Esteellisyys ja vaitiolovelvollisuus palvelutuotannon lautakunnassa Palvelutuotannon lautakunta 21.08.2019 19 949/00.02.02/2019 Valmistelija hallintopäällikkö Sirpa Salminen, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Kokousten julkisuus kuntalaissa ja kunnan hallintosäännössä Kuntalain (410/2015) 101 :ssä säännellään kokousten julkisuutta seuraavalla tavalla: Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Valtuuston suljetussa kokouksessa esitetyt ja siinä käydystä keskustelusta laaditut asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos niin laissa säädetään. Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos toimielin niin päättää eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi. Yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata toimielimen julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti. Kunnan hallintosäännön 166 :n 2 kappale sisältää kuntalain 101 :ää täydentäviä määräyksiä kokousten julkisuudesta. Sen mukaisesti, jos toimielin päättää pitää julkisen sähköisen kokouksen, yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa tilassa. Kunnan hallintosäännön 165 :ään perustuen, lautakunnan kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus jäsenten ja esittelijän lisäksi kunnanjohtajalla, kunnanhallituksen puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla. Toimielin, toimielimen puheenjohtaja tai toimielimen esittelijä päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. Toimielin, toimielimen puheenjohtaja tai toimielimen esittelijä voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti. Vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta julkisuuslaissa Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslain) 23.1 :n mukaan: Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt.
Julkisuuslain 23.3 kieltää viranomaisen palveluksessa olevaa ja luottamustehtävää hoitavaa käyttämästä salassa pidettäviä tietoja omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asiakirjasalaisuudesta julkisuuslaissa Julkisuuslain 22 :ssä säännellään asiakirjasalaisuutta seuraavalla tavalla: Viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Julkisuuslain 24 :ssä määritellään salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat. Virkasalaisuuden rikkomisen rangaistusten sääntelystä rikoslaissa Rangaistus salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 40 luvun 5 :n mukaan. Rikoslain 40 luvun 5 :n mukaisesti: Jos virkamies tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti 1) paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista, taikka 2) käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai tietoa, hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Jos virkamies huolimattomuudesta syyllistyy 1 momentissa tarkoitettuun tekoon, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikoslain 40 luvun 11 :n mukaan: Tässä laissa tarkoitetaan: -- 2) julkista luottamustehtävää hoitavalla henkilöllä kunnanvaltuutettua ja muuta yleisillä vaaleilla valittua 1 kohdassa mainitun julkisyhteisön edustajiston jäsentä kuin kansanedustajaa edustajantoimessaan sekä 1 kohdassa mainitun julkisyhteisön tai laitoksen toimielimen, kuten valtioneuvoston, kunnanhallituksen, lautakunnan,
johtokunnan, komitean, toimikunnan ja neuvottelukunnan, jäsentä sekä muuta mainitun julkisyhteisön tai laitoksen luottamushenkilöä; Rikoslain 40 luvun 12 :n mukaan rikoslain 40 luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön. Kuntalain sääntely virheellisestä menettelystä luottamustoimessa Kuntalain (410/2015) 85 :n mukaan: Luottamushenkilö hoitaa tointaan virkavastuulla, ja häneen sovelletaan rikoslain (39/1889) virkarikoksia koskevia säännöksiä. Jos on syytä epäillä, että luottamushenkilö on toimessaan syyllistynyt virkarikokseen tai muuten menetellyt siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos. Valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan, jollei hän ole itse ilmoittanut vetäytyvänsä luottamustoimesta. Ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti. Julkisuuslain määräyksiä hankinta-asioissa Julkisuuslain 24 :ssä säädetään salassa pidettävistä viranomaisasiakirjoista. Lainkohdan mukaan salassapitoperusteiden mukainen salassapitovelvollisuus kohdistuu asiakirjassa olevaan salassa pidettävään tietoon. Julkisuuslain 7 :n 2 momentin mukaan julkista hankintaa koskevat osallistumishakemukset, tarjoukset sekä muut hankintaa koskevat asiakirjat tulevat salassa pidettävää tietoa lukuun ottamatta julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty. Julkisuuslain 6 :n 1 momentin 8 kohdan mukaan hankintapäätökset tulevat julkisiksi päätöksenteon jälkeen päätöksen allekirjoittamisella tai varmentamisella muulla vastaavalla tavalla. Sama koskee päätöstä tarjoajan tai ehdokkaan poissulkemisesta tarjouskilpailusta sekä päätöstä hankinnan keskeyttämisestä. Esityslista liitteineen salassapidettäviltä osin on joko jätettävä pöytäkirjanpitäjälle hävitettäväksi kokouksen jälkeen tai hävitettävä itse salassapitovelvollisuutta noudattaen. Esteellisyyssääännökset Päätöksenteossa luottamushenkilöiden on otettava huomioon esteellisyyssäännökset. Jäsenen tulee tunnistaa esteellisyytensä ja ilmoittaa siitä ennen asian käsittelyn aloittamista ja sen perusteesta sekä poistuttava kokouksesta. Asiasta on hyvä ilmoittaa etukäteen puheenjohtajalle ja sihteerille.
Hallintolain 27 ja 29 mukaan kukainenkin ratkaisee kysymyksen esteelllisyydestään itse. Tarvittaessa puheenjohtaja saattaa esteellisyyden toimielimen ratkaistavaksi. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Varajäsenen voi pyytää paikalle myös yhden asian käsittelyä varten. Lautakuntien jäseniin sovelletaan tiukempaa jääviyssäännöstöä kuin valtuuston jäseniin. Jääviydet lautakunnissa määräytyvät hallintolain 27 30 mukaisesti sekä hallintosäännön 173 mukaisesti. Kunnallisessa päätöksenteossa on kaksi poikkeusta. Ensimmäinen poikkeus on toisen asteen jäävi, jota ei sovelleta ja yhteisöjäävin osalta on varaus. Osallisuusjäävi jos itse tai läheinen on asianosainen Edustusjäävi jos itse tai läheinen avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa Intressijäävi jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa itselle tai läheiselle Palvelussuhde- eli toimeksiantojäävi jos on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Palvelussuhde kuntaan ei tee luottamushenkilöä tai viranhaltijaa esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, on hän esteellinen. Yhteisöjäävi Jos itse tai läheinen on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Yhteisöjääviä ei sovelleta, ellei kunnan liikelaitoksen ym edut ole ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää että henkilö ei osallistu käsittelyyn. Yleislausekejäävi Jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu Toisen asteen jäävi Kunnallishallinnossa ei sovelleta toisen asteen jääviä, joten osallistuminen saman asian käsittelyyn eri toimielimissä ei itsessään aiheuta esteellisyyttä. Sama henkilö voi osallistua asian käsittelyyn kaikissa sen eri vaiheissa.
Esittelijä Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan johtaja Palvelutuotannon lautakunta merkitsee tiedoksi luottamushenkilön esteellisyysperusteet ja vaitiolovelvollisuuden sekä siihen liittyvät säännökset Käsittely Päätös Tiedoksi Palvelutuotannon lautakunta päätti ehdotuksen mukaisesti. palvelutuotannon lautakunnan jäsenet ja varajäsenet