Tiedote 30.4.2013 Kouvolan kaupunki tiedottaa (Julkaisuvapaa) LÄNSI-KYMEN KULTTUURITIE AVAA KYMIJOEN VANHALLE RAJASEUDULLE UUDEN KESÄMATKAILUREITIN 30 kilometrin asfaltoitu kesäreitti vie kulkijat Ruotsin ja Venäjän välisen vanhan rajaseudun läpi Kuninkaantien Ahvenkoskelta ja vuonna 1698 perustetulta Strömforsin ruukilta Elimäen kartanoille ja maamme suurimpaan puulajipuistoon Arboretum Mustilaan. Se perustettiin vuonna 1905. Kouvolan ja Loviisan kaupunkien matkailullista yhteistyöhanketta toteuttaa 34 yritystä, yhdistystä ja säätiötä. Tapahtumista täyttyvää avajaisviikonloppua vietetään koko tien pituudelta 8.-9.6.2013. Läntisen Kymenlaakson värikäs historia tunnetaan 1200-luvulta saakka melko hyvin. Rajaseudulle tyypillisesti lähes kaikki ihmisen rakentama on aina jossain vaiheessa väkivallalla tuhottu ja rakennettu sitten uudelleen. Ahvenkosken hyvän luonnonsataman viereinen Markkinamäki oli jo keskiajalta tunnettu kauppapaikka, jossa mm. järjestettiin etelärannikkomme tärkeimmiksi kasvaneita vuosittaisia kalamarkkinoita. Niillä määritettiin hintataso maassamme myydylle suolakalalle aina seuraavan talven ajaksi. Markkinamäen merkitys alkoi hiipua vasta, kun Helsinki sai kruunulta oikeuden omien kalamarkkinoittensa, nykyisten Silakkamarkkinoiden, järjestämiseen 1743 Ruotsin menetettyä Venäjälle laajoja alueitaan mm. Kymenlaaksosta. Ahvenkoskella lohenkalastamot kuuluivat 1300-luvulla Turun katolisille piispoille. He saivat kosken äärelle piispankartanon ja sen osana omistukseensa myös Ahvenkosken kylän. Uskonpuhdistuksen jälkeisellä 1550-luvulla Kustaa Vaasa käynnisti Kymijoellakin suurten lohipatojen rakentamisen ja tiukensi paikallisväestön lohenpyynnin verotusta. Ruotsin ja Venäjän rajariidoissa venäläiset tuhosivat Ahvenkosken kylän v. 1570. Sen jälkeen Ruotsi onnistui laajentamaan alueitaan Suomenlahden kaikilla rannikoilla ja saavutti Itämeren herruuden. Tuo rauhallisempi jakso Kymen alueella päättyi Suureen Pohjan sotaan ja ison vihan aikaisiin suurtuhoihin 1700-luvun alussa. Venäläiset joukot miehittivät vuosien ajaksi lähes koko Suomen ja mm. hävittivät Strömforsin ruukin perustuksiaan myöten v. 1711. Ison vihan koettelemusten ja 20 vuotta kestäneen rauhanajan jälkeen Ruotsi käynnisti Venäjää vastaan Hattujen sodan (1741-43), jonka seurauksena maiden välinen valtakunnanraja siirtyi Ruotsin tappioksi jo Kymijoen läntisimmän eli Ahvenkosken laskuuoman kohdalle. Vanha Pyhtään pitäjä jaettiin kahtia ja sen läntisistä alueista muodostettiin Ruotsinpyhtään kunta. Ruukki jäi nipin napin Ruotsin puolelle. Vanhin säilynyt rakennus Länsi-Kymen Kulttuuritien varressa on Elimäen puukirkko vuodelta 1638. Se laajennettiin ristikirkoksi 1670-luvulla ja on käytössä olevista ristikirkoista maamme vanhin. Strömforsin ruukin rakennuksista useimmat ovat 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkuvuosikymmeniltä. Muista 1800-luvun alkuvuosien rakennuksista arkkitehtonisesti tärkein on majuri Fredrik af Forsellesin, Jacob af Forsellesin pojanpojan, rakennuttama Moision kartanon kaksikerroksinen kivinen päärakennus vuodelta 1820. Hän pestasi empiretyylisen asuintalonsa suunnittelijaksi
2 (5) vastikään Suomeen saapuneen ja myöhemmin mm. Helsingin empirekeskustan kaavoituksen ja Senaatintorin päärakennusten arkkitehtina toimineen Carl Ludvig Engelin. Sissipäälliköstä ruukin ja rajaseudun ruhtinaaksi ja Elimäenkin kartanoiden omistajaksi Turun rauhassa 1743 Venäjään liitetyn Haminan varuskunta- ja satamakaupungin tapulioikeudet ulkomaankaupan harjoittamista varten siirtyivät parin vuoden ajaksi Ahvenkoskelle. Käytännössä tästä Kymijoen läntisimmän haaran jokisuusta tuli siis tapulikaupunki. Kolmen kilometrin päässä kalasatamasta sijainnut hylätty rautaruukki rakennettiin uusien omistajiensa toimesta 1744 uudelleen ja ruukin toiminta alkoi laajeta nopeasti. Kasvua vauhdittivat uusi saha, mylly ja laivaustoiminta sekä Ruotsin valtakunnan itäisimmäksi Suomenlahden raja- ja linnoituskaupungiksi v. 1745 perustetun Degerbyn nykyisen Loviisan rakennustyöt. Loviisan kaupungille siirrettiin myös ulkomaankaupan tapulioikeudet. Ruukin pääomistajaksi ja Loviisan ensimmäiseksi pormestariksi oli kohonnut Kymenlaaksossa ison vihan aikana tunnetuksi tullut Sissi-Jaakko, entinen haminalainen kauppias ja jo 1750- luvulla Ruotsin puoleisella Kymijoen rajaseudulla rajaruhtinaan aseman saavuttanut Jacob Forsell. Hänen kumppaninaan toimi Anders Nohrström, ja heidän sukunimiensä osien yhdistelmästä tuli entisen Petjärven tilan ruukin nimeksi Strömfors. Forsell onnistui saamaan Degerbystä suoran yhteyden Tukholman hoviin. Hän sai hovin myöntämään Loviisalle ja yhtiöilleen laajoja etuisuuksia ja onnistui hankkimaan 1760-luvulle siirryttäessä omistukseensa kaikki Etelä-Suomen suurimmat sahat, useita isoja maatiloja ja mm. huomattavia omistusosuuksia moniin silloisiin kaivosyhtiöihin. Lisäksi Forsell toimi porvarissäädyn edustajana kolmilla valtiopäivillä, sai kauppaneuvoksen arvonimen 1765 ja aateloitiin 1767 vain vuotta ennen kuolemaansa nimellä Jacob af Forselles. Aatelisarvo mahdollisti heti tuon jälkeen suurkaupan Wreden suvulle kuuluneesta Elimäen Peippolan kartanosta, jonka karjakartanoita olivat tuolloin Elimäen kirkonkylän itä- ja länsilaidoilla sijaitsevat Moisio ja Mustila. Laajimmillaan af Forsellesin suvun maatilojen yhteispinta-ala kasvoi 1790-luvulla noin 32 000 hehtaariin. Vuonna 1886 ruukin tuotantolaitokset ja silloiset maa-alueet siirtyivät Antti Ahlströmin omistukseen. Ahlström Oy sulki rautapajat 1950 ja sahan 1953. Muovi- ja sähkötarvikkeita valmistava tehdas aloitti 1947. Kuvataidetta, käsitöitä, kesäteatteria ja mm. kuusi erikoismuseota Länsi-Kymen Kulttuuritien sisältö rakentuu suoraan sen oman alueellisen kulttuurihistorian vahvuudesta, viime vuosina reitin varteen kehittyneestä poikkeuksellisen runsaasta taide- ja muiden kulttuuritapahtumien tarjonnasta sekä osaavien käsityöläisten monilukuisuudesta. Kulttuuritien rannikkoalueen väestöstä suuri osa puhuu kotikielenään ruotsia. Rajahistoria piirtyy tievarren eteläosissa myös kylien kaksikieliseen nimistöön Valtatie 7:ltä käännytään ensin Ruotsinpyhtäälle, jossa Strömforsin ruukki sijaitsee. Sitten jatketaan matkaa Kuninkaankylään ja sieltä vielä Ruotsinkylään ennen saapumista Elimäen puolelle Kouvolaan. Ruukin pajamuseon rinnalle entisöity Strömforsin Yläpaja on maamme ainoa näytöskäytössä oleva 1700-luvun vesivasarapaja. Siellä ruukin nykyinen seppä antaa työnäytöksiä mm. Kulttuuritien avajaispäivänä ja ryhmille tilauksesta syksyyn saakka. Ruukin käsityöpajat, myymälät ja taidegalleriat ovat avoinna läpi kesän pääsääntöisesti klo 10-17. Ruukkialueen viehättävässä Ruotsinpyhtään puukirkossa, verenpisarakukilla koristetun sankarihautaus-maan vieressä, on kuvataiteen ystäville tarjolla suuri yllätys: Heléne
3 (5) Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu ja Ruukinmyllyn kesäteatterissa esitetään 15.6.-7.7. Maiju Lassilan näytelmää Nuori Mylläri. Kuninkaankylässä, ruukista 10 kilometriä pohjoiseen, Viirilän kotiseutumuseo täyttää tänä kesänä 50 vuotta. Ja ennen maakuntarajan ylitystä Loviisan Ruotsinkylässä odottaa kulkijoita Kulttuuritien seuraava ainutlaatuinen nähtävyys. Erkki Jokelan perustaman Jokelan kotiseutumuseon suojiin on tallennettu useita maailmanharvinaisuuksiakin sisältävä maatalouden vanhojen koneiden ja traktorien, leikkuupuimureiden sekä hevosajan työkalujen kokoelma. Jokelan museon Vanhan ajan päivät on elokuun mahtitapahtuma Kulttuuritien varressa. Museota ympäröivillä pelloilla järjestetään 24.-25.8. maamme laajin ja monipuolisin maataloudessa käytettyjen vanhojen koneiden ja työvälineiden vuosittainen katselmus lukuisine työnäytöksineen ja hulppeine traktoriparaateineen. Viime kesänä tapahtumassa kävi noin 4 000 katsojaa. Jokelaan käännytään alkuperäisen 1960-luvun ulkoasunsa säilyttäneen Ruotsinkylän Gulfhuoltoaseman vierestä. Matkaa museolle on Gulfin pihasta vain 350 metriä. Bensa-asema huokuu sisätiloissaankin 60-luvun tunnelmaa toimivan jukeboxin tahdittamana. Näytteillä suomalaista kuvataidetta 180 vuoden ajalta Pohjoiseen päin matkaa jatkettaessa seuraavat kaksi kohdetta esittävät suomalaista kuvataidetta 180 vuoden ajalta. Kotimaisen nykytaiteen laadukkuutta ja ilmeikkyyttä voi ihailla Koskiston taidekeskuksessa, joka sijoittuu Elimäen entisen juustomeijerin 1930- luvulla rakennettuun päärakennukseen. Kesänäyttelyn nimi on tänä vuonna Maaseutu lähellä. Bon Appétit! Ratulan kylän kautta saavutaan sitten Elimäen kirkonkylän itälaidalle, jossa Moision kartanon pilarein koristeltu julkisivu kohoaa peltomaiseman yllä arvokkuutta huokuen. Päärakennuksen yläkerran salit on sisustettu Hasun perheen arvokkaalla vanhan taiteen ja antiikkihuonekalujen kokoelmalla. Matkailukäytössä olevassa kartanossa järjestetään paljon häitä, kokouksia ja mm. konsertteja. Alakerrassa toimii 120 hengen tilausravintola. Sen seinillä esitellään nuoren kotimaisen taiteen näyttelyjä. Kulttuuritielle etelän suunnasta saapuneiden matkaajien taide- ja käsityökierros päättyy taidekahvila Piian ja Rengin vinttigalleriaan ja lahjatavarakauppaan. Pohjoisesta saapuvat puolestaan aloittavat retken täältä. Museoiden ystäville on tarjolla Elimäen kirkonkylän länsireunan reittiosuudella kaksi museotakin: 50 vuotta Viirilän tavoin täyttävä Elimäen kotiseutumuseo ja viime kesänä avattu Mustilan kartanon museo. Sen kiinnostaviin tallenteisiin kuuluu kartanon hallussa olevat runoilija Eino Leinon kiitoskirjeet ja runovärssyt. Leino vieraili Mustilassa useita kertoja vuosina 1924-25. MERKITTÄVÄ RETKEILYN, PUUTARHAMATKAILUN JA LÄHIRUOAN TEEMAREITTI Länsi-Kymen Kulttuuritien varressa on neljä hienoa puutarhakohdetta: Arboretum Mustila ja Moision kartanon pihapuisto Elimäellä sekä Strömforsin ruukin rantapuistikot ja tvpuutarhurina tutuksi tulleen Eija Klaucken elämyspuutarha Eija's Garden Kymijoen rannassa Ahvenkoskella. Viime mainittu puutarha on jaettu mm. englantilais- ja japanilaistyyppisiin teemaosastoihin, joiden kiinnostavuutta lisäävät osaltaan laiduneläimet ja karppilampi. Mustilan metsäpuiston pinta-ala on 120 hehtaaria. Ulkomaisten puulajien kestävyyttä, soveltuvuutta ja jalostettavuutta Suomen oloihin ryhdyttiin istutuksin tutkimaan kartanon mailla jo vuonna 1905. Kun istutetut metsäkkeet olivat kasvaneet vähitellen täyteen kokoonsa, joillekin puiston alueille alettiin istuttaa lisäksi alppiruusu- ja atsaleapensaita sekä pohjoisissa
4 (5) olosuhteissa menestyviä köynnöskasveja. Niiden myötä osa Mustilan metsämaisemasta muuttuu joka kesä satumetsäksi, jonka tuoksut lumoavat arboretumin kävijät ja samalla myös alueen perhoset ja mehiläiset. Mustilan Taimitarhatkin tunnetaan laajalti. Kartano on osaltaan toiminut Kymenlaaksossa myös lähiruoan ja maakunnallisten ruokaperinteiden vaalijana. Tähän liittyy osaltaan myös Mustilan tilaviinien ja hillojen tuotanto. Syyskuussa järjestettävät Mustilan Lähiruokamessut ovat koonneet äärelleen jopa 7 000 kävijää ja laajentuneet osatapahtumiltaan myös Moision kartanoon ja Kahvilaravintola Alppiruusuun. Viime mainitun yhteydessä toimiva Alppiruusun Tuottajatori kokoaa kylmätiskilleen suoraan tuottajilta alueellista lähiruokaa ja hyllyihinsä muita maaseudun tuotteita. Paavolan kotijuustola avaa puolestaan ovensa Kulttuuritien ryhmämatkailijoille Elimäen kirkonkylän itälaidalla. Sen toiminnan esittelyt ja tuotemaistiaiset toteutetaan juustolan 50- paikkaisessa kahviossa. Ahvenkosken alueella tunnetaan hyvin kalastaja Ben Henrikssonin perustama kalastusta ja kalanvalmistusta harjoittava yritys. Nykyisin kalanostajia palvellaan Kulttuuritien eteläisimmässä päätepisteessä Valtatie 7:n eteläpuolella kalakauppa Laura's Fishin lohilammen äärellä. Henrikssonin avulla matkailijat pääsevät myös kalastusretkille Suomenlahdelle. Anjalankosken ja Strömforsin ruukin välisellä Kymijoen alajuoksulla retkeilijöitä palvelee Seikkailuviikarit Oy. Yhtiö järjestää tällä jokiosuudella myös koskenlaskua sekä vene- ja kanoottiretkiä. Lähes 50 kilometrin pituinen vesimatka mahtavan Ankkapurhan kosken ja Anjalan kartanon ääreltä Strömforsiin on monien melojien mielestä maisemiltaan ja koskiltaan Etelä-Suomen paras kanoottireitti. Yleensä sen läpimelontaan varataan kolme yöpymistä jokivarren leiripaikoilla. MAJOITUSTA JOPA YLI 200-VUOTIAISSA RAKENNUKSISSA Strömforsin ruukissa vanhimmat säilyneet rakennukset palvelevat nyt matkailijoita täysillä mukavuuksilla varustetuilla majoitustiloillaan. Vuonna 1784 valmistuneen Krouvinmäen majatalon päärakennusaineena on käytetty savea. Joen itärannan Saarnimäen majoitusrakennuskin rakennettiin 1700-luvun lopulla. Näitä hieman nuorempia ovat Riitalan majoitusrakennus Saarnimäen vieressä sekä ruukin keskelle aivan patolammen reunalle jylhäpiirteiseksi rakennettu majoitustalo Armonlinna vuodelta 1824. Hyvin varustettuja majoitushuoneistoja on myös ruukin Yläpajan toiselle sivustalle purokanaalin viereen rakennetussa valkeassa Vaasanlinna-rakennuksessa. Yhteensä ruukissa on tarjolla yli 70 vuodepaikkaa. Elimäellä retkeilijät ja maaseudun rauhaa rakastavat kesämatkailijat voivat majoittua arkisin Moision kartanon majoitusrakennukseen, jossa on 7 majoitushuonetta, yhteisaula, -keittiö sekä wc- ja suihkutilat. Ikkunanäkymät avautuvat kartanon pihapuistoon ja kartanoa ympäröivään vanhaan peltomaisemaan. Viikonloppuisin majoitushuoneet ovat kartanossa järjestettävien hääjuhlien vieraiden käytössä. Maaseudun aitoa majoitusperinnettä edustaa lisäksi Elimäen ja Korian puolivälissä Bed&Breakfast -yöpyjiä ja tilausruokailijoita palveleva Mikkelän tila lähes 20 vuodepaikallaan osoitteessa Kukkomäki 59, Koria. LÄNSI-KYMEN KULTTUURITIEN AVAJAISVIIKONLOPUN TAPAHTUMIA 8.-9.6.2013 Strömforsin ruukissa vuodesta 1988 alkaen järjestetty Rootsinpyhtää Bluegrass & Rendezvous on maamme tärkein bluegrass-musiikin festivaali. Tänä vuonna tapahtuma
5 (5) järjestetään 7.-9.6. Ulkomaiset päätähdet esiintyvät ruukin juhlakentällä Kulttuuritien avajaispäivänä lauantaina Sepän taontanäytöksiä ruukin vesivasarapajassa ja rooliopas Marjut Ståhlsin opastuskierrokset Virginia af Forsellesin hahmossa la Lasten ohjatut onkiretket lauantaisin ja ohjattuja pihapelejä sunnuntaisin Strömforsin ruukissa -7.7. Osallistumismaksuun 5 euroa sisältyvät onget ja madot sekä pelivälineet. Eija's Gardenin opastuskierrokset Ahvenkoskella 8.-9.6. Viirilän kotiseutumuseo avoinna 8.-9.6. Jokelan museon opastuskierrokset ja vanhojen koneiden käynnistyksiä Ruotsinkylässä 8.-9.6. Ruotsinkylän Gulf-huoltamolla 1950- ja 60-lukujen Amerikan autoja ja toimiva jukebox 8.-9.6. Koskiston taidekeskuksessa Maaseutu lähellä Bon Appétit! -taidenäyttelyn ja Koskiston entisen juustomeijerin historiasta kertovan vanhojen valokuvien näyttelyn avauspäivä yleisölle la Moision kartanossa maksuton avointen ovien päivä su 9.6. Päärakennuksen yläkerran saleissa vanhan taiteen ja antiikkisisustuksen museaalinen perusnäyttely oppaanaan kokoelman kerännyt Pentti Hasu. Alakerran ravintolasaleissa nuoren kotimaisen taiteen kesänäyttely. Paavolan kotijuustolassa (Moision kartanon lähellä) avointen ovien päivä ja tuotemaistiaisia la Elimäen kotiseutumuseo Elimäen kirkonkylässä avoinna 8.-9.6. ja museoalueen jokirannan kesäteatterilla Elimäen Nuorisoseuran pop up -ravintola la Avoimet pihat ja puutarhat -tapahtuma Elimäen kirkonkylässä la Arboretum Mustilassa opastuksia mm. puutarhataiteesta ja alppiruusujen ja atsaleoiden kukintakauden ohjelmaa 8.-9.6. Mustilan kartanon museoon vapaa pääsy. Piika ja Renki -kahvilan vinttigalleriassa (Mustilan alueella) kesäkuun taiteilijana Jere Honkanen. Kymen Automobiilikerhon vanhoja kulkupelejä, mm. 1930-luvun linja-auto, Kulttuuritien reitillä la Pop up -ravintoloita tievarren eri kohteissa la Variksenpelättimien kesäkavalkadi tievarren eri kohteissa. Lehmien ja hevosten kesälaitumet sekä tien yli juoksevien kissojen performanssiesityksiä syyskuulle asti. Kaksi Kulttuuritievarren suurtapahtumaa lauantaina 29.6.2013 Ikärajaton ja ilmainen nuorten ja lapsiperheiden Löytty Open Air -musafestivaali Elimäen Löytyn kylässä. Huimia temppuesityksiä ja maamme tunnetuimpia lastenmusiikin artisteja. Viime kesänä Löyttyyn saapui lähes 2 000 lasta ja nuorta polkupyörineen, mopoineen ja autonkuljettajineen. Harrasteajoneuvotapahtuma Ruukki Picnic kokoaa vanhojen autojen ja moottoripyörien harrastajat Strömforsin ruukkikylään. Letkeää fiilistä ja elävää musiikkia koko iltapäivän ajan. Virginia af Forsellesin ruukkikierros klo 14. TERVETULOA! Liitteet ja lisätietolinkit: Hanketoteuttajat kaupungin www-sivuilla Kuvagalleria Länsi-Kymen kulttuurikohteista kaupungin www-sivuilla Lisätietoja: Pekka Hyvärinen p. 020 615 8801