VUOSIKERTOMUS ÅRSREDOVISNING SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖ STIFTELSEN FÖR FINLANDS NATIONALOPERA SUOMEN KANSALLISOOPPERA SUOMEN KANSALLISBALETTI FINLANDS NATIONALOPERA FINLANDS NATIONALBALETT SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 1
2 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
VUOSIKERTOMUS 2009 ÅRSREDOVISNING PÄÄJOHTAJAN TERVEHDYS...4 VUOSI 2009 PÄHKINÄNKUORESSA...6 OOPPERA...8 KONSERTIT...12 BALETTI...14 BALETTIOPPILAITOS...18 YLEISÖYHTEISTYÖ...20 KOKO SUOMEN KANSALLISOOPPERA...22 YMPÄRISTÖ...24 KORT PÅ SVENSKA...26 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2009...33 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 3
PÄÄJOHTAJAN TERVEHDYS Suomen Kansallisoopperan tekninen johtaja Timo Tuovila, oopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck, baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve ja pääjohtaja Päivi Kärkkäinen. 4 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
PÄÄJOHTAJAN TERVEHDYS KOKO SUOMEN PALVELEMINEN on Suomen Kansallisoopperan keskeinen strateginen tavoite. Vuoden 2009 aikana tätä tavoitetta pystyttiin konkretisoimaan monin tavoin. Helmikuussa solmittiin uusi tallennesopimus orkesterin kanssa. Sopimus antaa mahdollisuuden tv- ja radioesityksiin, ja jo lokakuussa voitiin seurata radiosta Aleksis Kiveä ja marraskuussa televisiosta Punaista viivaa. Kansallisooppera lähti myös vierailulle usean vuoden tauon jälkeen: esiinnyttiin mm. Ilmajoella ja Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla, ja koko kansalle avoin ja ilmainen balettikauden esittely järjestettiin toukokuussa Helsingin Narinkkatorilla. Toimintavuoden aikana toteutui myös useita kansainvälisiä vierailuja: Baletti vieraili Macaossa ja Singaporessa, ooppera Pietarissa. Kansallisooppera oli läsnä koko maassa myös yleisöyhteistyön hankkeiden kautta. Yhdeksän koulua eri puolella Suomea toteutti koululaisoopperan Auringonkukat. Kurkistus oopperan maailmaan oli nuorille esiintyjille unohtumaton elämys ja toisaalta ammattitaiteilijoille arvokas tilaisuus lasten kohtaamiseen. Kuoron taiteilijat vierailivat kymmenessä hoitolaitoksessa eteläisessä Suomessa. Pienet konsertit toivat suurta iloa hoitolaitosten asukkaille, jotka eivät itse pääse esityksiin oopperataloon. Näitäkin vierailuja jatketaan myös tulevina vuosina. Päätehtävämme on kuitenkin tarjota oopperaa ja balettia oopperatalossa Töölönlahden rannalla, ja tavoitteenamme on aina korkea taiteellinen taso. Vuoden aikana järjestettiin 264 esitystä, joista 187 päänäyttämöllä ja 33 Alminsalissa. Päänäyttämön täyttöaste oli korkea, 83 %. Yleinen taantuma ei siis ole vaikuttanut yleisön halukkuuteen kokea elämyksiä oopperan ja baletin parissa. Yleisö oli myös tyytyväinen kokemaansa: 99 % katsojista oli tyytyväisiä käyntiinsä (63 % erittäin tyytyväisiä ja 36 % melko tyytyväisiä). Esitän lämpimät kiitokseni niin innoittavalle yleisölle, osaavalle henkilökunnalle kuin kaikille yhteistyökumppaneille. Aktiivinen, yhteinen rakentaminen ooppera- ja balettitaiteen hyväksi jatkuu. Päivi Kärkkäinen, pääjohtaja SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 5
VUOSI 2009 PÄHKINÄNKUORESSA Gabriel, tule takaisin! Sauli Tiilikainen, Mia Huhta, Laura Pyrrö 348 ESITYSTÄ 53 ESITYSTÄ OOPPERATALON ULKOPUOLELLA 12 PAIKKAKUNNALLA TOIMINTAA Kun visuaaliseen suggestiivisuuteen liittyy korkeatasoinen, hehkuva musiikillinen ilmaisuvoima, ensi-ilta kuuluu Kansallisoopperan parhaisiin saavutuksiin. Helsingin Sanomat Rusalkasta 30.11.2009 264 MAKSULLISTA ESITYSTÄ 130 OOPPERAESITYSTÄ 81 BALETTIESITYSTÄ 34 ESITYSTÄ LAPSILLE JA NUORILLE 7 KONSERTTIA 12 BALETTIOPPILAITOKSEN ESITYSTÄ 6 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
VUOSI 2009 PÄHKINÄNKUORESSA 84 MAKSUTONTA ESITYSTÄ (MM. KENRAALI- HARJOITUKSET JA KOULULAISOOPPERAT) 52 MAKSUTONTA TEOSESITTELYÄ JA KESKUSTELUTILAISUUTTA 18 OOPPERATUOTANTOA 11 TANSSI- JA BALETTITUOTANTOA 5 OOPPERAENSI-ILTAA 3 TANSSI- JA BALETTIENSI-ILTAA 9 KOULUA ESITTI AURINGONKUKAT- KOULULAISOOPPERAA 495 KUULIJAA VANHUSTEN JA PITKÄAIKAIS- SAIRAIDEN HOITOLAITOSKONSERTEISSA 82 % MAKSULLISTEN ESITYSTEN TÄYTTÖASTE 258 200 KÄVIJÄÄ OOPPERAN TILAISUUKSISSA YHTEENSÄ 251 000 KATSOJAA MAKSULLISISSA JA MAKSUTTOMISSA ESITYKSISSÄ 99 % KÄVIJÖISTÄ OLI TYYTYVÄISIÄ KÄYNTIINSÄ 2 326 JUTTUA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ 544 KUUKAUSIPALKKAISTA TYÖNTEKIJÄÄ 944 TUNTI- JA SUORITEPALKKAISTA TYÖNTEKIJÄÄ ERI TEHTÄVISSÄ 51,2 M TOIMINNAN KOKONAISKULUT 40,2 M HENKILÖSTÖKULUT 9,8 M TOIMINNAN TUOTOT 7,4 M NÄYTÄNTÖTUOTOT 40,1 M AVUSTUKSET YHTEENSÄ 34,0 M VALTION YLEISAVUSTUS VEIKKAUSVOITTOVAROISTA Kuinka äkäpussi kesytetään: Wilfried Jacobs, Petia Ilieva SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 7
OOPPERA Pohjalaisia: Jaakko Kortekangas, Raimo Laukka, Jyrki Korhonen Falstaff: Roberto de Candia VUONNA 2009 SUOMEN KANSALLISOOPPERA tuotti korkealaatuisia elämyksiä koko Suomea palvellen ja uusia yleisöryhmiä tavoittaen. Einojuhani Rautavaaran oopperan Aleksis Kivi radiointi ja vierailu Ilmajoella, Aulis Sallisen Punaisen viivan televisiointi, konserttikiertue Mikkeliin, Kuopioon ja Ouluun sekä konsertit pääkaupunkiseudun hoivakodeissa ovat erinomaisia esimerkkejä Kansallisoopperan jalkautumisesta oopperatalon ulkopuolelle. Ohjelmiston monipuolisuus näkyi sekä vuoden aikana toteutettujen teosten suuressa lukumäärässä että oopperoiden valinnassa. Syksy 2009 käynnistettiin peräti viiden oopperan voimin. Uusia aluevaltauksia edusti mm. Antonín Dvor ákin Rusalka, joka sai marraskuussa ensi-iltansa päänäyttämöllä ensimmäistä kertaa Kansallisoopperan historiassa. Kotimaisella oopperalla on aina ollut tärkeä asema ohjelmistossamme. Tämä näkyi myös vuoden 2009 ohjelmistossa, kun kolme 8 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
OOPPERA suomalaista oopperaa, Kortekankaan Isän tyttö, Madetojan Pohjalaisia ja Rautavaaran Aleksis Kivi, toteutettiin uusina tuotantoina. Alminsalia on yhä enemmän otettu esityskäyttöön, ja siellä tehdyt uudet produktiot on suunniteltu myös kiertuekäyttöön sopiviksi. Ensimmäisenä näistä tuotannoista toteutettiin Aleksis Kivi. Kansallisoopperan visio Luovuudella ja osaamisella taiteen huipulle toteutuu paitsi taiteellisen tason myös organisaation ja toimintakulttuurin jatkuvalla ja pitkäjänteisellä kehittämistyöllä. Vuoden 2009 aikana panostettiinkin avoimeen vuorovaikutukseen ja pureuduttiin organisaation toimintatapoihin ja niiden kehittämiseen. Työ tämän eteen jatkukoon myös tulevina vuosina. Aleksis Kivi: Jorma Hynninen, Ville Rusanen Mikko Franck, oopperan taiteellinen johtaja Olen kiinnityksestäni kiitollinen talolle. Säännöllinen palkka on elannon hankkimisenkin näkökulmasta mukava asia. Koen kehittävänä sen, että minulle on annettu täällä juuri oikeanlaisia rooleja ja Kansallisoopperan solistin tehtävien ohella pystyn myös tekemään vuosittain muutaman oopperaroolin ulkomailla. Tenori Tuomas Katajala, solistikunnan jäsen syksystä 2009 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 9
OOPPERAENSI-ILLAT Isän tyttö: Mari Palo Olli Kortekangas ISÄN TYTTÖ 24.1.2009 Musiikinjohto Mikko Franck/Kari Kropsu Ohjaus Michael Baran, Anna Kelo Lavastus ja valaistus Mikki Kunttu Puvut Erika Turunen Rooleissa mm. Riikka Rantanen/Lilli Paasikivi, Päivi Nisula/Taina Piira Savonlinnan Oopperajuhlien tuotanto 2007 Leevi Madetoja POHJALAISIA 28.3.2009 Musiikinjohto Mikko Franck/Kari Kropsu Ohjaus Jussi Tapola Lavastus Hannu Lindholm Puvut Anna Kontek Valaistus Jukka Kyllönen Koreografia Riikka Räsänen Rooleissa mm. Jaakko Kortekangas/ Jussi Ziegler, Helena Juntunen/Tiina Vahevaara, Jyrki Anttila/Jorma Silvasti, Riikka Rantanen/Ritva-Liisa Korhonen Einojuhani Rautavaara ALEKSIS KIVI 12.9.2009 Alminsali Musiikinjohto Mikko Franck Ohjaus Pekka Milonoff Lavastus Eeva Ijäs Puvut Niina Pasanen Valaistus Juha Westman Koreografi Ari Numminen Rooleissa mm. Jorma Hynninen, Timo Torikka, Riikka Rantanen, Ville Rusanen Giuseppe Verdi FALSTAFF 19.9.2009 Musiikinjohto Pietro Rizzo Ohjaus, lavastus ja valaistus Marco Arturo Marelli Puvut Dagmar Niefind Rooleissa mm. Roberto de Candia/ Marco Chingari, Piero Terranova/Jaakko Kortekangas, Tuomas Katajala/Jussi Myllys, Ildikó Raimondi/Anna-Kristiina Kaappola, Anu Komsi/Kaisa Ranta, Hilke Andersen/Nadine Weissmann Wienin valtionoopperan tuotanto 2003 Antonín Dvor ák RUSALKA 28.11.2009 Musiikinjohto Ivan Anguélov Ohjaus Richard Jones Lavastus Giles Cadle Puvut Nicky Gillibrand Valaistus Mimi Jordan Sherin Koreografia Linda Dobell Rooleissa mm. Olga Romanko/Elisabet Strid, Vladimir Baykov/Gregory Frank, Erik Fenton/Mika Pohjonen Tanskan Kuninkaallisen oopperan tuotanto 2008 10 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
MUUT OOPPERAT VIERAILUT Iloinen leski: Andrus Mitt, Ritva-Liisa Korhonen Giuseppe Verdi RIGOLETTO (ensi-ilta 2008) Musiikinjohto Luke Dollman/Kari Tikka/Mikko Franck, ohjaus Georg Rootering Rooleissa mm. Francesco Demuro/ Mika Pohjonen/Charles Castronovo, Raimo Laukka/Hannu Niemelä/Paolo Gavanelli/Alberto Gazale, Anna- Kristiina Kaappola/Sirkka Lampimäki/ Aleksandra Kurzak Giacomo Puccini TOSCA (1995) Kari Tikka, Siegwulf Turek Rooleissa mm. Olga Romanko, Vladimir Kuzmenko, Esa Ruuttunen W. A. Mozart TAIKAHUILU (2006) Kurt Kopecky, Jussi Tapola Rooleissa mm. Ville Rusanen/Jussi Merikanto, Tuomas Katajala/Jorma Silvasti, Tove Åman/Tiina Vahevaara, Hannu Forsberg/Jyrki Korhonen Franz Lehár ILOINEN LESKI (2008) Hannu Bister, Jussi Tapola Rooleissa mm. Tiina Vahevaara, Jyrki Anttila, Ritva-Liisa Korhonen, Juha Riihimäki Fredrik Pacius KUNG KARLS JAKT (2007) Harri Karri, Joakim Groth Rooleissa mm. Gabriel Suovanen, Jouni Kokora, Petrus Schroderus, Pauliina Linnosaari/Tove Åman W. A. Mozart COSÌ FAN TUTTE (1999) Kari Tikka, Guy Joosten Rooleissa Tove Åman/Karine Babajanyan, Lilli Paasikivi/Jenny Carlstedt/ Tuija Knihtilä, Tuomas Katajala/Paolo Fanale, Jaakko Kortekangas/Markus Nieminen, Dilbèr, Marco Stella Ilkka Kuusisto GABRIEL, TULE TAKAISIN! (1998) Alminsali Hannu Bister, Jussi Tapola Rooleissa Päivi Nisula, Mia Huhta, Laura Pyrrö, Sauli Tiilikainen, Sari Nordqvist, Simo Mäkinen Richard Strauss NAINEN VAILLA VARJOA (2006) Leif Segerstam, Michael Hampe Rooleissa mm. Marion Ammann, Anna-Lisa Jakobsson, Hannu Niemelä, Kirsi Tiihonen W. A. Mozart FIGARON HÄÄT (1983) Jan Latham-König/Kurt Kopecky, Jussi Tapola Rooleissa mm. Markus Brück/Jaakko Kortekangas, Tove Åman, Tuomas Pursio, Tiina Vahevaara, Riikka Rantanen/Monika-Evelin Liiv Umberto Giordano ANDREA CHÉNIER (2005) Alberto Hold-Garrido, Giancarlo del Monaco Rooleissa mm. Mihail Agafonov, Päivi Nisula/Iano Tamar, Raimo Laukka/ Hannu Niemelä Georges Bizet CARMEN (2007) Alberto Hold-Garrido/Kurt Kopecky, Arnaud Bernard Rooleissa mm. Joseph Wolverton/ Evan Bowers, Andrea Baker/Tuija Knihtilä Giuseppe Verdi LA TRAVIATA (1988) Mikko Franck, Giancarlo del Monaco Rooleissa mm. Kristine Opolais/Sirkka Lampimäki, Giorgio Casciarri VIERAILUT Aulis Sallinen PUNAINEN VIIVA Mariinski-teatteri, Pietari 29.5.2009 Mikko Franck, Pekka Milonoff Rooleissa mm. Jorma Hynninen, Päivi Nisula Einojuhani Rautavaara ALEKSIS KIVI Ilmajoki-halli 21.9.2009 Mikko Franck, Pekka Milonoff Rooleissa mm. Jorma Hynninen, Timo Torikka, Riikka Rantanen, Ville Rusanen SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 11
KONSERTIT "Tätä soittoa kuuntelisi mieluusti useamminkin! Helsingin Sanomat 23.4.2009 12 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
KONSERTIT KOTIMAANKIERTUE JA HUIPPUVIERAILU USA:STA VUODEN 2009 KONSERTTIHUIPPU osui huhtikuulle. Viikon sisällä Kansallisoopperan orkesteri soitti Finlandia-talolla Helsingissä solistinaan maineikas yhdysvaltalainen sopraano Kathleen Battle ja teki kiertueen Mikkelin, Kuopion ja Oulun konserttisaleihin. Kotimaanvierailuilla solistina lauloi baritoni Jorma Hynninen, ja kaikki konsertit johti taiteellinen johtaja ja ylikapellimestari Mikko Franck. Lisäksi yhteensä 16 konsertin vuoteen kuului mm. kahdeksan ilmaista lauantaiiltapäivien matineaa ja yhteistyössä PianoEspoo-festivaalin kanssa toteutettu Duo Victor & Luis del Vallen konsertti päänäyttämöllä. Oopperatalosta löytyi myös kokonaan uusi esityspaikka: TomTom-duo juhli 20-vuotistaivaltaan ilmaiskonsertissa orkesterimontussa. Mikkeli herkutteli poikkeuksellisella konsertilla torstai-iltana, kun Suomen Kansallisoopperan orkesteri aloitti kolmen konsertin kiertueensa täältä. ( ) Ainakin Mikkelin tapauksessa alku oli lupaava, sillä katsomossa istui paljon väkeä, joka ei todennäköisesti koskaan ole käynyt Helsingin Töölönlahden rannalla sijaitsevassa oopperatalossa. Länsi-Savo 25.4.2009 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 13
BALETTI Viihdyn Kansallisbaletissa erittäin hyvin. Olemme sikäli erityisessä asemassa, että saamme työskennellä säännöllisesti niin vierailevien koreografien kuin harjoittajien kanssa. Näin saamme monipuolisen näkökulman siihen, mitä tanssissa tapahtuu juuri nyt. Esitykset ovat tietysti kaikkein tärkeimpiä. Jotta niiden taso olisi jatkuvasti korkealla, tarvitaan jokaista. Tämä on tiimityötä ja tanssijana voin antaa parastani vain kun tukenani on ammattilaisia pukuhuoltajista valaistusmiehiin. Salla Eerola, tähtitanssija Joutsenlampi: Andrew Bowman, Salla Eerola 14 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
BALETTI KANSALLISBALETIN PYRKIMYKSENÄ VUONNA 2009 oli lisätä näkyvyyttään niin kotimaassa kuin maailmallakin - tehdä koko Suomi ylpeäksi omasta kansallisesta baletistaan, mutta saada samalla kansainväliset toimijat tietoisiksi korkeatasoisesta ryhmästä. Kansainväliset vierailut suuntautuivat Macaoon ja Singaporeen, kotimaassa vierailtiin mm. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla. Vuoden 2009 ohjelmisto oli erittäin haastava ja se sisälsi sekä keskeisiä klassisen baletin merkkiteoksia että merkittävien aikamme koreografien nykytanssiteoksia. Yleisöpohjan laajentumiseen ja taiteellisen henkilökunnan jatkuvaan kehittymiseen panostettiin Alminsalin Second Step ja Dance with Dancers -illoissa. Niiden tavoitteena on ollut hakea uusia näkökulmia totuttuihin konsepteihin ja saada myös uusi nuori yleisö löytämään Kansallisbaletin. Vuoden aikana otettiin käyttöön klassisissa balettiryhmissä hyvin yleinen järjestelmä, jossa tanssijat jaetaan tähti-, ensi- ja solistitanssijoihin, tanssijoihin sekä tanssijaharjoittelijoihin. Järjestelmän avulla selkiytettiin ryhmän sisäistä rakennetta ja tavoitellaan myös positiivista näkyvyyttä julkisuudessa. Lisäksi vuoden aikana Kansallisbaletin ja balettioppilaitoksen yhteyttä tiivistettiin ja oppilaitoksen opinto-ohjelmiin tehtiin merkittäviä muutoksia uusien tanssijasukupolvien kasvattamisen takaamiseksi. Kenneth Greve, baletin taiteellinen johtaja Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve on onnistunut uudistamaan suosikkibaletin nykypäivään. Hän on paneutunut ryhmänsä tanssijoihin ja saa heistä irti uusia ulottuvuuksia. Keskisuomalainen Joutsenlammesta 25.10.2009 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 15
BALETTIENSI-ILLAT Stepping Stones: Nicholas Ziegler, Mai Komori John Cranko KUINKA ÄKÄPUSSI KESYTETÄÄN 8.5.2009 Musiikki Kurt-Heinz Stoltze Domenico Scarlattin mukaan Musiikinjohto Luke Dollman Lavastus ja puvut Elisabeth Dalton Valaistus Steen Bjarke Rooleissa mm. Petia Ilieva/Asta Lindholm, Wilfried Jacobs/Samuli Poutanen, Eun-Ji Ha/Mira Ollila, Jani Talo/ Nicholas Ziegler Kenneth Greve (Petipan-Ivanovin mukaan) JOUTSENLAMPI 23.10.2009 Musiikki Pjotr Tšaikovski Musiikinjohto Alexander Walker Lavastus ja puvut Karin Betz Valaistus Mikki Kunttu Projisoinnit Jouka Valkama Rooleissa mm. Salla Eerola/Nikola Márová (vier.)/eun-ji Ha/Petia Ilieva, Andrew Bowman (vier.)/jaakko Eerola/Nicholas Ziegler, Wilfried Jacobs/ Yusuke Hikichi, Samuli Poutanen/ Toru Okada/Frans Valkama/Nikolas Koskivirta KADONNUT SINFONIA 28.2.2009 Musiikinjohto Kurt Kopecky/Mikko Franck Christian Spuck KADONNUT KUVA Musiikki Felix Mendelssohn Bartholdy Lavastus Christian Spuck Puvut Emma Ryott Kenneth Kvarnström HOHTO/SHINE (kantaesitys) Musiikki William Lawes, Mika Vainio, Ludde Hagberg (äänite) Puvut Erika Turunen Valaistus Kenneth Kvarnström, Olli- Pekka Koivunen Uwe Scholz SEITSEMÄS SINFONIA Lavastus ja puvut Uwe Scholz Valaistus Michael Röger 16 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
MUUT BALETIT JA TANSSITEOKSET VIERAILUT Javier Torres (osittain Petipan mukaan) PRINSESSA RUUSUNEN (ensi-ilta 2008) Musiikki Pjotr Tšaikovski Musiikinjohto Eva Ollikainen/Ollitapio Lehtinen/Paul Connelly Rooleissa mm. Linda Haakana/Eun-Ji Ha/Salla Eerola, Samuli Poutanen/ Wilfried Jacobs/Jani Talo/Nicholas Ziegler, Anastasia Dunets/Asta Lindholm/Maki Nakagawa/Minna Tervamäki, Antti Keinänen/Alberto Morino/ Samuli Poutanen, Claire Lonchampt/ Mai Komori Alexei Ratmansky ANNA KARENINA (2007) Musiikki Rodion Štšedrin Musiikinjohto Paul Connelly Lavastus ja puvut Mikael Melbye Valaistus Jørn Melin Projisoinnit Wendall K. Harrington Rooleissa mm. Asta Lindholm/Minna Tervamäki, Nicholas Ziegler/Jani Talo, Henrik Burman/Jarkko Niininen SECOND STEP 20.3.2009 Alminsali Eemu Äikiö: Untitled II (Proposals) Juha Kirjonen: Syytön Minna Tervamäki & Kare Länsivuori: Red on Grey Pekka Yli-Marttila: The Very Moment Marjaterttu Willman: Anchors Aweigh Kaikki kantaesityksiä Natalia Makarova (Petipan mukaan) BAJADEERI (1997) Musiikki Ludvig Minkus Musiikinjohto Alexander Vikulov Lavastus Pier Luigi Samaritani Puvut Anna Kontek Valaistus John B. Read Rooleissa mm. Salla Eerola/Petia Ilieva/Eun-Ji Ha, Jaakko Eerola/Nicholas Ziegler/Denis Matvienko (vier.)/friedemann Vogel (vier.), Maki Nakagawa/ Minna Tervamäki/Ophélie Rodighiero Wayne Eagling & Toer van Schayk PÄHKINÄNSÄRKIJÄ JA HIIRIKU- NINGAS (2002) Musiikki Pjotr Tšaikovski Musiikinjohto Ollitapio Lehtinen Lavastus ja puvut Toer van Schayk Valaistus Steen Bjarke Rooleissa mm. Salla Eerola/Aino Ettala/Petia Ilieva/Mira Ollila/Anu Viheriäranta (vier.), Jaakko Eerola/ Samuli Poutanen/Tamás Nagy (vier.)/ Stanislav Beljajevski/Mathieu Gremillet (vier.), Samuli Poutanen/Toru Okada/ Ville Mäki/Aki Pakarinen, Jarkko Niininen/Henrik Burman, Jouka Valkama/Antti Keinänen KYLIAN EK Jir í Kylián STEPPING STONES (2005) Musiikki John Cage, Anton Webern Lavastus ja valaistus Kees Tjebbes Puvut Joke Visser Mats Ek FLUKE (2007) Musiikki Fläskkvartetten Lavastus ja puvut Bente Lykke Møller Valaistus Erik Berglund SUURIA MESTAREITA GRANDS MAÎTRES (2007) Musiikinjohto Kurt Kopecky David Dawson A MILLION KISSES TO MY SKIN Musiikki J. S. Bach Lavastus David Dawson Puvut Yumiko Takeshima Valaistus Bert Dalhuysen Jir í Kylián PETITE MORT Musiikki W. A. Mozart Puvut Joke Visser Valaistus Joop Caboort Jir í Kylián SECHS TÄNZE Lavastus ja puvut Jir í Kylián Valaistus Joop Caboort BALETTIPALETTI 31.5.2009 Päänäyttämö Suomalaisten tanssikoulujen balettikavalkadi Yhteistyössä Suomen tanssioppilaitosten liiton kanssa Prinsessa Ruusunen: Linda Haakana VIERAILUT John Neumeier LOKKI Macao Cultural Centre, Macao 21.1. ja 22.1.2009 Rooleissa mm. Anastasia Dunets/ Petia Ilieva, Kare Länsivuori/Jani Talo, Wilfried Jacobs/Nicholas Ziegler, Mira Ollila/Asta Lindholm BALETIN ULKOILMATAPAHTUMA Narinkkatori, Helsinki 24.5.2009 Alexei Ratmansky ANNA KARENINA Singapore Arts Festival 29.5. ja 30.5.2009 Singapore Festival Orchestra Rooleissa mm. Minna Tervamäki/ Petia Ilieva, Jani Talo/Nicholas Ziegler, Jarkko Niininen/Henrik Burman KYLIÁN EK Kuopion kaupunginteatteri 11.6. ja 12.6.2009 Jir í Kylián: Stepping Stones Mats Ek: FLUKE KANSALLISBALETIN TÄHTIHETKIÄ Louhisali, Espoo 3.10.2009 Mm. Jir í Kylián: Petite Mort ja Sechs Tänze SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 17
BALETTIOPPILAITOS Liisa Ihmemaassa PÄIVITYKSIÄ OPETUSSUUNNITELMAAN KANSALLISOOPPERAN BALETTIOPPILAITOS on osa Suomen virallista koulutusjärjestelmää. Maamme ainoana klassiseen balettiin keskittyvänä oppilaitoksena se jatkaa ja kehittää suomalaisen baletin perinnettä. Oppilaitoksen toimialue on valtakunnallinen ja kansainvälinen. Aktiivinen yhteistyö Suomen Kansallisbaletin, kotimaisen tanssikoulutuksen toimijoiden sekä kansainvälisten koulujen kanssa on olennainen osa oppilaitoksen toimintatapaa. Vuonna 2009 keskityttiin opetussuunnitelman päivittämiseen sekä opetuksen arviointimenetelmiin liittyvään kehitystyöhön. On erityisen tärkeää, että balettiopetuksen kehitystä seurataan vertaamalla sitä kansainväliseen tasoon. Opetussuunnitelmaa tarken- 18 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
BALETTIOPPILAITOS nettiin tästä lähtökohdasta tavoitteena monipuoliset, teknisesti korkeatasoiset ja persoonalliset tanssijat. Päivitetty opetussuunnitelma kattaa sekä perusopetuksen että ammatillisen koulutuksen. Vuoden 2009 aikana kehitettiin myös oppilas- ja opiskelijahuollon käytäntöjä ja seurattiin opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Fysioterapeutin palvelut vakiinnutettiinkin osaksi oppilaitoksen toimintaa. Henkilökunnan koulutuksia jatkettiin edelleen opetushenkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2009 mm. baletin tekniikkaan, anatomiaan ja fysiologiaan sekä henkiseen valmennukseen liittyen. Lisäksi pidettiin yllä jo vakiintuneita kansainvälisiä kontakteja ja laajennettiin yhteyksiä klassisen baletin oppilaitoksiin ulkomailla. Opiskelijat ovat osallistuneet ahkerasti myös kilpailuihin, kuten kansainvälisiin balettikilpailuihin Helsingissä ja Ruotsin Morassa. Esityksiä tuotettiin aktiivisesti Alminsaliin, Aleksanterin teatteriin ja erilaisiin tapahtumiin. Nuoriso- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat mm. kantaesittivät Marilena Fontouran teoksen Liisa Ihmemaassa Alminsalissa joulukuussa. Haaveenani on päästä jonain päivänä tanssimaan Joutsenlammen prinssin roolissa ja balettioppilaitoksessa opiskellessa pääsee jo nyt aika lähelle sitä, kun saa olla mukana Joutsenlammessa. Paavali Hannikainen, nuorisoaste 7 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 19
YLEISÖYHTEISTYÖ Tarina Tarina TAIDETTA JA HYVINVOINTIA MAHDOLLISIMMAN MONELLE Kaikkein paras kouluprojekti ikinä! Olin surullinen kun esitys oli ohi! Kunpa saisimme toisen kerran! Keski-Espoon koulun oppilas Tarina Tarina -projektista YLEISÖYHTEISTYÖN KAUTTA KANSALLISOOPPERA haluaa olla rikastavasti läsnä mahdollisimman monen suomalaisen elämässä. Lapsille ja nuorille suunnattujen esitysten lisäksi yleisöyhteistyö keskittyy sellaisten uusien toimintatapojen kehittämiseen, joilla tavoitetaan vakiintuneiden toimintamuotojen ulottumattomissa olevia ryhmiä. Yhteistyö koulujen kanssa on demokraattisin tapa saavuttaa eri väestöryhmät, ja koulujen kanssa toteutettavat projektit olivatkin keskeisellä sijalla toiminnassa vuonna 2009. Kansallisooppera on tuottanut koululaisoopperoita 5. 6.-luokkalaisten kanssa jo vuosia, ja Atso Almilan uutta Auringonkukat-oopperaa esitti syksyn aikana yhdeksän koulua eri puolilla Suomea. Kymmenet koululais- ja opiskelijaryhmät osallistuivat myös erilaisiin työpajoihin ja tutustuivat Oopperan toimintaan. Oopperoiden ja balettien pääharjoituksia seurasi kaikkiaan 5 588 koululaista ja opiskelijaa. 20 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
YLEISÖYHTEISTYÖ ESITYKSET LAPSILLE Auringonkukat Puhuva rumpu Kouluissa toteutettiin myös useita erityisryhmille räätälöityjä musiikki- ja draamaprojekteja. Helsingin ruotsinkieliset 4.-luokkalaiset tekivät historiallisen aikamatkan Herttoniemen kartanossa, ja 7.-luokkalaiset erityisoppilastytöt osallistuivat itsetuntemusta painottavaan rooliasu- ja valokuvausprojektiin. Kahden espoolaiskoulun oppilaat toteuttivat afrikkalaistaruun perustuvan esityksen Tarina Tarina, ja kahden vantaalaiskoulun 6.-luokkalaiset tutustuivat toisiinsa Pohjalaisten teemoihin perustuvassa projektissa, joka onnistui ennaltaehkäisemään erilaisuuden aiheuttamia ongelmia samaan yläkouluun siirryttäessä. Lisäksi työskenneltiin sellaisten ryhmien kanssa, joilla on jo oman harrastuksen kautta erityiskiinnostus musiikkiteatteria kohtaan. Yhteistyössä Vantaan musiikkiopiston oppilaiden kanssa toteutettiin Tähtitaivaan starat -musikaali ja pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Savonlinnan taidelukion kanssa konsertti japanilaisanimaatioiden sävelmistä. Vuonna 2009 vakiintuivat toiminnan osaksi myös Kansallisoopperan kuoron laulajien konserttivierailut vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoivakoteihin. Taiteella ja osallistavalla toiminnalla on merkittäviä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia, joista mahdollisimman monella tulisi olla tilaisuus nauttia. ESITYKSET LAPSILLE PUHUVA RUMPU Lyömäsoitinseikkailu maailman ympäri yli 4-vuotiaille. Esiintyjinä mm. Kansallisoopperan orkesterin lyömäsoittajat. Ensi-ilta päälämpiössä 23.1.2009. PAPPA BACH Hilpeän barokkinen pienoisooppera säveltäjämestarin elämästä yli 5-vuotiaille. Esiintyjinä mm. Hannu Forsberg ja Helsingin Kamarikuoron laulajia. Lisäksi lukuisia eri projektien tuloksina syntyneitä esityksiä. Lopulta esiintymispäivä koitti, päivä lähes tähtenä. ( ) Syksyn projekti oli hieno. Ymmärrämme nyt miten kova työ oopperan sujuvassa esittämisessä on ja miten monta asiaa siihen liittyy. Moni meistä varmaan haluaa tutustua jatkossakin oopperaan, vaikkakin saisi olla vain katsomon puolella. Kajaanin normaalikoulun 5B-luokkalainen Pietari Airakorpi Auringonkukat-koululaisoopperasta SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 21
KOKO SUOMEN KANSALLISOOPPERA Dance with Dancers KOKO SUOMEN PALVELEMINEN ON SUOMEN KANSALLISOOPPERAN KESKEINEN STRATEGINEN TAVOITE. Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen OULU Lastenooppera Pappa Bach, Oulun kaupunginteatteri 19.2. Kansallisoopperan orkesterin konsertti, Madetojan sali 25.4. KAJAANI Koululaisooppera Auringonkukat, Kajaanin normaalikoulu 27.11. YLIVIESKA Balettioppilaitoksen vierailu, Ylivieskatalo Akustiikka 29.9., 29.9. ja 30.9. Illan täydellisyyttä on täysin mahdotonta edes kuvailla muille. Se oli pala unta, josta ei ikinä halua herätä. Uni, joka seuraavana päivänä saa ihmisen ottamaan loparit duunista tai jättämään tylsän poikaystävän. Ensin pakahtui, sitten rakastui, itki ja tuskastui. Not your average Saturday nite out. Kiitos. Kävijän palaute Dance with Dancers -tapahtumasta KUOPIO Kansallisoopperan orkesterin konsertti, Kuopion Musiikkikeskus 24.4. Kylián Ek, Kuopion kaupunginteatteri 11.6. ja 12.6. Lastenooppera Pappa Bach, Kuopion kaupunginteatteri 17.11. ja 18.11. ILMAJOKI Rautavaara: Aleksis Kivi, Ilmajokihalli 21.9. PIEKSÄMÄKI Lastenooppera Pappa Bach, Kulttuurikeskus Poleeni 10.11. ja 11.11. SAVONLINNA Savonlinnan taidelukion opiskelijoiden konsertti, Kansallisooppera 7.11. 22 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
KOKO SUOMEN KANSALLISOOPPERA On hienoa, että Ooppera tarjoaa myös heille, jotka eivät itse pääse paikan päälle oopperataloon, mahdollisuuden nauttia kokeatasoisista musiikkiesityksistä. Asukkaiden kommentit konsertin jälkeen olivat poikkeuksetta myönteisiä. Kiiteltiin esiintyjien lämpöä ja taitoa huomioida yleisönsä sekä tietysti ammattitaitoa. Askartelunohjaaja Marja Nurminen, Espoonlahden hoivakoti MIKKELI Kansallisoopperan orkesterin konsertti, Mikaeli 23.4. VANTAA (mm.) Musikaali Tähtitaivaan starat, Martinus-sali 26.3., 27.3. ja 28.3. Konsertti, Metsonkoti 20.10. Konsertti, Simonkoti 26.10. Konsertti, Hakunilan päivätoimintakeskus 9.11. Puhuva rumpu, Lumon monitoimikeskus 18.11. Konsertti, Suopursun palvelutalo 23.11. Koululaisooppera Auringonkukat, Päiväkummun koulu 23.11. Koululaisooppera Auringonkukat, Mikkolan koulu 4.12. KAUNIAINEN Koululaisooppera Auringonkukat, Mäntymäen koulu 25.11. ESPOO (mm.) Papa Haydn -koululaiskonsertti, Sellosali 4.2. Lasten taidetalo Pikku-Auroran Oopperahuhtikuu 1.-30.4. Baletin tähtihetkiä, Louhisali 3.10. Konsertti, Servicehuset i Esbo Centrum 16.10. Konsertti, Taavinkoti 19.10. Konsertti, Carema-hemmet Hulda & Malva 20.10. Konsertti, Puolarmetsän sairaala 9.11. Konsertti, Aurorakoti 16.11. Konsertti, Espoonlahden hoivakoti 30.11. HELSINKI (mm.) Baletin ulkoilmatapahtuma, Narinkkatori 24.5. Taiteiden yö 21.8. Ooppera lounge nuorille aikuisille, Alminsalin lämpiö 26.8. Dance with Dancers, Alminsali 21.11. Koululaisooppera Auringonkukat, The English School 30.11. Koululaisooppera Auringonkukat, Pikku-Huopalahden koulu 1.12. Koululaisooppera Auringonkukat, Arabian peruskoulu 2.12. Koululaisooppera Auringonkukat, Itä-Helsingin musiikkikoulu 3.12. ILMAJOKI OULU YLIVIESKA KAUNIAINEN VANTAA ESPOO ESPOO HELSINKI SAVONLINNA MIKKELI KAJAANI KUOPIO PIEKSÄMÄKI TV JA RADIO Einojuhani Rautavaara: Aleksis Kivi YLE Radio 1 10.10. Aulis Sallinen: Punainen viiva YLE Teema 29.11. SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 23
YMPÄRISTÖ Käytöstä poistuneet rooliasut tekivät kauppansa Taiteiden yön kirpputorilla. UUSI YMPÄRISTÖPOLITIIKKA MÄÄRITTELEE TAVOITTEET KORKEALAATUISTEN OOPPERA- JA BALETTIESITYS- TEN toteuttamiseen liittyy eriasteisia ympäristövaikutuksia. Ne otetaan huomioon produktioiden koko elinkaaren ajan varhaisesta suunnitteluvaiheesta aina produktion purkamiseen ja ohjelmistosta poistamiseen asti. Puvut ja lavasteet valmistetaan kestämään kulutusta ja esityskertoja, ja laadukkaita materiaaleja myös uusiokäytetään. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on tehokasta, ja oopperatalo lämpenee näyttämöltä talteen otetulla kierrätyslämmöllä. Ympäristövaikutuksia on kuitenkin haluttu vähentää entisestään ja tätä silmällä pitäen Kansallisoopperalle laadittiin vuonna 2009 ympäristöpolitiikka ja kolmivuotinen ympäristöohjelma. Ympäristöpolitiikan avulla toiminnalle määriteltiin selkeät tavoitteet, kuten sähkön, lämmön ja veden kulutuksen sekä jätemäärien vähentäminen, jätteiden lajittelun ja materiaalien käytön 24 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009
YMPÄRISTÖ tehostaminen, ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen, kemikaalien turvallisen käytön varmistaminen sekä mm. logistiikan tehostaminen ja henkilökunnan kannustaminen hyötyliikuntaan. Ympäristöohjelman mukaisesti esimerkiksi seka- ja paperijätemääriä halutaan supistaa 30 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. "Tunnemme vastuuta ympäristöstä ja yhteistyössä toteutamme ympäristöohjelmaamme. Koulutuksen ja informoinnin avulla varmistamme, että jokainen on tietoinen omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa ympäristöasioihin. Sovittujen avainlukujen avulla seuraamme jatkuvasti ympäristötyömme tasoa ja tulosta. Noudatamme ympäristölainsäädännön vaatimuksia ja toimimme ennaltaehkäisevästi tulevaisuuden haasteiden edessä", ympäristöpolitiikassa sanotaan. Strateginen työ ympäristökysymysten parissa jatkuu vuonna 2010. Monipuolista hyötyä vuokratuotannoista Yhteistuotannot muiden ooppera- ja tanssitalojen kanssa sekä vuokraproduktiot talojen kesken tuottavat taiteellista, taloudellista ja ekologista hyötyä. Vuonna 2009 Kansallisoopperan päänäyttämölle vuokrattiin Falstaff Wienistä ja Rusalka Kööpenhaminasta, ja Isän tyttö ostettiin Savonlinnasta. Kansallisoopperasta vuokrattiin Madama Butterfly Palermoon, Ruusuritari Graziin ja Hampuriin ja Carmen Bilbaoon sekä Kevätuhrin puvut Monte Carloon ja Petrushkan puvut Poriin. "Työkulttuuri on yhä enemmän menossa siihen suuntaan, että etsitään ekologisempia ja turvallisempia vaihtoehtoja. Kemiapuolella pystymme vaikuttamaan siihen paljonkin, käytämme mm. yhä enemmän myrkyttömiä, vesiohenteisia materiaaleja. Työntekijät ovat näissä asioissa hyvin tiedostavia. He seuraavat, mitä hyviä materiaaleja markkinoille on tullut ja tekevät ehdotuksia." Lavastamon päällikkö Tapio Säkkinen SUOMEN KANSALLISOOPPERAN VUOSIKERTOMUS 2009 25
KORT PÅ SVENSKA Falstaff Rusalka: Olga Romanko, Erik Fenton ETT CENTRALT STRATEGISKT MÅL för Finlands Nationalopera är att betjäna hela landet. År 2009 kunde detta mål konkretiseras på många sätt. I februari ingicks ett nytt inspelningsavtal med orkestern vilket möjliggör framföranden i tv och radio. Redan i oktober kunde publiken lyssna på operan Aleksis Kivi i radion, och i november framfördes Det röda strecket i tv. Efter en paus på flera år gästspelade Nationaloperan också bl.a. i Ilmajoki och på Kuopio Dansfestival, och i maj arrangerades en gratis allmän förevisning av balettsäsongen på Narinkkatorget i Helsingfors. Under verksamhetsåret gjordes också flera internationella gästspel: baletten uppträdde i Macao och Singapore medan operan besökte S:t Petersburg. 26 FINLANDS NATIONALOPERAS ÅRSREDOVISNING 2009
KORT PÅ SVENSKA Nationaloperan nådde människorna i hela landet också via olika publiksamarbetsprojekt. Nio skolor på olika håll i Finland satte upp skoloperan Auringonkukat. Denna glimt in i operans värld var en oförglömlig upplevelse för skoleleverna och samtidigt också ett värdefullt tillfälle för de professionella artisterna att arbeta med barn. I skolorna genomfördes också ett flertal skräddarsydda musik- och dramaprojekt för specialgrupper: bland annat gjorde de svenskspråkiga fjärdeklassisterna i Helsingfors en historisk tidsresa på Hertonäs gård. Körartisterna uppträdde på tio vårdanstalter i södra Finland. Dessa små konserter var till stor glädje för de boende på vårdanstalterna, eftersom de inte själva kan bevista operahusets föreställningar. Denna typ av besök kommer också att finnas på agendan under kommande år. Vår huvudsakliga uppgift är ändå att bjuda på opera och balett i operahuset vid Tölöviken, och vi strävar alltid efter att bjuda på en hög konstnärlig nivå. Under årets lopp arrangerades 264 föreställningar, av vilka 187 framfördes på huvudscenen och 33 i Almisalen. Beläggningen för huvudscenen var hög, hela 83 %. Den allmänna recessionen har alltså inte inverkat på publikens vilja att besöka operans och balettens värld. Publiken var också nöjd med vad den såg och hörde: 99 % av åskådarna var nöjda med sitt besök (63 % mycket nöjda och 36 % ganska nöjda). Jag vill framföra ett varmt tack till den inspirerande publiken, vår kunniga personal och alla samarbetspartner. Vi fortsätter att med gemensamma krafter aktivt bygga upp en framtid för opera- och balettkonsten. Päivi Kärkkäinen, chefdirektör 348 FÖRESTÄLLNINGAR 53 FÖRESTÄLLNINGAR UTANFÖR OPERAHUSET 264 AVGIFTSBELAGDA FÖRESTÄLLNINGAR 130 OPERAFÖRESTÄLLNINGAR 81 BALETTFÖRESTÄLLNINGAR 34 FÖRESTÄLLNINGAR FÖR BARN OCH UNGDOMAR 7 KONSERTER 12 FÖRESTÄLLNINGAR AV BALETTLÄROANSTALTEN 18 OPERAPRODUKTIONER 11 DANS- OCH BALETTPRODUKTIONER 5 OPERAPREMIÄRER 3 DANS- OCH BALETTPREMIÄRER 82 % BELÄGGNING FÖR AVGIFTSBELAGDA FÖRESTÄLLNINGAR 258 200 BESÖKARE PÅ NATIONALOPERANS EVENEMANG 251 000 ÅSKÅDARE PÅ AVGIFTSBELAGDA OCH GRATIS FÖRESTÄLLNINGAR 544 MÅNADSAVLÖNADE ANSTÄLLDA 51,2 MN VERKSAMHETSKOSTNADER TOTALT 9,8 MN VERKSAMHETSINTÄKTER 40,1 MN BIDRAG (INKLUSIVE BL.A. BIDRAG FRÅN KOMMUNERNA I HUVUDSTADSREGIONEN SAMT STATENS ALLMÄNNA BIDRAG FRÅN TIPSMEDEL) FINLANDS NATIONALOPERAS ÅRSREDOVISNING 2009 27
KORT PÅ SVENSKA Pappas flicka Rusalka ÅR 2009 PRODUCERADE Finlands Nationalopera högklassiga upplevelser för befolkningen i hela Finland och nådde även nya publikgrupper. Radiosändningen av Einojuhani Rautavaaras opera Aleksis Kivi och gästspelet i Ilmajoki, televiseringen av Aulis Sallinens verk Det röda strecket, konsertturnén till S:t Michel, Kuopio och Uleåborg samt konserterna i vårdhemmen i huvudstadsregionen är ypperliga exempel på Nationaloperans landvinningar utanför operahuset. Programutbudets mångsidighet återspeglades både i det stora antalet verk som uppfördes under verksamhetsåret och i valet av operor. Hösten 2009 inleddes med inte mindre än fem operor. En ny landvinning utgjorde bl.a. Antonín Dvor áks opera Rusalka, som i november 28 FINLANDS NATIONALOPERAS ÅRSREDOVISNING 2009
KORT PÅ SVENSKA fick sin premiär på huvudscenen för första gången i Nationaloperans historia. Inhemska operor har alltid spelat en viktig roll i vår repertoar. Detta märktes även i 2009 års repertoar, då tre finska operor, Kortekangas Pappas flicka, Madetojas Österbottningar och Rautavaaras Aleksis Kivi, uppfördes som nya produktioner. Under år 2009 användes Almisalen i allt högre grad för föreställningar, och de nya produktionerna för denna scen har planerats också för turnébruk. Den första av dessa produktioner var Aleksis Kivi. Nationaloperans vision att nå toppen inom konstvärlden genom kreativitet och kompetens realiseras förutom på konstnärlig nivå även genom kontinuerligt och långsiktigt utvecklingsarbete inom organisationen och verksamhetskulturen. Under år 2009 satsade vi på öppen växelverkan och begrundade organisationens verksamhetssätt och deras utveckling. Vi bör med fördel fortsätta med detta arbete även under kommande år. Così fan tutte: Markus Nieminen, Paolo Fanale Mikko Franck, operachef Olli Kortekangas opera är i allra högsta grad en opera om oss själva. Den bildar ett slags syntes av våra tidigare stora folkliga operor och utgör en urban fortsättning på dem. Hufvudstadsbladet om Pappas flicka 26.1.2009 FINLANDS NATIONALOPERAS ÅRSREDOVISNING 2009 29
KORT PÅ SVENSKA FLUKE Förlorad tablå NATIONALBALETTENS STRÄVAN ÅR 2009 var att öka sin synlighet både i hemlandet och ute i världen att göra hela Finland stolt över landets egen nationella balett, men samtidigt också att göra internationella aktörer medvetna om den högklassiga gruppen. Internationella gästspel gjordes i Macao och Singapore, och hemma i Finland besökte Nationalbaletten bl.a. Kuopio Dansfestival. Repertoaren 2009 var mycket utmanande och innehöll både centrala klassiska balettverk och nutidsverk av vår tids mest betydande koreografer. Vi satsade på att bredda publikunderlaget och kontinuerligt utveckla den konstnärliga personalen genom att anordna Second Step- och Dance with Dancers-aftnar i Almisalen. Syftet 30 FINLANDS NATIONALOPERAS ÅRSREDOVISNING 2009
KORT PÅ SVENSKA med dessa var att söka nya infallsvinklar i invanda koncept och att locka den nya unga publiken till Nationalbaletten. År 2009 tog vi också i bruk ett system som är mycket allmänt inom klassiska balettkompanier, enligt vilket dansarna indelas i stjärndansare, premiärdansare, solister, dansare och danspraktikanter. Detta system förtydligar gruppens inre struktur och strävar efter en positiv synlighet i offentligheten. Under årets lopp intensifierades dessutom kopplingen mellan Nationalbaletten och balettläroanstalten, och betydande ändringar gjordes i läroanstaltens studieprogram för att garantera framväxten av nya generationer av dansare. Konstnärsträff för barn med Linda Haakana. Kenneth Greve, balettchef Nationalbalettens nya treverksafton i samtida tecken bjuder på en dansmässigt och danstekniskt övertygande tolkning av högst krävande koreografi. Hufvudstadbladet om Förlorad symfoni 2.3.2009 FINLANDS NATIONALOPERAS ÅRSREDOVISNING 2009 31
32 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2009
SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009 JA TILINPÄÄTÖS 31.12.2009 TOIMINTAKERTOMUS... 34 TULOSLASKELMA... 49 TASE... 50 RAHOITUSLASKELMA... 52 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 53 HALLITUKSEN JA PÄÄJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET... 61 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 61 TILINTARKASTUSKERTOMUS... 62 ORGANISAATIO... 63 HALLINTONEUVOSTO... 64 HALLITUS... 66 JOHTAJAT... 68 TILINTARKASTAJAT... 68 KANSALLISOOPPERAN 100-VUOTISJUHLAN NEUVOTTELUTOIMIKUNTA... 69 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2009 33
TOIMINNAN PÄÄPIIRTEET PÄÄNÄYTTÄMÖN ESITYSTEN MÄÄRÄ Muut esitykset Baletti Ooppera 250 VUONNA 2009 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN operatiivinen johto jatkoi ja syvensi edelleen vuonna 2007 aloitettua kehittämistoimintaa. Operatiivisen johdon muodostivat pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, oopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck, baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve ja tekninen johtaja Timo Tuovila. 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Päänäyttämön maksullisten esitysten määrä Vuonna 2007 päänäyttämö oli suljettu 6 kk:n ajan peruskorjauksen vuoksi. Keskeisimpinä strategisina tavoitteina olivat edellisen toimintavuoden tapaan korkea taiteellinen taso koko Suomen palveleminen ja erilaisten entisten ja uusien yleisöryhmien tavoittaminen kokonaisvaltaisten ja koskettavien asiakaskokemusten tarjoaminen yhteistyön kehittäminen muun taidemaailman kanssa yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin sekä esimies- ja yhteistyötaitojen kehittäminen organisaation tehostaminen vastuita selkeyttämällä Taiteellisen toiminnan suunnittelusta ja siten myös sen tasosta vastaavat oopperan ja baletin taiteelliset johtajat. Heidän pyrkimyksenään oli vuonna 2009 korottaa sisäistä tavoitetasoa, ja myös vierailijavalinnoissa pyrittiin mahdollisimman korkeaan tasoon. Koko Suomen palvelemisen tavoitetta toteutettiin monin tavoin. Helmikuussa 2009 solmittu uusi tallennesopimus orkesterin kanssa mahdollisti radio- ja tv-taltioinnit, ja kaksi esitystä saatiin toteutettua jo syyskaudella yhteistyössä YLEn kanssa. Kaikilla suomalaisilla oli tilaisuus seurata Aleksis Kivi -oopperaa radiosta lokakuussa ja Punaista viivaa televisiosta marraskuussa. Monen vuoden tauon jälkeen oopperaesityksiä vietiin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kun Aleksis 34 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2009
TOIMINNAN PÄÄPIIRTEET Kivi esitettiin syyskuussa Ilmajoella. Baletti vieraili Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla kahden teoksen kokonaisuudella Kylián Ek. Uutta yleisöä tavoiteltiin myös ilmaistapahtumassa Helsingin Narinkkatorilla toukokuussa. Kansainväliset vierailut käynnistettiin niin ikään uudelleen: Baletti vieraili Macaossa ja Singaporessa, ooppera Pietarissa. Vierailut rahoitettiin vuoden 2007 tuloksesta muodostetun käyttörahaston turvin. ESITYSTEN MÄÄRÄ Maksuttomat esitykset Maksulliset esitykset 500 400 Uusia yleisöjä tavoiteltiin myös muin kuin maantieteellisin perustein. Edellisvuoden tapaan nuoria aikuisia kutsuttiin näytäntöihin, joiden lipun hintaan sisältyi myös yhteinen illanvietto. Dance with Dancers -klubitapahtumassa yleisöllä oli mahdollisuus paitsi seurata tanssia, myös tanssia yhdessä Kansallisbaletin tanssijoiden kanssa. Lapsille suunnattuja esityksiä oli ohjelmistossa useita, ja koulujen kanssa toteutettiin erilaisia yhteistyöprojekteja. Kansallisoopperan kuoron laulajat puolestaan konsertoivat useissa vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitolaitoksissa pääkaupunkiseudulla. 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Esitysten määrä Luku sisältää kaikki esityspaikat. Vuonna 2007 päänäyttämö oli suljettu 6 kk:n ajan peruskorjauksen vuoksi. Toimintavuoden aikana organisaation rakennetta ja vastuualueita täsmennettiin. Henkilöstösuunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota vakinaisten ja määräaikaisten työsuhteiden tarkoituksenmukaisuuteen, ja tammikuussa vakinaistettiin 26 määräaikaisen tanssijan työsuhteet. Koko vuoden jatkunut esimiesvalmennus on vahvistanut yhteistä arvopohjaa ja toimintakulttuuria sekä kehittänyt yhteistyötaitoja. Samoihin päämääriin on tähdännyt henkilöstön ja johdon välistä keskusteluyhteyttä vahvistavan HYVE-ryhmän toiminta sekä koko henkilökunnalle avoimet opintopiirit. Useilla organisaation tasoilla tehtiin toimintavuoden aikana merkittävää kehitystyötä. Ohjelmistosuunnittelun prosessia aikaistettiin, ja budjetointiprosessia ja budjettiseurantaa kiinteytettiin. Ympäristöstrategiaa ja viestintästrategiaa työstettiin, ja riskien kartoituksen jälkeen määriteltiin riskienhallinnan periaatteet. Turvallisuusselvityksen perusteella laadittiin turvallisuusstrategia ja valittiin uusi turvallisuuspalvelujen tuottaja. Toimitilat kartoitettiin, tavoitteena tehostaa tilojen käyttöä ja löytää mm. tilat uudelle harjoitussalille. Niin ikään käynnistettiin televiestintäjärjestelmän uudistamisprosessi. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2009 35
ESITYSTOIMINTA TÄYTTÖASTE 100 90 80 70 60 VUONNA 2009 TUOTETTIIN 4 ooppera- ja 3 balettiensiiltaa päänäyttämölle sekä 1 oopperaensi-ilta Alminsaliin. Lisäksi päänäyttämöllä nähtiin 17 muuta ooppera- ja balettiproduktiota (14 produktiota vuonna 2008). Päänäyttämöllä oli 187 maksullista esitystä (171 vuonna 2008) ja Alminsalissa 33 maksullista esitystä (55 vuonna 2008). Esityksiä oopperatalon ulkopuolella oli 26 (17 vuonna 2008), joista kaikkiaan 5 oli ulkomailla. Kaikki esityspaikat mukaan luettuina maksullisten esitysten kokonaismäärä oli 264 (259 vuonna 2008). 50 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kaikkien maksullisten esitysten täyttöaste (%) Vuonna 2009 yleisö täytti maksulliset esitykset 82-prosenttisesti (87 % vuonna 2008). Päänäyttämön maksullisten esitysten täyttöaste oli hiukan korkeampi, 83 % (87 % vuonna 2008). Maksullisia esityksiä seurasi yhteensä 224 858 katsojaa (218 713 katsojaa vuonna 2008). Taloustutkimus Oy:llä teetetyn tutkimuksen perusteella asiakastyytyväisyys oli erinomainen: 99 % katsojista oli tyytyväisiä käyntiinsä (63 % erittäin tyytyväisiä ja 36 % melko tyytyväisiä). Maksuttomia esityksiä (mm. yleisökenraalit, avoimet pääharjoitukset, koululaisoopperat, ilmaiskonsertit) oli vuonna 2009 kaikkiaan 84, ja niitä seurasi yhteensä noin 26 200 katsojaa (92 esitystä ja noin 33 200 katsojaa vuonna 2008). Lisäksi erilaisiin taidekasvatusprojekteihin osallistui yleisöyhteistyön puitteissa 2 369 henkilöä, ja muihin yleisötilaisuuksiin sekä opastetuille kiertokäynneille osallistuneen yleisön määrä oli noin 11 500. Kaiken kaikkiaan Kansallisoopperan järjestämissä tilaisuuksissa oli noin 258 200 kävijää (noin 267 900 kävijää vuonna 2008). Oopperatalon tiloja vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille. Vuonna 2009 päänäyttämöllä oli 3 Helsingin kansainvälisen balettikilpailun tilaisuutta. Alminsalissa puolestaan järjestettiin 12 Helsingin juhlaviikkojen, 5 Suomalaisen Kamarioopperan ja 5 Helsingin kansainvälisen balettikilpailun tuottamaa esitystä. Näissä 36 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2009
ESITYSTOIMINTA vierailevissa tilaisuuksissa oli yhteensä 9 451 katsojaa. Lisäksi oopperatalossa järjestettiin kokouksia, konferensseja ja muita tilaisuuksia. Vuoden 2009 ohjelmisto esitteli laajasti uutta ja vanhaa kotimaista oopperaa: Olli Kortekankaan tuore Isän tyttö kuvasi koskettavasti maamme lähihistorian vaiheita, kansallisoopperastamme Pohjalaisista nähtiin ohjaaja Jussi Tapolan uusi tulkinta ja Pekka Milonoff ohjasi Alminsaliin Einojuhani Rautavaaran oopperan Aleksis Kivi. Myös Antonín Dvor ákin Rusalka nähtiin ensimmäistä kertaa Kansallisoopperan historiassa Richard Jonesin ohjauksena. Balettiohjelmiston suosikkeihin kuului uusi Joutsenlampi, Kenneth Greven ensimmäinen oma koreografia Kansallisbaletille. Ensi-iltateosten joukossa oli myös John Crankon balettikomedia Kuinka äkäpussi kesytetään sekä Kadonnut sinfonia -ilta, jossa Uwe Scholzin ja Christian Spuckin koreografioiden lisäksi nähtiin Kenneth Kvarnströmin kantaesitysteos Hohto/Shine. KÄVIJÖIDEN MÄÄRÄ 350 300 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kävijöiden määrä (tuhatta) Luku sisältää esitysten katsojien lisäksi kaikkiin muihin Kansallisoopperan tilaisuuksiin osallistuneet kävijät. Vuonna 2007 päänäyttämö oli suljettu 6 kk:n ajan peruskorjauksen vuoksi. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2009 37
HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 700 Toistaiseksi voimassa olleista työsuhteista suurin osa päättyi eläkkeelle jäämisen vuoksi. 600 500 400 300 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuukausipalkkaisen henkilökunnan määrä vuoden lopussa Tiettyjä henkilöstöryhmiä koskevaa, vuonna 2006 aloitettua työn vaativuuden arviointiprojektia on jatkettu, tavoitteena uuden palkkausjärjestelmän luominen. Projektin piiriin on kuulunut noin 270 Oopperan työtehtävää ja työntekijää. Uutta palkkausjärjestelmää kehitettiin vuoden 2009 aikana, ja kehitystyö jatkuu vuonna 2010. Kansallisoopperan työnantajaliittona on vuodesta 2008 lähtien toiminut Erityispalvelujen Työnantajaliitto, joka on yksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenliitoista. Yhteistoiminta SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖN palveluksessa työskentelee pysyvästi merkittävä joukko eri alojen ammattilaisia. Vuoden 2009 lopussa henkilöstöön kuului yhteensä 306 taiteellisissa tehtävissä, 163 teknisillä osastoilla ja 64 hallinnollisissa tehtävissä työskentelevää henkilöä. Lisäksi vuoden aikana Kansallisoopperan työskentelyyn osallistui 944 tunti- ja suoritepalkkaista työntekijää, joista noin 65 % taiteellisissa tehtävissä. Vuoden 2009 lopussa säätiön palveluksessa työskenteli yhteensä 544 kuukausipalkkaista työntekijää (546 edellisen vuoden lopussa). Työsuhteista 460 oli vakituista (440 edellisenä vuonna) ja 84 määräaikaista (106 edellisenä vuonna). Henkilökuntamäärä supistui vuonna 2007 täsmennetyn tervehdyttämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2009 aikana alkoi 30 kuukausipalkkaista toistaiseksi voimassaolevaa ja 73 määräaikaista työsuhdetta. Vuoden aikana päättyi 30 kuukausipalkkaista toistaiseksi voimassaolevaa ja 49 määräaikaista työsuhdetta. Kansallisoopperan YT-neuvottelukuntaan kuuluvat eri työntekijäryhmien luottamusmiehet sekä työnantajan edustajat, ja sen puheenjohtajana toimii pääjohtaja. Henkilöstön ja johdon välistä epävirallista keskusteluyhteyttä ylläpitää vuonna 2008 perustettu HYVE-ryhmä, johon kuuluvat henkilöstön edustajina työntekijäyhdistysten puheenjohtajat ja luottamusmiehet, hallituksen ja hallintoneuvoston henkilökuntajäsenet sekä työnantajan edustajina kaikki johtajat ja henkilöstöpäällikkö. Muita yhteistoiminnan muotoja ovat mm. työsuojelu-, ruokala- ja tasa-arvotoimikunnat. Myös henkilöstölehti Operaatioiden toimituskunnassa on työntekijöillä omat edustajansa. Koulutus, kehittäminen ja työhyvinvointi Kansallisooppera tukee henkilöstön kouluttautumista ja kehittymistä työtehtävissään. Koulutustarpeet tarkistetaan säännöllisissä kehityskeskusteluissa. Esimies- ja yhteistyötaitojen kehittäminen on ollut erityisenä painopisteenä vuodesta 2008 alkaen. Yhteiseen esimies- 38 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2009
HENKILÖSTÖ valmennukseen on osallistunut tänä aikana lähes 30 esimiestä. Valmennus jatkui kuukausittain koko vuoden 2009 ajan, ja sen yhteydessä konkretisoitiin strategisia tavoitteita ja niiden toteuttamista organisaation eri osissa ja eri tasoilla. Valmennukseen osallistuneille johtajille ja esimiehille on vuosien 2008 ja 2009 aikana tehty 360-asteen arviointi kahdesti. Sama 360-arviointi toteutettiin tekniikan apulaispäälliköille ja muille esimiestehtävissä toimiville ensimmäisen kerran vuonna 2009. Sisäisen keskustelukulttuurin kehittämiseen panostettiin vuoden 2009 aikana edelleen myös johtajien ja henkilöstön välisillä säännöllisillä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksilla. Kansallisooppera on monikulttuurinen työpaikka, jonka työntekijät edustavat yhteensä 28 eri kansallisuutta. Vuoden 2009 aikana panostettiin aiempaa enemmän englanninkieliseen sisäiseen viestintään: mm. henkilöstölehti ilmestyi myös englanninkielisenä. Kaikki toimintayksiköt kattava vuosittainen työilmapiirimittaus toteutettiin marraskuussa 2009. Työilmapiiritutkimuksen tuloksia puretaan vuoden 2010 keväällä yksikkökohtaisissa palavereissa yhdessä johdon kanssa. Pääjohtajan vuonna 2008 käynnistämä, alun perin esimiehille ja luottamusmiehille suunnattu opintopiiritoiminta laajennettiin vuonna 2009 koskemaan koko henkilökuntaa. Opintopiirin luennoitsijoina vierailivat Markku Silvennoinen (yhteistyö- ja alaistaidot), Pekka Järvinen (menestyvä työyhteisö), Ilkka Halava (oopperan ja baletin tulevaisuus sekä tulevaisuuden kuluttajakäyttäytyminen) sekä Kari Uusikylä (luovuus ja luova työyhteisö). aiheeseen liittyviä ajankohtaisia luentoja. Fyysisesti rasittavissa ammatissa toimivia, kuten tanssijoita varten Oopperassa työskentelee fysioterapeutti ja hieroja. Henkilöstöllä on käytössään työterveyshoitaja oopperatalon tiloissa. Muut työterveyspalvelut tuotetaan ostopalveluina. Eläkejärjestelyt Oopperan työntekijöiden lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuutuksella. Vakinaisia laulajia ja tanssijoita sekä sitä osaa muusta henkilökunnasta, joka on tullut vakinaiseen työsuhteeseen ennen 31.12.1995, koskee lisäeläketurva, joka on niin ikään järjestetty vakuutuksella. Vuoden 2009 aikana lisäeläkevakuutuksen piirissä oli yhteensä 247 työntekijää. Lakisääteisen eläketurvan ja lisäeläketurvan vuosittaiset eläkevastuut ja niihin liittyvät kulut on tilinpäätöksessä kirjattu ulkopuolisen asiantuntijan laskelman mukaisesti täyteen määräänsä tuloslaskelman eläkekuluihin. Suomen Kansallisoopperan säätiön palveluksessaan oleville vakinaisille tanssijoille ja laulajille järjestämä lisäeläke-etuus ei ole palkkaetuus, vaan työnantajan kokonaan kustantama eläketurva. Lisäeläkevakuutus perustuu kokonaiseläketurvaan, jossa lisäeläke ja lakisääteinen työeläke yhdessä muodostavat tavoitteena olevan eläketurvan. Tanssijoiden eläkeikä on 44 vuotta ja laulajien 55 vuotta. Henkilöstöä kannustettiin monin tavoin liikuntaan ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen: Henkilökunnalle järjestettiin mm. terveys- ja liikuntatapahtuma sekä HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2009 39