valtiovarainvaliokunnalle.

Samankaltaiset tiedostot
valtiovarainvaliokunnalle.

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 27/2001 vp. Hallituksen esitys laeiksi vammaistukilain 2 ja 8 :n sekä kansaneläkelain muuttamisesta JOHDANTO

Pehr Löv /r Riikka Moilanen-Savolainen /kesk (6 osittain, 7 10 ) Aila Paloniemi /kesk Leena Rauhala /kd. Osmo Soininvaara /vihr (6 osittain, 7 10 )

JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 36/2002 vp

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 4/2001 vp. Hallituksen esitys laeiksi raskauden keskeyttämisestä

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 25/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

VALIOKUNNAT. * tnjx*.* ^

VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 41/2001 vp. Hallituksen esitys laiksi toimeentulotuesta annetun lain 11 ja 15 :n väliaikaisesta muuttamisesta

valtiovarainvaliokunnalle.

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2005 vp. lakialoitteen laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä JOHDANTO. Vireilletulo.

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 28/2001 vp. Hallituksen esitys laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain JOHDANTO.

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 31/2001 vp

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Perjantai kello

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 17/2002 vp. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Läsnä pj. Johannes Koskinen /sd vpj. Outi Mäkelä /kok (11 osittain) jäs. Tuija Brax /vihr

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Hallintovaliokunnalle

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallintovaliokunnalle

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 19/2002 vp. Lakialoite laiksi äitiysavustuslain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

Lasten ja Nuorten ohjelma

Sosiaali-ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Kuntajohtajapäivät Kuopio

Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus Paasitorni

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

valtiovarainvaliokunnalle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä.

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Eduskunnalle. LAKIALOITE 155/2005 vp. Laki perusopetuslain 37 :n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2009 vp. Hallituksen esitys eräiden tehtävien siirtämistä Maahanmuuttovirastoon koskevaksi lainsäädännöksi JOHDANTO

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Läsnä pj. Markku Koski /kesk vpj. Matti Ahde /sd (nimenhuudon jälkeen) jäs. Christina Gestrin /r (nimenhuudon jälkeen)

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä

Läsnä pj. Pirkko Mattila /ps jäs. Jussi Halla-aho /ps (1 9, 10 osittain) Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Minna-Liisa Rinne valiokuntaneuvos

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Tiistai kello ,

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Toimintasuunnitelma 2012

Ratkaistavana päättynyt. Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten.

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain JOHDANTO. Vireilletulo. Lausunto.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 10 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Todettiin, ettei kokous ollut päätösvaltainen.

Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen. yhdistämistä koskevaksi lainsäädännöksi

SOSIAALIHUOLLON PALVELUPROSESSEIHIN

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 10, 11 osittain)

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 9/2011 Perusturvalautakunta. Keskiviikko klo Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 25/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi sotilasvammalain 6 ja 17 :n muuttamisesta JOHDANTO.

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 59/2002 vp

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 42/2002 vp. Hallituksen esitys laeiksi sairausvakuutuslain ja kuntoutusrahalain muuttamisesta JOHDANTO

Läsnä pj. Antti Rantakangas /kesk (1 16, 17 osittain, 18 ja 19 ) vpj. Tapani Mäkinen /kok jäs. Marko Asell /sd

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

LIIKENNEVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2001 vp. hallituksen esityksen laiksi postipalvelulain JOHDANTO. Vireilletulo. Asiantuntijat.

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

Perjantai kello

Kuntien vastaukset sote-valinnanvapautta koskevan lakiesityksen lausuntopyyntöön.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Perjantai kello

Transkriptio:

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 12/2002 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2003 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 20 päivänä syyskuuta 2002 lähettänyt hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2003 (HE 132/2002 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan. Eduskunnan työjärjestyksen 38 :n 3 momentin nojalla sosiaali- ja terveysvaliokunta on päättänyt antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - budjettineuvos Raija Koskinen ja budjettineuvos Pertti Tuhkanen, valtiovarainministeriö - apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtanen, erikoissuunnittelija Minna Liuttu ja finanssisihteeri Arto Salmela, sosiaali- ja terveysministeriö - ylijohtaja Matti Heikkilä, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus - pääjohtaja Jorma Huuhtanen ja osastopäällikkö Erkki Meriläinen, Kansaneläkelaitos - sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Jorma Back, Suomen Kuntaliitto - perusturvajohtaja Juha Metso, Espoon kaupunki - toimitusjohtaja Matti Toivola ja kehittämisjohtaja Tuija Manninen, Helsingin kaupunki - toimialajohtaja Tauno Telaranta, Kotkan kaupunki - perusturvajohtaja Heli Laapio-Knuutila, Hartolan kunta - kehittämissuunnittelija Leena Byckling, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus - kehitysjohtaja Hannu Jokiranta, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus - akatemiatutkija Anneli Pohjola, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Lisäksi valiokunta on saanut sosiaalialan osaamiskeskusten johtajien sekä sosiaalineuvos Jaakko Tuomen kirjalliset lausunnot. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut HE 132/2002 vp Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus Valiokunta pitää myönteisenä talousarviossa esitettyä valtionosuuksien lisäystä kuntien hyvinvointipalvelujen parantamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnallisen palvelutuotannon rahoituspohjaa edelleen vahvistetaan. Valtionosuuksien lisääminen on erityisesti tarpeen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivuu- Versio 2.0

den turvaamiseen sekä sosiaalityön ja lastensuojelun voimavarojen lisäämiseen. Valiokunta kiinnittää jälleen huomiota siihen, että valtionosuuksiin esitetään kuitenkin tehtäväksi vain puolet kustannustason nousun edellyttämästä indeksitarkistuksesta. Kustannustason nousu olisi valiokunnan näkemyksen mukaan tarpeen korvata täysimääräisesti. Valiokunta toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä on edelleen kehittämisen tarpeessa. Siirtyminen kustannusperusteisesta laskennallisiin valtionosuuksiin ja normiohjauksesta informaatio-ohjaukseen on aiheuttanut samanaikaisesti tapahtuneen valtionosuuksien tason vähentämisen seurauksena alueellisia eroja palveluiden laadussa ja määrässä. Alueelliset hyvinvointierot ovatkin muodostuneet merkittäviksi. Terveyspalvelujärjestelmän toimivuuden parantamiseksi on lisärahoituksen ohella tarpeen kehittää palvelujärjestelmän rakenteita siten, että järjestelmä ottaisi huomioon potilaan hoidon kokonaisuudessaan ja loisi edellytykset saumattomien palveluketjujen ylläpitämiselle. Palvelujärjestelmän kehityksen kannalta ehkäisevällä työllä on keskeinen merkitys. Myös rahoitusjärjestelmän tulisi olla vakaa ja selkeä. Sosiaalihuollossa palvelujärjestelmän kehittämistarpeet aiheutuvat ennen muuta vanhusten palvelujen lisääntyneestä kysynnästä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa myös henkilöstön riittävyys asettaa suuret haasteet järjestelmille. Terveydenhuollon rakenteellisiin ongelmiin on pyritty löytämään ratkaisuja kansallisessa terveysprojektissa ja vastaava selvitystyö on käynnistetty sosiaalialan kehittämiseksi. Valiokunta pitää molempien hankkeiden toteuttamista tärkeänä. Sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon turvaamisessa on erilaisia vaikeuksia nähtävissä sekä suurissa että pienissä kunnissa. Kasvukeskuksissa palkkakustannukset ovat usein muuta maata suuremmat ja rakennus- ja kiinteistökustannukset haja-asutusalueita kalliimpia. Kasvukeskuksissa väestömäärän kasvu ja näiden keskusten erityisongelmat aiheuttavat palvelutarpeen lisääntymistä, kun taas pienten kuntien erityisongelmia ovat pitkät etäisyydet ja väestön ikärakenteen ja sen myötä huoltosuhteen muuttuminen epäedulliseksi. Ongelmien erilaisuus aiheuttaa eroja myös niihin haettavissa ratkaisuissa, ja kaikki edellä mainitut seikat on otettava huomioon suunnattaessa valtion rahoitusta kansallisen terveysprojektin täytäntöönpanoon. Kansallinen terveysprojekti Kansallisen terveysprojektin suositusten toteuttaminen vaatii lähivuosina suurta taloudellista lisäpanostusta sekä valtiolta että kunnilta. Hoitoon pääsyn enimmäisajoista säätäminen tulee merkitsemään lisärahoituksen tarvetta sekä perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon. Myös henkilöstön täydennyskoulutuksen lisääminen edellyttää kuntatyönantajalta lisäpanostusta. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vuonna 2001 hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kesken sovitun mukaisesti 104 miljoonalla eurolla vuonna 2003. Kansallisen terveysprojektin ehdotusten toteuttaminen edellyttää riittävää valtion rahoitusta. Valtionosuuksien osalta projektin ehdotuksessa esitettiin, että valtionosuuksia korotettaisiin portaittain ottaen huomioon välitön lisävoimavaratarve ja palvelutarpeen kasvu. Kunnallisen terveydenhuollon välittömäksi lisärahoitustarpeeksi arvioitiin 350 miljoonaa euroa. Lisäksi todettiin, että vuosina 2003 2007 tarvitaan vuosittain arviolta 50 miljoonaa euroa lisää ikärakenteen muutoksesta johtuen ja 50 miljoonaa euroa uuden teknologian käyttöönotosta johtuviin lisäkustannuksiin. Kansallisen terveyshankkeen ehdotusten toteuttamiseksi esitetään talousarviossa 2003 valtionosuusmäärärahan lisäämistä 57 miljoonalla eurolla. Erillisrahoituksena tuetaan muun muassa hankerahoitusta, elektronisen sairauskertomuksen kehittämistä sekä KäypäHoito- ja Rohtoprojekteja yhteensä 10,9 miljoonalla eurolla. Valiokunta korostaa perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevän työn ensisijaisuutta palvelujen kysynnän hillitsemisessä ja suuntaamisessa kevyempiin, avohoitopainotteisiin hoitoihin. Erityisesti mielenterveyshoitoa tulisi perusterveydenhuollossa vahvistaa ja kehittää perusta- 2

son moniammatillisia hoitomuotoja. Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä erityisesti lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden turvaamisen tarvetta. Talousarvioesityksessä ehdotetaan aiemmin tähän tarkoitukseen kohdennetun määrärahan siirtämistä yleisiin valtionosuuksiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että määrärahan kohdentumista lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin erityisesti seurataan ja palveluiden pysyvyys samoin kuin hoitoon pääsy säädetyssä määräajassa turvataan. Valiokunta katsoo, että kansallisen terveysprojektin asettamien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää esitettyä suurempaa valtion rahoitusta jo vuonna 2003. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ehkäisevän terveydenhuollon, perusterveydenhuollon, etenkin mielenterveystyön avopalvelujen toiminnan vahvistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta lisätään talousarvioehdotuksessa esitettyä enemmän. Edellä olevan perusteella valiokunta esittää, 33.32.30 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin osoitettua määrärahaa. Sosiaalialan kehittäminen Sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaa on merkittävästi edistetty luomalla maahan lakisääteiset sosiaalialan osaamiskeskukset. Tällä hetkellä yhdeksän osaamiskeskuksen työntekijämäärä on kuitenkin vain alle sata työntekijää. Valtaosa näistä on tilapäisiä projektityöntekijöitä, ja osaamiskeskusten perusrahoituksella on turvattu vain yhden tai kahden työntekijän palkkaaminen kuhunkin keskukseen. Valiokunnan käsityksen mukaan osaamiskeskusten tähän astisella rahoituksella on mahdollistettu ainoastaan keskusten toiminnan käynnistyminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toiminta onkin käynnistynyt osaamiskeskuksissa tehokkaasti. Osaamiskeskusten työssä on korostuneesti tullut esiin kuntien tarve kehittämistoimintaan alueellisella tasolla ja pienten kuntien tarve erityisosaamista vaativien tehtävien hoitamisessa ja kehittämisessä yhteistoimintana. Kuntien heikentyvä taloustilanne aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta kehittämishankkeiden kuntien rahoituksen jatkuvuudelle. Kehittämistoiminnan ylläpitäminen pelkästään ulkopuolisella hankerahoituksella, esimerkiksi EU:n rakennerahastorahoilla, ei ole mahdollista vaan tarvitaan myös suoraa tukea kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Erityisesti tukea tarvitaan alueellisiin palvelujen tuottamisratkaisuihin, joilla voidaan turvata sosiaalipalvelujen tasapuolinen saatavuus tulevaisuudessa. Sosiaalialan palveluiden kehittämisen ongelmana on ollut vähäinen panostaminen tutkimustoimintaan ja toteutetun tutkimuksen hajanaisuus. Valtion rahoittama sosiaalialan tutkimus on erittäin vähäistä. Osaamiskeskusten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö hyödyttää vastavuoroisesti kuntien sosiaalialan käytäntöä ja oppilaitoksia. Osaamiskeskukset yhteistyörakenteena mahdollistavat kunnallista ja alueellista toimintaa palvelevan tiedon suunnitelmallisemman tuottamisen sekä tiedon kokoamisen ja välittämisen käytännön työhön. Osaamiskeskusten rahoituksen säilyminen tulo- ja menoarviossa esitetyllä tasolla vaarantaa tehokkaasti käynnistyneen tutkimus- ja kehittämistoiminnan jatkumisen. Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat ovat katsoneet, että laissa ja asetuksessa annetun laajan perustehtävän hoitamiseksi perusrahoituksen korotus vuodelle 2003 on välttämätön, jotta toiminta säilyisi edes tämänvuotisella tasolla. Valiokunnan käsityksen mukaan sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan rahoitusta tulisi edelleen kehittää erityisvaltionosuusjärjestelmän suuntaan. Edellä olevan perusteella valiokunta esittää, 33.32.39 sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan osoitettua määrärahaa. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy Valiokunta pitää myönteisenä, että talousarvioesityksessä on osoitettu erillismääräraha syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin ja varhaiseen puuttumiseen osoittamalla rahaa kuntatason peruspalvelujärjestelmän vahvista- 3

miseen. Erityisen huomion kiinnittäminen lasten ja nuorten ongelmien varhaiseen toteamiseen ja ongelmien kriisiytymisen ehkäisemiseen on hyvä keino edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Valtioneuvoston keväällä antamassa ja eduskunnan kuluvana syksynä käsittelemässä selonteossa lasten ja nuorten hyvinvoinnista (VNS 4/2002 vp) todettiin, että hallitus osoittaa vuonna 2003 15 miljoonaa euroa syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen vahvistamiseksi. Valtion talousarviossa määräraha on kuitenkin vain kolmannes selonteossa mainitusta. Valiokunta korostaa, että määrärahalla tulee parantaa lapsille suunnattujen peruspalvelujen, kuten neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon, toimintaedellytyksiä, koska näiden palveluiden toimivuudella on selvä yhteys lasten hyvinvoinnin vahvistamiseen. Neuvoloihin ja kouluihin tulisi luoda moniammatillisia työryhmiä, jotka keskittyisivät lapsiperheiden palveluihin ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Valiokunta toteaa, että määrärahaa tarvitaan kipeästi palvelujen vahvistamiseen, koska erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Voimavaroja tarvitaan muun muassa kasvatus- ja perheneuvoloiden toimintaan. Edellä esitetyn perusteella valiokunta esittää, 33.33.32 syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin osoitettua määrärahaa. Hallituksen keskeisenä painopistealueena hallitusohjelman mukaan on edistää toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään vakavia köyhyysongelmia, syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja saatavuus turvataan koko maassa. Valiokunta on eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota erityisesti sosiaaliturvan ensisijaisten etuuksien tason riittämättömyyteen, joka johtaa viimesijaisen sosiaaliturvan käyttöön. Vaikka toimeentulotukea saavien henkilöiden määrä on viime vuosina laskenut, on toimeentulotuen kesto saajaa kohden pidentynyt. Suuri osa asiakkaista on edelleen työttömyysturvan saajia, joiden ensisijaisen etuuden jälkeen jäävää tulovajausta täydennetään toimeentulotuella. Asiakkaiden ikärakenne on muuttunut siten, että nuoria asiakkaita on aikaisempaa enemmän. Valiokunta tähdentää työllistymistä edistävien toimien ensisijaisuutta köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Ensisijaisten etuuksien tasoa tulee korottaa siinä määrin, ettei viimesijaisiin etuuksiin tarvitse kuin poikkeuksellisesti turvautua, jos on oikeutettu ensisijaiseen etuuteen. Myös toimeentulotukea saavien asemaa tulee parantaa. Lausunto Lausuntonaan sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti esittää että valtiovarainvaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty. 4

Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2002 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Marjatta Vehkaoja /sd Timo Ihamäki /kok Eero Akaan-Penttilä /kok (osittain) Merikukka Forsius /vihr Tuula Haatainen /sd (osittain) Inkeri Kerola /kesk Niilo Keränen /kesk (osittain) Valto Koski /sd Marjaana Koskinen /sd jäs. Pehr Löv /r (osittain) Juha Rehula /kesk Päivi Räsänen /kd Sari Sarkomaa /kok Arto Seppälä /sd Marjatta Stenius-Kaukonen /vas Raija Vahasalo /kok (osittain) Jaana Ylä-Mononen /kesk (osittain) Hannu Aho /kesk (osittain). Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet apulaissihteeri Harri Sintonen valiokuntaneuvos Eila Mäkipäää. 5