KIRJALLINEN KYSYMYS 593/2005 vp Liikenneopettajakoulutus Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä sekä suomalainen liikenneopettaja- että kuljettajakoulutus on eurooppalaista huipputasoa. Onko näin myös tulevaisuudessa? Kuljettajaopetus on vaativa työ, ja autokoulut tekevät muiden kuljettajaopetusta antavien oppilaitosten ohella arvokasta työtä maamme liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Liikenneopettajapulaa on kuitenkin esiintynyt eri puolilla Suomea jo jonkin aikaa. Yhteydenottoja tästä ongelmasta on tullut niin Kymenlaaksosta, Pohjanmaalta kuin Varsinais-Suomestakin. Useiden autokoulujen liiketoiminta on hankaloitunut ja jopa häiriintynyt, koska pätevää liikenneopettajakuntaa ei ole yksinkertaisesti saatavilla. Autokoulut hakevat liikenneopettajia vuosienkin ajan samalla, kun työtä tehdään liian vähällä henkilöstöllä jopa 14 tuntia päivässä. Nyt liikenneopettajapula syvenee ja uhkaa paheta jo ennen tämän vuosikymmenen loppua, millä voi olla laajojakin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kysymys on ensisijaisesti siitä, että opetusministeriö ei ole myöntänyt useista anomuksilta huolimatta liikenneopettajakoulutukseen riittävästi aloituspaikkoja. Kysymys on tietysti valtiovarainministeriön rahanjaosta. Koulutusmäärärahojen supistukset ovat johtaneet ongelmiin muussakin kuin ammatillisessa koulutuksessa. Liikenneopettajat ovat kuitenkin avainryhmä kahdessakin mielessä. He kouluttavat autokouluissa opiskelevien lisäksi myös ammattiliikenteen palvelukseen tulevat kuljettajat. Valtioneuvoston vuonna 2001 tekemässä liikenneturvallisuussuunnitelmassa asetettiin liikenneturvallisuuden kehittämiselle selkeät tavoitteet, mm. liikenteen kuolonuhrien määrä piti saada selkeään laskuun. Yhtenä keinona mainittiin mm. liikenneopetuksen tehostaminen. Päätöksen jälkeen toteutettu politiikka ei tue tämän tavoitteen saavuttamista. Ammattimaisen liikenneopettajakoulutuksen jo vuosikymmenen jatkunut resurssien vähentäminen vaarantaa liikenneturvallisuuden myönteisen kehityksen ohella myös koko kuljetuselinkeinon tulevaisuuden. Se hankaloittaa tulevaisuudessa merkittävästi maamme laadukkaan autokouluverkoston toimintaa ja kehittämistyötä. Vuonna 2004 voimaan tulleen kuljettajien ammatillista koulutusta säätelevän direktiivin toimeenpano alkaa henkilöliikenteen osalta vuonna 2008 ja tavaraliikenteessä vuonna 2009. Tämä tarkoittaa sitä, että maamme 85 000 90 000 ammattiliikenteessä toimivaa kuljettajaa astuu pakollisen ammatillisen koulutuksen piiriin. Pelkkä ajokortti ei enää sen jälkeen oikeuta ottamaan palkkaa kuljettajan työstä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuljettajien ammatillisen perusopetuksen volyymi on nykyisestä kaksinkertaistettava, minkä lisäksi on luotava täydennyskoulutusjärjestelmä, joka kykenee tuottamaan koko tuolle 85 000 90 000 kuljettajan joukolle vuosittain yhden päivän täydennyskoulutusta. Ammattikuljettajan on ajo-oikeuden säilyttääkseen osallistuttava viisivuotiskausittain vähintään viiden päivän laajuiseen täydennyskoulutukseen. Edellä esitetystä aiheutuu merkittävä liikenneopettajien määrällisen ja myös laadullisen tarpeen kasvu. Vaikka osa nyt autokouluissa toimivista liikenneopettajista siirtyy suoraan ammatil- Versio 2.0
lisen koulutuksen tehtäviin, ei se ratkaise ammatillisen puolen opettajapulaa. Autokoulujen ammattitaitoisen henkilöstön vaje pahenee. Edellisen lisäksi liikenneopettajakunnan ikääntyminen ja eläkkeelle siirtyminen uhkaa autokoulujen toimintaa samalla tavalla kuin se aiheuttaa työvoimapulaa muillakin aloilla. Liikenneopettajien ja heidän koulutuksensa tulisi kuitenkin olla erityisasemassa. Viime kädessä on kysymys kansalaisen turvallisuudesta ja oikeudesta turvalliseen liikkumiseen. Samasta syystä koko toimiala on tarkoin säädelty. Liikenneopettaja on luvanvaraisessa ammatissa, ja autokoulun perustaminen edellyttää koulutuksen lisäksi lääninhallituksen myöntämää lupaa. Edellä esitetyt asiat ja niistä aiheutuva koulutusmääriä koskeva ennakointitarve on jo vuodesta 2001 vuosittain toistuvasti tuotu mm. liikenneopettajakoulutuksen johtoryhmän toimesta aloituspaikat myöntävän opetusministeriön tietoon, tuloksetta tosin. Edelleen vuodelle 2005 on anotun 100 aloituspaikan sijaan myönnetty vain 80 aloituspaikkaa. Pelkät aloituspaikat ja niiden lisääminen eivät tietysti ratkaise koko ongelmaa. Tarvitaan myös rahoitusta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtuneeseen kehitykseen perustuva ennuste rahoituksen suunnasta on kuitenkin huono. Rahoituspohjan jatkuva heikkeneminen on osaltaan vaarantamassa koulutuksen laatua. Määrärahat ovat euromääräisinä tarkalleen samalla tasolla kuin vuonna 1994. Tämä merkitsee sitä, että liikenneopettajakoulutuksen menoja on jouduttu kustannustason noustessa kuluneen kymmenvuotisjakson aikana vastaavasti karsimaan noin 30 %. Liikenneopettajakoulutukseen liittyy myös muita ongelmia. Ensinnäkin tällä hetkellä ainut paikka, jossa liikenneopettajaksi voi opiskella, on Hämeenlinna. Vaikka koulutuksen pituus ei mahdottoman pitkä olekaan, voi kynnys koulutukseen hakeutumiseen kaukana Hämeenlinnasta asuville olla suuri. Toinen opiskelupaikkakunta helpottaisi tilannetta osaltaan; toki aloituspaikkoja olisi siinä tapauksessa ensin osoitettava lisää. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella pula liikenneopettajista on erittäin suuri, ja saamiemme tietojen perusteella Turun Åbo Akademilla on lupa ko. opetuksen antamiseen valmiina olemassa. Toinen merkittävä ongelma autokoulujen kannalta on se, että liikenneopettajiksi valmistuneista vain murto-osa päätyy lopulta autokouluihin opettajiksi. Siksi olisikin syytä harkita, voitaisiinko liikenneopettajakoulutuksen suorittajat velvoittaa toimimaan alalla tietyn ajan samalla tapaa kuin esimerkiksi Poliisikoulun opiskelijat. Näin myös autokoulut hyötyisivät liikenneopettajiksi valmistuvista henkilöistä paremmin. Liikenneopettajaopiskelijat saavat käytännön koulutuksen nimenomaan juuri autokouluissa, jotka palkkaavat heidät auskultointijaksoille yrityksiinsä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen vakavasta liikenneopettajapulasta sekä liikenneopettajakoulutukseen liittyvistä ongelmista Suomessa ja millä keinoin hallitus aikoo ryhtyä tilannetta korjaamaan? Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2005 Petri Salo /kok Pekka Kuosmanen /kok Esko Kurvinen /kok Juhani Sjöblom /kok Jari Koskinen /kok 2
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 593/2005 vp: Onko hallitus tietoinen vakavasta liikenneopettajapulasta sekä liikenneopettajakoulutukseen liittyvistä ongelmista Suomessa ja millä keinoin hallitus aikoo ryhtyä tilannetta korjaamaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuljetusalan toiminnoilla on suuri merkitys yhteiskunnan toimivuudelle. Liikenteen turvallisuus ja muut kuljettamiseen kohdistuvat vaatimukset asettavat alan koulutukselle haasteita. Suomalaisen koulutusjärjestelmän toimivuuden ja laadun takeena ovat korkeatasoiset opettajat. Hallitus on tietoinen liikenneopettajien tulevista koulutustarpeista. Kuljetusalan ammatillisten opettajien koulutustarpeen on katsottu olevan suurimmillaan lähivuosina, koska ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvien ikäluokat ovat suuria tulevan vuosikymmenen vaihteessa ja samanaikaisesti eläkkeelle on jäämässä runsaasti ammatillisia opettajia. Kuljettajien koulutusta säätelevän direktiivin toimeenpano lisää myös opettajatarvetta lähivuosina. Riittävän ammatillisen opettajankoulutuksen ohella myös opettajille asetetut kelpoisuusvaatimukset vaikuttavat osaavien ja pätevien opettajien saatavuuteen. Hallituksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti ammatillisten opettajien kelpoisuusvaatimukset tullaan arvioimaan myös ammattitaitoisten opettajien saatavuuden näkökulmasta. Liikenneopettajakoulutuksen opintojen laajuus on 100 opintopistettä (65 opintoviikkoa), ja opinnot kestävät noin 1,5 vuotta. Liikenneopettajakoulutusohjelmassa perehdytään laaja-alaisesti liikenneopettajan ammattiin. Opintoihin kuuluu kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammatillisia ja ammattipedagogisia opintoja sekä opetusharjoittelua. Liikenneopettajakoulutus on Suomessa keskitetty Liikenneopetuskeskukseen, joka on osa Hämeen ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivaa ammatillista opettajakorkeakoulua. Ruotsinkielinen liikenneopettajakoulutus järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa. Yleisenä koulutuspoliittisena linjauksena on, että uusia koulutusyksiköitä ei perusteta, vaan pyritään yksikkörakennetta kokoamalla luomaan koulutusyksiköistä vahvoja ja toimintakykyisiä. Liikenneopettajakoulutus on kustannuksiltaan kallista koulutusta ja vaatii erityisosaamista. Nämä seikat puoltavat koulutuksen keskittämistä yhteen paikkaan. Liikenneopettajakoulutuksen rahoitus poikkeaa ammattikorkeakoulujen muusta rahoitusjärjestelmästä, sillä sen rahoitus perustuu valtion vuosittain harkittavaan määrärahaan. Liikenneopettajakoulutuksen aloituspaikoista ja yksikköhinnasta voidaan sopia tämän määrärahan puitteissa. Vuonna 2004 liikenneopettajakoulutuksen aloituspaikkoja kyettiin lisäämään viidellä aloituspaikalla, joten tällä hetkellä aloituspaikkoja koulutukseen on vuosittain 80. Ruotsinkielisen liikenneopettajakoulutuksen tarjonta pohjautuu työllistymismahdollisuuksia selvittäviin tarvekartoituksiin. Ruotsinkielistä koulutusta ei kyetä aloittamaan vuosittain, koska koulutuksen taloudellisen ja tehokkaan toteuttamisen ehtona on myös riittävän suuri opiskelijaryhmä. Tarkoi- 3
Ministerin vastaus tuksenmukaiseksi on katsottu noin 15 20 opiskelijan kouluttaminen samassa ryhmässä. Opetusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää liikennealan toimintaympäristön kehitystä ja sen vaikutusta alan korkeakoulutukseen. Työryhmä käsittelee työssään myös liikenneopettajakoulutuksen asemaa ja roolia. Työryhmän tehtävänä on myös tehdä ehdotuksia koulutuksen järjestämistavoista ja alueellisesta työnjaosta sekä liikennealan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamisesta. Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2005 Opetusministerin sijaisena Ministeri Antti Kalliomäki 4
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 593/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Petri Salo /saml m.fl.: Är regeringen medveten om den allvarliga bristen på trafiklärare samt de problem som hänger samman med trafiklärarutbildningen i Finland och på vilket sätt avser regeringen rätta till situationen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Funktionerna inom transportsektorn är av stor betydelse för ett välfungerande samhälle. Trafiksäkerheten och de övriga krav som gäller transporter utgör en utmaning för utbildningen inom branschen. Kompetenta lärare borgar för ett fungerande och högklassigt utbildningssystem i Finland. Regeringen är medveten om de kommande utbildningsbehoven i fråga om trafiklärare. Behovet av yrkeslärare för transportsektorn har ansetts vara som störst under de närmaste åren, eftersom de åldersklasser som deltar i grundläggande yrkesutbildning kommer att vara stora vid övergången till nästa decennium. Samtidigt går en stor del av yrkeslärarna i pension. Genomförandet av det direktiv som reglerar förarutbildningen kommer också att öka behovet av lärare under de närmaste åren. Tillgången på kunniga och kompetenta lärare är inte enbart beroende av tillräcklig yrkespedagogisk lärarutbildning utan också av behörighetsvillkoren för lärare. Enligt regeringens plan för utveckling av utbildning och forskning kommer behörighetsvillkoren för yrkeslärare att utvärderas också med utgångspunkt i tillgången på yrkesskickliga lärare. I trafiklärarutbildningen omfattar studierna 100 studiepoäng (65 studieveckor) och varar ca 1,5 år. I utbildningsprogrammet för trafiklärare görs de studerande förtrogna med trafikläraryrket ur ett brett perspektiv. Studierna omfattar pedagogiska grundstudier, yrkesinriktade och yrkespedagogiska studier samt undervisningsövning. Trafiklärarutbildningen i Finland är koncentrerad till Liikenneopetuskeskus, som är en del av den yrkespedagogiska lärarhögskola som finns i samband med yrkeshögskolan Hämeen ammattikorkeakoulu. Svenskspråkig trafiklärarutbildning ordnas i samarbete med fakulteten för pedagogiska vetenskaper vid Åbo Akademi. En allmän utbildningspolitisk linje är att nya utbildningsenheter inte inrättas. I stället försöker man genom att koncentrera enhetsstrukturen skapa starka och funktionsdugliga utbildningsenheter. Kostnaderna för trafiklärarutbildningen är höga och utbildningen kräver specialkunnande. Dessa omständigheter talar för att utbildningen koncentreras till en plats. Finansieringen av trafiklärarutbildningen avviker från det övriga finansieringssystemet bland yrkeshögskolorna eftersom den baserar sig på ett årligt anslag som beviljas av staten enligt prövning. Överenskommelser om nybörjarplatserna och priserna per enhet inom trafiklärarutbildningen kan träffas inom ramen för detta anslag. År 2004 kunde nybörjarplatserna inom trafiklärarutbildningen utökas med fem platser, vilket innebär att nybörjarplatserna i utbildningen för närvarande uppgår till 80 per år. Utbudet av svenskspråkig trafiklärarutbildning baserar sig på kartläggningar som utreder behov och syssel- 5
Ministerns svar sättningsmöjligheter. Svenskspråkig utbildning kan inte inledas varje år, eftersom det behövs en tillräckligt stor grupp studerande för att utbildningen skall kunna genomföras på ett ekonomiskt och effektivt sätt. Det har ansetts ändamålsenligt att ca 15 20 studerande utbildas i samma grupp. Undervisningsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att utreda utvecklingen i förhållandena inom trafikbranschen och vilken verkan utvecklingen har på den högre utbildningen inom branschen. Arbetsgruppen kommer i sitt arbete också att behandla trafiklärarutbildningens ställning och roll. Arbetsgruppen skall också lägga fram förslag till olika sätt att ordna utbildningen och till regional arbetsfördelning samt åtgärder för att förstärka forsknings- och utvecklingsverksamheten inom trafikbranschen. Helsingfors den 5 juli 2005 Undervisningsministerns ställföreträdare Minister Antti Kalliomäki 6