Ympäristöterveyslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla Matti Tarvainen, pj. Erkki Pääkkönen Sari Andersson Eeva Räty Heikki Haatainen, vpj. Auli Korhonen Virpi Koivistoinen Timo Lindsberg Hannu Susitaival Antti Kangas Tiina Valta Paula Toivainen MUUT SAAPUVILLA OLLEET Hannele Rainivaara Petteri Ristikangas Kaija Tarvainen Lari Hölttä Jyrki Hänninen ympäristöterveysjohtaja kunnanjohtaja hallintojohtaja vs. ympäristöterveysjohtaja ympäristöterveystarkastaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS ASIAT 59-67 PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN AL- LEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Tarkastusaika Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON PI- DETTY YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Paikka ja pvm Virka-asema Allekirjoitus
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ymp.terv.ltk 59 Ympäristöterveyslautakunta on laillisesti koolle kutsuttu hallintosäännön (Kvalt. 19.12.2011) 8 ja 9 mukaisesti, kun ympäristöterveyslautakunnan puheenjohtaja on antanut kokouskutsun, jossa on ilmoitettu kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouksesta ilmoitetaan viikkoa ennen kokousta. Esityslista postitetaan mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouksen laillisuuteen vaikuttamatta voidaan kokous kutsua koolle myös lyhyemmällä kutsumisajalla ja tarvittaessa puhelimitse. Ympäristöterveyslautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalaki 58. Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Esityksen mukainen.
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Ymp.terv.ltk 60 Hallintosäännön (Kvalt. 19.12.2011) 19 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta valitsee kaksi jäsentä kokouksen pöytäkirjantarkastajaksi. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tiina Valta ja Hannu Susitaival
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 4 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ymp.terv.ltk 61 Hallintosäännön (Kvalt. 19.12.2011) 11 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta päättää asialistan hyväksymisestä. Päätös: Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 5 PÄÄTÖS HEIKKI KANNISEN OMISTAMAN MUNAPAKKAAMON HYVÄKSYMISESTÄ ELIN- TARVIKELAIN (23/2006) MUKAISEKSI LAITOKSEKSI Ymp.terv.ltk 62 Oheismateriaali 1 Asia, jota päätös koskee Munapakkaamotilojen hyväksyminen laitokseksi Toimija Heikki Kanninen Y-tunnus 1193843-2 Toimipaikan / kohteen osoite Rantatie 171 a, 77600 Suonenjoki Vireille tulo 16.10.2012 Suoritetut tarkastukset 15.11.2012 Lausunnot ja/tai muut selvitykset Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kirjallinen selvitys (28.11.2012) rakennusluvasta, luvan mukaisista tiloista pinta-aloineen sekä ilmanvaihtojärjestelmästä. Kuulemiset Toiminnanharjoittajan kuuleminen Toiminnanharjoittajaa on kuultu tarkastuksella ja annettu vastineen antomahdollisuus tarkastuspöytäkirjaan Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja muiden kuulemiset Perustiedot Heikki Kanninen (kanalatunnus 2 FI 11617), Rantatie 171 a, 77600 SUONENJOKI, on 15.10.2012 päivätyllä hakemuksellaan hakenut elintarvikelain mukaista laitoshyväksyntää eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevälle elintarvikehuoneistolle, joka sijaitsee Suonenjoen kaupungin alueella. Hakemuksen mukaan toiminta käsittää lattiakananmunien tuotantoa, pakkaamista, varastointia sekä kuljetusta vähittäismyyntipaikkoihin. Tilan rakennusluvan mukaiseksi käyttötarkoitukseksi on ilmoitettu kananmunien tuotanto. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen kirjallisen selvityksen mukaan Kanniselle on myönnetty rakennusluvat kahden kanalan rakentamiseen. Vanhempi on laajennettu vuonna 2002 ja uudempi rakennettu 2011. Vuonna 2002 laajennetun kanalan kerrosala on 532 m², jossa kanojen oleiluun varattu tila on 468 m², pakkaamo 14 m², laatikkovarasto 21 m², kylmiö 10 m² ja lajittelutila 38 m².
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 6 Vuonna 2011 rakennetun kanalan kerrosala on 421 m², jossa kanojen oleiluun varattu tila on n. 317 m², lajittelutila n. 43 m², kylmiö n. 26 m² ja laatikkovarasto n. 20 m². Molemmissa rakennuksissa on koneellinen ilmanvaihto. Kananmunien tuotanto on aloitettu jo vuonna 1983. Lattiakananmunien tuotanto alkanut vuonna 2003. Vuonna 2011 tuotantoa laajennettu käsittämään 6020 kanaa. Toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Tilat käsittävät kolme eri kanalatilaa kahdessa eri rakennuksessa. Ajoneuvo säilytetään erillisessä tallissa. I-kanala ja II-kanala samassa rakennuksessa, munapakkaamon ja oheistilojen kokonaispinta-alaksi ilmoitettu 92,6 m 2. Lattiapinnoite betonia, seinäpinnoite levyä, kattopinnoite levyä ja työtasot levyä. III-kanala toisessa rakennuksessa, munapakkaamon ja oheistilojen kokonaispinta-alaksi ilmoitettu 91,2 m 2. Lattiapinnoite betonia, seinäpinnoite levyä, kattopinnoite peltiä ja työtasot levyä. Munia ei ole leimattu aiemmin, mutta on luokiteltu ja pakattu rasioihin koko lattiakananmunien tuotannon ajan. Pakkausmääräksi arvioitu noin 95 000 kg/vuosi. Pakkaamossa ei pakata muilta tiloilta toimitettuja kanamunia. Havaitut epäkohdat Kts. tarkastuskertomus 15.11.2012 Vs. ympäristöterveysjohtaja Lari Hölttä ja ympäristöterveystarkastaja Jaana Partanen-Podduikin tarkastivat tilat 15.11.2012. Tuolloin III-kanalan yhteydessä olevien pakkaamotilojen pintojen viimeistelytyöt olivat paikoin kesken esim. listoituksen osalta. Tilojen pintamateriaalit ja laitteisto olivat tarkoituksenmukaiset. Tiloissa ei käytetä puhtaanapitoon runsaita määriä vettä, jolloin myös puumateriaalien käyttö on mahdollista pintamateriaaleina. Pakkaamotiloissa sijaitsee myös rehujen välisiilot ja tiloissa käsitellään kanakalkkia. Nämä toiminnot tulee erottaa elintarvikkeiden käsittely-, pakkaus- ja varastointitiloista. Omavalvontasuunnitelmaa tulee korjata ja/tai täydentää. Esitys Ympäristöterveyslautakunta hyväksyy Heikki Kannisen eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevän elintarvikehuoneiston elintarvikelain (23/2006) mukaiseksi muna-alan laitokseksi. Kuljetusajoneuvo ja toiminta liittyvät laitoksen toimintaan. Lisäksi ympäristöterveyslautakunta toteaa, että omavalvontasuunnitelmaa tulee korjata ja täydentää siten että se täyttää elintarvikelainsää-
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 7 dännön mukaiset vähimmäisvaatimukset. Perustelut Elintarvikealan toimijan, joka harjoittaa toimintaa, jolta eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan edellytetään elintarvikehuoneiston hyväksymistä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Elintarvikehuoneiston hyväksymisen edellytyksenä on, että elintarvikehuoneisto on elintarvikelain 10 :ssä ja sen nojalla säädettyjen vaatimusten mukainen. Laitoksen toimintaa ei saa aloittaa eikä toimintaa olennaisesti muuttaa ilman viranomaisen hyväksyntää. Eläimistä saatavia elintarvikkeita valmistavat laitokset hyväksyy laitoksen sijaintikunnan valvontaviranomainen. Valvontaviranomainen tekee elintarvikehuoneiston hyväksymisestä laitokseksi päätöksen. Valvontaviranomainen voi asettaa päätöksessään ehtoja terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Valvontaviranomaisen on ratkaistava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pitempää käsittelyä. Valvontaviranomaisen on toimitettava tiedot laitokseksi hyväksymistään elintarvikehuoneistoista Elintarviketurvallisuusvirastolle tämän määräämällä tavalla. Päätöksen perusteina olevat asiakirjat ovat (oheismateriaali 1): Elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus; muna-alan laitos (15.10.2012) Munapakkaamotilojen pohjapiirrokset (2 kpl) Tarkastuskertomus 15.11.2012 Sovelletut säännökset Elintarvikelaki 23/2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetus laitosten elintarvikehygieniasta 1369/2011 Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta 420/2011 Euroopan parlamentin asetus (EY) 852/2004 elintarvikehygieniasta Euroopan parlamentin asetus (EY) 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 8 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Hyväksymisestä peritään ympäristöterveyslautakunnan 12.1.2012 ( 11) hyväksymän maksutaksan mukainen maksu elintarvikelain mukaisen laitoksen hyväksymisestä. Maksun suuruus on 376 euroa 8 tunnin käsittelyajan mukaan. Päätöksen tiedoksianto Heikki Kanninen / Kannisen Kanala, Rantatie 171 a, 77600 SUONEN- JOKI Tiedoksi Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA Valmistelija Lari Hölttä puh. +358 44 7499 421 etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta hyväksyy tehdyn esityksen. Päätös: Esityksen mukainen.
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 9 ASUNNOSSA ESIINTYVÄN TERVEYSHAITAN POISTAMINEN JA / TAI RAJOITTAMINEN, TSL (763/1994) 26-27 Ymp.terv.ltk 63 Oheismateriaali 2 Ympäristöterveyslautakunta on käsitellyt kokouksessaan 9.11.2012 ( 54) asunnossa esiintyvän terveyshaitan poistamista ja/tai rajoittamista. Lautakunta on antanut asiassa päätöksen, jossa todetaan seuraavaa: 1) tehdyn selvityksen, suoritetun tarkastuksen, asianosaisten kuulemisen, muiden viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen sekä suoritettujen viranomaismittausten perusteella, että nykyisin Erja Kekkosen omistamassa (aiemmat omistajat Ikävalko sekä Ikäheimo) asuinkiinteistössä (Mäntytie 6, 72300 Vesanto) esiintyy terveydensuojelulain (763/1994) 27 :ssä säädetyllä tavalla melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa oleskelevalle. 2) tehdyt selvitykset ovat olleet riittäviä mahdollisten terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden toteamiseksi. 3) MRMarski Oy / Ravintola Rock Bar Wankkurin tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin todetun ohjearvot ylittävän, erityisesti matalataajuisen melun sekä toiminnanharjoittamisesta aiheutuvan terassilta kantautuvan muun melun poistamiseksi ja / tai rajoittamiseksi. 4) Molempien sekä toiminnanharjoittajan että kiinteistön omistajan (Rock Bar Wankkuri) milloin ne eivät ole sama henkilö / yritys, tulee antaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle kirjallinen selvitys korjaavista toimenpiteistä joihin on ryhdytty terveyshaittaa aiheuttavan tekijän poistamiseksi ja / tai rajoittamiseksi. Selvityksessä tulee mainita myös toimenpiteet, joihin aiotaan ryhtyä tilanteen korjaamiseksi sekä aikataulu toimenpiteiden toteuttamiseen. Selvitys tulee antaa viimeistään 15-.12.2012 mennessä. 5) Ravintolahuoneiston omistuksen siirtyessä nykyiseltä omistajalta (MRMarski Oy) toiselle osapuolelle, tulee kulloisenkin omistajan ryhtyä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin todettujen terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden poistamiseksi ja / tai rajoittamiseksi, siten kuin edellä on esitetty. Asia voidaan missä tahansa vaiheessa esittää uudelleen vireille otettavaksi kunnan terveydensuojeluviranomaisessa. MRMarski Oy on toimittanut kunnan terveydensuojeluviranomaiselle kirjallisen selvityksen korjaavista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty terveyshaittaa aiheuttavan tekijän poistamiseksi ja/tai rajoittamiseksi. Kirjallinen selvitys on päivätty 23.11.2012 ja se on saapunut (26.11.2012)
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 10 määräaikaan mennessä. Kirjallinen selvitys on oheismateriaalina 2. Valmistelija Lari Hölttä puh. +358 44 7499 421 etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta merkitsee MRMarski Oy:n antaman kirjallisen selvityksen tietoonsa saatetuksi. Lisäksi ympäristöterveyslautakunta toteaa seuraavaa: 1) kirjallisessa selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden arvioidaan olevan riittäviä todetun terveyshaittaa aiheuttavan tekijän (musiikkimelu) rajoittamiseksi ja/tai poistamiseksi. 2) toiminnanharjoittajan tulee huolehtia kaikissa olosuhteissa siitä, ettei harjoitetusta toiminnasta aiheudu asiakkaille, alueen käyttäjille ja/tai asukkaille terveydensuojelulain (763/1994) mukaista terveyshaittaa. Päätös: Esityksen mukainen.
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 11 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VUODEN 2013 VALVONTASUUNNITELMAN HYVÄK- SYMINEN Ymp.terv.ltk 64 Liite 1 Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja estävää. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään tarkastuksen sisällön määrittely, valvontakohteiden tarkastustiheydet, kunnan toimesta tapahtuvan näytteiden otto ja näytteiden tutkiminen, valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi sekä hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Lisäksi kunnan elintarvike- ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnalliset ohjelmat ja alueellinen suunnitelma. Kunnan EHOn mukaisen suunnitelman tulee lisäksi sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava myös huomioitava yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Tarkempia säännöksiä valvontasuunnitelman sisällöstä on annettu valtioneuvoston asetuksella (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmista. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Kunnan valvontasuunnitelma on hyväksytty edellisen kerran vuodelle 2012. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Turvatekniikan keskus Tukes, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja Suomen ympäristökeskus SYKE ovat laatineet ympäristöterveydenhuollon yhteiset toimialakohtaiset valvontaohjelmat vuodelle 2011-2014 sekä päivityksen vuodelle 2013. Ohjelma on ollut saatavilla ainakin Valviran internet-sivuilta ja se on otettu huomioon kunnallista valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Myös eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa koskeva suunnitelma on päivitetty vuodelle 2013. Valvontasuunnitelma on ollut nähtävillä ympäristöterveydenhuollon toimipisteissä Suonenjoella ja Pielavedellä sekä Keiteleen, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnanvirastoissa 19.-30.11.2012; asiasta on tiedotettu jäsenkuntien ilmoitustauluilla sekä Sisä-Savon Sanomissa ja Pielavesi-Keitele -lehdessä. Valmistelija
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 12 Lari Hölttä puh. +358 44 7499 421 etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta hyväksyy liitteen 1 mukaisen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman vuodelle 2013. Päätös: Esityksen mukainen.
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 13 ELÄINLÄÄKÄREIDEN ELÄKKEISIIN OIKEUTTAVIEN PALKKIOIDEN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2013 Ymp.terv.ltk 65 Liite 2 Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 19 :n mukaan kunnaneläinlääkärillä on oikeus periä antamastaan eläinlääkäripalvelusta kotieläimen omistajalta tai haltijalta virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio, matkakustannusten korvaus ja korvaus omistamiensa laitteiden käytöstä sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Kunnaneläinlääkärin eläke määräytyy kunnan maksaman palkan lisäksi näistä eläimen omistajilta ja haltijoilta perittävistä palkkioista. Kunnan tulee vahvistaa kalenterivuoden loppuun mennessä kullekin eläinlääkärille toimenpidepalkkioiden määrä seuraavaksi vuodeksi. Päätökset eläinlääkäreiden toimenpidepalkkioiden määrästä on tehtävä 31.12.2012 mennessä. Kunnan monijäsenisen toimielimen tekemä vahvistuspäätös on toimitettava Kevaan 31.1.2013 mennessä. Kuntien eläkevakuutuksen yleiskirjeen 2/2012 mukaan eläinlääkäreiden palkkioiden enimmäismäärä vuodelle 2013 on 50.198,16. Vahvistuspäätöksessä on ilmoitettava palkkioiden enimmäismäärä eläinlääkäreittäin. Vahvistamishetkellä avoimena oleville viroille tulee vahvistaa palkkioiden määrä arviona. Päätöksessä tulee olla myös tieto siitä, mitä palkkioiden määrää käytetään vakinaisen eläinlääkärin sijaisilla ja muilla tilapäisillä viranhaltijoilla sekä tieto siitä, mitä palkkioiden määrää käytetään viikonloppu- ym. päivystäjille, jotka eivät ole vakinaisessa virassa. Vahvistuspäätöksessä tai liitteessä on ilmoitettava, mitkä kunnat ja mistä lukien kuuluvat päivystysrenkaaseen. Sisä-Savon päivystysalueen muodostavat Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto sekä Kuopion kaupungista entinen Karttulan kunnan alue. Pielaveden ja Keiteleen kunnat muodostavat toisen päivystysalueen. Päivystysalueet ovat olleet useita vuosia edellä kuvatussa kokoonpanoissa perusterveydenhuollon kuntayhtymissä. Yhteistoiminta-alueen palveluksessa olevilta eläinlääkäreiltä on pyydetty tiedot palkkioarvioista sekä lisäksi yhdeltä v. 2012 sijaisena toimivalta eläinlääkäriltä, jonka työsuhde jatkuu vuoden 2013 puolella. Palkkiot perustuvat v. 2011 verotietoihin, vuoden 2012 sairaskäyntimääriin sekä 1.1.2012 voimaan tulleisiin kunnaneläinlääkäritaksan palkkioihin. Valmistelija Lari Hölttä puh. +358 44 7499 421
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 14 etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta vahvistaa eläinlääkäreiden eläkkeeseen oikeuttavien palkkioiden määrät vuodelle 2013 liitteen 2 mukaisesti. Päätös: Esityksen mukainen.
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 15 VALVONTAELÄINLÄÄKÄRIN VIRKA Ymp.terv.ltk 40 Oheismateriaali 2 (20.9.2012) Nykyinen eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tuli voimaan 1.11.2009. Lain tarkoituksena on osaltaan varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja laatu sekä muiden eläinlääkäripalvelujen valvonta. Lisäksi lain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan/ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen on huolehdittava kunnaneläinlääkärille mm. eläintautilaissa (55/1980) ja eläinsuojelulaissa (247/1996) säädettyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. Lain mukaan kunnalle maksetaan valtion varoista korvaus kyseisten valvontatehtävien suorittamisesta. Vaikka osa eläinten hyvinvoinnin valvonnan tehtävistä on siirretty kunnaneläinlääkäreiltä aluehallintoon, on kunnilla päävastuu eläinsuojeluvalvonnan toimivuudesta. Kuntien vastuulla on myös tarkoitukseen varattujen määrärahojen järkevä ja tarkoituksenmukainen käyttö. Eläintauti ja eläinsuojeluvalvontaan tullut merkittävä lisäresurssi (n. 4 milj. euroa/v) edellyttää, että valvonta toteutetaan kattavasti, tasapuolisesti ja jäävittömästi. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnaneläinlääkäri ei voi valvoa sellaista kohdetta, johon hänellä on kiinteä asiakassuhde. Eläinlääkintähuoltolain eduskuntakäsittelyn yhteydessä maa- ja metsätalousvaliokunta totesi mietinnössään, että lisäresurssit valvontatehtäviin ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden perustaminen mahdollistavat valvontaeläinlääkärin virkojen perustamisen, jolloin eläinlääkäreiden jääviysongelmat käytännön valvonnassa vältetään. Myös yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti eläinten hyvinvoinnin valvonnan toimivuus ja luotettavuus on korostetusti ollut esillä viime vuosina, ja tässä yhteydessä on tuotu esille uuden eläinlääkintähuoltolain merkitys valvonnan tehostamisessa ja eläinlääkäripalvelujen sekä valvonnan eriyttämisessä. Myös Euroopan komissio on tarkastuksillaan kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista 2011-2014 puolestaan toteaa, että kuntien tulee ensisijaisesti pyrkiä hoitamaan valvontatehtävät perustamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille valvontaeläinlääkärin virkoja. Arvioitu tarve valvontaeläinlääkäreille koko maassa vuodelle 2011 oli 42 htv. Evira on ohjekirjeessään 15901/01 7.1.2010; (oheismateriaali 2) selvittänyt eläinsuojelun ja eläintautien valvontatehtävistä kunnille maksettavan korvausten perusteita. Maksuperusteita on täsmennetty ja laajennettu myöhemmin Maa- ja metsätalousministeriön, Elintarviketurvalli-
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 16 suusvirasto Eviran ja Kuntaliiton yhteisellä kirjeellä 28.9.2010; (oheismateriaali 2). Valtio korvaa kunnalle valvontatehtäviin käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien palkkakustannukset, jotka koostuvat valvontatehtävään käytetyn työajan välittömästä palkasta ja siihen liittyvistä henkilöstösivukuluista. Palkkakustannus sisältää vuosiloma-ajan palkan ja lomarahan; henkilöstösivukuluihin luetaan vuosittain vahvistettavat sosiaalivakuutusmaksut sekä palkkakustannuksiin lisättävän 5,3 % korvauksen viranhaltijan mahdollisista sairauslomista, työkyvyttömyyseläkkeistä sekä perhevapaista. Jos kunnaneläinlääkäri tekee osan työajasta elintarvikelain mukaisia kunnan valvontatehtäviä ja osan työajasta valtion valvontatehtäviä, laskutetaan valtion virkatehtäviin kohdistuva palkan suhteellinen osuus sivukuluineen valtiolta samoin kuin suhteellinen osuus vuosiloma-ajan palkasta ja lomarahasta. Valvontatehtävässä käytettyihin aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin luetaan tietokoneen, tietokoneohjelmien ja puhelimen hankinta sekä tietoliikenneyhteyksien ylläpito ja puhelinlaskut niiltä osin, kun ne kohdistuvat valtion valvontatehtäviin. Itä-Suomen Aluehallintovirasto (ISAVI) on arvioinut omassa resurssitarpeen kartoituksessaan 0,5 htv valtion valvontatehtäviä hoitoon Tervon kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Elintarvikevalvontaan (alkutuotannon ja laitosvalvontaan) voitaisiin käyttää loput työajasta. Päätoiminen valvontaeläinlääkäri on varmin keino poistaa asiakassuhteista johtuva mahdollinen esteellisyys ja heillä on erikoistumisensa myötä mahdollisuus myös kehittää toimintaa. Samalla vapautuu praktikkoeläinlääkäreiden aikaa mm. tuotantoeläinten terveydenhuoltoon, jonka järjestäminen on nyt kuntien vastuulla. Pätevyysehtona virkaan on Suomessa laillistetun eläinlääkärin tutkinto. Lisäksi viran hoito edellyttää perehtymistä virkatehtäviin, eläintauti- ja eläinsuojelulainsäädäntöön, hallintolain käyttöön sekä elintarvikevalvonnan osalta elintarvikelainsäädäntöön. Voimassa olevan Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen mukaan laskettu palkkakustannus sivukulut huomioiden on kokoaikaisen valvontaeläinlääkärin osalta tällä hetkellä n. 68.000 vuodessa, josta valtio siis korvaisi 50 %. Tavaroihin, tarvikkeisiin, tietoliikenneyhteyksiin ym. on varattava vuotuisiin kustannuksiin 3000-5000 sekä toimitilasta koituvat kustannukset. Yhteistoimintasopimusta laadittaessa sovittiin, että uusia virkoja perustettaessa pyydetään peruskunnilta lausunto asiasta. Ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta keskustelee valvontaeläinlääkärin viran perustamisesta ja päättää jatkotoimenpiteistä.
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 17 Päätös: Valmistelua valvontaeläinlääkärin viran perustamisesta jatketaan eri vaihtoehdot huomioiden. Aluehallintovirastosta pyydetään tarkempi laskelma valvontaan vaadittavasta työvoimasta. Ymp.terv.ltk 66 Nykyinen eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tuli voimaan 1.11.2009. Lain tarkoituksena on osaltaan varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja laatu sekä muiden eläinlääkäripalvelujen valvonta. Lisäksi lain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan/ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen on huolehdittava kunnaneläinlääkärille mm. eläintautilaissa (55/1980) ja eläinsuojelulaissa (247/1996) säädettyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. Lain mukaan kunnalle maksetaan valtion varoista korvaus kyseisten valvontatehtävien suorittamisesta. Vaikka osa eläinten hyvinvoinnin valvonnan tehtävistä on siirretty kunnaneläinlääkäreiltä aluehallintoon, on kunnilla päävastuu eläinsuojeluvalvonnan toimivuudesta. Kuntien vastuulla on myös tarkoitukseen varattujen määrärahojen järkevä ja tarkoituksenmukainen käyttö. Eläintauti ja eläinsuojeluvalvontaan tullut merkittävä lisäresurssi (n. 4 milj. euroa/v) edellyttää, että valvonta toteutetaan kattavasti, tasapuolisesti ja jäävittömästi. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnaneläinlääkäri ei voi valvoa sellaista kohdetta, johon hänellä on kiinteä asiakassuhde. Eläinlääkintähuoltolain eduskuntakäsittelyn yhteydessä maa- ja metsätalousvaliokunta totesi mietinnössään, että lisäresurssit valvontatehtäviin ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden perustaminen mahdollistavat valvontaeläinlääkärin virkojen perustamisen, jolloin eläinlääkäreiden jääviysongelmat käytännön valvonnassa vältetään. Myös yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti eläinten hyvinvoinnin valvonnan toimivuus ja luotettavuus on korostetusti ollut esillä viime vuosina, ja tässä yhteydessä on tuotu esille uuden eläinlääkintähuoltolain merkitys valvonnan tehostamisessa ja eläinlääkäripalvelujen sekä valvonnan eriyttämisessä. Myös Euroopan komissio on tarkastuksillaan kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista 2011-2014 puolestaan toteaa, että kuntien tulee ensisijaisesti pyrkiä hoitamaan valvontatehtävät perustamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille valvontaeläinlääkärin virkoja.
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 18 Valtio korvaa kunnalle valvontatehtäviin käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien palkkakustannukset, jotka koostuvat valvontatehtävään käytetyn työajan välittömästä palkasta ja siihen liittyvistä henkilöstösivukuluista. Palkkakustannus sisältää vuosiloma-ajan palkan ja lomarahan; henkilöstösivukuluihin luetaan vuosittain vahvistettavat sosiaalivakuutusmaksut sekä palkkakustannuksiin lisättävän 5,3 % korvauksen viranhaltijan mahdollisista sairauslomista, työkyvyttömyyseläkkeistä sekä perhevapaista. Jos kunnaneläinlääkäri tekee osan työajasta elintarvikelain mukaisia kunnan valvontatehtäviä ja osan työajasta valtion valvontatehtäviä, laskutetaan valtion virkatehtäviin kohdistuva palkan suhteellinen osuus sivukuluineen valtiolta samoin kuin suhteellinen osuus vuosiloma-ajan palkasta ja lomarahasta. Valvontatehtävässä käytettyihin aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin luetaan tietokoneen, tietokoneohjelmien ja puhelimen hankinta sekä tietoliikenneyhteyksien ylläpito ja puhelinlaskut niiltä osin, kun ne kohdistuvat valtion valvontatehtäviin. Itä-Suomen Aluehallintovirasto (ISAVI) on arvioinut omassa resurssitarpeen kartoituksessaan 0,5 htv valtion valvontatehtäviä hoitoon Tervon kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Elintarvikevalvontaan (alkutuotannon ja laitosvalvontaan) voitaisiin käyttää loput työajasta. Päätoiminen valvontaeläinlääkäri on varmin keino poistaa asiakassuhteista johtuva mahdollinen esteellisyys ja heillä on erikoistumisensa myötä mahdollisuus myös kehittää toimintaa. Samalla vapautuu praktikkoeläinlääkäreiden aikaa mm. tuotantoeläinten terveydenhuoltoon, jonka järjestäminen on nyt kuntien vastuulla. Toiminnasta ja mahdollisesti perustettavasta uudesta virasta aiheutuvia kustannuksia kompensoivia säästöjä pyritään saamaan toimintaprosessien tehostamiseen tähtäävillä toimenpiteillä. Toimintatuottoja syntyisi puolestaan suunnitelmallisen valvonnan toteuttamisesta nykyistä enemmän. Valvonnan toteutumisen seurannan perusteella on ollut merkille pantavaa esteellisyydestä ja resurssipulasta johtuva suunnitelmallisen valvonnan rajallisuus. Tämän ongelman purkaminen ja toiminnan tehostaminen vaatisi valvontaeläinlääkärin viran perustamista ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle. Pätevyysehtona virkaan on Suomessa laillistetun eläinlääkärin tutkinto. Lisäksi viran hoito edellyttää perehtymistä virkatehtäviin, eläintauti- ja eläinsuojelulainsäädäntöön, hallintolain käyttöön sekä elintarvikevalvonnan osalta elintarvikelainsäädäntöön. Voimassa olevan Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen mukaan laskettu palkkakustannus sivukulut huomioiden on kokoaikaisen valvontaeläinlääkärin osalta tällä hetkellä n. 68.000 vuodessa, josta valtio siis korvaisi 50 %. Tavaroihin, tarvikkeisiin, tietoliikenneyhteyksiin ym. on varattava vuotuisiin kustannuksiin 3000-5000 sekä toimitilasta
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 19 koituvat kustannukset. Yhteistoimintasopimusta laadittaessa on sovittu, että uusia virkoja perustettaessa pyydetään peruskunnilta lausunto asiasta. Talousarvion 2013 käsittelyn yhteydessä on kirjattu, että viranhoidosta aiheutuneet kustannukset katetaan lisätalousarviolla, mikäli yhteistoiminta-alueen jäsenkunnat kannattavat viran perustamista. Ympäristöterveysjohtaja päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta pyytää yhteistoiminta-alueen jäsenkunnilta valvontaeläinlääkärin viran perustamista koskevat lausunnot tammikuun 2013 aikana. Lausuntopyynnön valmistelee ympäristöterveysjohtaja tai hänen sijaisenaan toimivat henkilöt yhdessä ympäristöterveyslautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kanssa. Lausunnot pyydetään toimittamaan ympäristöterveyslautakunnalle jatkovalmistelua varten 31.1.2013 mennessä. Päätös: Esityksen mukainen.
Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2012 20 YMPÄRISTÖTERVEYSJOHTAJAN PÄÄTÖKSET Ymp.terv.ltk 67 Vs. Ympäristöterveysjohtaja on 03.11.2012-04.12.2012 välisenä aikana tehnyt henkilöstöä koskevat päätökset 198 216 /2012/yth.henkilöstö. Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Lautakunta merkitsee päätökset tietoonsa saatetuksi. Päätös: Esityksen mukainen.