Viisi vuotta huostaanotosta Seurantatutkimus vuonna 2006 huostaanotettujen lasten institutionaalisista poluista Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 1.10.2013, Tampere Tuija Eronen, YTT Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto
Lapsi lastensuojelussa hallinnon prosessikaaviossa lastensuojelu esitetään usein jatkumona alkuarviointi > avohuollon palvelut > huostaanotto> sijaishuolto > jälkihuolto prosessikaaviot ovat yksi hallinnollinen lastensuojelusta kertomisen tapa erityisesti sijaishuolto on sekä kestoltaan että intensiteetiltään erilaista kuin muut lastensuojeluprosessin palikat institutionaalinen puuttuminen, jolla jäsennetään ja säädellään sekä lapsen että vanhempien henkilökohtaista elämää luodaan ja avataan/kavennetaan siitä mitä lapsille tapahtuu lastensuojelussa tulisi tietää enemmän
Aineistot ja analyysi e-lomakekysely keväällä 2011(vastaukset 97 lapsesta) ryhmähaastattelut (10 sosiaalityöntekijää) sosiaalityöntekijät sekä aineiston tuottajia että kanssatutkijoita (8 tapaamista) tutkimuksessa tieto lapsista muodostuu monikerroksisessa suhteessa yhteiset analyysisessiot, narratiivinen analyysi, kuvailevat tilastolliset menetelmät
Sosiaalityöntekijöiden kautta lapsesta saatu tieto Lapsen henkilökohtainen elämä Sosiaalityöntekijän muisti (ammatillinen arviointi, epäröinti ja pohdinta) Institutionaalinen muisti (päätökset, asiakirjat, suunnitelmat)
Lasten huostassapidon kesto 2006-2011 2<3v 8% 3<4v 12% 4<5v 8% >5v-ja jatkuu 44% 1<2v 19% 3kk <1v 8%
Päättyneet huostaanotot (n=56) 16 nuoren oma ls-asiakkuus on päättynyt Iän perusteella näistä on päättynyt 41 Jälkihuollossa 25 3 lasta otettu uudelleen huostaan Lapsista 11 on muuttuneen tilanteen vuoksi palannut kotiin Jälkihuollossa 4 Ls-asiakkuus päättynyt 4 HAO:n päätöksellä 4 lapsista on palannut kotiin Ls-asiakkuus päättynyt 4
Sijaishuoltopaikka on vastannut lapsen tarpeita (n=91) jotenkuten 8% huonosti/erittäin huonosti 3% ei tietoa 3% erittäin hyvin 41% hyvin 45%
Mikä muuttui? Sosiaalityöntekijöiden arviointien mukaan huostaanotto ja sijaishuolto ovat selkeästi parantaneet lasten tilannetta lasten saaman fyysinen ja emotionaalisen hoivan suhteen. Samoin on sijaishuollossa pystytty tarjoamaan suurimmalle osalle lapsista väkivallaton kasvuympäristö. Arviot sijaishuollon vaikutuksista lasten fyysiseen terveyteen, kehitysviivästymien kuromiseen, koulunkäyntivaikeuksien poistamiseen ja päihteidenkäytön vähentämiseen ovat myös varsin positiivisia.
Mikä oli pysyvämpää? vaikeudet kaverisuhteissa ristiriidat vanhempien kanssa psyykkiseen terveyteen liittyvät ongelmat
Uusia vaikeuksia Asumiseen ja taloudenpitoon liittyvät vaikeudet Tämä johtunee lasten siirtymisestä jälkihuoltoon ja itsenäisen elämän harjoittelun aloittelusta, joka ei kaikkien kohdalla suju täysin mutkitta.
Lasten institutionaaliset polut ja aika huostaanoton jälkeen lapset kulkevat instituutiossa omia polkujaan ja eri aikoja huostaanotto ei poista lapsen elämän kaikkia ongelmia vaan osa niistä jatkuu huostassa ollessa ja huostassapidon päättymisen jälkeenkin pitkä aika huostassa tuo mukanaan muutoksia elämän ympäristössä, sosiaalisissa suhteissa ja kasvuun liittyviä uusia haasteita lyhyt aika voi olla liian lyhyt halutuille muutoksille lastensuojelu huostassa olevien lasten kanssa on hyvin yksilökohtaisesti etenevää
Lapsia huostassa tarinoiden opetus huostaanotetut lapset (tai heidän vanhempansa) eivät ole yksi kategoria, siksi sensitiivinen ymmärrys ja lapsen lähellä syntyvä yhtälailla käytännöllinen kuin tutkimustieto on tärkeää, mutta se on myös monimutkaista lapset ja heidän tarpeensa ovat erilaisia ja nämä tarpeet muuttuvat myös yhden lapsen kohdalla ajan kuluessa ja lapsen kasvaessa työskentely huostaanotettujen lasten kanssa on yksilöllistä käsityötä, ammatillisesti vaativaa yhteistyötä ja lapsen kanssa kulkemista vaihtelevassa ja ennakoimattomassa maastossa
Kiitos Eronen Tuija (2013) Viisi vuotta huostaanotosta - Seurantatutkimus huostaanotettujen lasten institutionaalisista poluista. Raportti 4. THL. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-833-9