Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E



Samankaltaiset tiedostot
Digikasvio. By: Linda H

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V


Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Puu- ja Pensaskerros

Alppiruusut ja atsaleat

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

Metsänhoitotyöt kuvioittain

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Mistä voit kerätä villiyrttejä?

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

MAKSETTAVAT KASVILLISUUSKORVAUKSET KYRKVALLA Liite KT Kyrkvallanrinne. Kiinteistö:

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

METSO KOHTEEN LIITTEET

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

1. Saaren luontopolku


Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

kuivahko kangasmetsä

VARIKONNIEMEN PUUSTOINVENTOINTI 2011

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken cm cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Napapiirin luontokansio

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18


KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

JUKOLAN METSÄPOLKU

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1)

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

KULTA/MUSTA RAITA LAUKKU KUKKARON KEHYKSELLÄ

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

30-pelin tehtäväkortit

Luontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Toimenpiteet: tarkkailtava

Koristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo

Magnoliat. Magnolia Galaxy I Magnolia, roosa, Mahonia aquifolium IV Mahonia. Ikivihreät, kiiltävät, terävän hammaslaitaiset

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille

Vaahtera Vaahtera voi kasvaa hyvinkin mahtavaksi puuksi ja vaahteraihmistä on helppo kuvata samalla sanalla. Hän on henkisesti rikas ja jalostuneen

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

TUOTEKUVASTO Amppelit - Ruukkukukat - Ryhmäkasvit - Hyötykasvit. on valittu vuod

Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Kurtturuusun torjuntaohje

Kotimaiset Alppiruusut

ALPPIRUUSUT JA ATSALEAT

Valmislauteet sinun mitoillasi

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Tönkinniemi (Pateniemessä)

Transkriptio:

Digikasvio Oleg ja Konsta 8E

Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Mänty on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvät puussa yleensä 3 5 vuotta. Mänty kasvaa 30 35 metriä korkeaksi, harvoin 40-metriseksi. Kasvupaikka: Sekametsä Mänty

Hieskoivu on rauduskoivua pienempi puu, joka saavuttaa 15 25 metrin korkeuden. Hieskoivun varsi on nuorena rusehtava ja helposti repeilevä. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämmät kuin rauduskoivun ja niissä on yksinkertainen sahalaita. Pvm:13.9.2011 Hieskoivu

Se kasvaa 10 20 metrin, poikkeuksellisesti jopa 30 metrin pituiseksi. Lehdet ovat tyypillisen mutkalaitaiset, kiiltävät, sitkeät, ja "kovat". Pvm:13.9.2011 Kasvupaikka: Sekametsä Tammi

Mustikka on normaalisti 10 50 cm korkea, tunturinummilla vain parisenttinenkin kesävihanta varpu, joka pudottaa soikeat lehtensä talveksi. Se kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Kukat ovat ruukkumaisia, terälehdet ovat kasvaneet melkein kärkeen asti yhteen kelloksi, jonka aukosta pistää ulos yksivartaloinen emiö. Mustikka

Pihlajat ovat pienehköjä puita tai pensaita. Pihlajan ulkonäkö muuttuu eri vuodenaikoina. Pihlajalla on oranssin tai punaisen väriset marjat, jotka kasvavat rykelmässä. Kasvupaikka: Sekametsä Pihlaja

Kanerva kasvaa mieluiten kuivahkoilla, valoisilla ja maaperältään happamilla paikoilla, kuten kallioilla ja luodoilla, kangasmetsissä sekä rämeillä. Kasvukorkeus 10 50 cm. Kanerva

Kataja kasvaa yleensä pensasmaisena, mutta Etelä-Suomessa tavataan myös puumaisia yksilöitä. Sen enimmäiskorkeus on viitisentoista metriä, mutta yleensä se jää selvästi alle viiden metrin. Katajan puuaines on sitkeää, se taipuu muttei katkea. Kataja

Lehdet kasvavat vastakkain ja kukka on valkoinen, vaalean tai purppuranpunainen. Monilla lajeilla verhiö on pullistunut palloksi. Kasvupaikka: Sekametsä Kalliokohokki

Se on nopeakasvuinen puu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa. Puuaines on pehmeää ja vaaleaa. Haapa voi kasvaa 30 metrin pituiseksi. Haavan juurakko saattaa olla jopa tuhansia vuosia vanha, vaikka yksittäiset puut elävät harvoin yli sataa vuotta. Haapa

Se kasvaa kuivissa kangasmetsissä, harjuilla, kallioilla, aurinkoisilla hiekkaja sorapenkereillä sekä Lapin tunturipaljakalla. Sianpuolukan kasvukorkeus on 5 20 senttimetriä. Kellomaiset kukat ovat valkoiset tai punertavat. Sileä, kirkkaanpunainen marja on kooltaan 10 millimetriä ja kypsänäkin kiinteä. Sianpuolukka

Raita kasvaa pensas- tai puumaisesti 6 14 metriä korkeaksi, joskus jopa kahteenkymmeneen metriin. Lehdet ovat 5 12 cm pitkiä ja 3 8 cm leveitä, eli huomattavasti leveämmät kuin useimmilla pajuilla. Kukinnot ovat 3 7 cm pitkiä ja siemenet erittäin pieniä: noin 0,2 mm halkaisijaltaan. Ne vaativat hyvän maaperän itääkseen. Raita

Kalliokielo kasvaa 20 40 cm korkeaksi. Varsi on pysty tai nuokkuva, särmikäs, uurteinen ja alaosasta punertava. Kahdessa rivissä kasvavat lehdet ovat varren kärkipuoliskossa. Ne ovat 5 10 cm pitkiä, kapeanpuikeita, poimuttomia ja alta sinivihreitä. Tuoksuvat, nuokkuvat kukat ovat tavallisesti yksittäin lehtihangoissa. Kalliokielo

Oravanmarjan varsi on 10 20 cm korkea. Kukkivassa kasvissa on yleensä kaksi varsilehteä. Kukat ovat pienet, valkeat ja hienontuoksuiset. Syksyllä kypsyvät tummanpunaiset marjat kuten muutkin kasvin osat ovat lievästi myrkyllisiä. Sekametsä: Sekametsä Oravanmarja

Euroopankuusi voi kasvaa 30 45 metrin, Balkanilla jopa yli 60 metrin pituiseksi. Se on siten Euroopan pisimpiä ja Suomen pisin luontainen puulaji. Neulasten pituus on 1,5 2,5 cm ja käpyjen 10 15 cm. Pvm: 5.10.2011 Kuusi

Kiiltopaju jää usein 2 3 m korkeaksi pensaaksi. Sen oksat ovat sirot ja sitkeät, kuori voimakkaan punaruskea. Lehdet ovat kapeahkot, pitkulaiset ja yläpinnaltaan kiiltävän tummanvihreät, alapinnaltaan himmeän sinivihreät. Keväällä pajunkissat aukeavat keltaisiksi kukinnoiksi. Pvm: 5.10.2011 Kiiltopaju

Hopeasalava kasvaa 8 15 m korkeaksi. Sen lehdet ovat kapeat, molemmin puolin siniharmaan silkinkiiltävän karvan peitossa. Puu kukkii keltaisin norkoin varhain keväällä. Pvm: 5.10.2011 Kasvupaikka: Piha-alue Hopeapaju