Sonera Laajakaista Langaton Sonera Business Internet Wireless

Sonera Laajakaista Langaton Sonera Business Internet Wireless Antenniopas

2 Soneran palvelut @450 laajakaista verkossa Langaton yhteys perustuu verkko-operaattori Digita Oy:n @450 laajakaistaan. Digita Oy:n @450 laajakaistaverkolla tarkoitetaan Flash-OFDM tekniikkaan perustuvaa 450 megahertsin taajuusalueen digitaalista laajakaistaista matkaviestinverkkoa. Sonera Laajakaista Langaton Sonera Laajakaista Langaton -liittymä tarjoaa langattoman, aina auki olevan laajakaistaisen, asymmetrisen yhteyden Soneran tietoverkkoon ja internetiin. Asiakkaalle toimitetaan liittymä ja nopeusluokan mukaiset lisäpalvelut laajakaista- ja internetpalveluiden käyttöä varten. Sonera Business Internet Wireless Sonera Business Internet Wireless on yritysasiakkaiden palvelu, jonka avulla yritys voi hyödyntää internetiä osana liiketoimintaansa langattomasti. Yritysten tarpeisiin soveltuva Sonera Business Internet Wireless -liittymä tarjoaa langattoman asymmetrisen yhteyden internetiin. Liittymä sisältää yhteyden asiakkaan langattomasta Flash-OFDM -modeemista internettiin. (Päätelaitteen langaton yhteys perustuu verkko-operaattori Digita Oy:n @450 laajakaistaan.) Liittymä antavat asiakkaalle mahdollisuuden hyödyntää esimerkiksi internetin tiedonhakuja, tiedonvälitystä, sähköpostia ja internetin kauppapaikkoja. Digitan @450-laajakaista Alkuun lisätään teksti Digita Oy on Suomen johtava radio- ja televisiopalvelujen jakeluyhtiö sekä merkittävä tietoliikenneverkkojen ja verkkoinfrastruktuurin kehittäjä. Digitan maankattava organisaatio varmistaa palveluiden korkean laajdun ympäri vuorokauden. Digitan asiakkaita ovat tv- ja radioyhtiöt sekä mobiili- ja laajakaistaoperaattorit. @450 tuo langattomat laajakaistaiset tietoliikenneyhteydet kaikkien suomalaisten saataville. @450 on siellä, missä sinäkin. Se on ainoa laajakaista, jonka voit ottaa mukaasi kotoa lähtiessäsi. Palvelu toimii koko maassa vuoteen 2009 mennessä. Lisätietoja langattomasta laajakaistasta löytyy osoitteesta www.450laajakaista.fi

3 Sisältö Käsitteitä... 4 Opas...5 @450-laajakaista...5 Päätelaitteet...5 Kiinteä käyttö...6 Liikkuva käyttö...6 Siirrettävä käyttö...6 Signaalin vastaanotto @450-verkossa...7 Antenniratkaisut...8 Antennien valinta...8 UHF/TV-antennin käyttäminen @450-verkossa...9 Antennien vahvistukset... 9 Antennin suuntakuvio...9 Antennin etu - takasuhde...0 @450-verkon käyttö rakennusten sisällä...11 Ulkoantennit...11 Sisäantennit...12 Ulkoisen modeemin kytkeminen antenniin...12 Korttimodeemin kytkeminen antenniin...12 Signaalin jakaminen kiinteistössä langattoman lähiverkon avulla...12 @450-verkko liikkuvassa ja siirrettävässä käytössä... 13 Liikkuvaan vastaanottoon tarkoitetut antennit...13 @450-verkossa saavutettavat yhteysnopeudet...14 Esimerkkejä yhteysnopeuksista... 14 Antennipaikan hakeminen... 15 Palvelulaadun toteaminen...16 Antennijärjestelmän toteutus... 17 Antennin asennus...17 Antennien etäisyydet antennimastossa... 18 Antennijärjestelmän mitat... 18 Maston maadoittaminen...18 Maadoituksen toteutus...18 Suojautuminen jännitepiikkejä vastaan...18 Lisätietoa... 19 Tietoa antenniurakoitsijoista... 19

4 Käsitteitä Flash-OFDM Fast Low-latency Access with Seamless Handoff Orthogonal Frequency Division Multiplexing. Langattomaan tiedonsiirtoon suunniteltu, Flarionin (nykyisin Qualcomm) kehittämä järjestelmä. Polarisaatio Polarisaatiolla tarkoitetaan sähkömagneettisen säteilyn sähkökentän paikka- tai aikariippuvuutta. Polarisaatio voi olla esimerkiksi vertikaalinen (pystypolarisaatio), jolloin sähkökenttä värähtelee ainoastaan pystysuorassa suunnassa. dbi Tarkoittaa antennin vahvistusta logaritmisella asteikolla. PCMCIA Personal Computer Memory Card International Association. Tietokoneen korttimodeemin tyyppi. USB Universal Serial Bus. Tapa liittää oheislaitteita tietokoneeseen USB-kaapelin avulla. DTM Desk top Modem. Langaton, tietokoneeseen liitettävä pöytämodeemi, joka on ensisijaisesti tarkoitettu kiinteään eli rakennuksen sisällä tapahtuvaan käyttöön. WLAN Yleisnimitys langattomasta lähiverkosta, jolla erilaiset verkkolaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita. Tässä tekstissa WLAN tarkoittaa IEEE:n 802.11-standardia. SSMB, SMA, TNC, FMA Liitintyyppejä radiotaajuuksille

5 Opas Opas antaa tietoa kuluttajille ja yrityksille @450 -verkosta sekä siihen tarkoitetuista päätelaitteista ja antenniratkaisuista. Oppaaseen on koottu tietoa antennin vaikutuksesta palvelun laatuun, antennin asennuksesta ja mahdollisista häiriötilanteista. @450-laajakaista Digitan langaton @450-laajakaistaverkko avattiin kaupalliseen käyttöön 1.4.2007. @450-verkko toimii entisellä NMT 450 -verkon taajuusalueella. Verkko rakennetaan vaiheittain siten, että vuoden 2009 loppuun mennessä se kattaa koko Suomen. Lisätietoa peittoalueesta ja palveluntarjoajista löytyy osoitteesta www.450laajakaista.fi. @450-verkko tarjoaa ADSL-tasoiset tietoliikenneyhteydet ja se soveltuu erinomaisesti Internetin peruskäyttöön. Tiedonhaku, Internet-selailu, sähköpostin käyttö ja pankkiasiat hoituvat helposti @450-yhteyden kautta. Palvelua voi käyttää esimerkiksi kotona, mökillä, veneessä ja matkailuautossa. Sama liittymä toimii kaikkialla Suomessa verkon toiminta-alueella. Päätelaitteet @450-laajakaistan käyttämiseen tarvitaan tietokoneeseen liitettävä päätelaite. Päätelaitteena käytetään yleensä joko ulkoista, niin sanottua pöytämodeemia tai korttimodeemia (PCMCIA). Modeemin lisäksi @450-verkon käyttöön tarvitaan antenni, jonka kautta verkon liikenne kulkee. Verkko ei tarvitse kiinteää puhelinyhteyttä.

6 Kiinteä käyttö Kiinteässä, rakennusten sisällä tapahtuvassa vastaanotossa pöytätietokoneeseen liitetään pöytämodeemi. Modeemi kytketään tietokoneeseen suoraan Ethernet-liittimen tai USB-liittimen kautta. Mikäli pöytämodeemi yhdistetään tietokoneeseen USB-liittimen kautta, täytyy tietokoneelle asentaa ajuri eli ohjelmisto, jonka avulla tietokone pystyy käyttämään modeemia. Ajuri tulee CD-ROM-levyllä päätelaitteen mukana. Lisäksi modeemi liitetään sähköverkkoon. Kannettavaan tietokoneeseen liitetään joko korttimodeemi tai ulkoinen modeemi. Mikäli käytetään korttimodeemia, täytyy tietokoneelle asentaa ajuri. Yhteyden saavuttamiseksi saatetaan joissakin tapauksissa tarvita myös korttimodeemiin liitettävää antennia, sisäantennia tai ulos asennettavaa antennia. Antennitarpeen määrittelee vastaanottopaikka. Liikkuva käyttö Liikkuvassa vastaanottotilanteessa, kuten esimerkiksi matkailuautossa, verkkoa voidaan käyttää kannettavalla tietokoneella. Kannettavaan tietokoneeseen liitetään joko korttimodeemi tai ulkoinen modeemi. Tämän lisäksi yhteyden luominen edellyttää yleensä myös liikkuvaan käyttöön tarkoitetun antennin. Siirrettävä käyttö Siirrettävässä käytössä päätelaitteen paikkaa voidaan vaihtaa missä tahansa verkon alueella, se voidaan viedä esimerkiksi kesämökille toiselle paikkakunnalle. Tällöin voidaan käyttää kesämökillä olevaa pöytätietokonetta, johon liitetään sama @450-palvelun pöytämodeemi, joka on ollut käytössä vakituisessa asunnossa. Kesämökillä voidaan myös käyttää kannettavaa tietokonetta, jossa on korttimodeemi tai ulkoinen modeemi. Yhteyden saavuttamiseksi saatetaan joissakin tapauksissa tarvita myös korttimodeemiin kytkettävää antennia, sisäantennia tai ulos asennettavaa antennia. Antennitarpeen määrittelee vastaanottopaikka. Päätelaitteita on alussa tarjolla rajoitettu valikoima. Tutustu päätelaitteisiin osoitteesta www.sonera.fi/laajakaista tai www.sonera.fi/businessinternet.

7 Signaalin vastaanotto @450-verkossa Peruslähtökohta yhteyden muodostamiselle @450-verkkoon on se, että tukiasemalta saadaan päätelaitteelle riittävän voimakas signaali. Maastoesteiden ja puuston vaikutus Hyvälaatuinen @450-verkkoyhteys on mahdollista saavuttaa lähes kaikkialla Suomessa. Koska käytettävä lähetystaajuus on matala, radioaallot etenevät paremmin esimerkiksi maastoesteiden taakse kuin korkeammilla lähetystaajuuksilla. Tämä takaa tasaisen palvelutason eri osissa maata. On hyvä huomioida, että korkeat näet voivat vaikuttaa joskus huomattavastikin signaalin etenemiseen, kun taas tiheäkään puusto ei yleensä heikennä signaalia. Rakennusten vaikutus ja sisätilapeitto Rakennusten aiheuttama vaimennus on yksi tärkeimmistä signaalin voimakkuuteen vaikuttavista tekijöistä kaupungeissa ja taajama-alueilla. Signaali etenee heikommin, jos tukiaseman ja päätelaitteen antennin välillä on korkeita rakennuksia tai jos päätelaitteen antenni on sisätiloissa. Rakennusten vaikutus signaalin voimakkuuteen riippuu tukiaseman ja antennin välimatkasta sekä rakennusten korkeuksista. Sisätiloissa olevan päätelaitteen saaman signaalin voimakkuus riippuu esimerkiksi rakennusmateriaaleista (puu, betoni, kivi, lasi), ikkunoista, kattomateriaalista, ympäröivistä rakennuksista sekä päätelaitteen antennista.

8 Rakennuksen aiheuttama signaalin heikennys kaupunkiympäristössä voi usein olla noin 20 desibeliä (db). Tämä vastaa signaalitehon laskua sadasosaan verrattuna siihen, jos antenni olisi sijoitettu ulos. Rakennusten aiheuttaman signaalin heikennyksen vuoksi @450-palvelulle ei voida taata täysin luotettavaa vastaanottoa sisätiloissa. Kuluttaja voi tarvittaessa vaikuttaa oman palvelunsa laatuun valitsemalla tehokkaan ja käyttötarkoitukseen sopivan sisätila-antennin. Lue lisää sivulta 12. Antenniratkaisut @450-verkkoon tarvittavan yhteyden luomiseksi riittää yleensä modeemin mukana tuleva oma antenni. Vastaanottopaikasta riippuen yhteyden muodostamiseksi saatetaan joskus tarvita myös muu ulkoinen antenni, esimerkiksi sisäantenni tai ulos asennettava antenni. Tässä kappaleessa annetaan neuvoja antennin valintaan sekä antennityyppeihin ja opastetaan @450-verkon käyttötapauksiin liittyvissä kysymyksissä. Käytettävä antennilaitteisto riippuu loppukäyttäjän tarpeista. Antennin huolellisella valinnalla ja antennipaikan tarkalla suunnittelulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi yhteyden nopeuteen. Antennien valinta Paras palvelutaso saavutetaan käyttämällä hyvälaatuista, mieluiten @450-palveluun tarkoitettua antennia, joka kattaa taajuudet 450-470 MHz. Vaikeissa vastaanotto-olosuhteissa eli kaukana tukiasemasta tai tukiasemaan nähden maastoesteiden takana antennin tulee olla tehokkaampi. Tällöin antennilta edellytetään jopa 9-15 dbi:n vahvistusta. Antennin valinnassa tulee ottaa huomioon riittävä etu-takasuhde, antennin suuntakuvio sekä tarkoituksenmukaiset ja hyvälaatuiset liittimet, kiinnitystarvikkeet ja kaapelit.

9 UHF- ja TV-käytössä olevan antennin käyttäminen @450-palveluun On suositeltavaa, että @450-vastaanotossa käytetään omia, tähän tarkoitukseen suunniteltuja antenneja ja liittimiä mahdollisten häiriöiden estämiseksi. Antennien vahvistukset Suuntaavien eli tietystä suunnasta vastaanottavien 450-antennien vahvistus on tyypillisesti 9-12 dbi. Ulos asennettavat suunta- antennit on tarkoitettu rakennuksen sisällä tapahtuvaan @450-verkon käyttöön. Liikkuvaan käyttöön, esimerkiksi ajoneuvoihin tarkoitettujen antennien vahvistukset ovat -2dBi 5 dbi. Liikkuvaan vastaanottoon tarkoitettuja antenneja ovat muiden muassa ajoneuvokäyttöön tarkoitetut magneettijalalliset antennit ja ikkunaan kiinnitettävät antennit. Näiden lisäksi on myös erikoiskäyttöön, kuten veneisiin, juniin ja linja-autoihin tarkoitettuja antenneja. Liikkuvassa vastaanotossa suuremmalla antennivahvistuksella saadaan pääsääntöisesti nopeammat yhteydet @450-verkossa. Antennin suuntakuvio Antennin suuntakuviolla tarkoitetaan antennin päävastaanottosuunnan tehokkuutta eli pituutta ja leveyttä sekä kykyä vaimentaa päävastaanottosuunnan ulkopuolelta tulevia signaaleja. Suuntakuviolla on merkitystä poikkeuksellisten sääolosuhteiden eli niin sanottujen radiokelien vaikutuksen minimoimisessa. Monielementtinen eli monipiikkinen, terävän suuntakuvion omaava antenni pystyy tällöin antamaan yhteyden kannalta parhaan tuloksen. Alla Alla esimerkkeinä poikkileikkauskuvia antennin antennin suuntakuvioista suuntakuvioista: Ympärisäteilevä antenni 3-elementtinen antenni monielementtinen antenni Ympärisäteilevä antenni 3-elementin antenni monielementtinen antenni

10 Antennin etu - takasuhde Rakennusten sisällä tapahtuvassa vastaanotossa on tärkeää, että viereisistä tukiasemista tulevat signaalit eivät häiritse toisiaan liikaa. Tähän voidaan vaikuttaa valitsemalla antenni, jonka etu-takasuhde on riittävä. Antennin etu-takasuhteella tarkoitetaan antennin kykyä vaimentaa takaa tulevaa signaalia. Antennin etu-takasuhde on riittävä, jos se on vähintään 15 db, tai mieluiten 20 db. Piirroksessa on kuvattu etu-takasuhteen häiriötä pienentävää vaikutusta. 20 db:n etu-takasuhde voi näkyä signaalin laadun paranemisessa jopa 100-kertaiseksi verrattuna antenniin, jonka etu-takasuhde on 0 db (esimerkiksi ympärisäteilevä antenni, joka vastaanottaa ja säteilee siihen syötettävää tehoa joka suuntaan yhtä paljon). Häiritsevä tukiasema Palveleva tukiasema Etu-taka-suhteen merkitys signaalin vastaanotossa

11 @450-verkon käyttö rakennusten sisällä Ulkoantennit Rakennusten sisällä tapahtuvassa vastaanotossa suositeltava antenni on ulos asennettava 450 MHz:n taajuudelle tarkoitettu Yagi-antenni tai log-periodinen antenni. Yagi-antennit ovat kapeakaistaisia eli tietyn taajuusalueen kattavia antenneja. Kuvassa on 5-elementtinen eli 5-piikkinen Yagi-antenni, jonka taajuuskaista on 450-470 MHz, vahvistus 11.4 dbi ja etu-takasuhde 20 db. 450-470 MHz:n taajuudelle viritetty Yagi-antenni. Kuvassa on 450 MHz taajuuden kattava log-periodinen antenni, jonka taajuusalue on 380MHz - 500 MHz, vahvistus on 9.7 dbi ja etu-takasuhde 20 db. Log-periodinen antenni Markkinoilla on myös tv-vastaanottoon tarkoitettuja, laajakaistaisia log-periodisia antenneja, jotka kattavatt VHF-/UHF taajuusalueen. Niiden käyttäminen @450-palveluun ei ole suositeltavaa.

12 Sisäantennit Sisäantennia voidaan käyttää @450-palvelun vastaanotossa tilanteissa, joissa ulkoantennin asennus ei ole mahdollista ja signaalin voimakkuus on riittävä. Markkinoilla olevia tv-vastaanottoon tarkoitettuja sisäantenniratkaisuja ei ole suunniteltu @450-verkossa käytettäviksi, sillä useissa sisäantennimalleissa on vahvistin, joka on suunniteltu käytettäviksi ainoastaan signaalin vastaanotossa. Se ei sovellu @450-verkkoon sellaisenaan. Passiivisia eli ei-vahvistimella varustettuja sisäantenniratkaisuja voidaan käyttää myös @450-verkossa, mikäli niiden taajuuskaista kattaa 450 MHz - 470 MHz alueen. Paras paikka sisäantennille on tukiaseman suuntaan olevan ikkunan lähellä mahdollisimman korkealla huoneistossa, jolloin esimerkiksi huoneessa liikkumisen vaikutus jää vähäisemmäksi. Ulkoisen modeemin kytkeminen antenniin Vastaanotto-olosuhteista riippuen voidaan joskus joutua käyttämään ulkoista antennia modeemin mukana tulevan antennin lisäksi. Tällöin pöytämodeemista poistetaan siinä valmiina oleva antenni ja modeemi kytketään antennikaapelilla ulkoiseen antenniin. Modeemissa on tyypillisesti TNC (F) - tai SMA (F) -liitin. Muitakin liitinvaihtoehtoja voi olla. Antenniliittimessä on usein esimerkiksi FMA-liitin, joten antennikaapelin ja modeemin välille tarvitaan adapterikaapeli. Modeemin liitin Modeemissa TNC-naaras Ethernet/USB Antenniliitin Esim. FME Tietokoneeseen kytketyn modeemin liittäminen ulkoiseen antenniin Tietokoneeseen kytketyn modeemin liittäminen ulkoiseen antenniin Korttimodeemin kytkeminen antenniin Korttimodeemissa antenni on sisäänrakennettu, mutta myös siihen voidaan tarvittaessa liittää lisäksi ulkoinen antenni. Modeemin liitin Antenniliitin Vaihtoehtoisesti korttimodeemi Kortissa voidaan SSMB kytkeä Esim. myös FME sisäantenniin. Sisäantenni kytketään korttimodeemiin SSMB-liittimen avulla. Jos antennikaapelissa on esimerkiksi FMA (F) -liitin, tulee antennikaapelin ja kortin välille asentaa kevyt adapterikaapeli, jonka toisessa päässä on FMA (M) -liitin ja toisessa SSMB (M) -liitin. Esimerkki korttimodeemiin liitettävästä antennista Signaalin jakaminen kiinteistössä langattoman lähiverkon avulla @450-palvelun signaali voidaan jakaa kiinteistön sisällä käyttämällä erillistä langatonta WLAN-reititintä. Tämä edellyttää sitä, että reitittimeen liitetään joko @450-pöytämodeemi tai korttimodeemi. Näin reitittimen avulla muodostuu WLAN-peitto kiinteistön sisälle. Tämän jälkeen kaikki kiinteistön tietokoneet, joissa on WLAN-ominaisuus, saavat yhteyden Internetiin WLAN-yhteyden kautta.

13 @450-verkko liikkuvassa käytössä Liikkuvassa vastaanottotilanteessa, esimerkiksi veneessä, päätelaite liikkuu palvelua käytettäessä. Kun päätelaite liikkuu yhden tukiaseman kuuluvuusalueelta toiselle, yhteys palveluntarjoajan verkkoon säilyy katkeamattomana, vaikka tukiasemat käyttäisivätkin eri taajuuksia. Liikkuvaan käyttöön tarkoitetun vastaanottoantennin tulee sietää käytön sille asettama rasitus. Liikkuvassa vastaanotossa kriittisiä tekijöitä ovat esimerkiksi antennikiinnityksen rasituksen kesto liikkeessä, antennikaapeloinnit ja liittimet, antennin mekaaninen lujuus sekä kosteuden ja kylmyyden sieto. Liikkuvaan käyttöön soveltuvat esimerkiksi kiinteästi asennettavat antennit, jotka tarvitsevat reiän kulkuneuvon metallikoriin, magneettijalkaiset antennit tai ikkuna-antennit. Liikkuvaan käyttöön tarkoitettuja antenniratkaisuja on monenlaisia. Käytettävät ratkaisut on valittava tapauskohtaisesti. Liikkuvaan vastaanottoon tarkoitetut antennit Liikkuvassa vastaanotossa käytetään erikokoisia joko magneettijalallisia tai ilman magneettijalkaa olevia piiska-antenneja. Liikkuvaan käyttöön on olemassa myös ikkunakiinnitteisiä niin sanottuja clip-antenneja. Käytettäessä liikkuvaa vastaanottoa, signaalin laatu riippuu lähinnä vastaanottimen ja tukiaseman välisestä etäisyydestä ja etäisyydestä häiritseviin tukiasemiin. Käyttäjä voi kuitenkin vaikuttaa palvelun laatuun valitsemalla mahdollisimman vahvistavan, ympärisäteilevän antennin ja sijoittamalla sen korkealle, tasaiselle alustalle. 450 MHz taajuudella käytettäviä liikkuvaan vastaanottoon tarkoitettuja piiska-antenneja. Pidemmän antennin vahvistus on suurempi.

14 @450-verkossa saavutettavat yhteysnopeudet @450-palvelussa saavutettavat maksimiyhteysnopeudet ovat 1 Mbit/s ja 512 kbit/s riippuen kuluttajan palveluntarjoajalta ostamasta palvelusta. Esimerkkejä yhteysnopeuksista: 1MBit/s: Myötäsuunnan (downlink) eli esimerkiksi Internet-sivujen latauksen maksiminopeus on noin 1 Mbit/s ja paluusuunnan (uplink) eli esimerkiksi sähköpostin lähetyksen maksiminopeus noin 512 kbit/s. 512kBit/s: Myötäsuunnan (downlink) eli esimerkiksi Internet-sivujen latauksen maksiminopeus on noin 512 kbit/s ja paluusuunnan (uplink) eli esimerkiksi sähköpostin lähetyksen maksiminopeus noin 256 kbit/s. Yhteyden nopeus riippuu päätelaitteen ja tukiaseman välimatkasta. Mitä kauempana tukiasema on, sitä heikommin signaali saavuttaa päätelaitteen ja näin saavutettava yhteys on yleensä hitaampi. On myös hyvä huomata, että kun vastaanottoantenni on sisätiloissa, rakennusmateriaalien vaikutus heikentää signaalia. Myös antennin korkeus ja suuntaavuus vaikuttavat huomattavasti saatavan palvelun laatuun. Yhteyden maksiminopeus Kuvasta voidaan havaita, että mikäli omasta liittymästä halutaan maksiminopeus riippumatta päätelaitteen ja tukiaseman välisestä etäisyydestä, tulee kiinteässä vastaanotossa käyttää suuntaavaa, Etäisyys tukiasemasta Suuntaava antenni (5 metriä) Ympärisäteilevä antenni (1,5 metriä) ulos sijoitettavaa antennia. Suuntaava antenni (1,5 metriä) Ympärisäteilevä antenni sisätiloissa Yhteysnopeus Antenni tulee sijoittaa talon katolle esimerkiksi samaan antennimastoon digi-tv-antennin kanssa. Antennin suunta ei kuitenkaan ole välttämättä sama kuin digi-tv-antennilla. Tämä johtuu siitä, että @450-tukiasemat saattavat sijaita eri paikoissa kuin radio- ja tv-asemat. Mitä korkeammalla ja mitä suuntaavampi antenni on, sitä nopeammat yhteydet saavutetaan.

15 @450-karttapalvelun avulla voi tarkastaa, millaisia yhteysnopeuksia @450-verkossa on mahdollista saavuttaa erilaisilla antenniratkaisuilla. Karttapalvelu löytyy osoitteista www.sonera.fi/laajakaista tai www.sonera.fi/businessinternet. Antennipaikan hakeminen Ennen antennimaston asentamista kannattaa tutkia, saadaanko katolta paras mahdollinen signaali @450-palvelulle. Antennipaikka on kokeiltava korkeussuunnassa sekä mahdollisuuksien mukaan myös vaakasuunnassa. Antennin paras suunta haetaan maksimoiden signaalin laatutaso. Kriittisissä paikoissa pienikin eli jo noin 20-30 senttimetrin muutos antennin paikassa sekä pysty-, sivu- että eteen/taakse -suunnassa voi vaikuttaa merkittävästi signaalin tasoon. m h 2 Antenni tulee asentaa pysty- tai vaakaasentoon antennikohtaisten ohjeiden mukaisesti. Tyypillisesti kuluttajien @450- antennit on tarkoitettu asennettavaksi pystyasentoon. Mikäli tyydyttävää signaalin laatua ei löydetä katolta, kannattaa tutkia, päästäänkö parempaan tulokseen toisaalla tontin alueella. Kuva osoittaa, että antennijännite saattaa vaihdella huomattavasti eri korkeuksilla. Antennijännitteen vaihteluun vaikuttavat lisäksi maaston muoto ja vastaanottopaikan etäisyys lähetysasemasta. Yleensä antennijännite nousee antennia ylöspäin siirrettäessä. Tämä on huomioitava erityisesti maastoesteiden takana, jolloin voidaan joutua käyttämään erikoisrakenteista mastoa. Normaalin antennikäyttöön rakennetun mastoputken maksimipituus on kuusi metriä. Yli kuuden metrin mastot on tuettava esimerkiksi harusköysin. 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 54 60 64 dbµv Esimerkki Esimerkki antennijännitteen vaihtelusta vaihtelusta antennin antennin korkeutta korkeutta nostettaessa.

16 Ylipitkiä antennimastoja ei ole suositeltavaa rakentaa itse. Kuvassa on esitetty @450-palvelun vastaanottotilanteita kiinteässä vastaanotossa. Suuntaava antenni talon katolla, korkeus noin 5 metriä 5 metriä Ympärisäteilevä antenni sisätiloissa 1,5 metriä Suuntaava antenni maatasossa, korkeus noin 1,5 metriä Ympärisäteilevä antenni maatasossa Etäisyys tukiasemasta Palvelulaadun toteaminen Signaalin laatu vaikuttaa suoraan vastaanotettavan palvelun laatuun. Palvelun laatu voidaan todeta @450-päätelaitteen avulla. Tyypillisesti modeemissa on näyttöpalkit signaalin voimakkuudelle (Strength) ja laadulle (Quality). Signaalin voimakkuus ilmaisee vastaanotettavan signaalin voimakkuutta, joka voi olla joko. hyötysignaalia tai viereisestä tukiasemasta tullutta häiriötä. Signaalin laatumittari ilmaisee hyötysignaalin ja häiriön suhdetta eli esimerkiksi signaalin häiriytymistä viereisestä tukiasemasta tai maastoesteestä. Kun signaalin laatu on korkea, häiriötekijöitä ei juuri ole. Signaalin laatumittari kertoo signaalin voimakkuutta luotettavammin saavutettavan yhteysnopeuden. @450-verkko on suunniteltu myös tilanteisiin, joissa on häiriötekijöitä. Saavutettava yhteysnopeus on häiriötilanteissa kuitenkin alhaisempi. Signaalin laadun toteaminen eroaa käytettäessä eri valmistajien modeemeja. Tarkemmat ohjeet löytyvät modeemivalmistajan ja maahantuojan ohjeista. Oheisessa kuvassa on esimerkkinä kortti- Vastaanotetun signaalin taso Strenght Vastaanotetun signaalin laatu Quality Flarion Mobility Managerin näkymä

17 modeemin näyttö, joka ilmaisee vastaanotettavan signaalin tason ja laadun nelitasoisen palkkiesityksen avulla. Antennijärjestelmän toteutus Antennin asennus Ohessa on esimerkki @450-antennin sijoittamisesta valmiiseen antennimastoon. Antennijärjestelmän toteutus riippuu aina vastaanotto-olosuhteista. Kukin antenniratkaisu on näin ollen yksilöllinen. Vaikeissa vastaanotto-olosuhteissa katso asennusohjeistusta mastorakenteen osalta Pientalon antennioppaasta: www.digitv.fi. UHF-antenni (kanavat 21 69) TV-antennit VHF-antenni (kanavat 5-12) @450-antenni Mastoputki Päätykiinnike tai katon läpivienti Antenni- ja maadoituskaapelit Tukiputki

18 Antennien etäisyydet antennimastossa @450-antennin etäisyys lähimmästä tv-antennista tulee olla vähintään 0,5 metriä. @450-antennin etäisyys vesikatosta tulee olla vähintään 1,4 metriä. Antennijärjestelmän mitat Mastoputken halkaisijan tulee olla 38 tai 45 mm ja pituuden enintään 6 metriä. Tukiputken halkaisijan tulee olla 45 tai 50 mm ja pituuden 1,5-2 metriä. On tärkeää jättää antennikaapelia lenkille riittävästi, jotta masto voidaan tarvittaessa kaataa huoltotöiden ajaksi. Maston maadoittaminen Antennijärjestelmän maadoituksen tarkoituksena on suojata järjestelmän laitteet ilmastollisia ylijännitteitä, salamaniskuja ja vaarallisia kosketusjännitteitä vastaan. Maadoituksen toteutus Antennien metalliset tukirakenteet ja antennimasto maadoitetaan asentamalla vähintään 6 mm2 CU-maadoitusjohdin mastosta rakennuksen päämaadoituskiskoon tai erilliseen maadoituspisteeseen. Vuoden 2008 jälkeen vaatimus maadoitusjohdon poikkipinta-alalle on 16 mm2. Maadoitusjohdin tulee asentaa mahdollisimman suoraan välttäen pitkiä vetoja ja jyrkkiä mutkia. Maadoitusjohdin tulee asentaa näkyviin, jotta sen kunto voidaan helposti todeta. Niissä kohdin, missä se kulkee seinä- tai kattorakenteiden sisällä tai missä se on suojattava mekaaniselta vahingoittumiselta, se on asennettava putkeen. Tähän ukkossuoja-maadoitukselle varattuun putkeen ei yleensä saa asentaa muita johtimia. Suojautuminen jännitepiikkejä vastaan Maadoituksen lisäksi voidaan käyttää niin sanottua häiriösuojaa eli pistorasiaan asennettavaa laitetta ylijännitteen aiheuttamia piikkejä vastaan. Häiriösuoja asennetaan maadoitetun pistorasian ja suojattavan laitteen väliin. Elektroniset päätelaitteet ja mahdolliset oheislaitteet kannattaa ukkosen ajaksi irrottaa antennista ja sähköverkosta.

19 Maadoitusasioissa kannattaa aina ottaa yhteyttä antenniurakoitsijaan. Soneran palveluista lisätietoa osoitteista www.sonera.fi/laajakaista tai www.sonera.fi/businessinternet. Tietoa antenniurakoitsijoista Lisätietoa antenniurakoitsijoista löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista: Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n jäsenyritykset: www.sant.fi Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy:n Erikoisurakoitsijahausta löytyy rakennusalalle erikoisalan asennus-, huolto-, korjaus- ja suunnittelutöitä tarjoavia yrityksiä: www.erikoisurakoitsijahaku.com Viestintäviraston lista rekisteröidyistä teleurakoitsijoista: www.ficora.fi Luokat ovat TA = tele- ja antenniala ja TY = tele- puhelin- ja antenniala. Lisätietoa @450-verkkoon soveltuvista antenneista löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista: Laatuantenni: www.laatuantenni.fi Finnsat: www.finnsat.fi Elcard: www.elcard.fi Procom A/S: www.procom-dk.com Bat. Power: www.batpower.fi Specialist Antennas: www.specialistantennas.co.uk Panorama Antennas Ltd: www.panorama-antennas.com Radio-Tele: www.radio-tele.com SS Wireless Communications Oy: www.sswc.eu

www.sonera.fi