11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1
Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian laadinnassa 00.0.2012 2
Naiset ja työelämä Työelämän sukupuolirakenteiden ja -tapaisuuksien purkaminen on kunnianhimoinen tavoite, vaikka Suomessa tasa-arvoisen työelämän edellytykset ovat hyvät. Naisten ja miesten työllisyyden sukupuolikuilu on EU-maiden pienin, naisten koulutustaso on miehiä korkeampi ja koulutus ja julkiset hoivapalvelut ovat kohentaneet naisten työmarkkina-asemaa. (Lähde: Raija Julkunen- Työelämän tasa-arvopolitiikka STM, 2009) 3
Helsingin kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma (%) toimialoittain 31.12.2011 Sosiaali- ja terveystoimi Sivistys- ja henkilöstötoimi Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi Kaupunginjohtajan toimiala Rakennus- ja ympäristötoimi Kaikki toimialat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Naiset Miehet (Lähde: Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2011) 4
Työpaikkojen sukupuolijakauma (%) Helsingissä 2008 ammattiryhmittäin Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät Asiantuntijat Kaikki ammattiryhmät Erityisasiantuntijat Muut työntekijät Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat Pienyritysten johtajat Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Sotilaat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Naiset Miehet (Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto) 5
Naisten osuus (%) erilaisissa sosioekonomisissa ryhmissä 1984 1992 2002 2008 Kaikki palkansaajat 49 52 50 51 Ylemmät toimihenkilöt 37 43 44 46 - Johtotehtävissä toimivat 14 43 44 46 - Suunnittelu ja tutkimus 26 28 34 33 - Opetustehtävissä 55 60 64 68 - Muut 51 53 54 54 Alemmat toimihenkilöt 71 73 72 74 Työtekijät 35 35 32 29 -Teollisuustyöntekijät 25 19 16 12 - Jakelu- ja palvelutyö 49 51 47 44 (Lähde: Työvoiman koulutus ja ammatit 1995, 2003, 2008 / Tilastokeskus) 6
Viro Ruotsi Yhdistynyt Kuningaskunta Suomi Latvia Norja Liettua Tanska Slovenia Puola Unkari Irlanti Bulgaria Slovakia Portugali Alankomaat EU 27 Ranska Belgia Tsekkoslovakia Luxemburg Itävalta Kroatia Romania Kypros Makedonia Saksa Espanja Italia Albania Montenegro Malta Kreikka Turkki Kosovo % 45 Palkansaajat, joiden esimies on nainen (%-osuus) EU27-maissa 2010 40 35 30 25 20 15 10 5 0 (Lähde: Eurooppalainen työolotutkimus 2010) 7
Keskimääräiset kuukausiansiot (euroa) työnantajasektoreittain 2000, 2005 ja 2010 Kaikki Yksityinen Valtio Kunnat Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehe t Naiset Miehet 2000 1 820 2 257 1 824 2 261 1 927 2 114 1 796 2 124 2005 2 239 2 774 2 299 2 798 2 024 2 933 2 179 2 611 2010 2 739 3 343 2 851 3 266 3 055 3 629 2 633 3 119 (Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi) 8
Naiset valta ja päätöksenteko Vuoden 2010 toukokuussa naisilla oli hallussaan kaikkiaan 19,1 prosenttia maailman parlamenttipaikoista verrattuna 11,3 prosenttiin vuonna 1995. Ainoastaan 28 valtiossa on saavutettu tavoite naisten 30 prosentin osuudesta päätöksenteossa. Vuoden 2010 alussa ainoastaan 15 valtion tai hallituksen päämiehenä toimi nainen. (Lähde: UN Women National Commitee Finland, 2012) 9
Helsingin kaupunginvaltuusto 1960-2010 60 50 40 30 20 10 0 Helsingin kaupunginvaltuusto 1960-2010 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2010 Naisten osuus (%) kaupunginvaltuustossa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Miehiä Naisia (Lähde: Helsingin kaupungin kunnalliskalenterit 1960 2011) 10
Helsingin kaupunginhallitus 1960-2012 14 12 10 8 6 4 2 0 Helsingin kaupunginhallitus 1960-2012 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Naisten osuus (%) kaupunginhallituksessa Miehiä Naisia 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 (Lähde: Helsingin kaupungin kunnalliskalenterit 1960 2011) 11
Naispuheenjohtajat ja Helsingin kaupungin lauta- ja johtokunnat Kaavoitus ja kiinteistötoimi Kiinteistölautakunta Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta Teknisen palvelun lautakunta Ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalilautakunta Sivistys- ja henkilöstötoimi Eläintarhan johtokunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Opetuslautakunta Suomenkielisen työväenopiston johtokunta (Lähde: Helsingin kaupungin kunnalliskalenteri 2011) 12
Naisjohtajat Helsingin kaupungin virastoissa ja laitoksissa 2011 Yleishallinto Hallintokeskus Kaupunginkirjasto Taloushallintopalveluliikelaitos Kaupunginmuseo Kaavoitus ja kiinteistötoimi Kaupunginorkesteri Asuntotuotantotoimisto Ruotsinkielinen työväenopisto Sivistys- ja henkilöstötoimi Suomenkielinen työväenopisto Henkilöstön kehittämispalvelut liikelaitos (Oiva Akatemia) Tietokeskus Työterveyskeskus (Lähde: Helsingin kaupungin kunnalliskalenteri 2011) 13
60 Naisehdokkaiden saama osuus annetuista äänistä (%) Eduskuntavaaleissa 1991-2011 Helsingin vaalipiirissä ja koko maassa 50 40 30 20 10 0 1991 1995 1999 2003 2007 2011 Helsingin vaalipiiri Koko maa (Lähde: Tilastokeskus, StatFinn) 14
Miehillä vähemmän sairaudesta johtuvia poissaoloja, mutta ei eroja työkykyennusteessa 15
Naiset kokevat enemmän stressiä ja kärsivät uniongelmista 16
Naisilla paremmat itsehoitovalmiudet 17
Miehillä selvästi enemmän ylipainoa sekä alkoholin suurkulutusta 18
Helsingissä naiset liikkuvat miehiä enemmän Miehet käyttävät liikuntaan Helsingissä vuosittain 931 euroa ja naiset 585 euroa. Naiset liikkuvat enemmän Miehet harrastavat raskaampaa liikuntaa Uimahallien asiakkaista yli puolet naisia Naiset liikkuvat lasten kanssa lähellä kotia, jolloin lähiliikuntapaikat tärkeitä kuten luistelukentät, pienet yleispalloilukentät Leikkipuistojen yhteydessä liikuntapaikoilla enemmistö naisia Monitoimihallien Liikuntamyllyn ja Töölön kisahallin asiakaskunta miesvoittoista: 60 % miehiä ja 40 % naisia Liikuntaviraston itsensä järjestämän ohjatun liikunnan aikuisryhmien asiakkaista noin 90 % naisia Liikuntastrategian painopisteenä on lähiliikuntapaikkojen edelleen kehittäminen: päiväkodit, koulut ja lähipuistot 00.0.2012 19
Tasa-arvotyön historiaa ja nykypäivää Tasa-arvotoimikunta vuodesta 1986 Poliittinen toimikunta Henkilöstökeskus hallinnoi Ensimmäinen tasa-arvosuunnitelma vuonna 1996 Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja allekirjoitettiin vuonna 2008 Jokaisessa virastossa on tasa-arvoyhdyshenkilö 20
Tasa-arvosuunnittelun periaate Painotus on ollut henkilöstöpoliittisessa tasaarvossa Kaupungin suunnitelmassa ilmaistaan periaatteet Virastotasolla päätetään omat toimenpiteet Palkkakartoitus on osa suunnitelmaa 21
Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo Henkilöstöpolitiikassa tasa-arvo toteutuu hyvin Tärkeimmät näkökulmat ovat Palkkaus Uramahdollisuudet Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen 22
Toiminnallisen tasa-arvon työväline - suvaus Talousarvion perusteluissa edellytetään suvaus-suunnitelmaa kaikilta virastoilta Toteutuu noin puolessa virastoissa Aineistoa omassa intrassa Tuetaan myös koulutuksin ja verkostotilaisuuksin 23
Valmistautuminen strategiaan 2013-2016 Erillisestä suunnitelmasta osaksi kokonaisstrategiaa Korostaa merkitystä Tukee valtavirtaistamista Toiminnallisten tavoitteiden asettelu peruskirjan pohjalta yhteistyössä toimikunnan kanssa keväällä 2012 Priorisoinnin tuskaa 24
Valmistautuminen strategiaan 2013 2016 Kaupungin strategia on valmisteluvaiheessa Toiminnallisia tasa-arvotavoitteita asetetaan tärkeimmille toimialueille Suvausta korostetaan palveluiden suunnittelussa 25
Strategiasta eteenpäin Valtuusto hyväksynee strategian huhtikuussa 2013 Tavoitteiden toteuttamiseksi tehdään suunnitelma Keskushallinto on vetovastuussa, virastot ja tasaarvotoimikunta mukana Toteutus virastotasolla Uusi tasa-arvotoimikunta aloittaa 2013 Tasa-arvotyön valmistelijavoimaa lisätään 26
Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo Kaupungin strategia ohjaa henkilöstöpolitiikkaa Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma laaditaan strategian valmistuttua Toteutus yhteistyössä virastojen kanssa Verkosto jatkaa toimintaansa Palkkakartoitus tehdään vuoden alussa 27
Tietoja Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikasta ja henkilöstöstä löydät henkilöstöraportista: www.hel.fi/heke/julkaisut Kiitos! 28