YLIOPISTOT YHTEISKUNNAN MOOTTORINA MYÖS TULEVAISUUDESSA? Hallintopäällikköpäivät 16.8.2012, Tampere Ylijohtaja Anita Lehikoinen
Opetusministeri Valtiosihteeri Kulttuuri- ja urheiluministeri Valtiosihteeri Kansliapäällikkö Viestintäyksikkö Kansainvälisten asiain sihteeristö Koulutuspolitiikan osasto Strategia- ja ohjausryhmä Yleissivistävän koulutuksen vastuualue Ammatillisen koulutuksen vastuualue Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Strategia- ja ohjausryhmä Korkeakoulutuspolitiikan vastuualue Tiedepolitiikan vastuualue Tietohallinnon vastuualue Kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan osasto Kehittämisyksikkö Taideyksikkö Kulttuuriyksikkö Liikuntayksikkö Nuorisoyksikkö Hallinto-osasto Hallinto- ja budjettiyksikkö Henkilöstöyksikkö Ministeriöpalvelut Talousyksikkö Tietohallintoyksikkö Controller-toiminto Helmikuu 2012
OKM:N JA YLIOPISTOJEN VÄLISET SOPIMUSNEUVOTTELUT KAUDELLE 2013-2016
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen väliset sopimusneuvottelut toukokuussa 2012 Neuvotteluilmapiiri Neuvottelujen tausta-aineistot TEM ja SA konsultaatio Yliopistojen raportoinnit Aikataulut Yliopistot, joille sovittiin keväälle 2013 strategian toimenpideohjelman tarkistamiseen liittyvä neuvottelu, annetaan tarkempi ohje neuvottelun ajankohdasta, sisällöstä ja edellytetystä aineistosta elo-syyskuun aikana. Kaikkia yliopistoja koskeva raportointiohje annetaan marras-joulukuussa. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari pidetään Hämeenlinnassa 28.-29.11.2012. Vuorovaikutuksen vahvistaminen sopimuskauden välivuosina Yliopistovierailut?
Yliopistojen sopimusrakenne 2013-2016 1. Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Sanalliset tavoitteet käsittäen tavoitetila 2020 ja OKM, YO ja AMK kehittämistoimia teemoista: Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen 2. Yliopiston tehtävä, profiili ja painoalat Taustana yliopiston oma strategiatyö ja valtakunnalliset korkeakoulu- ja tiedepoliittiset tavoitteet tiivistetään strategian keskeisin sisältö ja valinnat Painoalat konkretisoivat yliopiston valitsemaa profiilia joten niitä voi olla vain rajallinen määrä ja ne eivät voi kattaa yliopiston koko toimintaa Määrälliset yliopisto/koulutusalakohtaiset tavoitteet (5 kpl) Tunnuslukutavoitteet (6 kpl) 3. Keskeiset kehittämistoimet 4. Rahoitus
Havaintoja sopimusneuvottelujen keskusteluteemoista Yliopistojen taloustilanne vuonna 2011 oli vielä hyvä Tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen varauduttu osassa yliopistoista Kansainvälistymisessä strategiset kumppanuudet haussa, kannustettiin kansainväliseen benchmarkingiin SHOK-konseptista yliopistoilla moninaisia, varsin kriittisiä kokemuksia. Peruskonsepti silti lähtökohtaisesti hyvä, mutta toimintarakennetta tulee kehittää Useat yliopistot toivat esiin, että yliopistouudistuksen jälkeinen tilanne monin osin parempi kuin arvioinnin tulokset antavat ymmärtää Aikuiskoulutuksessa haasteena täydentävän koulutuksen ja erikoistumisopintojen kehittäminen Rakenteellinen kehittäminen edennyt eräin osin hitaahkosti (UNIFIn selvitys; tekniikan alan työnjaot) Yliopistot toivoivat opintoaikojen rajaamiseen tiukkaa linjaa Alueellisessa toiminnassa tulisi päästä eroon yksittäisistä hankkeista ja painopiste yliopistojen pitkäjänteiseen kehittämiseen
Sopimusneuvottelujen linjauksia Biokeskus Suomi yliopistot "Yliopisto on saanut kohdennettua valtionrahoitusta Biokeskus Suomen toimintaan vuosina 2010 2012. Yliopisto sitoutuu yhteistyössä muiden vastaavaa rahoitusta saaneiden yliopistojen kanssa Biokeskus Suomen toimintojen vakiinnuttamiseen." Lääketieteellisen koulutusalan koulutuslaajennus Aloituspaikkoja lisätään vähintään 152 vuoteen 2016 mennessä (HY 30, OY 22, ISY 30, TY 30, TaY 40) Yliopistot: koulutuslaajennuksen kustannuksena 13 000 euroa/ opiskelija/ vuosi. Strategiarahoituksessa sopimuskausien 2013 2016 ja 2017 2020 aikana, ottaen huomioon rahoitusmallin 55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden kautta tuleva rahoitus. Oikeustieteellisen koulutusalan koulutuslaajennus Osana Itä-Suomen yliopiston koulutusrakenteiden kehittämistä yliopistolle annetaan tutkinnonanto-oikeus oikeustieteelliseltä alalta 1.8.2013 lukien. Aloituspaikkamäärä olisi 1.8.2013 alkaen vuosittain 40 ja koulutus toteutettaisiin samanaikaisesti vähentämällä yhteiskuntatieteellisen alan aloituspaikkoja 70 vuoden 2011 tasosta. Aloituspaikkoja lisätään vähintään 80 vuoteen 2015 mennessä (HY 20, TY 20, ISY 40). LY varasi itselleen mahdollisuuden 130-160 aloituspaikkaan vuosittain. Näin aloituspaikkojen lisäys voisi olla enimmillään 105 aloituspaikkaa. Aloituspaikkojen lisäys toteutetaan olemassa olevin voimavaroin koulutustarjontaa uudelleen suuntaamalla.
Näkökohtia strategiarahoitukseen ja seurantaindikaattoreihin Strategiarahoituksen kohdentaminen Yhdelle vuodelle Kehityspolku ei selkeä Merkittäviä strategisia päätöksiä tekemättä Koko kaudelle (osalle alenevana) Liikkumatilaa sopimuskaudelle Miksi ei sovittu kaikille vielä seurantaindikaattoreja? Eivät kytkeytyneet keskeisiin strategisiin tavoitteisiin Tavoitetaso oli liian vaatimaton Valitut tunnusluvut olivat manipuloitavissa Samoja indikaattoreita kuin sopimuksen tunnuslukutavoitteissa Lähtö- tai tavoitetaso puuttui pääosin tarvittavat täydennykset yliopistoilta kesän aikana, muutamalla ensi keväänä
Esimerkkejä sovituista seurantaindikaattoreista Koulutus Vähintään 55 op suorittaneiden osuus 1. vuoden opiskelijoista Ulkomailla suoritetut opintopisteet Hakijat/ hyväksytyt suhdeluku Tutkimus Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä Julkaisut (crown indikaattori) ts. artikkelit kv-referee julkaisuissa, joissa ISI impact factor > x Kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrä Ulkomaalaisten professoreiden ja post docien osuus Uusien tutkijakoulutettavien osuus, joille taataan 4-vuotinen kokoaikainen rahoitus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, henkilöstö xx alojen tieteellisten julkaisujen määrä Työhyvinvointi-indikaattorin kehittyminen Muilta kuin akateemisilta kumppaneilta saadun rahoituksen määrä Indikaattorit määrittyneet kunkin yliopiston strategian kautta. Sopimuksiin on kirjattu lähtötaso vuodelle 2011 ja tavoitetaso vuodelle 2016 (osin lisäksi vuodelle 2020)
Valtakunnalliset tehtävät kaudella 2013-2016 HY SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, yliopistokeskukset (Mikkeli ja Lahti), Aleksanteriinstituutti, Fysiikan tutkimuslaitos, Luonnontieteellinen keskusmuseo, eläinsairaala, ESFRItutkimusinfrastruktuurit, Kansalliskirjasto, harjoittelukoulut JY Soveltavan kielentutkimuksen keskus (sis. yleiset kielitutkinnot, Nordbas-yhteistyö, kielikoulutuspolitiikan valtakunnallinen t&k-toiminta), Kokkolan yliopistokeskus, KTL ja ohjausalan valtakunnallinen osaamiskeskus, Kiihdytinlaboratorio, Viittomakielen opetus ja tutkimus, harjoittelukoulu OY Saamen kieli ja kulttuuri, Kajaanin yliopistokeskus (sis. CEMIS, AIKOPA), Sodankylän geofysiikan observatorio (sis. avaruustutkimus), harjoittelukoulu ISY Ortodoksinen teologia, Opettajankoulutuksen edellytysten turvaaminen Savonlinnassa, Karjalan kielen tutkimus ja opetus, harjoittelukoulut TY Pet keskus, Tuorlan observatorio ja ESO-keskus, Ruse, tulevaisuuden tutkimus, harjoittelukoulut TaY Seinäjoen yliopistokeskus, FICAM, Tietoarkisto, harjoittelukoulu ÅA Velmu, Baltic University Program, Pet-centret, övningskolan LY Arktinen osaaminen ml. Arktinen keskus, harjoittelukoulu AYO European Institute of Technology (EIT), Micronova ja muut valtakunnallisesti merkittävät tutkimusympäristöt, Lume TTY Porin yliopistokeskus TaiY Musiikin nuorisokoulutus, Näyttelytoiminta, Opetusteatteri
Sopimuskausi 2013-2016, Yliopistojen määrälliset tavoitteet Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Tavoite 2010-2012 Tavoite 2013-2016 Alemmat kk-tutkinnot 10 755 12 300 13 275 13 815 14 200 Ylemmät kk-tutkinnot 10 535 14 384 12 515 14 893 15 023 Tohtorintutkinnot 1 642 1 518 1 653 1 624 1 635 Ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat 6 984 7 809.. 8 950 8 950 Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3kk) 10 327 10 444 10 257 11 200 11 950 Lisäksi opettajankoulutukselle tavoitteet opettajaryhmittäin
Yliopistot ja kasvusopimukset Kaupunki- ja metropolipolitiikan linjauksissa on selkeä painotus sopimusjärjestelyjen kehittämiseen: jatketaan sopimusperusteista kaupunkiseutupolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja roolia Suomen talouden vetureina, edistetään elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä kannustetaan kaupunkeja strategiseen kehittämistyöhön ja strategisiin valintoihin. Tavoitteena on strategisten painopistevalintojen ja teemojen määrittely. Työ- ja elinkeinoministeriö on 26.6.2012 hyväksynyt kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat v. 2012-2015 kaupungit ja korkeakoulut vahvistavat yhteistyötään sekä yhteisiä tavoitteita mm. innovaatioympäristön kehittämisessä, kansainvälistymisessä, vetovoimaisen kaupunkiympäristön luomisessa, palvelujen järjestämisessä, asuntopolitiikassa ja liikenteen (erityisesti joukkoliikenteen) järjestämisessä. Korkeakoulujen ja kaupunkien strategista yhteistyötä kehitetään myös näiden keskinäisten sopimusten avulla. kasvusopimusten valmistelussa päävastuu valtion puolelta TEM:llä kaupunkiseudut tekevät oman strategiatyönsä pohjalta ehdotuksen kasvusopimuksen sisällöksi loppusyksystä 2012, tarkoituksena solmia sopimukset keväällä 2013
YLIOPISTOJEN TALOUDELLINEN TILA, LASKENNALLINEN RAHOITUSMALLI
Yliopistojen maksuvalmius (Quick Ratio), 2011 ennakkotiedot
Yliopistojen vakavaraisuus, 2011 ennakkotiedot
Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan vuodelle 2013, VM:n TAE ehdotus 8.8.2012 Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan 1 852 M (mom. 29.40.50) Sisältää edelliseen vuoteen nähden mm. - 8,2 M yliopistojen rakenteiden uudistaminen (HO) - 1,5 M kertaluonteisten lisäysten poisto + 28,1 M ALV-kompensaation tarkentuminen + 2,0 M aiemmin päätetty hammaslääketieteen lisäys Kuopiossa Yliopistoindeksin jäädyttäminen vuodelta 2013 tarkoittaa n. 44,7 M Kehyksen puitteissa lääketieteellisen alan koulutuslaajennus ja Taideyliopiston lisärahoitus Laskennallisen perusrahoituksen ulkopuolella käsitellään AYO toiminnan lisärahoitus 80 M, muiden yliopistojen kuin AYO:n lisärahoitus 37 M ja ALV-kompensaatio 139,9 M HY/ISY apteekkikompensaatiot 30,2 M (mom. 29.40.52) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus 5 M (mom, 29.40.22) Tutkimusmäärärahojen myöntämisvaltuudeksi Suomen Akatemialle ehdotetaan 282 M
Yliopistojen rahoitusmalli vuodesta 2013 alkaen
YLIOPISTOLAKI- UUDISTUKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa yliopistouudistuksen toteutumista ja antaa asiasta selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2012 kevätistuntokaudella Arviointityön toteutti Gaia Consulting Oy ja Innovus Oy elokuun 2011 ja maaliskuun 2012 välisenä aikana Arvioinnissa tarkasteltiin vaikutuksia yliopistojen strategiseen johtamiseen, johtamisen välineisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan. Ei olemassa olennaisia muutostarpeita uuteen yliopistolakiin Vaikutukset tässä vaiheessa merkittävämpiä strategisen johtamisen alueella kuin henkilöstöpolitiikassa
Myönteistä Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi Strateginen tavoitteenasettelu on vauhdittunut ja tämä on mahdollistanut strategisia voimavarakohdennuksia Yliopistot kyvykkäämpiä reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin Hallitustyöskentely on ammattimaistunut ja yliopiston kokonaisjohtamisen näkökulma on korostunut Yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet ovat uudistaneet ja jäntevöittäneet hallitustyöskentelyä Rehtorilla on aiempaa selkeämpi vastuu toiminnan operatiivisesta johtamisesta Yliopistot ovat omaksuneet uuden roolinsa työnantajaosapuolena Uhkakuvat laajamittaisista irtisanomisista ja palvelussuhteen muutoksen vaikutuksesta tutkimuksen vapauteen eivät ole toteutuneet Osa yliopistoista on vahvistanut johtamisen resursseja ja ammattimaistanut johtamista Talouden seuranta ja raportointi ovat tehostuneet ja keskipitkän suunnittelun tärkeys on korostunut Kustannustehokkuus ja tietoisuus ovat lisääntyneet Organisaatioita on uudistettu ja sisäisten yksiköiden kokoa on kasvatettu Elinkeinoelämä- ja sidosryhmäsuhteet ovat tiivistyneet
Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi Haasteet Strategia Sisällöllisesti tarkkarajaisemmat strategiat, visioiden sijaan painoa enemmän kehittämistä kuvaavalle suuntalinjalle Strategisiin valintoihin tulee pystyä myös toiminnan rajaamismielessä Yliopistojen tulee lisätä strategista liikkumavaraa omin ja keskinäisin päätöksin Koulutus- ja tieteenalatasolla tehtävät strategiset valinnat ja näiden vaikutukset perustehtäviin Eri tason yksiköille lisää mahdollisuuksia vaikuttaa yliopiston strategian sisältöön Hallituksen rooli Hallitusten roolin kehityttävä vahvemmin strategisten valintojen ja painopisteiden hakemisen suuntaan Hallituksiin rohkeampaa uudistamisotetta Hallituksen ja kollegion välisten yhteyksien tiivistäminen Eri toimielinten toimivaltarajojen ja tehtävien selkeyttäminen Sidosryhmäyhteistyö vaatii vielä merkittävää kehittämistä
Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi Haasteet Johtamisen ammattimaistaminen ja johtamiskäytänteiden kehittäminen Henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen yliopistoyhteisön johtamisen toimintatapoja ja organisaatiokulttuuria kehittämällä Yliopiston maineen vahvistaminen kilpailukykyisenä työnantajana Henkilöstöpolitiikan kannustavuuden ja palkitsevuuden lisääminen Määräaikaisen henkilökunnan laajamittaisempi vakinaistaminen
YLIOPISTOJEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ JA KEHITYSTRENDEJÄ
Väestöllinen huoltosuhde Suomessa v. 1865-2050 indeksi 80 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Ikä Yli 65-v. v. 2030 60 Alle 15-v. v. 2010 Talous kiristyy 40 Hoivatarve kasvaa Eläköityminen lisääntyy 20 0 1865 vuosi 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040 Lähde: Tilastokeskus ja VM/ kuntauudistusaineisto
Väestönmuutos 2009-2030 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000-5 000-25 000-50 000 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä.
Tulevaisuusselonteko Eduskunnalle annettavassa tulevaisuusselonteossa on teemana Suomen kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030 Valmistelu käynnistyi keväällä 2012 valmistelusta ja toimeenpanon edistämisestä vastaa valtioneuvoston kanslia hankkeen muina osapuolina ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes. Ennakointivaiheessa luodaan näkemyksiä tulevaisuuden suunnista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia ja ratkaisuja Suomen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin rakentamiselle sekä ylläpitämiselle. ennakointi käynnistetään seuraavien kuuden otsikon puitteissa: niukkuuden mahdollisuudet, uusi pohjoisen maantiede, yritysten uudistuminen, hallinto mahdollistajaksi, tulevaisuuden työelämä sekä kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus. lisäksi käsitellään neljää läpileikkaavaa teemaa, jotka ovat joustavuus ja kriisinkestävyys, osaamiset ja kyvykkyydet, ICT mahdollistajana ja globaali näkökulma. Blogit ja niistä viriävät keskustelut osoitteessa www.2030.fi. Strategiavaiheen tuloksena on hallituksen tulevaisuusvisio ja toimintalinjaukset. Selonteko annetaan eduskunnalle syksyllä 2013.
Challenging and changing environment Changing drivers of R&D&I&HEIpolicies: -Globalisation, emerging countries, emerging knowhow -Grand societal and Environmental Challenges -Financial crises -Need of a broad based innovation concept and multidisciplinary approach -National policies versus European policies? National versus regional policies? Local and organisational strategies? Lisbon Treaty Global environment Emerging economies, grand challenges, global networking EUROPE Financial crisis coherence and quality? EU/ ER(I)A Joint efforts such as JTIs, ETPs, JP, ERC, Horizon2020, Bologna process/european Higher Education Area POLICIES A Strategy for Smart, Sustainable and Inclusive Growth EU2020 Strategy Innovation Union flagship Budget Review, Financial Regulations National environment / example: FINLAND Different actors and levels: European, national, regional, local, organisational Small domestic population and markets, limited intellectual and economic resources, fragmented research activities, small number of foreign researchers and students, extensive amount of HEIs and research performing organisations, low inflow of foreign direct investments in R&D&I Changing mechanisms in STI&HEI: - Researcher careers/ Tenure track -Research infrastructures -Modern universities and RTOs -Joint programmes and joint degrees -Distribution of knowledge -Joint pooling of funding (virtual common pots, real common pots, others) -Joint evaluation and assessment activities -Virtual learning
Changing World changing the paradigm Framework conditions for cooperation New, innovative ways of seeing the world Knowledge, information sharing CHINA INDONESIA Other emerging economies INDIA RUSSIA and its neighbours SOUTH- AFRICA BRAZIL and other Latin American countries Mexico, Argentina, Chile, Uruguay etc Funding mechanisms and operation models Joint actions solve grand societal challenges
Changing challenges changing the paradigm Social dimension: values, inclusiveness, public common good, access to information Joint campuses, programmes, courses, degrees Research infrastructures and programmes Multidisciplin cross-discip approach Knowledge, information sharing Recryting of teachers, experts Mobility of students, researcher experts, administra
The Future of the University: A Perspective from the Oort Cloud, James J. Duderstadt 20 digital technology makes it increasingly possible to emulate human interaction in all the senses with arbitrarily high fidelit perhaps we should not bind teaching and scholarship too tightly to buildings and grounds. In the near future it could be possible that anyone with even a modest Internet or cellular phone connection will have acc to the recorded knowledge of our civilization along with ubiquitous learning opportunities and access to networkbased communities throughout the world. the university, no longer constrained by space, time, monopoly, or archaic laws, but rather responsive to the needs a global, knowledge society and unleashed by technology to empower and serve all of humankind. the cyberinfrastructure that is now transforming scholarship and the communications technology enabling new forms o learning communities have not yet propagated into the core of the university. stimulate the appearance of entirely new paradigms for learning and research that could not only sweep aside the traditio campus-based, classroom-focused approaches to higher education but seriously challenge the conventional academic disciplines and curricula it has become increasingly clear that our current paradigms for the university, its teaching and research, service to societ and financing, all must change rapidly and perhaps radically.the real question is not whether higher education will b transformed, but rather how and by whom.