuulutusjärjestelmät sekä tavalliset puhelinjärjestelmät). 311. Turvallisuusluokkaan 3 kuuluvista tai muista STUKin erillisellä päätöksellä vaatimista järjestelmistä ja rakenteista on toimitettava STUKiin hyväksyttäväksi periaatesuunnitelmat ja toiminnalliset kuvaukset sekä järjestelmätason aineistot ohjeen YVL B.1 mukaisesti. Laitetason aineistoja ei toimiteta, ellei STUK niitä edellytä tai ellei niitä edellytetä laitteiden turvallisuusmerkitykseen perustuvan luokituksen perusteella. 312. Turvajärjestelyjä koskevien järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus on toimitettava STUKiin hyväksyttäväksi. 3.3 Turvallisuusvyöhykeperiaate ja sisäkkäisten turvallisuusvyöhykkeiden käyttäminen turvajärjestelyissä 313. VNA 734/2008 4 :n mukaisesti [--] turvallisuusvyöhykkeiden rajapintojen on muodostettava tehokkaat rakenteelliset esteet lainvastaiselle toiminnalle.[--] Turvallisuusvyöhykkeillä estetään tai hidastetaan lainvastaista toimintaa, jotta turvaorganisaatiolle ja viranomaisille jää riittävästi aikaa ryhtyä vastatoimenpiteisiin. Rakenteiden kestävyyttä mitoitettaessa on otettava huomioon kohteen turvallisuusmerkitys ja kohdan 3.2 mukainen luokittelu. 314. Turvajärjestelyissä on pyrittävä havaitsemaan uhka mahdollisimman aikaisessa vaiheessa välittömien vastatoimenpiteiden käynnistämiseksi. 315. Rajapintojen on muodostettava suojauskyvyltään tasapainoiset ja toisiaan vastaavat esteet, jotka ovat riittävän tehokkaita hidastamaan luvatonta sisäänpääsyä siten, että turvaorganisaatiolle ja poliisiviranomaiselle jää riittävästi aikaa ryhtyä vastatoimenpiteisiin. Rakenteiden kestävyyttä mitoitettaessa on otettava huomioon kohteen turvallisuusmerkitys. 316. Kulkuaukoissa ja turvallisuusvyöhykkeillä, samoin kuin lukitusjärjestelyissä turvajärjestelyvaatimukset on täytettävä, minkä lisäksi paloturvallisuus- ja onnettomuusvalmiusvaatimukset sekä laitoksen käytön turvallisuus on otettava huomioon. 317. Turvajärjestelyjen toteuttamista varten on taulukon 1 mukaisen kategorian 1 ja 2 ydinlaitoksilla muodostettava neljä sisäkkäistä turvallisuusvyöhykettä seuraavsti: - oleskelu- ja liikkumiskieltoalue - laitosalue - suojattu alue - vitaalinen alue. Ydinvoimalaitoksilla oleskelu- ja liikkumiskieltoalueesta käytetään termiä voimalaitosalue. 318. Kategoriaan 3 kuuluvalla ydinlaitoksella on muodostettava vähintään - suojattu alue ja - vitaalinen alue. 9

3.3.1 Oleskelu- ja liikkumiskieltoalue 319. Ydinlaitoksen uloimpaan turvallisuusvyöhykkeeseen on varattava riittävän suuri alue, jossa oleskelua ja liikkumista on rajoitettava asianomaisen viranomaisen antaman päätöksen tai asetuksen nojalla. Tällä alueella turvajärjestelyjen on keskityttävä kulunhallintaan ja ajan voittamiseen vastatoimenpiteiden käynnistämiseksi. 320. Voimakeinojen käyttöä edellyttävät toimenpiteet on mahdollisuuksien mukaan jätettävä viranomaisten tehtäväksi. 321. Turvahenkilöiden on suoritettava alueella epäsäännöllisin väliajoin tarkastuskierroksia, joiden tarkoituksena on havaita mahdollinen uhka. 3.3.2 Laitosalue 322. Laitosalue koostuu laitoksen toimintaan liittyviä rakennuksia ympäröivästä aidatusta alueesta ja sen on sijaittava oleskelu- ja liikkumiskieltoalueen sisäpuolella. 323. Turvahenkilöiden on suoritettava laitosalueella epäsäännöllisin väliajoin tarkastuskierroksia, joiden tarkoituksena on havaita mahdollinen uhka. 324. Laitosaluetta koskevat tarkemmat määräykset on esitetty liitteessä A. 3.3.3 Suojattu alue 325. Suojattu alue muodostuu pääsääntöisesti laitosrakennuksen tai -rakennusten ulkoseinien rajaamasta alueesta, jonka on oltava kokonaisuudessaan laitosalueen sisäpuolella. Suojatun alueen rakennusten ulkopintojen on oltava vahvasti suojattuja suunnitteluperusteuhkan mukaisia uhkia vastaan. 326. Turvahenkilöiden on suoritettava suojatulla alueella epäsäännöllisin väliajoin tarkastuskierroksia, joiden tarkoituksena on havaita mahdollinen uhka. 327. Suojattua aluetta koskevat tarkemmat määräykset on esitetty liitteessä A. 3.3.4 Vitaalinen alue 328. Vitaalisen alueen on sijaittava suojatun alueen sisäpuolella ja se käsittää tilat, jotka sisältävät laitoksen turvallisuustoimintojen kannalta välttämättömiä rakenteita, järjestelmiä tai laitteita ydinaineita sisältävät tilat tilat, joista laitoksen turvallisuuden kannalta tärkeitä järjestelmiä voidaan ohjata (esim. valvomo ja varavalvomo) tilat, joista turvajärjestelyjä johdetaan ja valvotaan (esim. hälytys- ja johtokeskukset). 10

329. Mahdollisuuksien mukaan on vältettävä sijoittamasta vitaaliselle alueelle järjestelmiä ja laitteita, joiden turvallisuusmerkitys on vähäinen, mutta joita on esimerkiksi huollettava usein. 330. Vitaalista aluetta koskevat tarkemmat määräykset on esitetty liitteessä A. 3.4 Turvaorganisaatio 331. YEL 7 l :n mukaisesti [--] ydinlaitoksella on oltava turvajärjestelyjen suunnitteluun ja toimeenpanoon koulutettuja turvahenkilöitä (turvaorganisaatio). Ydinmateriaalin ja ydinjätteen kuljetuksen ja varastoinnin turvaamiseksi on oltava turvahenkilöitä. Turvaorganisaation ja turvahenkilöiden tehtävät ja koulutusvaatimukset on määriteltävä ja heillä on oltava käytössään tehtävien mukaiset valvontavälineet, viestintävälineet, suojavälineet ja voimankäyttövälineet.[--]. 332. Turvaorganisaatio ja sen vähimmäisvahvuus normaali- ja uhkatilanteissa on määriteltävä turvaohjesäännössä. Toteutunut miehitys on dokumentoitava. 333. Ydinlaitoksen turvaamistehtäviin (turvahenkilöt) sekä turvasuojaustehtäviin saa käyttää vain LYTP:n mukaisesti perustettua ja hoidettua vartioimisliikettä. Turvaamistehtäviä tai turvasuojaustehtäviä voi hoitaa myös toiminnanharjoittajan oma turvaorganisaatio, jonka tulee täyttää em. lain ja sen nojalla annettujen säädösten vaatimukset. 334. Em. lisäksi YEL 7 n :n mukaan [--] turvaohjesäännössä on määrättävä ainakin: 1) miten turvaorganisaatiota johdetaan ja miten sen toiminta on järjestetty; 2) minkälainen varustus ja minkälaisia voimankäyttövälineitä turvaorganisaatiolla on; sekä 3) milloin hälytetään poliisi ja miten vastuu siirretään turvaorganisaatiolta poliisiviranomaiselle poliisin saavuttua paikalle. 335. Turvaorganisaatiolla on oltava sellaiset yleiset kirjalliset toimintaohjeet, joiden avulla henkilöstö kykenee suorittamaan tehtävänsä oikein ja tehokkaasti. Turvaorganisaatiolla on oltava lisäksi mm. erilliset vartioimisalue- tai vartioimiskohdekohtaiset toimintaohjeet. 336. Turvaorganisaation voimakeinojen käyttöä koskevat menettelyt on määriteltävä turvaohjesäännössä. 337. Havainnoista ja toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista on turvaorganisaation laadittava viipymättä erillinen tapahtumailmoitus mm. viranomaisvalvonnan ja toimenpiteen kohteena olevan henkilön oikeusturvan turvaamiseksi. Turvaohjesäännössä on määriteltävä, mistä tapahtumista, miten ja milloin sekä mille viranomaisille ilmoitukset tehdään. 338. Turvajärjestelyjen suunnittelemista, niihin liittyvän rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelemista, asentamista, korjaamista tai muuttamista sekä em. töiden tehokasta toteutusta varten yhteydet turvaorganisaatiosta muihin organisaatioyksiköihin ja tarvittaviin alihankkijoihin on määriteltävä kirjallisesti. 339. Ydinlaitoksella on aina oltava turvaorganisaatioon kuuluva henkilö, jolla on yksiselitteinen vastuu turvajärjestelytoimenpiteiden johtamisesta. Riittävä määrä laitoksen toimintaa tuntevia henkilöitä on koulutettava toimimaan viranomaisten apuna teknisinä asiantuntijoina mahdollisissa uhkatilanteissa. 11

3.4.1 Vastuullinen johtaja 340. Ydinlaitoksen vastuullisen johtajan on YEL 7 k :n mukaisesti huolehdittava siitä, että ydinenergian käytön turvallisuutta ja turvajärjestelyjä koskevia ydinenergialain säännöksiä, lupaehtoja ja STUKin määräyksiä noudatetaan. Vastuullisen johtajan on oltava selvillä turvajärjestelyjen toimivuudesta ja tasosta sekä turvajärjestelyihin liittyvistä tapahtumista. 341. Vastuullisen johtajan tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia kehittyneen turvallisuuskulttuurin ylläpidosta. Tämä edellyttää mm. sitoutumista korkeatasoisiin turvajärjestelyihin ja tällaisen asenteen korostamista henkilökunnalle. 342. YEL 7 l :n 4 momentin mukaan ydinlaitoksen säännönmukaiseen turvavalvontaan kuuluvista toimenpiteistä on asianmukaisesti tiedotettava ydinlaitoksella työskenteleville ja sen alueella muuten asioiville. 343. Vastuullisen johtajan ja tämän varahenkilön kelpoisuusehdot ja hyväksymismenettely esitetään YEL 7 k :ssä ja ohjeessa YVL A.4. 3.4.2 Turvajärjestelyistä huolehtiva henkilö 344. Turvajärjestelyjen käytännön toteutusta ja valvontaa varten toiminnanharjoittajan on YEL 7 i :n mukaisesti nimettävä turvajärjestelyistä huolehtiva henkilö. Turvajärjestelyistä huolehtivalle henkilölle on nimettävä varahenkilö. STUK hyväksyy em. henkilöt tehtäviinsä. 345. Turvajärjestelyistä huolehtivien henkilöiden kelpoisuusehdot ja hyväksymismenettely esitetään ohjeessa YVL A.4. 346. Toiminnanharjoittajan on YEL 7 i :n 4 momentin mukaisesti huolehdittava siitä, että em. turvajärjestelyistä huolehtivilla henkilöillä on riittävä toimivalta ja tosiasiallinen mahdollisuus kantaa heille osoitettu vastuu. Heidän on pidettävä vastuullinen johtaja tietoisena kaikista merkittävistä turvajärjestelyihin liittyvistä tapahtumista, epäkohdista, kehittämishankkeista ja muutoksista. 347. Turvajärjestelyistä huolehtivien henkilöiden on huolehdittava siitä, että turvajärjestelyt toimeenpannaan asianmukaisesti ja hyväksyttyjen turvasuunnitelman ja turvaohjesäännön mukaisesti. Heidän on pidettävä ajan tasalla laitoksen suunnitteluperusteena käytettävää uhkakuvaa ja kehitettävä turvajärjestelyjen toimivuutta sekä huolehdittava turvajärjestelyihin liittyvien tehtävien toimeenpanosta. 348. Turvajärjestelyistä huolehtivien henkilöiden on aktiivisesti seurattava alan tapahtumia ja kehitettävä omaa ammattitaitoaan. 349. Vastuullisen johtajan sekä turvajärjestelyistä huolehtivan henkilön sekä näiden varahenkilöiden on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa. 12

3.4.3 Vuoroesimiehet ja muut turvahenkilöt 350. Laitospaikalla pitää olla jatkuvasti turvaohjesäännössä määrätty määrä turvahenkilöitä, jotka ovat asianmukaisesti varustettuja, koulutettuja ja harjoitelleita toimimaan myös erilaisissa uhkatilanteissa. 351. Turvahenkilöiden määrän on oltava riittävä useamman samanaikaisen vaaratilanteen, kuten esimerkiksi tulipalon ja uhkatilanteen hallintaan. 352. Turvahenkilöillä on oltava kokenut vuoroesimies, joka tuntee sekä ydinlaitoksen että vartiointialan lainsäädännön ja käytännön toiminnan erityisen hyvin. 353. Vuoroesimiehenä tai muuna turvahenkilönä voi toimia vain henkilö, jolla on LYTP:n mukainen vartijan tai muu vastaava turva-alan koulutus. Lisäksi turvahenkilön on täytettävä säädetyt vartijan yleiset hyväksymisehdot. 354. Turvahenkilöllä on oltava turvaohjesäännössä määritelty voimassaoleva ja hyväksytty koulutus voimankäyttövälineisiin, sekä kohdekohtainen koulutus ydinlaitokselle. Tarkemmat koulutusvaatimukset on esitettävä turvaohjesäännössä. 355. Väliaikaisia vartijoita ei saa käyttää turvahenkilöinä. 356. Vuoroesimiesten ja muiden turvahenkilöiden psyykkisestä toimintakyvystä on varmistuttava vuosittain Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (VALVIRA) laillistaman psykologin toimittaman arvion perusteella. 357. Vuoroesimiesten ja muiden turvahenkilöiden on erikseen järjestettävissä, kohde- ja yleistyötaidon mittaukseen soveltuvissa näyttökokeissa osoitettava kykenevänsä suorittamaan turvaamistehtävänsä oikein ja turvallisesti. Näyttökokeisiin on sisällyttävä sekä kirjallisia että käytännön tehtäviä. Näyttökokeiden järjestämisestä vastaavat toiminnanharjoittaja ja mahdollinen vartioimisliike yhdessä. Kokeista on ilmoitettava STUKille kaksi viikkoa ennen koetilaisuutta, jotta STUKilla harkintansa mukaan on mahdollisuus kokeen seuraamiseen. Näyttökokeet on järjestettävä seuraavin maksimimäärävälein: - uusintakoe kolmen kuukauden kuluessa, jos tulos oli hylätty (< 60 % maksimista) - vähintään vuoden välein, jos tulos on hyväksytty pistemäärällä 60 % - 70 % - vähintään kahden vuoden välein, jos tulos on hyväksytty pistemäärällä 70 % - 80 % - vähintään kolmen vuoden välein, jos tulos on hyväksytty pistemäärällä 80 % - 90 % - vähintään neljän vuoden välein, jos tulos on hyväksytty pistemäärällä 90 %. 358. Vuoroesimiesten ja muiden turvahenkilöiden fyysisestä toimintakyvystä on varmistuttava vuosittain. Heidän on läpäistävä sisäasiainministeriön pelastussukelluksesta antaman ohjeen 48/2007 mukaiset fyysistä toimintakykyä mittaavat testit. 359. Turvahenkilöistä on pidettävä ajantasaista listaa. 13

3.4.4 Turvapalvelut sekä toiminnanharjoittajan ja vartioimisliikkeen yhteyshenkilöt 360. Mikäli turvahenkilöinä tai turvasuojaajina käytetään vartioimisliikkeen palveluksessa olevia henkilöitä, turvaamistehtävää ja turvasuojaustehtävää koskevasta toimeksiannosta on laadittava ennen toimeksiannossa edellytettyihin tehtäviin ryhtymistä kirjallinen sopimus (toimeksiantosopimus). Jollei sopimusta ole tehtävien kiireellisyyden vuoksi voitu tehdä ennen tehtäviin ryhtymistä, sopimus on tehtävä viimeistään toisena arkipäivänä tehtäviin ryhtymisestä. Toimeksiantosopimukset, joista toiminnanharjoittajan harkinnan mukaan on poistettu yksikköhintoja yms. puhtaasti kaupallisia tietoja, on toimitettava STUKille tiedoksi. STUK tarkastaa valvontaansa liittyen sopimusten pohjalta vastuunjako-, koulutus- ja muiden toimintamenettelyjen hyväksyttävyyden ja pyytää tarvittaessa erityiskysymysten osalta näiden arviointiin asiantuntija-apua muilta viranomaisilta. 361. Toiminnanharjoittajan ja vartioimisliikkeen yhteydenpitoa varten on oltava selkeästi ja kirjallisesti määritellyt yhteyshenkilöt ja heille varahenkilöt. Toiminnanharjoittajan puolella ensisijainen yhteyshenkilö on turvajärjestelyistä huolehtiva henkilö. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että vartioimisliikkeen yhteyshenkilönä toimii vastaava hoitaja tai vartiopäällikkö, jolla on oltava vastaavan hoitajan pätevyys. 3.4.5 Konserniyhteistyö ja muut yhteistoimintamuodot 362. Toiminnanharjoittajan turvajärjestelytoiminnot voidaan toteuttaa seuraavin edellytyksin konserniyhteistyönä ko. toiminnanharjoittajan ja sen konsernin välillä, johon toiminnanharjoittaja kuuluu: 1) Toiminnanharjoittaja ja konserni ovat kumpikin ydinenergialain tarkoittamia luvanhaltijoita, jotka kumpikin harjoittavat toimintaansa toisiinsa maantieteellisesti rajoittuvilla alueilla. 2) Kummallakin alueella käytetään samaa hyväksyttyä vartioimisliikettä. 3) Toiminnanharjoittajalla ja konsernilla on kummallakin omat STUKin hyväksymät turvasuunnitelmansa taikka toiminnanharjoittajan hyväksymismerkinnöin oleva turvasuunnitelma ja turvaohjesääntö ovat osa konsernin turvasuunnitelmaa, jonka STUK on hyväksynyt. 4) Toiminnanharjoittajalla ja konsernilla on kummallakin omat STUKin hyväksymät vastuulliset johtajat ja turvajärjestelyistä huolehtivat henkilöt ja näille varahenkilöt. 5) Toiminnanharjoittajan, konsernin ja vartioimisliikkeen yhteydenpitoa varten on oltava selkeästi ja kirjallisesti määritellyt eri osapuolten yhteyshenkilöt ja heidän varahenkilönsä, joiden kaikkien on täytettävä kohdassa 3.4.4 esitetyt vaatimukset. 363. Osa turvajärjestelytoimenpiteistä voidaan ydinlaitoksen rakentamis- tai muutoshankkeen rajoittaman työmaan osalta antaa hankkeen toimittajan järjestettäväksi edellä esitetyin rajoituksin, kuitenkin siten, että vastuu turvajärjestelyistä säilyy toiminnanharjoittajalla jakamattomana. Toimittajan puolella ei siten nimetä vastuullista johtajaa eikä turvajärjestelyistä huolehtivaa henkilöä, mutta yhteyshenkilöt on määriteltävä. 14

3.5 Kulun- ja tavaraliikenteen valvonta 364. VNA 734/2008 5 :n 1 momentin mukaisesti ydinlaitoksella työskentelevien henkilöturvallisuudesta on varmistuttava. 365. Turvaorganisaatioon kuuluva saa YEL 7 m :n mukaan suorittaa ydinlaitoksella työskentelevän tai sen alueella muuten asioivan henkilön ja tavaroiden turvatarkastuksen. 366. Tarkemmat määräykset turvatarkastuksista on esitetty liitteessä A. 367. Ydinlaitoksella työskentelevistä henkilöistä on tehtävä lain turvallisuusselvityksistä (177/2002) mukainen turvallisuusselvitys. 368. VNA 734/2008 5 :n 2 momentin mukaisesti ydinlaitoksella työskentelevien henkilöiden kulkuoikeudet ydinlaitoksen alueella on määriteltävä. 369. VNA 734/2008 7 :n 3 momentin mukaisesti ydinlaitoksella asioivien liikkumisen laitoksen alueella on oltava asioinnin tarkoituksen mukaan rajoitettua ja valvottua. 370. Toiminnanharjoittajalla on oltava dokumentoidut menettelytavat kulkulupien ja pääsyoikeuksien myöntämiselle henkilöstölle ja vierailijoille. Menettelytavoissa ja niihin liittyvässä dokumentaatiossa on käsiteltävä ainakin - luettelo henkilöistä, joille kulkulupa on myönnetty, ja mihin kulkuoikeusalueelle lupa on myönnetty sekä luvan voimassaoloaika - luettelo aineista ja esineistä, joita ilman erillistä lupaa ei saa viedä laitokselle tai laitokselta. Menettelytavoissa on lisäksi otettava kantaa muun ohessa siihen miten esimerkiksi vierailulupia myöntävän henkilön omille vieraille myönnetään vierailulupa. Myönnetyistä, kadonneista ja palautetuista kulkuluvista on pidettävä kirjaa. 3.5.1 Kulunvalvonta 371. Laitosalueelle, tai kategoriaan 3 kuuluvan ydinlaitoksen tapauksessa suojatulle/vitaaliselle alueelle, saa päästää vain henkilöitä, joilla on tähän tarkoitukseen myönnetty kulkulupa. 372. Henkilöiden kulkuoikeudet eri turvallisuusvyöhykkeille on määriteltävä etukäteen turvasuunnitelmassa. 373. Vitaaliselle alueelle myönnettyjen pääsyoikeuksien määrä on pidettävä niin pienenä kuin mahdollista. 374. Valtuudet kulkulupien myöntämiselle eri turvallisuusvyöhykkeille (kenellä on oikeus myöntää ja minkälaisia kulkuoikeuksia, tavaran kuljetuslupia yms.) on määriteltävä kirjallisesti turvasuunnitelmassa. 375. Kulkuluvan saaneelle henkilölle on annettava kuvalla varustettu henkilökortti. Henkilökortti on pidettävä näkyvällä paikalla kaikilla turvallisuusvyöhykkeillä ja se on esitettävä pyydettäessä turvaorganisaatioon kuuluvalle. Liikkuessaan oleskelu- ja liikkumiskieltoalueella vierailijoiden on pidettävä oleskeluun oikeuttava lupakortti (vierailijakortti) näkyvällä paikalla. 15

376. Kulkuluvan laitosalueelle pääsyyn ilman saattajaa saa myöntää vain henkilöille, jotka tarvitsevat tällaista lupaa työnsä vuoksi ja joista on tehty turvallisuusselvityksestä annetun lain (177/2002) mukainen turvallisuusselvitys tai ulkomaalaisen työntekijän osalta mahdollisuuksien mukaan muu vastaava henkilöturvallisuuden varmistava selvitys. Selvitykset on uusittava ohjeistossa määritetyin määrävälein. Laitokselle työskentelemään tuleville henkilöille, joiden henkilöstöturvallisuudesta ei ole varmistuttu ja joiden pääsy laitokselle katsotaan välttämättömäksi, on sovellettava vierailuja koskevia menettelyjä. 377. Kulkulupaa ei saa myöntää, mikäli on syytä epäillä henkilöllä olevan taipumuksia esimerkiksi väkivaltaiseen käyttäytymiseen, mielenterveydellisiin tai muihin mahdollisesti vaaraa aiheuttaviin sairauksiin, ilkivaltaan tai huumaavien aineiden väärinkäyttöön. 378. YEL 7 m :n mukaan ydinlaitoksella työskentelevä tai siellä asioiva henkilö on velvollinen turvaorganisaatioon kuuluvan pyynnöstä suorittamaan alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tehtävän kokeen. Kokeen tekemisen menettelytapa ja siihen käytettävät laitteet on määriteltävä ydinlaitoksen turvaohjesäännössä. 379. Vierailijoita, joiden määrä on kerrallaan rajoitettu, saa laitosalueelle tai suojatulle alueelle päästää vain tällaiseen tehtävään oikeutetun henkilön seurassa. Em. saattajan on ohjattava ja valvottava vierailijoita koko vierailun ajan. 380. Vitaaliselle alueelle vierailijat saavat tulla vain poikkeustapauksissa. 381. Tehdyistä vierailuista ja vierailijoista on taltioitava keskeiset tiedot. Näitä ovat - nimi, henkilötunnus (henkilötunnuksen puuttuessa syntymäaika ja -paikka) - kuva - vierailun isäntä - kopio turvallisuusselvityksestä (mikäli sellainen on saatavilla) - yhteystiedot (puhelinnumero). 382. Ennen laitosalueelle tuloa on kaikki henkilöt tunnistettava. Sisääntulojärjestelyjen on estettävä sisäänpääsy siihen saakka, kunnes henkilö on tunnistettu esim. biometrisesti, henkilökohtaisen tunnistuskortin tai koodilla varustetun avainkortin, kansallisen viranomaisen antaman henkilöllisyystodistuksen tms. tai muun kansainvälisen viranomaisen antaman henkilöllisyysasiakirjan perusteella. 383. Laitosalueen rajan sisäpuolella on suoritettava henkilöiden tarkkailua sekä tarvittaessa selvitettävä poikkeavan käyttäytymisen syyt. 384. Kuluvanvalvonta ydinlaitoksella on toteutettava siten, että voidaan luotettavasti selvittää eri vyöhykkeillä ja tiloissa olevat tai olleet henkilöt. 385. Yksittäisellä henkilöllä ei saa olla pääsyoikeutta tai -mahdollisuutta saman työvuoron aikana enempään kuin puoleen tiloista, joissa on samaa turvallisuustehtävää suorittavia osajärjestelmiä. Tämä vaatimus koskee kategoriaan 1 kuuluvia ydinlaitoksia. 386. Kulunvalvontaa koskevat tarkemmat määräykset on esitetty liitteessä A. 16

3.5.2 Avainten hallinta 387. Avainten luovutusta, säilytystä ja käyttöä koskevat menettelytavat on ohjeistettava kirjallisesti. 388. Avainten hallintaa koskevat tarkemmat määräykset on esitetty liitteessä A. 3.5.3 Tavaraliikenteen valvonta 389. Turvallisuusvyöhykkeillä olevia ajoneuvoja on valvottava. 390. Suojatulle ja vitaaliselle alueelle vietävien tavaroiden määrä on pidettävä niin pienenä kuin mahdollista. 391. Tavaraliikenteen valvontaa koskevat tarkemmat määräykset on esitetty liitteessä A. 3.6 Hälytyskeskus 392. VNA 734/2008 11 :n mukaisesti ydinlaitoksella on oltava turvajärjestelyjä varten hälytyskeskus ja sille varakeskus. Molemmista on oltava varmennetut yhteydet poliisiin ja laitoksen valvomoon. [--] Hälytyskeskuksella ei saa olla sellaisia tehtäviä, jotka haittaavat turvajärjestelyjen toimeenpanoa ja valvontaa. 393. Hälytyskeskuksen ja varahälytyskeskuksen välille on järjestettävä yhteys, jotta voidaan luotettavasti varmistua näiden keskusten jatkuvasta toimintakunnosta. 394. Hälytyskeskusta koskevat tarkemmat määräykset on esitetty liitteessä A. 3.7 Johtokeskus 395. VNA 734/2008 12 :n mukaisesti ydinlaitoksella on oltava jatkuvasti miehitetty turvaorganisaation johtokeskustoiminto ja sille varattu tila. Toiminnosta vastaava henkilö johtaa laitoksen turvatoimintoja, kunnes poliisi [VNA 734/2008] 13 :n mukaisesti ilmoittaa ottavansa johtovastuun toimenpiteistä lainvastaisen toiminnan torjumiseksi. Ydinlaitoksella, tutkimusreaktoria lukuun ottamatta, sama henkilö ei voi toimia yhtäaikaisesti turvaorganisaation johtamisesta ja hälytystoiminnoista vastaavana henkilönä. 396. Ydinlaitoksella on oltava poliisin käyttöön osoitettava asianmukaisesti varustettu tila, josta poliisi voi johtaa toimintaa ydinlaitokseen kohdistuvan lainvastaisen toiminnan torjumiseksi. Kyseisen tilan varustelutarpeesta on sovittava asianomaisen poliisiviranomaisen kanssa. 397. VNA 734/2008 12 :n 4 momentin mukaisesti johtokeskuksella on oltava varakeskus. Molemmista on oltava varmennetut yhteydet poliisiin ja laitoksen valvomoon. Varajohtokeskuksen on oltava eroteltu varsinaisesta johtokeskuksesta etäisyyden ja rakenteellisten ratkaisujen avulla, jotta keskuksia ei menetetä samasta ulkoisesta tai sisäisestä syystä samanaikaisesti. 17

3.8 Turvavalvonta- ja viestintäjärjestelmät 398. Turvajärjestelyihin kuuluvat viesti-, hälytys- ja valvontalaitteet on koestettava ja huollettava ydinlaitoksen ohjeistossa esitetyin määräajoin. Vikatilanteiden varalle on suunniteltava etukäteen toimenpiteet, joilla turvajärjestelyjen riittävä toimivuus varmistetaan. 399. Turvavalvonta- ja viestintäjärjestelmiä koskevat tarkemmat määräykset on esitetty liitteessä A. 4. Turvajärjestelyjen ylläpito 401. VNA 734/2008 6 :n mukaisesti turvajärjestelyt on toteutettava suunnitteluperusteiden, turvaohjesäännön, turvasuunnitelman ja muiden hyväksyttyjen selvitysten mukaisesti.. 402. Turvajärjestelyjen tehokkuus ei saa vaarantua yksittäisen turvajärjestelmän, -rakenteen tai laitteen vikaantumisen takia. Turvajärjestelyt on toteutettava siten, että niiden taso ei merkittävästi laske laitoksen mahdollisten yhteisvikojen tai vaaratilanteiden, kuten sähkönmenetyksen tai tulipalon sattuessa. 403. Turvasuunnitelman ja turvaohjesäännön mukaista toimintaa uhkatilanteissa on harjoiteltava vuosittain. Harjoituksia on järjestettävä myös asianomaisten viranomaisten kanssa säännöllisesti. 404. Ydinlaitoksen henkilöstö on asianmukaisesti perehdytettävä turvajärjestelyihin ja turvavalvontaan sekä niiden toteuttamista edesauttaviin toimintatapoihin työpaikalla. 405. Turvajärjestelyjä koskevat asiakirjat on pidettävä ajan tasalla. 406. Turvaorganisaatioon kuuluville on järjestettävä riittävä ja turvaohjesäännössä määritelty varustus. 407. Turvajärjestelyjen toimivuutta ja riittävyyttä on jatkuvasti seurattava. Koti- ja ulkomaisia turvajärjestelytapahtumia ja kokemuksia on seurattava ja ne on otettava turvajärjestelyjen ylläpidossa sekä kehittämisessä huomioon. Tarvittavat toimenpiteet puutteiden korvaamiseksi ja korjaamiseksi on käynnistettävä ja toteutettava viivytyksettä. 408. Turvajärjestelyihin liittyvät tapahtumat on kirjattava ja ne on voitava todentaa jälkikäteen. 5. Toiminta uhkatilanteissa 501. VNA 734/2008 13-14 ja 19 :n mukaisesti uhkatilanteessa on viipymättä ryhdyttävä turvaohjesäännön tai turvasuunnitelman mukaisiin ja muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. 502. Hälytys poliisille on toimitettava heti kun uhan olemassaolo on todettu. Poliisille on myös sen saapuessa paikalle mahdollisuuksien mukaan toimitettava tietoa uhkatilanteesta ja sen etenemisestä. Ilmoitus Säteilyturvakeskukselle on tehtävä viipymättä, kun uhan olemassaolo on 18

todettu. Säteilyturvakeskukselle on lisäksi toimitettava tarpeelliset tiedot uhkatilanteesta ja sen etenemisestä siinäkin tapauksessa, että turvaorganisaation johto on sidottu uhan torjuntatehtäviin. 503. Turvajärjestelyjä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet uhkatilanteiden varalta on valmisteltava yhteistyössä asianomaisten poliisiviranomaisten kanssa. 504. Kun uhan olemassaolo on todettu, toimenpiteitä uhan torjumiseksi johtaa turvaorganisaation johtajana toimiva henkilö. Toiminnan johto siirtyy poliisille, kun asianomainen poliisimies ilmoittaa ottavansa johtovastuun turvajärjestelyistä. Poliisin avuksi on tällöin asetettava riittävästi henkilöitä, joilla on muun ohessa ydintekniikan ja säteilysuojelun asiantuntemusta. 505. Rikoksen selvittäminen kuuluu poliisin tehtäviin. 506. Uhkatilanteessa on arvioitava ilmenneen uhan todenperäisyys, laajuus ja merkitys. Tämä arviointi tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä ydinlaitoksen, poliisin ja Säteilyturvakeskuksen edustajien kesken. Tällaisia tilanteita varten poliisi laatii ja ylläpitää toimintasuunnitelmia ja niihin liittyviä valmiuksia. Tarvittavan koulutuksen ja harjoitustoiminnan järjestämisestä on huolehdittava yhteistyössä poliisin kanssa. Laitoksen edustajien on ylläpidettävä valmiutta em. arvion tekoon kiireellisessä tilanteessa itsenäisesti. 507. Uhkatilanteessa on käynnistettävä seuraavat toimenpiteet: laitoksen turvallisuustoimintojen ja työntekijöiden turvallisuuden varmistaminen mahdollisten seurausten rajoittaminen uhan torjuminen uhan poistaminen. 508. Tarkemmat laitoskohtaiset toimenpiteet uhkatilanteita vastaan on kuvattava turvaohjesäännössä ja muissa asiaankuuluvissa ohjeissa. 509. Turvallisuustoimintojen varmistaminen sisältää uhkan laadun mukaan mm. seuraavia toimenpiteitä: laitoksen saattaminen ko. uhka huomioon ottaen mahdollisimman turvalliseen tilaan turvallisuuden kannalta välttämättömien kohteiden suojaaminen laitoksen ohjaaminen tarvittaessa muualta kuin sen valvomosta. 510. Seurausten rajoittamiseen kuuluu lisäksi valmiusorganisaatiotoiminnan käynnistäminen. Uhkatilanne, jonka tavoitteena tai mahdollisena seurauksena on laitoksen turvallisuuden vaarantuminen, on luokiteltava valmiussuunnitelman mukaiseksi valmiustilaksi. 511. Kaikista laitosta koskevista todetuista uhista, tapahtumista, ilmiöistä ja henkilöistä, joilla saattaa olla merkitystä ydinturvallisuuden kannalta tai jotka voivat ylittää kansallisen tai kansainvälisen uutiskynnyksen on ilmoitettava mahdollisimman pian STUKille. 6. Tietoturva 601. Turvavalvonta- ja viestintäjärjestelmien tietoturvallisuus on suunniteltava ja toteutettava siten, että luvaton pääsy niihin on estetty. 19

602. Turvavalvonta- ja viestintäjärjestelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä on käytettävä kehittyneitä tietoturvallisuusperiaatteita. 603. Turvavalvonta- ja viestintäjärjestelmiä koskevat asiakirjat ja tiedot on suojattava siten, että sellaiset henkilöt, joilla ei ole oikeutta niiden käsittelyyn, eivät oikeudettomasti voi saada niitä haltuunsa. Tarkemmat vaatimukset asiakirjojen suojaamiseen sekä hävittämiseen käytettävistä menettelyistä ja menetelmistä on annettu ohjeessa YVL A.1 604. Toiminnanharjoittajan on dokumentoitava mitä kriteeristöä tai standardia vasten tietoturvallisuus on rakennettu ja miten se on toteutettu. Tietoturvaan liittyvissä asioissa on käytettävä Kansallista turvallisuusauditointikriteeristöä (KATAKRI). 605. Em. ohjeiden lisäksi on noudatettava seuraavaa vaatimusta: mikäli kolmannelle osapuolelle (alihankkija/laitostoimittaja/vastaava) luovutettava, turvajärjestelyasioita koskeva turvaluokiteltu asiakirja on viranomaisen laatima (esim. STUK), on ennen luovutukseen ryhtymistä pyydettävä lupa asiakirjan laatineelta viranomaiselta. 606. STUK harkitsee tapauskohtaisesti edellytykset, joilla lupa asiakirjan luovutukselle voidaan antaa. Lupa voidaan antaa, mikäli asiakirjan luovuttaminen on välttämätöntä esim. laitostoimittajan toteuttaman suunnittelun perustaksi ja toiminnanharjoittaja osoittaa, että kolmannen osapuolen tietoturvaan ja asiakirjojen käsittelyyn liittyvät menettelyt vastaavat toiminnanharjoittajalle asetettuja vaatimuksia. 607. Tietoturvan oikean tason varmistamiseksi toiminnanharjoittajan on järjestettävä tietoturvallisuuden itsearviointi määräajoin ja erikseen kokoon kutsutun asiantuntijaryhmän toteuttama laaja-alainen tietoturvallisuuden arviointi määräajoin, molemmat kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Arvioinnit voidaan toteuttaa samanaikaisesti. Arvioinnin yhteydessä on selvitettävä myös mahdolliset uhkakuvaan tulleet muutokset. Arvioinnista on ilmoitettava etukäteen STUKille, joka harkintansa mukaan osallistuu arvioinnin seuraamiseen. 7. Turvajärjestelyjen vaikuttavuuden osoittaminen 701. Toiminnanharjoittajan on pyrittävä hallitsemaan riskejä seuraavin menettelyin: havaitun riskin poistaminen tai pienentäminen ennalta ehkäisevin toimin, joka voi tapahtua esim. - parantamalla turvajärjestelyjen tehokkuutta, esim. lisäämällä fyysisiä esteitä tai hidasteita sekä parantamalla havaitsemista nykyaikaisten valvontajärjestelmien avulla - sekä vähentämällä lainvastaisella toiminnalla aiheutettujen seurausten vaikutuksia. 7.1 Analysointi 702. Toiminnanharjoittajan on osoitettava turvajärjestelyjen vaikuttavuus ja tehokkuus suunnitteluperusteuhkaa (DBT) vastaan ja järjestelyjen vastaavuus tähän ohjeeseen: arvioitava järjestelyt säännöllisesti, dokumentoitava arvio ja toteutettava tarvittavat muutokset. 703. Toiminnanharjoittajan on käytettävä turvajärjestelyjen vaikuttavuuden osoittamisessa hyväksi myös ulkopuolisia, riippumattomia arvioita sekä harjoituksia. Turvajärjestelyjen analysoinnin tarkoituksena on osoittaa, että turvajärjestelyt ovat riittävät. Analyysin yhteydessä on esitettävä kuvaus laitoksesta ja sen turvallisuuteen vaikuttavista toiminnoista sekä luettelo vitaalisen alueen kohteista. Turvarakenteet ja -laitteisto on kuvattava sekä arvioitava niiden havaitsemis- ja 20