Meripelastus. Tuletko nähdyksi? Lahjoitusvene tuli harjoituksiin 2/14. Suljetun saaren herkkukori avautui

Meripelastus 2/14 Suljetun saaren herkkukori avautui Lahjoitusvene tuli harjoituksiin Tuletko nähdyksi? HELSINGIN MERIPELASTUSYHDISTYS HELSINGFORS SJÖRÄDDNINGSFÖRENING

MERIPELASTUS 2/14 Meripelastus on Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa. Meripelastus är Helsingfors Sjöräddninsförenings medlemstidning som utkommer fyra gånger per år. Nästa tidning utkommer i september. Julkaisija / Utgivare: Helsingin Meripelastysyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry Päätoimittaja / Chefredaktör: Jukka-Pekka Lumilahti lehti@hmpy.fi p. 050 350 9195 Toimitus / Redaktion: Jukka-Pekka Lumilahti, Sami Korppi, Mika Back, Nina Hiltunen, Pinja Hentunen, Mikael Andersén ja Christian Kurtén Paino / Tryck: Kopio Niini, Helsinki Painos / Upplaga: 3350 kpl / st ISSN-L 0788-401X ISSN 0788-401X (painettu) ISSN 1798-8365 (verkkoversio) Kansi / Pärm: Boot Campilla tutustuttiin meripelastukseen. Kuva: Jaakko Heikkilä. www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi Helsingin Meripelastusyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry Matosaari / Maskholmen, Jollas, PL 66, 00101 Helsinki p. 050 571 3940

Kevät saapui tänä vuonna tavallista aikaisemmin. Kun ensimmäisiä huviveneitä laskettiin veteen ennen pääsiäistä, oli meillä vielä iso lista huoltotöitä tekemättä. Kaikki saatiin kuitenkin tehtyä ja molemmat veneet, PV Rautauoma ja PV Mikrolog III olivat normaalisti valmiudessa huhti-toukokuun vaihteessa. Tuleeko tässä käymään niin, että meripelastajien kausi pitenee? Terminen talvi alkoi pääkaupunkiseudulla Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2013 11.marraskuuta ja terminen kevät puolestaan jo 8.helmikuuta. Talvi oli siis vain noin kolmen kuukauden pituinen, mutta pituus menee varmasti normaaleihin vuosivaihteluiden sisään. Vertailun vuoksi vuonna 2013 terminen kevät alkoi vasta 2.huhtikuuta, eli kaksi kuukautta viime talvea myöhemmin. Pitäisikö meidän meripelastajien varautua näihin vaihteluihin? Käytännössä se tarkoittaisi, että alusten huoltotyöt täytyisi tehdä mahdollisimman nopeasti, heti vedestä nostamisen jälkeen. Ymmärrettävää kuitenkin on, että vapaaehtoiset meripelastajat tarvitsevat ansaitsemansa hengähdystauon pitkän kauden jälkeen. Onneksi veneily vilkastuu vasta, kun ilmat pysyvästi lämpenevät. Nyt kausi on jo pitkällä. Tulokaskurssit on pidetty ja toiminnassamme on mukana kymmenen uutta innokasta meripelastajaa. Tulokaskurssit järjestettiin yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun yhdistysten kanssa, hieman edellisvuosista muutetulla tavalla. Halukkaita tulijoita on enemmän kuin voimme mukaan ottaa, eivätkä kaikki mahdu näin mukaan. Tämä on ikävää niin halukkaille, kuin myös niille jotka kielteisen vastauksen joutuvat sanomaan. Toivotan kuitenkin kaikki uudet harjoittelijat tervetulleeksi tämän mainion harrastuksen pariin. Ja ehkä ensi vuonna voimme ottaa heitä, jotka eivät tänä vuonna mukaan päässeet. Olemme saaneet myös uuden aluksen laivastoomme. Yamaha Center Vantaa lahjoitti meille Simppu -merkkisen veneen harjoitusmaaliksi. Tällaiset lahjoitukset ovat yhdistyksellemme erittäin hyödyllisiä, joten suurkiitokset Yamaha Center Vantaalle. Toivotan kaikille turvallista veneilykautta 2014 Våren kom detta år tidigare än vanligt. När de första nöjesbåtarna sjösattes före påsken hade vi ännu en lång lista på ogjorda servicearbeten. Vi fick dock allting gjort och båda båtarna, RB Rautauoma och RB Mikrolog III sattes normalt i beredskap i månadsskiftet april-maj. Blir det så, att sjöräddarnas säsong blir längre? Den termiska vintern började enligt Meteorologiska Institutets statistik år 2013 den 11 november och den termiska våren redan den 8 februari. Vintern var alltså endast ca tre månader lång, men längden ryms säkert inom de normala årsvariationerna. Som jämförelse kan nämnas att år 2013 började den termiska våren först den 2 april, dvs två månader senare än den senaste vintern. Borde vi sjöräddare förbereda oss på sådana variationer? I praktiken betyder det att båtarnas servicearbeten borde utföras möjligast snabbt, genast efter att båtarna lyfts upp. 3 Ruorin takaa - Aikainen kevät yllätti Bakom rodret - Den tidiga våren överraskade Det är dock förståeligt att de frivilliga sjöräddarna behöver sin välförtjänade andningspaus efter en lång säsong. Lyckligtvis blir båtlivet livligt först då vädret permanent blivit varmare. Nu har säsongen redan inletts för länge sedan. Rekrytkurserna har hållits och vi har tio nya ivriga sjöräddare. Rekrytkurserna ordnades i samarbet med de andra föreningarna i huvudstadsregionen, på ett litet annorlunda sätt än tidigare. 4 3

Det finns mera sökande än vi kan ta med. Detta är inte trevligt för dem som inte ryms med och inte heller för dem som måste meddela detta. Jag önskar dock alla nya rekryter välkomna till denna fina fritidsverksamhet. Och kanske vi nästa år kan ta med sådana som inte rymdes med i år. Vi har också fått en ny båt till vår flotta. Yamaha Center Vanda donerade en Simppu-båt till oss som övningsbåt. Sådana donationer är mycket nyttiga för vår förening och jag framför ett stort tack till Yamaha Center Vanda. Jag önskar alla en säker båtsäsong 2014 Hannu Rainetoja Puheenjohtaja / ordförande puheenjohtaja@hmpy.fi Talven mitalisadetta Vapaaehtoinen meripelastus ei olisi mahdollista ilman siinä mukana olevia henkilöitä. Näkyvin työ tehdään luonnollisesti pelastusveneillä, mutta toiminnan pyörittämiseksi yhdistys tarvitsee myös paljon muitakin henkilöitä. Vapaaehtoisen meripelastajan voikin löytää ahertamasta meripelastuksen eteen pelastusveneen miehistöstä, pelastusaseman kunnossapidosta, näppäilemästä tietokonetta, kokouksissa, edustamisessa, koulutuksissa, esittelyissä sekä monessa monessa muussa paikassa. Meripelastusseura on myöntänyt Helsingin Meripelastusyhdistyksen hallituksen esityksestä yhdistyksen jäsenille seuraavat huomionosoitukset: Ansioristi: Kristian Rehnström Ansiomitali: Kaj Johansson Janne Juppala Jartsa Karvonen Sami Korppi Christian Kurtén Lasse Kämäräinen Melinda Palomaa Tero Tepi Pesonen Timo Päri Henrik Rehnström Pekka Rosin Harri Saarenmaa Samuli Saarioinen Antti Salmenlinna Virpi Sirén Tuomas Staffans Ansiomerkki: Mikael Andersén Anssi Heikkilä Jaakko Heikkilä Pinja Hentunen Nina Hiltunen Velipekka Hiltunen Kati Korkkula Satu Kämäräinen Kalevi Nikunen Pablo Pauri Matti Pouhakka Mikko Pätäri Reetta Rönkkö Eero Söderholm Tuula Lumilahti Jarkko Väänänen Harrastusmerkki: Sari Häkkinen Helsingin Meripelastusyhdistys onnittelee kaikkia merkkien saaneita! Merkkien perusteet Ansioristi Yli 24 vuotta ansiokasta ja uhrautuvaa toimintaa Meripelastusseurassa tai paikallisyhdistyksessä tai yli 16 vuotta paikallisyhdistyksen tai Meripelastusseuran johdossa tai Meripelastusseuran toimihenkilönä. Ansiomitali Kaksitoista vuotta aktiivisena aluksen miehistössä tai Kahdeksan vuotta aluksen päällystössä, paikallisyhdistyksen tai Meripelastusseuran johdossa tai Meripelastusseuran toimihenkilönä. Ansiomerkki Kuusi vuotta aktiivisena aluksen miehistössä tai Neljä vuotta aluksen päällystössä, paikallisyhdistyksen tai Meripelastusseuran johdossa tai meripelastusseuran toimihenkilönä. Harrastusmerkki Kaksi vuotta aktiivisena aluksen miehistössä tai paikallisyhdistyksen johdossa. 4

Aalto Heikki, Helsinki Aaltonen Ari, Helsinki Backman Jukka, Helsinki Bessonoff Pauli, Helsinki Bridger Glenn, Helsinki Bärlund Guy, Helsinki Castren Matti, Espoo Ehn Petri, Helsinki Ehrman Erik, Vantaa Eliseev Alexander, Helsinki Galambosi Szabolcs, Helsinki Hakkarainen Petri, Helsinki Hall Nicholas, Helsinki Helistö Vesa, Helsinki Hellgren Joni, Vantaa Helminen Tuukka, Helsinki Honkanen Kari, Helsinki Huhdanpää Ville, Riihimäki Huuhtanen Jarmo, Helsinki Hyyryläinen Pentti, Helsinki Hätinen Jani-Matti, Helsinki Jaakkola Ilkka, Helsinki Jaakkola Timo, Vantaa Jokinen Klaus, Helsinki Jussila Janne, Lepsämä Järvinen Kari, Helsinki Kaunisto Tomi, Vantaa Kauppila Harri, Helsinki Kaura Ville, Espoo Kinnunen Juha, Rajamäki Kitula Ilkka, Helsinki Knuutila Klaus, Helsinki Koivistoinen Kari, Helsinki Korpilahti Timo, Helsinki Kähönen Matti, Helsinki Laiho Tytti, Helsinki Lamberg Lars, Helsinki Lammi Risto, Helsinki Lehtonen Kari, Vantaa Lintu Simon, Helsingfors Lohioja Jan, Helsinki Martikainen Kalevi, Espoo Marttila Kari, Helsinki UUDET JÄSENET Matikka Mika, Kerava Mikkola Markku, Espoo Mäkinen Ilpo, Nummenkylä Mäkinen Jari, Helsinki Mörtenhumer Osku, Helsinki Niemi Juhana, Hämeenlinna Nurminen Henri, Kauniainen Oksava Katja, Helsinki Olin Kaj, Helsinki Orelma Hannes, Helsinki Outinen Tommi, Helsinki Pekkalin Sampo, Helsinki Piirainen Stiina, Helsinki Pokela Kari, Helsinki Porkka Kimmo, Helsinki Pusila Olavi, Espoo Rekonen Jukka-Pekka, Helsinki Rikkonen Jaakko, Vantaa Rissanen Minna, Helsinki Roine Hannu, Sipoo Rosenström Kenneth, Västerskog Rönnman Mikael, Helsinki Saaremägi Andres, Tallinna Saario Matti, Helsinki Sainio Ville, Röykkä Salo Harri, Helsinki Salo Matti, Helsinki Salomaa Petteri, Helsinki Samaletdin Rizvan, Helsinki Semenov Evgeni, Helsinki Sinkko Päivi, Helsinki Suihko Lasse, Helsinki Suorsa Sami, Vantaa Tapper Jyri, Helsinki Veijola Ville, Helsinki Veijonsuo Markku, Vantaa Virkkala Jaakko, Helsinki Virtanen Mikko, Järvenpää Vorojeikin Daniel, Helsinki Vuorinen Marko, Helsinki Vähäsarja Viljami, Helsinki Väänänen Jari, Helsinki Tervetuloa mukaan toimintaan mahdollistamaan vapaaehtoista meripelastusta!

KLADI - OTTEITA ALKUKAUDEN TAPAHTUMISTA Rautauoma ja Mikrolog III veteen Porvoosta Yhdistyksen pelastusveneet viettivät talven sateelta ja tuiskulta suojassa Tolkkisissa, Porvoon telakan halleissa. Sisätiloissa tapahtuvaan telakointiin päädyttiin, koska se suojaa veneiden elektroniikkaa ja parantaa näin veneiden käytettävyyttä. Talven aikana veneisiin tehtiin normaaleja kunnossapitotöitä. Mikrolog III laskettiin veteen huhtikuun lopulla ja valmiuteen se Olli Koponen ahertaa Mikrolog III:n jetin parissa talvella. Kuva: Jaakko Heikkilä saatiin 28.4. Rautauoman vesillelasku tapahtui muutamaa päivää myöhemmin, mutta pienten teknisten murheiden vuoksi se saatiin valmiuteen vasta 16. toukokuuta. Boot Campilla ruuhkaa Pääkaupunkiseudun vapaaehtoiset meripelastajat lisääntyivät kevään korvalla, kun mukaan tuli kolmisenkymmentä uutta harrastajaa. 26.4. Matosaaressa järjestettiin kaikille uusille tulokkaille tarkoitettu Boot Camp, eli käytännön tekemistä pitänyt esittely. Ennen Boot Camppia tulokkaat oli myös haastateltu ja varsinaiselle tulokaskurssille mukaan päässeet valittiin Boot Campin jälkeen. Helsingin yhdistykseen uusia tulokkaita tuli lopulta kymmenen, joista kaksi siirtyi nuorisotoiminnasta. Toimintaan mukaan uudet vapaaehtoiset meripelastajat pääsivät toukokuun tulokaskurssin jälkeen. Kettinki potkurissa Wapun päivä, vesisateita ja yöllä lämpötila vain hitusen nollan yläpuolella. Sää ei estänyt Mikrolog III:n miehistöä olemasta partioajossa, kun kello 11.45 Meripelastuslohkokeskus Helsinki (MRSC Helsinki) kutsui sitä Virve-radiolla: Merisatamassa seitsemää vappujuhlijaa kuljettanut moottorivene oli saanut poijukettingin veneen potkuriin. Veneen ja rannan väliin jäi harmittavat pari metriä, mutta veneellä ei päässyt eteen eikä taaksepäin. Kello 11.58, vappupuheiden ollessa juuri alkamassa Mikrolog III ja sen kolmen hengen miehistö saapui avuntarvitsijan luokse. Tilannearvion teon jälkeen miehistö päätti yrittää poistaa kettinkiä potkurista. Kaikkien ihmeeksi sehän onnistui ilman sukeltajaa ja niin kello 12.43 tehtävä oli ohitse. Moottorivene pääsi jatkamaan vapun viettoa omin voimin. Mikrologin ja yhdistyksen kauden ensimmäinen tehtävä oli suoritettu. Öljyn puutetta Torstaina 8.5. Matosaaressa oltiin valmistautumassa viikkokoulutukseen, kun kello 17.35 MRSC Helsinki kyseli mahdollisuutta lähteä tehtävälle Puotilan venesatamaan. Satamassa oli juuri veteen laskettu moottorivene, jonka moottori oli hyytynyt vain pienen hetken käytön jälkeen. Nyt vene oli lisäksi pahassa paikassa, sillä se esti muiden veneiden laskemisen. Koska kyseessä ei ollut meripelastustehtävä, Mikrolog III:n päällikkö otti yhteyttä veneilijään. Veneilijä oli trossijäsen ja hän halusi Mikrologin tulevan paikalle avustamaan vene omalle paikalleen. Kello 18.17 Mikrolog saapui Matosaaresta Puotilaan ja hinasi veneen lähellä olevalle omalle laituripaikalleen. Asian tarkemmassa tutkimuksessa selvisi, ettei veneen moottorissa ollut lainkaan öljyä ja 6

sen käynnistäminen olisi aiheuttanut moottorin kiinnileikkautumisen. Mikrologin miehistö opasti veneilijää oikeanlaisen öljyn lisäämiseen ja kello 18.48 tehtävä oli ohitse. Wear It Finland Pelastusliivit ovat halpa henkivakuutus. Mutta ne pelastavat vain, jos ne ovat päälle puettuna. Helsingin Meripelastusyhdistys oli 17.5. mukana Suomen Meripelastusseuran ja usean muun järjestön yhteistyössä järjestämässä pelastusliivien päällä pukemisen maailmanennätysyrityksessä. Tapahtuman ideana on muistuttaa ja kannustaa kaikkia turvallisen veneilyn tärkeydestä. Rautauoma oli mukana yhdessä ympäri Suomea järjestetyistä tapahtumista Helsingin Vironaltaalla sekä Ruoholahdessa. Mikrolog III oli lauantaina 24.5. juuri tekemässä lähtöä vesille, kun MRSC Helsinki ilmoitti Kauppatorin lähistöllä olevasta pienehköstä konevikaisesta moottoriveneestä. Veneessä oli yksi henkilö. Mikrolog III:n miehistö käänsi pelastusveneen keulan kohti länttä ja saapui avuntarvitsijan luokse 35 minuutin kuluttua hälytyksestä kello 11.15. Tilannepaikalla selvisi, että pakkia käytettäessä moottoriveneen potkuri oli yht äkkiä pudonnut ja uponnut saman tien pohjaan. Onneksi veneessä oli varapotkuri, joten Mikrologin miehistö kiinnitti sen ja näin avuntarvitsija pääsi jatkamaan omin voimin. Miehistö päätteli, että alkuperäinen potkuri oli väärin kiinnitetty, sillä muuten potkuri ei pääsisi itsekseen putoamaan. Kello 11.40 tehtävä oli suoritettu ja miehistö päätti helteisen kevätpäivän kunniaksi syödä jäätelöt ennen palaamista Matosaareen. Uutta maalia pintaan Rautauoma houkutteli Ruoholahden Wear It-tapahtumassa runsaasti osallistujia hyvän asian puolesta. Kuva: Håkan Mitts Potkuri putosi pakittaessa Matosaaren meripelastusaseman päärakennus on peräisin 1800-luvun lopulta. Toukokuussa se sai uuden maalipinnan talkoovoimin. Kuva: Tuula Lumilahti Matosaaren meripelastusaseman 1800-luvun lopulla valmistunut päärakennus sai uutta maalia pintaansa pelastusasemalla järjestetyissä talkoissa 24.-25.5. Vaikka talon väri ei muuttunutkaan, uusi kiiltävä maalipinta sai vanhan rakennuksen suorastaan hehkumaan. Edellisestä maalauksesta oli kulunut kymmenkunta vuotta, mutta Matosaaressa joka puolelta puhaltava merituuli pistää rakennuksen varsin koville. Maalina rakennuksessa käytettiin Helsingin Kaupunginmuseon suosittelemaa erikoismaalia, joka soveltuu erityisesti vanhoihin rakennuksiin. Kokosi: Jukka-Pekka Lumilahti 7

Helsingin Meripelastusyhdistyksen venekalusto sai toukokuun alussa vahvistuksen, kun Yamaha Center Vantaa lahjoitti yhdistykselle veneen harjoituskäyttöön. Uutta venettä tullaan käyttämään muun muassa karilta irrotusten sekä hinausten maalialuksena. - Tarve maaliveneelle oli erittäin suuri, sillä edellisestä maaliveneestä jouduttiin luopumaan jo vuosia sitten sen huonokuntoisuuden vuoksi, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Rainetoja. Pelkästään maalitoimintaan tarkoitetun veneen ansiosta harjoituksissa ei tarvitse maaliveneenä käyttää pelastusveneitä, joten uusi vene sekä tehostaa että parantaa yhdistyksen harjoitustoimintaa. ole moottoria, vaan se hinataan harjoituspaikkaan yhdistyksen muiden veneiden toimesta. Harjoiteltaessa karilta irrotusta, vene voidaan kokonaisuudessaan täyttää vedellä, jolloin sen kokonaispaino nousee reilusti yli tuhanteen kiloon. Tällöin vene saadaan asetettua kiinni matalikolle siten, että sen irrottaminen vaatii kekseliäisyyttä. Veneen kohtalaisen suuri koko on etu myös hinausharjoituksissa, koska koon vuoksi sitä pitää käsitellä kuten isompaa venettä. Näin miehistö saa tarvitsemaansa arvokasta harjoitusta. Uusi Maalivene yhdistykselle Tekniset tiedot: Malli: Simppu 620 Pituus: 6,10 m Leveys: 2,30 m Paino tyhjänä: 450 kg Kantavuus: 8 henkilöä Yhdistyksen ja Yamaha Centerin tiet kohtasivat venemessuilla, kun Yamaha Centerin osastolla yhden yhdistyksen aktiivijäsenen ja Yamaha Centerin myyntipäällikkö Olli Kanervan kanssa tuli puheeksi maalialuksen tarve vapaaehtoiseen meripelastukseen. - Yamaha Centerillä oli yksi Simppu-merkkinen avovene vailla käyttöä. Kyseinen vene oli valmistusvaiheessa otettu muotista hieman liian aikaisin, joten se ei soveltunutkaan alkuperäiseen tarkoitukseensa, kertoo Yamaha Centerin myyntipäällikkö Kanerva. Nyt pystyimme antamaan veneelle uuden käytön hyvässä tarkoituksessa, hän jatkaa. Uusi vene on lasikuidusta, viime vuonna valmistunut, reilut 6 metriä pitkä avovene. Veneessä ei Myyntipäällikkö Olli Kanerva ja yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Rainetoja paiskaavat kättä uuden maaliveneen edessä Yamaha Center Vantaalla. 8

- Meille Yamaha Center Vantaalle oli luontevaa lahjoittaa vene nimenomaan Helsingin Meripelastusyhdistykselle, sillä toimimmehan itsekin pääkaupunkiseudun alueella ja monet esittelyveneemmekin liikkuvat juuri Helsingin vesialueella. Lisäksi arvostamme vapaaehtoisten meripelastajien työtä ja tiesimme veneen tulevan tarpeeseen, toteaa myyntipäällikkö Olli Kanerva Yamaha Centeristä. Yamaha Center Vantaa on Keskon omistama, veneiden, moottorikelkkojen, mönkijöiden ja moottoripyörien erikoisliike Vantaan Tuupakassa. Yamaha Center myy Keskon maahantuomia ja valmistavia veneitä ja moottoreita. Tuotemerkkejä ovat muun muassa Yamaha-perämoottorit ja Yamarin-veneet. Lisäksi muita merkkejä ovat muun muassa Buster, Linder, Suvi, Palta ja Zodiac. Lahjoituksen kokonaisarvo on noin 7 000. Jotta vene varmasti erottuu tavallisista veneistä, on sen kylkiin teipattu isolla teksti harjoitusmaali. Lisäksi siinä on myös yhdistyksen nimi ja lahjoittajan logo. Helsingin Meripelastusyhdistys kiittää Yamaha Center Vantaata lahjoituksesta. Teksti ja kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti Veneilijän ensiaputaitoja ja -varusteita Elyvytys 30 painallusta kaksi puhallusta. Elvyttämään opit ensiapukurssilla Kyypakkaus Toimii käärmeen puremien lisäksi tarvittaessa myös ampiaisten pistoihin Haavasiteitä ja taitoksia Haavasiteiden ja taitosten harjoittelusta saa hyvän puuhahetken vaikka sadepäivän iloksi tai tuulen tyyntymistä odotellessa. Kun on ennakkoon opetellut, hädän hetkellä taidoista on suuri hyöty Punkkipihdit Pihtien avulla punkin saa pois helposti kokonaan Kylmäpakkaus Auttaa nyrjähdyksiin ja venähdyksiin. Auttaa parhaiten heti tapahtumahetkellä Laastari ja puhdistusaine Aina sattuu ja tapahtuu Kipulääke Vesillä apteekki saattaa olla kaukana Avaruuslakana / Lämpöpeite / Huopa Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta vesillä on kesälläkin kylmä Kortisonivoide Hyttysten pistosten lievittämiseen Muista juoda vettä ja suojautua auringolta vaikka tuuli vilvoittaa mukavasti! Lisäksi muista vielä Aurinkorasva ja hyttysmyrkky Listan kokoamisessa mukana oli Rautauoman päällikkönä toimiva Henrik Rehnström, joka työskentelee Helsingin pelastuslaitoksella hoitotason palomies-ensihoitajana. 9

Yksi tärkeimmistä asioista vesillä on tulla havaituksi. Vaikka itse näkisitkin toisen veneilijän, ei ole varmaa että veneilijä on havainnut sinut. Hankalaksi tilanne voi muuttua väistämistilanteissa tai jopa vaaralliseksi, jos kukaan ei hätätilanteessa havaitsekaan hätääsi. Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitto teki pari vuotta sitten tutkimuksen, jossa haastateltiin ihmisiä jotka olivat pelastuneet hukkumiselta viime hetkessä. Lähdeaineisto perustui pelastuneiden omakohtaisiin kokemuksiin useilta eri vuosikymmeniltä. Lähes kaikkia pelastuneiden kertomuksia yhdisti se, että heidän hätänsä oli havaittu vasta aivan viime hetkillä. Tutkimukseen haastateltu nainen, joka tapahtumahetkellä oli lapsi, muisteli kuinka hän uimataidottomana astui loivalta rannalta äkkisyvän puolelle. Hän näki isänsä seisovan aivan vieressä, muttei kuitenkaan saanut herätettyä tämän huomioita. Vasta myöhemmin paljastui, että isä oli katsonut juuri hädän hetkellä poispäin tytöstään, eikä siten voinut havaita tytön putoamista syvään TULE HAVAITUKSI veteen. Mieshenkilö puolestaan muisteli, kuinka he poikaikäisenä kavereiden kanssa katsoivat uimahallissa miestä, joka ikään kuin leijui veden alla. Mies muisti vieläkin Valkoinen näkyy, musta ei. Tummiin pukeutunutta on hyvin vaikea havaita. selvästi kuinka he muiden poikien kanssa pohtivat kauankohan mies pystyy olemaan hengittämättä veden alla. Vasta aivan viime hetkillä pojat tajusivat, ettei vedessä makaavalla miehellä olekaan kaikki kunnossa ja repivät hänet väkisin pinnalle. Uimavalvojat aloittivat välittömästi elvytyksen ja onneksi mies pelastui. Havaituksi tulemisen lisäksi Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tutkimus paljasti, että elokuvista tuttu käsien huitominen ja huutaminen on hukkumistilanteissa aivan väärä. Todellisuudessa valtaosa viime hetkellä hukkumiselta pelastuneista henkilöistä ei syystä tai toisesta pystynyt tekemään tilanteessa mitään, vaan ikään 10

kuin lamaantuivat paikoilleen. Havaittavuus ja nimenomaan sen puuttuminen näkyy myös Rajavartiolaitoksen johtamien meripelastustehtävien tilastoissa. Kuolemaan johtaneita onnettomuustapauksia yhdistää pelastusliivien puuttumisen lisäksi usein myös se, ettei kukaan ole havainnut hädässä olijan hätää. Tällaisia tapauksia on useimmiten keväällä, loppukesästä sekä syksyisin, kun veneliikenne on vähäistä ja saaristossa aikaa viettävät ihmiset ovat mantereella. Näin ketään ei ole näkemässä avuntarvitsijan hätää, eikä näin ollen kukaan pysty auttamaan hädässä olijaa. Vasta omaisten tekemä katoamisilmoitus käynnistää etsintätoimet, mutta tällöin hädässä olevan pelastamiseksi ei välttämättä ole enää mitään tehtävissä. Pelastajien kannalta katsottuna vesillä kannattaisi pukeutua kirkkaisiin väreihin, sillä kirkkaat värit erottuvat parhaiten. Esimerkiksi punaisiin tai keltaisiin pukeutunut näkyy vedestä ja saaren rannalta paljon sinisiin, mustiin tai vihreään pukeutunutta paremmin. Ei myöskään ole sattumaa, että pelastusliivit ovat kirkkaan punaiset tai lauenneet paukkuliivit keltaiset. Kirkkaiden värien lisäksi hätätilanteessa pelastajia auttaa, jos avuntarvitsija pystyy liikkumaan. Liikkuva ihminen on paikallaan olevaa ihmistä huomattavasti helpommin havaittavissa, sillä liikkeen pystyy havaitsemaan, vaikkei pelastaja varsinaista ihmistä olisi vielä havainnutkaan. Havaittavuutta ei tarvita ainoastaan hätätilanteissa, sillä suurin tarve tulla nähdyksi ovat väistämistilanteet. Vaikka kaikkien vesillä liikkujien pitääkin muistaa tähystää jatkuvasti, ei väistä- Toinen vene voi jäädä purjeen tai ikkunoiden reunojen taakse piiloon. mistä voi tehdä jos toista vesillä liikkujaa ei ole havainnut. Melojan on huomattavasti helpompi havaita moottorivene kuin moottoriveneestä meloja. Vastaavasti purjeveneestä on huomattavasti helpompi havaita iso laiva, kun laivasta purjevene. Vaikka laivoilla onkin pääosin veneilijöitä paremmat navigointilaitteet, pelkät laitteet eivät välttämättä auta, jos komentosillalla huomio on keskittynyt tähystämisen ja navigoinnin sijaan johonkin muuhun asiaan. Eikä komentosilta ole ainoa paikka, jossa huomio voi olla muualla. On aivan mahdollista, että meloja jää moottoriveneessä ikkunakarmien katveeseen tai purjeveneessä moottorivene saattaa kadota kokonaan purjeen taakse. Puhumattakaan siitä, kuinka vasten aurinkoa kulkeva veneilijä sokaistuu, eikä näe lainkaan vastaantulijaa. Hädässä havaituksi tuleminen on yksi keskeisimmistä asioista. Huomion herättämiseen kannattaa hätätilanteessa käyttää mielikuvitusta. Parempi on käyttää tarpeeksi suurta huomiota herättävää tapaa heti aluksi, näin avun saannille on paremmat edellytykset. Muista myös, että jos sinä näet jonkun ei tarkoita että sinut on havaittu. Teksti ja kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti Purjevene näyttää laivalta katsottuna pieneltä. Laiva taas purjeveneestä jättiläiseltä. 11

suljetun saaren herkkutori avautui Fiinimpään ruokailuun merkkipäivän merkeissä Odotusarvot Suomenlinnan edustalla olevalle Lonnalle olivat kovat. Vuosikymmeniä suljettuna ollut saari on vihdoinkin, melkoisen medianäkyvyyden saattelemana, avattu koko kansalle. Yllätys olikin melkoinen, kun yli puolet pienestä saaresta oli vielä remontissa ja se toinen puoli oli suhteellisen vaikeakulkuista sekä kesäkuun alussa pesivien lintujen takia vältettävää luontoa. kakun muodossa. komponenttia lautaselta löytyi. Mutta hyvää oli. Pääruokani siika oli snadisti mitätön, mutta hyvät lisukkeet, varsinkin maukas tattari, pelastivat kokonaisuuden. Seuralaiseni syömä kasvispääruoka, grillatut kesäkurpitsat, oli erinomainen! Jälkiruoaksi otimme trendikästä minttua Lonnan keittiö osoittautui positiiviseksi yllätykseksi. Startti on ruoan suhteen jopa kunnianhimoinen. Miinusta tuli vain siitä, ettei ateriaan kuulunut lainkaan leipää. Esimerkiksi perinteinen saaristolaisleipä tai nettisivuilla mainostettu Lonnan näkkäri olisi sopinut niin ruokaan kuin miljööseen. Olisi ollut myös mukava kuulla pari sanaa itse Lonnasta sekä mainostetuista keittiön mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotetuista raaka-aineista. No, jälkiruokaa koristanut kallio-orvokki taisi olla ihan siitä terassin vierestä. Hinnat kipusivat liian lähelle kipurajaa: Alkupalat olivat 12 e, pääruoka 18 e (kasvis) ja 26 e (siika) sekä jälkiruoka 10 e. Hyvä Wolfberger-valkkari oli 12 e / 16 cl. Illan kokonaisuutta häiritsi ravintolasalin kova akustiikka ja ennen kaikkea yleinen kaaottisuus. Ihmisiä tuli ja meni, vessaa etsittiin ja samalle perjantai-illalle buukattua Ravintolaan saapuessamme kaikkialla pörräsi puuhailevaa porukkaa. Lopulta, haahuiltuamme kodikkaan kokoisessa ja tyylikkäästi remontoidussa salissa, ystävällinen tarjoilijatar kysyi oliko meillä pöytävarausta. Olihan meillä, varaus onnistui kätevästi Lonnan nettisivuilla, ja pöytämme saimme valita itse. Alkuun lautasella oli lohta niin monella tapaa, etten edes muista mitä 12

Poiju-klubin avajaisia kyhättiin kokoon niin, että välillä tuntui syövänsä aseman odotushallissa. Ei ihan sitä tunnelmaa, jota odotin pienen saaren ravintolalta ja isosta loppulaskusta. Mutta menkööt tämä alkukankeuden piikkiin. Jos keittiön ambitiotaso säilyy nykyisellään, paikka saattaa kehittyä sympaattiseksi helsinkiläiseksi saariravintolaksi. Parhaat puolensa Lonna näyttänee hiljaisina, pimenevinä elokuun iltoina. Lonnan pohjoislaiturissa on muutama vierasvenepaikka. Ohi menevät ruotsinlaivat sekä erityisesti Viking XPRS aiheuttavat kuitenkin niin kovan imun, että en parkkaisi omaa venettäni laituriin. Järeämpi vierasvenelaituri on luvassa myöhemmin. Saareen kannattaakin mennä Meripelastajan herkkupaikka JT-Linen vesibussilla. A-oikeuksin varustetussa vesibussissa on sekin hyvä puoli, että hyvin alkanutta iltaa voi jatkaa lasillisella kuplivaa matkalla Suomenlinnan kautta takaisin mantereelle. Hyödylliset linkit: www.lonna.fi, www.jt-line.fi, fb.com/clubpoiju Teksti: Mika Back Kuvat: Sebastian Nilsson-Ollandt ja Jukka-Pekka Lumilahti 13

Helsingfors Sjöräddningsförenings båtpark fick en förstärkning i början på maj då Yamaha- Center Vanda donerade en båt för övningsbruk till föreningen. Den nya båten kommer att användas bl.a. vid övningar som gäller losstagning från grund och bogseringar. Behovet av en övningsbåt är stort för vi måste överge den gamla övningsbåten redan för flera år sedan på grund av dåligt skick berättar föreningens ordförande Hannu Rainetoja. En båt som dedikerats för övningsändamål betyder att man vid övningar inte behöver använda räddningsbåtar som övningsobjekt och därmed förbättrar den nya båten övningsverksamheten och gör den mera effektiv. Ny övningsbåt till föreningen Föreningen och Yamaha Center möttes på båtmässan då man på Yamaha Centers mässavdelning i ett samtal mellan en av föreningens aktivmedlemmar och Yamaha Centers försäljningschef Olli Kanerva kom in på behovet av en övningsbåt för den frivilliga sjöräddningen. Yamaha Center hade en öppen båt av märket Simppu som inte var i användning. Denna båt hade under tillverkningsskedet tagits ur formen litet för tidigt och lämpade sig därför inte för sitt ursprungliga ändamål, berättar Yamaha Centers försäljningschef Kanerva. Nu kan vi ge båten ett nytt användningsområde för ett gott ändamål fortsätter han. Den nya båten är av glasfiber, blev färdig föregående år och är en drygt 6 meter lång öppen båt. Båten har ingen motor utan den bogseras till övningsplatsen av de andra båtarna. Då man övar losstagning från grund kan båten helt fyllas med vatten varvid båten totalvikt klart överskrider tusen kilogram. Då kan båten placeras på grundet så att losstagningen kräver uppfinningsrikedom. Båtens betydande storlek är till fördel också vid bogseringsövningar då man på grund av storleken måste behandla den som en större båt. På detta sätt får besättningen den värdefulla övning som den behöver. För oss på Yamaha Center Vanda var det naturligt att donera båten just till Helsingfors Sjöräddnings-förening för vi fungerar ju också i huvudstadsregionen och många av våra demonstrationsbåtar rör sig just på Helsingfors vattenområden. Vi uppskattar också de frivilliga sjöräddarnas arbete och vi visste att båten möter ett behov, berättar försäljningschef Olli Kanerva från Yamaha Center. Yamaha Center Vanda ägs av Kesko och är en speciaffär för båtar, snöskotrar, terränghjulingar och motorcyklar i Stubbacka i Vanda. Yamaha Center säljer båtar och motorer som importeras och tillverkas av Kesko. Märken är bl.a. Yamaha utombordsmotorer och Yamarinbåtar. Andra märken är Buster, Linder, Suvi, Palta och Zodiac. Gåvans värde är ca 7 000. För att båten säkert skall kunna skiljas från vanliga båtar har båtsidan tejpats med stor text Övningsmål. Text och bilder: Jukka-Pekka Lumilahti Tekniska uppgifter: Modell: Simppu 620 Längd: 6,10 m Bredd: 2,30 m Tomvikt: 450 kg Lastförmåga: 8 personer Båten är också märkt med föreningens namn och donatorns logo. Helsingfors Sjöräddningförening tackar Yamaha Center Vanda för donationen. Försäljningschef Olli Kanerva och föreningens ordförande Hannu Rainetoja skakar hand framför den nya övningsbåten på Yamaha Center i Vanda 14

En av de viktigaste sakerna till sjöss är att bli upptäckt. Även om du själv ser en annan båt är det inte säkert att den andra föraren har upptäckt dig. Situationen kan bli krånglig vid ett väjningstillfälle eller t.o.m. farlig om ingen vid en nödsituation upptäcker din nöd. Finlands Simundervisnings- och Livräddningsförbund rf gjorde för ett par år sedan en undersökning där man intervjuade människor som räddats från drunkning i sista ögonblicket. Källmaterialet baserade sig på de personliga erfarenheterna hos räddade från flera årtionden. Gemensamt för nästan alla berättelser var att deras nöd upptäckts alldeles i sista minuten. En kvinna som intervjuats BLI UPPTÄCKT i undersökningen, och som vid tidpunkten för händelsen var barn kom ihåg hur hon utan att kunna simma steg från en långgrund strand till ett bråddjupt ställe. Hon såg sin far stå alldeles bredvid men kunde trots detta inte påkalla hans uppmärksamhet. Först senare kom det fram att fadern just vid denna tidpunkt tittat bort från flickan och därför inte kunnat observera att hon fallit I djupt vatten. En mansperson kom ihåg, hur de som pojkar med kamraterna observerat en man i simhallen som såg ut att flyta under vattnet. Mannen kom ännu tydligt ihåg hur han med de andra pojkarna funderade över hur länge mannen kan vara under vattenytan utan att andas. Först alldeles I sista ögonblicket förstod pojkarna att allt inte stod rätt till med mannen under vattenytan och drog honom med våld ovanför vattenytan. Simhallens övervakare påbörjade omedelbart upplivningen och lyckligtvis räddades mannen. Förutom att bli upptäckt avslöjade Finlands Simundervisnings- och Livräddningsförbund rfs undersökning också att handviftning och ropande, som är känt från filmer, är alldeles fel vid drunkning. I verkligheten kunde de personer som räddats från drunkning alldeles i sista ögonblicket inte av en eller annan orsak göra någonting i den situationen utan blev som förlamade på stället. 15 Möjligheten att bli upptäckt och specifikt bristen på denna möjlighet syns också i statistiken för sjöräddningsfall som letts av Gränsbevakningsväsendet. Genesamt för olyckfall som lett till dödlig utgång är förutom att flytvästar fattades ofta också det, att ingen observerat den nödställda. Sådana fall förekommer oftast på våren, sensommaren samt på hösten då båttrafiken är liten och de människor som vistas i skärgården är på fastlandet. Då finns det ingen som ser den nödställdas situation och ingen kan därför bistå den nödställda. Det är först de anhörigas anmälan om försvunna personer som utlöser spaningsåtgärder, men då kan det hända att inget mera kan göras för att hjälpa den nödställda. Ur räddarnas synpunkt vore det bäst om man på sjön bar kläder i granna färger, för sådana kläder syns bäst. Är man klädd i t.ex. rött eller gult syns man mycket bättre i vattnet eller från stranden jämfört med blått, svart eller grönt. Föutom klara färger hjälper det räddarna om den nödställda kan röra sig. En människa som rör sig är betydligt lättare att upptäcka än en orörlig för en rörelse kan upptäckas fast räddarna inte ännu sett en människa. Synlighet behövs inte endast vid nödsituationer för det största behovet att bli sedd uppstår vid väjningstillfällen. Även om alla som rör sig till sjöss bör komma ihåg att kontinuerligt hålla utkik kan man inte väja om man inte sett den andra som rör sig till sjöss. En paddlare kan mycket lättare se en motorbåt än man från en motorbåt kan se en paddlare. På samma sätt är det mycket lättare att se ett fartyg från en segelbåt än att se en segelbåt från ett fartyg. Även om fartyg i allmänhet har bättre navigationsutrustning än fritidsbåtar hjälper utrustningen inte nödvändigtvis om uppmärksamheten på kommandobryggan är koncentrerad på något annat än navigering och utkik. Och kommandobryggan är inte det enda stället där uppmärksamheten kan vara fäst på något annat. Det är fullt möjligt att paddlaren blir bakom fönsterkarmen på en motorbåt eller att en motorbåt helt täcks av seglet på en segelbåt. För att inte tala om att en båtförare som kör mot solen kan vara förblindad och inte alls ser en annan som kommer emot. I en nödsituation är en av de mest centrala uppgifterna att bli upptäckt. Det lönar sig att i en nödsituation använda sin fantasi för att bli upptäckt. Det är bäst att genast från början använda en metod som väcker tillräckligt stor uppmärksamhet. På detta sätt blir förutsättningarna för att få hjälp bättre. Kom också ihåg att även om du ser någon betyder det inte att du har blivit sedd. Text och bild: Jukka-Pekka Lumilahti

*. LP72* Seuraavat tahot ovat mukana mahdollistamassa vapaaehtoista meripelastusta Helsingissä: Airbus Defence and Space Helsingin Nuorisoasiainkeskus Helsingin Satama Oy Mikrolog ltd, Espoo Saunasaari, Helsinki Yamaha Center Vantaa Astrid Charter Oy, Helsinki Aurinkolahden venekerho ry, Helsinki B-Sea Boat Ay, Helsinki Baru-Baru Charters, Helsinki Brändö Seglare Rf, Helsingfors Cardinal Marine Charters Oy, Helsinki Celltech Oy, Helsinki Conect Oy, Helsinki E & E Mäntylä Ky, Tuusula Fregatti Oy, Helsinki Hakaniemen Venekerho Ry, Helsinki Hartwall Oy Ab, Helsinki Helsingfors Segelklubb Ry, Helsingfors Helsingfors Segelsällskap Rf, Helsingfors Helsingin Energian Venekerho, Helsinki Helsingin Meriveneilijät Ry, Helsinki Helsingin Moottorivenekerho Ry, Helsinki Helsingin Navigaatioseura Ry, Helsinki Helsingin Rakennusmestariveneilijät, Helsinki Helsingin Työväen Pursiseura, Helsinki Helsingin Vesibussit Oy, Helsinki Humallahden Venekerho Ry Helsinki Humalniemen Venekerho Ry, Helsinki Iha-Lines Oy, Espoo John Nurminen Marine, Helsinki Jt-Line Oy, Helsinki Juha Snell Oy, Kellokoski K. Hartwall Oy Ab, Söderkulla Karinkiertäjät ry, Sipoo Kartanon Venekerho, Vantaa Katajajanokan Venekerho Knv Ry, Helsinki Kipparlahden Venekerho, Helsinki Koivusaaren Pursiseura Ry, Helsinki Kuljetus Reen Oy, Helsinki Kulosaaren Partiolaisten Vanhempainyhdistys Ry, Helsinki Lauttasaaren Veneilijät R.y., Helsinki Leppäluodon Venekerho Ry, Vantaa Mandatum Life, Helsinki Marjaniemen Melojat ry, Helsinki Marnela Oy, Helsinki Merenkävijät Ry, Helsinki Merihaan Veneseura Ry, Helsinki Merimelojat Ry, Helsinki Merisataman Venekerho Ry, Helsinki Munkan Venekerho Ry, Helsinki Nyländska Jaktklubben Rf, Helsingfors Oy Maritim Ab, Helsinki Pohjolan Kerho Ry / Kippariklubi, Helsinki Puotilan Venekerho Ry, Helsinki Pursiseura Sindbad Ry, Helsinki Rastilan Veneilijät ry, Helsinki Rederi Ab J. L. Runeberg, Borgå Rescue and Fun R.A.F. Hovercraft Oy, Helsinki Reserviläisten Merisäätiö Ry, Helsinki Roihuvuoren ja Tammisalon Meriulkoilijat ry, Helsinki Roihuvuoren Venekerho ry, Helsinki Royal Line Oy, Helsinki Sarvaston Venekerho Ry, Helsinki Sibbo Navigationssällskap r.f, Sipoo Sun Ferry Oy, Helsinki Suomalainen Pursiseura Ry, Helsinki Suomen Moottoriveneklubi Ry, Helsinki Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, Helsinki Suomenlinnan Liikenne Oy, Helsinki Suomenlinnan Venekerho Ry, Helsinki Taivallahden Venekerho Ry, Helsinki Tammisalon Merivenekerho Ry, Helsinki Tikkurilan Navigaatioseura Ry, Vantaa Tilintarkastus DFK Oy, Helsinki Top-Boat, Helsinki Transfennica, Helsinki Vantaan Veneilijät Ry, Vantaa Vartiokylän Ranta- ja Venekerho, Helsinki Veka Line Oy, Helsinki Vmax Oy, Helsinki Vuosaaren Urheilukalastajat Ry, Helsinki Vuosaaren Venekerho Ry, Helsinki Vuosillan Veneilijät Ry, Helsinki Yliskylän Venekerho Ry, Helsinki Österlund Line Oy Ab, Helsinki