YT-NEUVOTTELU TOIMINTATERAPIAN KOULUTUKSEN ASEMASTA JA TILASTA LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Läsnä: Suominen Harri (pj) Kannas Lasse Peltokallio Liisa Alén Markku Harra Toini Jalkanen Hannu, pääluottamusmies Juntunen Kristiina Lautamo Tiina Salmivainio Airi, opiskelija Kujala Urho Heinonen Ari Jokela Jukka Valkeinen Heli * Kokko Sami * Kovanen Vuokko * Sakari-Rantala Ritva * Salmela Sanna * Nieminen Roope Poskiparta Marita Välimaa Raili Tiina-Mari Lyyra Saari Päivi (siht.) * poistui klo 12.00 1. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Puheenjohtajaksi valittiin Harri Suominen, sihteeriksi Päivi Saari. Paikalla oli myös pääluottamusmies Hannu Jalkanen. 2. Tilaisuuden tarkoitus ja toiminnan aikataulu Toimintaterapian tilanteesta on käyty keskusteluja viimeisen puolen vuoden aikana useissa yhteyksissä. Rehtori on pyytänyt Terveystieteiden tiedekunnalta selvitystä toimintaterapian tilasta ja asemasta maaliskuun loppuun mennessä, tiedekuntaneuvosto ottaa asiaan kantaa kokouksessaan 14.3.2006. Tiedekuntaneuvoston käsittelyn jälkeen yliopiston hallitus käsittelee asian ja se viedään edelleen Opetusministeriön tulossopimusneuvotteluihin. 3. Keskustelu Professori Harri Suominen esitteli asian taustaa ja perusteita sille miksi asia on tullut esille: Taustalla on Liikunta- ja terveystiedekunnan rakenteellinen kehittyminen ja profiloituminen sekä koulutuksellisten ja tutkimuksellisten vahvuuksien tukeminen, toimintaterapia ei ole tiedekunnan toiminnan ytimessä. Kehittymistä painoalaksi ei ole näkyvissä ja tutkimustoiminta on vähäistä. Oppiaineella ei ole ollut odotettua synergiaetua tiedekunnan muiden oppiaineiden kanssa. Hakijoiden määrä valintakokeissa on vaihdellut siten, että alkuvuosina hakijoita oli runsaasti, jonka jälkeen hakijamäärä tyrehtyi. Kahtena viimevuonna hakijoiden määrä on lisääntynyt, tutkintoja on valmistunut niukasti (vuoden 2005 loppuun mennessä 16 maisteritutkintoa) ja virkoihin päteviä henkilöitä on ollut vaikea löytää. Opintonsa on aloittanut 75 opiskelijaa, tällä hetkellä kirjoilla on 66 perustutkinto-opiskelijaa ja neljä jatko-opiskelijaa. Valmistuneita maistereita vuoden 2005 loppuun mennessä on yhteensä 16 (asiantuntijapuolella seitsemän ja opettajakoulutuksessa yhdeksän). Sisällä olevista opiskelijoista noin puolet on opettajakoulutuksessa. Opintoviikkokertymä 2000-luvulla on pienentynyt. Opintoviikkoja on kaikkiaan 940 opintoviikkoa ja korvautuvia opintoja 13 %. Opintoviikkokertymä on suhteutettu opiskelijamäärään ja suunta on ollut laskeva ja selvästi vähäisempi verrattuna tiedekunnan muihin oppiaineisiin.
Tiedekunnan lausunnossa mainitaan, että julkaisutoimintaa eikä jatkotutkintoja vielä ole. Dekaani Lasse Kannas kertoi Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta esittäneen huolensa toimintaterapian tilanteesta kehittämishankkeen päättyessä jo vuoden 2003 TTS -neuvottelussa. Toimintaterapian viroista 2/3 perustuu määräaikaiseen kehittämishankkeeseen. Kaikkien kehittämishankkeen lopulla arvioidaan hankkeen tärkeys ja painoarvo. Myös kustannuspuolen arviointi on oleellista. Toistaiseksi toimintaterapian henkilökunnan palkkaamiseen on käytetty rehtorin myöntämiä lisävaroja, ensi vuoden alusta alkaen ei varoja ole tiedossa. Perusteluja jatkamiselle tai kilpailuetua ei ole näkyvissä. Toimintaterapian pyydetään lausuntoa opiskelijoiden tilanteen turvaamisesta ja kaikkien näkökulmien esittämistä. Erikoistutkija Toini Harra muistutti siitä, että kokouskutsun yhteydessä on toimitettu Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan lausuntoluonnos sekä Toini Harran vastaus pyydettyihin kysymyksiin, eli kyseessä ei ole kahta erillistä selvitystä, vaan toimintaterapian osalta toimitettu materiaali sisältää vastaukset pyydettyihin kysymyksiin. Kommentteja tiedekunnan lausuntoluonnokseen huomioitavaksi: Vuonna 2004 professorin virantäyttöprosessissa ei pätevää hakijaa löytynyt ja virka jäi täyttämättä. Toini Harra hoitaa tällä hetkellä professorin viran tehtäviä erikoistutkijan nimikkeellä. Laitokselta ja tiedekunnalta on pyydetty apua ja neuvoja siihen, miten tässä tilanteessa tulisi toimia sekä siihen miten parannetaan maisteritutkintojen tuottavuutta. Tieteellisen tason nostaminen ei tällä henkilökuntamäärällä ole mahdollista. Toimintaterapian henkilökunta on keskustellut rehtorin kanssa 2.12.2005. Rehtorin mukaan yliopisto toimii tehtävän selvityksen pohjalta. Tiedekunnan laatima selvitys on nyt tehty lakkauttamisen näkökulmasta. Opintojen laajuus on Toini Harran mukaan 180 opintopistettä, ei 155, kuten lausuntoluonnoksessa mainitaan. Selvityksessä käytetyt tilastotiedot on syytä tarkistaa ja suhteuttaa oikealla tavalla, samoin virheet valintakoeluvuissa. Valmistuneiden määrät ovat virheelliset, opintoviikkomäärät eivät ole laskussa, tilastot tulee esittää koko koulutuksen ajalta, alkaen vuodesta 1998. Kaikki päätöksentekoon vaikuttavat seikat on tuotava esiin, ja myös muiden pääaineiden tilastot on esitettävä. Harra totesi edelleen, että kehittämishankerahoituksen käyttöä ei lausuntoluonnoksessa esitetä lainkaan. Professorin viran täyttämättä jättämisestä syntyneiden palkkakustannussäästöjen käyttö; mikä on taloudellinen kuormitus suhteessa muiden pääaineiden aiheuttamaan kuormitukseen ja kokonaisbudjettiin. Lisäksi tulee tehdä hintavertailu muiden pääaineiden ja muiden terveystieteiden tutkintojen suhteen. Pääaineiden tuottavuusindeksi puuttuu. Vertailussa on huomioitava uuden pääaineen tilanne suhteessa vakiintuneeseen pääaineeseen ja tieteenalaan.
Harra viittasi lausuntoluonnoksessa mainittuun henkilökunnan epäpätevyyteen. Epäpätevän henkilökunnan osuus johtuu professorin viranhoitojärjestelyistä, joten koko henkilökunnan epäpätevyys ei ole relevanttia. Henkilökunnan tuloksellisuutta on Harran mukaan arvioitu vain Tutka-järjestelmän julkaisujen perusteella. Tutkimuksen lisäksi työ- ja tuntisuunnitelmat tulee ottaa huomioon, samoin tieteellisen tutkimuksen arviointiryhmän lausunto, jossa se nähtiin kehittyväksi alaksi. Toimintaterapian on halukas tuomaan yhteisiin tutkimushankkeisiin oman ainutlaatuisen näkökulmansa; tällä hetkellä toimintaterapia on mukana Tasapainoinen vanheneminen - ja Gerocenter hankkeissa sekä monitieteisen kuntoutuksen tutkijakoulun kehittämishankkeessa. Harra esitti edelleen, että maisterikoulutuksen yhteiskunnallinen merkitys huomioidaan, samoin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokset ja kehittämispaineet väestön ikääntymisen näkökulmasta. Toimintaterapian pääaineen merkitys tulee arvioida opetuksen, asiantuntijuuden sekä tutkimuksen näkökulmasta. Toimintaterapian koulutuksen lakkauttamisen aiheuttamat kansalliset merkitykset - vajaakuntoisten henkilöiden toimintakyvylle - toimintaterapian ja kuntoutuksen tieteelliselle kehittämiselle - toimintaterapian tieteenalan kansalliselle kehittämiselle - toimintaterapian kehittämiselle ja lakkauttamisen seurannaisvaikutukset muille terveystieteiden ja kuntoutuksen aloille, esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa ja kansallisella tasolla - terveystieteiden ja kuntoutuksen aloille - toimintaterapeuttien urakehitykselle sekä - toimintaterapian koulutukselle ammattikorkeakoulun näkökulmasta on myös syytä arvioida. Toini Harra on toimittanut vastaukset pyydettyihin kolmeen kysymykseen, jotka hän pyysi liittämään selvitykseen. Yliopistolaki määrittelee lukuvuonna 2005-2006 aloittaneiden opiskelijoiden opintooikeuden pituudeksi 5 vuotta, lausuntoluonnoksessa opintojen keskimääräiseksi ajaksi määritetty neljä vuotta. Aikaisemmin aloittaneiden opiskelijoiden opintoaikojen enimmäispituutta ei ole rajattu. Toimintaterapian tilanne on Harran mukaan arvioitava kokonaisvaltaisesti, ei vain tuotettujen tutkintojen perusteella. Verkko-opetus, kansainvälinen yhteistyö ja opiskelijoiden ikärakenne on tuotava esiin. Lakkauttamista ei ole mainittu tiedekunnan eikä OPM:n toiminta- ja taloussuunnitelmissa vuosille 2007-2010. Myös tutkimuksen arviointipaneelin suositus tulee huomioida. Yleisen näkemyksen mukaan uuden pääaineen tieteellinen meritoituminen vie vähintään kymmenen vuotta, Lundin yliopiston kannanoton mukaan 15 vuotta. Tieteelliselle jatkokoulutukselle on Suomessa olemassa selkeä tarve ja tieteellisen jatkokouluttautumisen mahdollistaminen kaikilla aloilla on EU:n koulutuspolitiikan ja Bolognan sopimuksen mukaista. Lakkauttamisen rinnalla Harra esitti harkittavaksi myös muita vaihtoehtoja kuten professorin viran täyttämistä joko ulkomaisen, muodollisesti pätevän toimintaterapeutilla tai suomalaisella lähitieteen alan professoriksi pätevällä tutkijalla.
Hallintopäällikkö Roope Nieminen kertoi tiedekunnan jättävän oman esityksensä ja toimintaterapia voi laatia oman muistionsa ja selvityksensä määrärahojen käytöstä, joka käsitellään yhdessä muiden asiakirjojen kanssa tiedekuntaneuvoston kokouksessa. Lasse Kannas muistutti, että kehittämishankkeen näkökulmasta tämän tyyppisiä selvityksiä ei yleensä tarvita. Silloin kun selvityksille tarvetta on, sen tehtävänä on tuoda esille ne asiat, joilla lakkautus perustellaan. Tällä hetkellä yliopistolla on meneillään noin 40 OPM:n kehittämishanketta, joita kaikkia ei voida jatkaa. Koulutustarpeen jatkuminen on ilmeistä, sen toteuttaminen ei välttämättä ole mahdollista. Väestön ikääntyminen tuo tarpeita kaikille aloille, joten myös priorisointikeskustelu voisi olla tarpeen. Harra kommentoi toimintaterapian kehittämishankeluonteesta: Vuonna 2002 laitos ja tiedekunta edellisen kerran olivat lakkauttamassa toimintaterapiaa kehittämishankkeen päättyessä, jolloin käytiin neuvotteluja OPM:n ja rehtorin kanssa. OPM kysyi aikooko JY purkaa oman osuutensa tehdystä sopimuksesta, jonka mukaan JY on sitoutunut tätä kehittämishanketta aloitettaessa vakiinnuttamaan toimintaterapiakoulutuksen. Tällöin yliopiston vastaus oli, että JY vastaa siitä, mihin se on lupautunut ja tällä periaatteella tätä koulutusta on jatkettu. Lehtorin ja assistentin virkojen perusrahoitukseen viemättä jättämisen syy ei ole selvillä. Kannaksen mukaan virkojen perusrahoituksen ulkopuolelle jättämisen ja muun keskustelun taustalla ovat ne seikat, jotka tuotiin esille tilaisuuden alussa esitetyissä toiminnan tuloksellisuudesta kertovissa taulukoissa. Hannu Jalkanen (Akavan pääluottamusmies) kertoi, että YT-prosessin tavoitteena on varmistaa päätöksentekijälle mahdollisimman monipuoliset tiedot tilanteesta eri näkökulmista. Työantajana Jyväskylän yliopisto on yksi ja ainoa työnantaja, yksittäisellä laitoksella tai pääaineella ei tällaista asemaa ole. Ennen irtisanomisia on etsittävä kaikki mahdolliset keinot ja YT-menettely velvoittaa monenlaisiin toimenpiteisiin asioiden järjestelemiseksi. Yliopiston profiloitumispolitiikassa on neljä keskeistä painoaluetta; luonnontieteet, ihmistieteet, liikunta ja terveys sekä opettajankoulutus. OPM:n odotukset ja sopimukset ovat keskeinen argumentti ja yhä suuremmassa määrin myös siksi, että ikääntymisproblematiikka on Suomen hallitusohjelmassa. Nämä perustelut on myös syytä tuoda pohdinnassa esiin. Selvityksessä tulee huomioida uuden oppiaineen ongelmat, hetkessä ei tiedettä luoda. Mahdolliset muut liikuntatieteen sovellusalat ja näiden vuorovaikutusverkostot on myös syytä arvioida. Lehtori Liisa Peltokallion mukaan kannattaa myös arvioida, mitä menetetään toimintaterapian myötä, mitkä asiat tulleet yhteiseksi pääomaksi ja mikä sen arvo on. Lasse Kannas kommentoi asian hallinnollista menettelyä: suorina esityksinä näitä asioita ei TTS-teksteissä mainita, tämän tyyppiset esitykset viedään kollektiiviseen päätökseen eikä niitä sitä ennen voida ennakoida. Yliopistolla on rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat, johon yliopisto on hallituksen päätöksellä sitoutunut; niistä tieteenaloista, joilla asetettuja tavoitteita ei saavuteta tai ne ovat vaikeasti
saavutettavissa, tehdään niiden merkityksestä riippuen yliopistolle tukiaineita tai niistä luovutaan. Tässä tapauksessa edetään siten, että ensin asia viedään tiedekuntaneuvostoon, jossa tehdään kollegiaalinen päätös jonka pohjalta asia viedään eteenpäin mahdollisesti hallituksen käsittelyyn. Toini Harra palautti mieleen toimintaterapian koulutuksen pääaineen opetuksen ainutlaatuisuuden; sitä ei ole saatavissa muualla Suomessa. Pääaineopetuksen lakatessa opiskelijoille jää vain mahdollisuus siirtyä toisiin pääaineisiin tai jatkamaan opintojaan ulkomaille. Toini Harran mukaan Lundin ja Umeån yliopistot, Karoliininen instituutti, Gary Kielhofner Illinois`n yliopistosta sekä EU:n korkeakouluneuvosto tulevat ottamaan kantaa toimintaterapian lakkauttamiseen. Erilaiset vaihtoehdot toimintaterapian tieteellisen pätevyyden vahvistamiseksi on syytä tarkoin harkita. Professori Harri Suominen oli mukana delegaatiossa, joka vieraili viime viikolla OPM:ssa Antti Kalliomäen luona. Tilaisuudessa ei otettu selvää kannanottoa toimintaterapian tilanteeseen, mutta siellä todettiin, että toimintaterapian alan koulutuksen ja opettajien tarve on olemassa ja se saattaa kasvaa. Tällaisena se ei kuitenkaan voi jatkua, ei myöskään Jyväskylän yliopiston kannalta nykyisellä tieteellisellä pohjalla. Toini Harra vastasi esitettyyn kysymykseen Millä aikataululla on mahdollista saada tutkintoja aikaiseksi? : Opetussuunnitelman uudistaminen mm. yhdistämällä kandidaatti- ja graduseminaarit nopeuttaa opintojen etenemistä, graduohjauksen tehostaminen järjestämällä seminaareja kerran kuukaudessa sekä usean lähes valmiin pro gradu tutkielman loppuunsaattaminen. Lasse Kannas muistutti, että toimintaterapian tutkintojen osuus koko laitokselta valmistuneiden tutkintojen määrästä on vähäinen. Toini Harra kertoi, että toimintaterapia pääaineena opettajakoulutuksesta valmistuneet ovat pääsääntöisesti sijoittuneet ammattikorkeakouluihin ja tutkijakoulutuksen saaneet tutkijatoimintaterapeuteiksi ja erilaisiin projektitehtäviin. Lasse Kannas totesi, että kysynnän ja tarpeen näkökulmasta opettajatarve tultaneen saavuttamaan näillä opiskelijamäärillä. Assistentti Kristiina Juntunen huomautti, että opettajatarpeen määrittelyssä ei ilmeisesti kuitenkaan ole huomioitu toisen asteen opettajatarvetta, esim. lähihoitajakoulutus, joka tähän asti on hoidettu fysioterapiaopettajien toimesta. Hannu Jalkanen muistutti, että uuden oppiaineen näkökulmasta tärkeää vertailutietoa jää usein tilastojen ulkopuolelle, muissa yhteyksissä tehtyjen havaintojen mukaan eri laitoksilla tuotettujen tutkintojen määrä suhteessa professorien määrään voi olla pienikin. Taustan tulisi olla sama kuin kaikilla muilla vertailussa olevilla. Uusi oppiaine tarvitsee myös paljon erilaisia tukijoita. Tässä tapauksessa kannattaisi selvittää tarkemmin, mitkä alat voisivat olla mahdollisia yhteistyökumppaneita. Kapea-alainen ammatillinen profiloituminen ei yliopistokoulutuksen tavoitteena vaan paremminkin asiantuntemuksen hallinta kokonaisuudessaan.
Opiskelijoiden oikeusturvan kannalta on tärkeää selvittää opintojen loppuun saattamisen mahdollisuudet. Suunnitelman tekemisessä on monta näkökulmaa ja asiat tulisi virittää yleistä taustaa vasten. Omalla laitoksella sopivin lähitiede voisi olla fysioterapia. Fysioterapia on myös kasvamassa ja tarvitsee myös lähitieteenalojen tukea, mutta voi toki olla toimintaterapian tukena. Suomen Akatemian Suomen tieteentason raportissa kehotetaan pieniä tieteenaloja integroitumaan vahvempiin alueisiin, tämä on omaksuttu myös fysioterapiassa. Yksi tärkeä tavoite on alan tieteellinen kehittyminen riippumatta siitä, mihin raameihin esim. fysioterapia tieteenä piirretään. Toimintaterapia on halukas osallistumaan oman laitoksen muiden tieteenalojen tutkimukseen, tällä hetkellä meneillään yhteistyöhankkeita mm. gerontologian kanssa. Tiedekunnan selvityksen yksityiskohdat tarkistetaan ja siihen liitetään muita kannanottoja. 4. Tilaisuuden päättäminen Puheenjohtaja päätti tilaisuuden klo 12.50. Jyväskylässä 8.3.2006 Harri Suominen Kokouksen puheenjohtaja Terveystieteiden laitoksen johtaja Hannu Jalkanen Akavan/JUKO:n Pääluottamusmies LIITE Toimintaterapian vastine Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan selvitysluonnokseen (Toimintaterapian koulutuksesta luopuminen)