MASALAN POLKU Masalanasukasyhdistys Ry. 2019

MASALAN POLKU Masalanasukasyhdistys Ry. 2019

. 5............ 4. 3. 2. 1. 6. 7. 14. 10. 9. 8. 11. 12. 13. Etappipiste: 1.. 2.. 3.. Kävelyreitti: - - - - - - Vaihtoehtoinen reitti: - - - - - -

SISÄLTÖ JOHDANTO 1. Masalantie - osa Kuninkaantietä 2. Hullus ja Framnäs TIETOLAATIKKO: Porkkalan vuokrakausi 3. Nissnikun tila 4. Sepänkyläntien kauppapuutarhat 5. Hvittorpintie TIETOLAATIKKO: Vitträsk ja Hvitträsk 6. Metsätorpantie ja Suomela 7. Köpas 8. Bjönsin tila 9. Masa, Tina ja Furugård TIETOLAATIKKO: Gammel-Tina 10. Ljusdala 11. Majby ja Hommas TIETOLAATIKKO: Kunnallinen itsehallinto ja koulut 12. Asemanseutu TIETOLAATIKKO: Rautatie 13. Sundsberg Sundetin varrella TIETOLAATIKKO: Teollisuus ja moderni Masala 14. Ratavalli ja Puolukkamäki Lähteet ja kiitokset

JOHDANTO Masalan polku kertoo Masalan alueen historiasta ja nykypäivästä. Polun tarkoituksena on antaa asukkaille, satunnaisille kulkijoille ja alueen historiasta kiinnostuneille mahdollisuus tutustua Masalan kylän vaiheisiin ja sen monipuoliseen kulttuuriympäristöön. Polun kokonaispituus on noin 10 km ja etappeja on 14. Jokaisella etappipisteellä on kyltti, jossa on lyhyt seloste. Voit lukea tietoja tämän pdf-julkaisun lisäksi myös mobiililaitteella www.masalanasukasyhdistys. fi -osoitteessa. Löydät Masalan polun myös Facebookista. Reittiä ei tarvitse kulkea järjestyksessä vaan kohteet voi valita oman mielenkiintonsa mukaisesti. Mukavia hetkiä Masalan polun parissa! Masalan asukasyhdistys ry. Elokuussa 2019 Masalan polun kyltti Masalantien ja Framnäsin puistotien risteyksessä. Kuva P. Vairimaa 2017

1. MASALANTIE - OSA KUNINKAANTIETÄ (Framnäsinpuistotie/Masalantie/Kestikievarinpolku) Hämeen Härkätien ohella yksi Suomen merkittävimmistä kulkureiteistä on ollut Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennettu Suuri rantatie. Suuri rantatie, myös Kuninkaantienä tunnettu kulkuväylä, mutkittelee nykyään edelleen samoja vanhoja reittejä pitkin kuin ennen yhdistäen kyliä, tiloja ja kauppapaikkoja. Vanhimmat tiedot Masalan tiloista ovat vuodelta 1540. Kylän nimi tullee muinaisruotsalaisesta nimestä Mases by eli Masin kylä. Tilojen nimistä on olemassa vanha loru: Masa on mato, Tina on tipu, Bjöns on papu, Köpas kana, Nissniku kettu. Kirkkonummella Kuninkaantie kulkee Överbystä kuntakeskukseen jatkaen matkaansa Jolkbyn kukkuloiden läpi Vanhaa rantatietä pitkin Jorvakseen, ja sieltä edelleen Masalantienä läpi Masalan, jatkuen Luomaan ja Espoonkartanoon. Etappipisteen kohdalla on Masalantien toisella puolella Kievarinpolku, joka viittaa nimellään Hulluksen tilalla toimineeseen kestikievariin. Hulluksen tila sijaitsi ylhäällä Framnäsinpuistotien päässä mäen laella. Tila ei kuitenkaan kuulunut Masalan kylään vaan Masalan vanha kyläkeskus sijaitsi Masan ja Tinan tilojen kohdalla. Nykyään tällä paikalla sijaitsee Furugård ja Masalan kirkko. Landsvägen vid Ingvalsby Östergård. Kuva B. Åström (1927) SLS. Lisenssi: BY SA 4.0

2. HULLUS ja FRAMNÄS (Hulluksen metsä, Framnäsinpuistotie) Hulluksen ja Framnäsin nykyiset asuinalueet rakentuivat 1970- ja 1980-luvuilla. Asuinrakennukset puuja tiiliverhoiluineen edustavat ajankohdalle tyypillistä teollista rakennustapaa. Asuinalueiden välissä kulkee Framnäsinpuistotie, lehtipuiden suojaama kävelytie, joka vie ylös puistomaiselle mäelle. Mäellä on 1500-1900 -luvuilla sijainnut tila nimeltä Hullus. 1540 luvulla tilan nimi on kirjoitettu maakirjoissa muodossa Hulloszby ja Hullandszby, ja vuonna 1560 löytyvät nimet Huttlus ja Hullus. Ruotsinkielinen sana hult tarkoittaa puuta tai metsää ja paikannimen etymologia saattaa näin ollen viitata metsäiseen tilaan tai metsäisen kylän paikkaan. Hulluksen tilan 1600- ja 1700-lukujen verokirjojen merkinnöistä on päätelty tilan toimineen sekä kestikievarina että rusthollina eli ratsutilana. Tilalle on kuulunut lisäksi augmenttejä, aputiloja, joista toinen oli Masalan Bjönsin tila. Tämä kertoo tilan olleen pysyvä rustholli ja lukeutuneen siten myös merkittäväksi maatilaksi kunnassa. Vuonna 1734 Hulluksen omistajaksi vaihtui Joachim Johansson Thauvonius, edeltävän omistajan Henrik Hanssonin tehdessä hänen kanssaan kaupat. Thauvoniuksen suku omisti tilan 1800-luvun lopulle asti. 1900-luvun vaihteessa tilan nimi vaihtui omistaja Stadiuksen myötä Framnäsiksi. Usean omistajavaihdoksen jälkeen vuonna 1935 Framnäs Gård Ab niminen yhtiö osti tilan ja pääomistaja Sylvi Calas piti tällöin tilalla täysihoitolaa. Porkkalan vuokrakauden aikana tilan päärakennuksen kunto heikkeni pahasti ja se purettiin vuonna 1969. Rakennuksen alla ollut kellari näkyy edelleen Framnäsin puolelle johtavassa rinteessä. 1960-luvulla Sylvi Calas myi Framnäsin rakennusliikkeelle, jonka jälkeen uudet asuinalueet rakentuivat. Framnäsin tilan takana metsässä risteilee useita polkuja, jotka vievät kulkijan Keskusmetsään. Monimuotoisessa metsässä sijaitsee myös Porkkalan vuokrakauden ajan rakenteita.

Framnäsin päärakennus vuonna 1968. Kuva Jari Jääskeläinen 2018 Framnäsin tilan vanha tiliholvattu kellari. Kuva Ilkka Saarela 2018.

TIETOLAATIKKO PORKKALAN VUOKRAKAUSI Vuonna 1944 luovutettiin laajoja alueita Kirkkonummea ja Siuntiota sekä koko Degerbyn kunta vuokralle Neuvostoliitolle. Rajat suljettiin syyskuussa 1944 ja luovutettu alue toimi tämän jälkeen merisotilaallisena tukikohtana. Tukikohtaan rakennettiin kasarmeja, bunkkereita, sotasatama ja lentokenttä, mutta myös kouluja, päiväkoteja ja sairaala. Asukkaita alueella on arvioitu olleen enimmillään noin 30 000, joista 20 000 sotilasta ja 10 000 siviiliä. Vuokrakausi oli määrätty kestämään 50 vuotta, mutta alue palautettiin jo aikaisemmin vuonna 1956, vain 11 vuoden jälkeen. Entiset Porkkalan asukkaat saivat 4.2.1956 alkaen kulku- ja oleskelulupia entiselle kotiseudulleen. Ohessa masalalaisen perheen tyttären kulkulupa. Kuva: Strömbergin perhearkisto

3. NISSNIKUN TILA (Nissnikuntie) Nissnikun tilan varhaisimmat merkinnät ovat vuodelta 1557. Maakirjassa mainitaan tällöin henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. Myöhemmin 1600-luvun lopulta alkaen tila toimi ruotujakolaitoksen määräyksen mukaisesti ratsutilana. Tilan seppä Hartmanin kerrotaan 1900-luvun alussa takoneen arkkitehti Eliel Saarisen toiveiden mukaisesti läheisen Hvitträskin oviin saranoita. Saranat tuli takoa yhdestä takorautaisesta kappaleesta kierukkaornamentteineen. Kertomuksen mukaan Eliel Saarinen oli istunut sepän kanssa yhdessä pidemmän tovin, jonka jälkeen seppä Hartman oli onnistuneesti saanut saranat valmistettua. Nissniku 1944. Evakuointi. Kuva Hans Lönnberg. Kirkkonummen kulttuuripalvelut. Lönnbergin suku omisti tilan 1800-luvun alusta 1960-luvulle asti. Tilan maille rakentui alueen myynnin jälkeen Nissnikun nykyinen asuinalue päiväkoteineen. Nissniku on kettu Nissniku 1920. Sukulaisia kyläilemässä. Kuva Kirkkonummen kulttuuripalvelut

4. SEPÄNKYLÄNTIEN KAUPPAPUUTARHAT (Sepänkyläntie/lähellä Hvittorpintien risteystä) Puutarhaviljely kukka- ja hyötypuutarhoineen, marjapensaineen ja hedelmäpuineen kasvatti suosiotaan 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien aikana. Victor Liljelund mainitsee vuonna 1930 kirjassaan Kyrkslätt förr och nu, että Kirkkonummella näki hyvin hoidettuja kasvimaita, joissa oli täydellinen kokoelma kaikkea hyvää asiaan kuuluvaa. Kauppapuutarhoja perustettiin etenkin Masalan, Jorvaksen ja Kvisin alueille. Vuonna 1903 valmistunut rautatieyhteys tarjosi tällöin hyvät yhteydet tuotteiden kaupunkiin kuljetukselle. Sepänkyläntien varrelle rakennettiin useita kasvihuoneita. Parhaimmillaan tien molemmin puolin nähtiin 60-70 pienkasvihuonetta, joissa viljeltiin etenkin tomaattia. Sepänkylän- ja Hvittorpintien risteyksen lähellä sijaitsee 1910-luvulla rakennettu Soltorp. Rakennus kuului tällöin Verner Hagelbergille, joka perusti mailleen kauppapuutarhan. Kauppapuutarha toimi alueen evakuoitiin vuoteen 1944 asti. 5. HVITTORPINTIE (Hvittorpintie/sähkölinjan kohdalla) Sepänkyläntien ja Hvittorpintien risteyksessä sijaitsee Nissnikun alakouluksi vuonna 1927 valmistunut punainen rakennus. Talo edustaa tyyliltään 1920-luvun klassismia. Hvittorpintie kulkee Porkkalan vuokrakauden aikaisen raja-alueen yli. Molemmin puolin tietä maastossa on nähtävissä kaivanteita ja rakenteita. Paikalla on kyltti, jossa lukee: Punkaharju. Etuvartioasema 1944-1956. Tie vie Vitträskin järven rannalle, jolla sijaitsee 1900-luvun alun huvila-alue. Vuonna 1904 valmistunut kansallisromattista tyyliä edustava Hvittorp rakentui tien päähän. Huvilan suunnitteli arkkitehdit Saarinen, Gesellius ja Lindgren apteekkari ja musiikkikustantaja R.E. Westerlundille. Huvilan ympärille rakentui Helsingin kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin suunnittelema puutarha. Alueelle istutettiin hedelmäpuita, marjapensaita, mansikkamaa, kukkaniittyjä ja keittiöpuutarha. Hvittorpilla on ollut Westerlundin jälkeen vuodesta 1914 lähtien useita omistajia ja sota-aikana talossa toimi Ruotsin suurlähetystö. Sodan jälkeen Hvittorpissa oli tilapäisiä vuokralaisia. Tänä päivänä alueella sijaitsee Espoon seurakuntayhtymän palvelukeskus.

TIETOLAATIKKO VITTRÄSK JA HVITTRÄSK Jääkauden lopulla noin 10 000 vuotta sitten saapuivat ensimmäiset ihmiset Kirkkonummelle. He seurasivat jäästä vapautuvaa rantaviivaa uusille metsästys- ja kalastusmaille. Muinaisen rannan veden korkeus oli jopa 40 metriä ylempänä kuin tänä päivänä ja kunnan eteläiset osat muodostivat saariston. Maankohoamisen myötä alueita on kuivunut maaksi ja merestä on erkaantunut järviä. Vitträskin järvi on saanut nimensä sen kirkkaan - valkoisen - veden mukaan. Arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren ja Saarisen itselleen suunnittelema kansallisromanttinen koti ja ateljee Hvitträsk valmistui vuonna 1903 Vitträskin järven jylhälle rantakalliolle. Rakennusten ympärille valmistui puutarha- ja piha-alue sekä ulkoilureitit oleskelupaikkoineen. Nykyään Hvitträsk on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde ja se kuuluu Suomen Kansallismuseon museoihin. Vitträskin itärannalta löytyi vuonna 1911 kivikautinen kalliomaalaus. Verkoksi kutsuttu maalaus on ensimmäinen Suomesta löydetty kalliomaalaus ja sen löysi Jean Sibelius. Kalliomaalausten paikat liittyvät vahvasti kivikautisen ihmisen uskomusmaailmaan. Arkeologi Aarne Äyräpää esittelee Vitträskin kalliomaalausta vuonna 1955. Kuva: Museovirasto Lisenssi CC BY 4.0 Hvitträskin museo heinäkuussa 2019. Kuva P. Vairimaa

6. METSÄTORPANTIE JA SUOMELA (Metsätorpantie/Tinanpellontie) Vuonna 1906 perustettiin Masaby Arbetarförening kivityömies Sahlströmin kotona Masalassa. Yhdistyksestä tuli Finlands Svenska Arbetarförbundin jäsen ja sen taustavoimissa oli työntekijöitä Espoon Kivenlahdesta. Yhdistys osti vuonna 1915 palstan nykyisen Metsätorpantien varrelta ja rakensi vuonna 1917 paikalle työväentalon, jonka nimeksi tuli Suomela. Läheisellä Tinanpellontiellä on vuoden 1918 sisällissodasta kertova hautamuistomerkki. Paikalle on haudattu 4 miestä, jotka kuolivat 26.2.1918 Smedsbyssä punaisten ja valkoisten välisessä taistelussa. Sodan jälkeisillä vuosikymmenillä Suomelan talon suuressa juhlasalissa pidettiin tanssiaisia ja illanviettoja. Finlands svenska arbetarförbund järjesti tiloissa isompia kokouksia. Yhdistys perusti myös kirjaston sekä nuoriso-, urheilu- ja ompeluseuran. Urheiluseuran nimi oli Masa. Toisen maailmansodan aikana Suomelaa käytettiin kaupungista paenneiden perheiden majoituspaikkana sekä nuorten sotilaiden kokoamispaikkana. Porkkalan vuokrakauden jälkeen Suomelan talo purettiin huonokuntoisena pois. Nykyään talon paikalla sijaitsee kerrostaloja. Metsätorpantien ja Köpaksenpolun kulmalla sijaitsevan talon ulkoseinällä on Suomelasta kertova muistolaatta. Muistolaatta kerrostalon ulkoseinässä 2017. Kuva P. Vairimaa Masalan työväenyhdistyksen talo, juhlasali.seinällä teksti: Enighet är styrka. Yksimielisyys on voimaa Wistbacka, Julius; Atelier Rapid, valokuvaaja 1917 1929. Kuva: Työväenarkisto TA8934

7. KÖPAS (Köpaksenpolku/Bjönsinpolku) Köpaksen päärakennus on viimeinen Masalan kylän vanhoista tiloista säilynyt rakennus. 1500-luvulla Köpas oli nimeltä Köpeby ja se oli yksinäistila eli yhden tilan kylä, kunnes se yhdistettiin vuonna 1567 Masalan kylään. Nykyisen talon rakennusajankohdaksi on arvioitu tapettikerrostumien määrittelemänä 1860-luku. Laajimmillaan tilaan kuului 92 hehtaaria maata, kunnes ne vuonna 1908 myytiin ja palstoitettiin. Porkkalan vuokrakauden jälkeen Köpas peruskorjattiin asuttavaan kuntoon. Korjauksen jälkeen talossa oli kolme asuntoa. Köpas siirtyi vuonna 1979 kunnan omistukseen. Kunta rakennutti Bjönsinpolun kävelytien talon edustalle ja rakennuksen pihapiiriin rakennettiin päiväkoti ja terveyskeskus. Köpas oli tällöin purku-uhan alainen. Talon purkua vastustamaan perustettiin Pro-Köpas -yhdistys. Rakennuksessa on nykyään harrastustoimintaa. Köpas ja suuri tammi 2016. Kuva P. Vairimaa Köpas on kana Köpas ja alikulkutunneli tammikuussa 2019. Kuva. P. Vairimaa

8. BJÖNSIN TILA (Bjönsinmäki/Köpaksenpolku) Bjönsin tilasta löytyy tietoja 1500-luvulta lähtien. 1600-luvulla tila on kuulunut Espoonkartanon alaisuuteen ja Gustav Hornin ostorälssiin. Espoonkartanolla oli tällöin oikeus verottaa tilaa. 1700- ja 1800-luvuilla Bjöns jaettiin kahdeksi eri tilaksi, kunnes nämä jälleen vuosisadan lopulla yhdistettiin. Vuonna 1887 Bjönsin omistajaksi tuli Karl August Boström. Vain vuotta myöhemmin tilaa alkoi ylläpitää leskeksi jäänyt Sofia Boström. Sofia Boström muistetaan vaikutusvaltaisena henkilönä. Tila viljeli ja piti eläimiä ja siellä myös myytiin maitoa ja lihaa. Lihakauppaa piti vanginkuljettaja Backman. Porkkalan palautuksen jälkeen Bjöns purettiin huonokuntoisena pois. Mäelle on jäänyt tilan navetan rakenteita. Paikalla on sittemmin ollut puinen Fagerströmin kauppa sekä myöhemmin rakennettu tiilinen kaupparakennus. Vanhan kaupparakennuksen seinään tehtiin syksyllä 2017 Masalan asukasyhdistyksen järjestämänä taiteilijoiden ja paikallisten nuorten kanssa yhteistyössä muraali. Maalaus tehtiin osana nuorten Masalamazingrace päivää. Bjönsin talolla perustettiin vuonna 1903 Masaby Ungdomsförening rf. eli Masalan nuorisoseura. Vuonna 1909 Bjöns jaettiin perheen kolmelle pojalle. Tällöin tilan maille rakentuivat Högsäters ja Grönkulla. Hvittorpin huvila rakentui myös Bjönsin maille. Bjöns on papu Bjönsinmäen seinämaalaus ja taiteilija Nina Kuukari 2017. Kuva: Sakari Kuokkanen

9. MASA, TINA JA FURUGÅRD (Suomelanpolku) Masan ja Tinan tilat sijaitsivat nykyisen Suomelanpolun molemmin puolin Masalan vanhassa kyläkeskuksessa. Masan tilasta on vähäisiä arkistotietoja, joiden perusteella Staffan Henriksson omisti tilan 1540-luvulta lähtien. 1600-luvulta alkaen tila kuului Espoon kartanon alaisuuteen ja Gustaf Hornin ostorälssiin. Vuosisadan lopun nälkävuosien jälkeen tila on mainittu autioluettelossa rutiköyhänä. 1700-ja 1800-luvuilla omistajina on mainittu useita eri henkilöitä ja maatilan viimeinen omistaja oli Karl Anders. Tämän jälkeen Masa toimi 1860-1890 -luvuilla pitäjän käräjäpaikkana, ja tuli tämän vuoksi tunnetuksi koko pitäjässä. Käräjätoiminnan vuoksi tilalle rakennettiin useita taloja, joihin voitiin majoittaa käräjöinnin eri osapuolia kuten tuomareita, lautamiehiä ja vankeja. Asuntoja vuokrattiin myös kaupunkilaisille kesävieraille. 1900-luvun alussa tehtailija Edvard Wilcken perusti Masan tilan paikalle Furugårdin. Hän aloitti hyvien liikenneyhteyksien vauhdittamana paikalla kauppapuutarhan pidon. Vuonna 1916 Carin ja Ivar Wasastjerna ostivat Masan. He rakennuttivat Vitträsk-järven rannalle huvilan ja pellolle järven eteläpuolelle maatilakeskuksen. Vuonna 1964 Masalan keskuksessa oleva alue siirtyi kunnan omistukseen, ja myöhemmin osa siitä siirtyi kirkon omistukseen. Pihapiirissä on säilynyt yksi 1800-luvun sekä kolme muuta 1900-luvun asuinrakennusta. Masa on mato Furugård huhtikuu 2019. Kuva P. Vairimaa

Tinan tilasta on tietoja 1500-luvun puolivälistä alkaen. Omistajina mainitaan Simon Larsson, Tomas Mattson, Simon Bertilsson, Erik Tomasson ja Per Tomasson. Ajoittain tila oli autiona ja tyhjillään. Tina kuten myös viereiset Bjöns ja Masa kuuluivat 1630-luvulta alkaen Espoon kartanon alaisuuteen maksamalla kartanolle veroja. Tinan tilalla asui tällöin Ruotsin sotalaivaston palveluksessa olleita laivamiehiä. Tila kuului myös myöhemmin armeijan jalkaväelle ja toimi Ingvalsbyn tilan augmenttina eli aputilana. Isonvihan aikaan Tinan omisti sotilas Johan Tomasson Bonde, joka luovutti tilan vuonna 1723 nimismies Johan Stenmanille. Stenman oli ottanut sukunimensä Espoon Kivenlahden, Stensvikin paikannimen mukaan, koska hänen sukunsa oli sieltä kotoisin. Tinassa asui tällöin myös pyöveli ja pitäjän apupappi Gabriel Lagus. Vuonna 1860 usean eri omistajan jälkeen Tina yhdistettiin Sundsbergin kartanoon. Tinan päärakennuksesta muodostettiin 1910-luvulla Kyrkslätts hembygdsföreningille museo. Gammel-Tinan museo toimi vuoteen 1944 asti ja vuokrakauden jälkeen rakennus on purettu pois. Tinan entisen tilan alue on nykyään metsittynyt ja käyttämätön. KK1178_949 talo ja kaksi aittaa talvisessa kotiseutumuseossa Gammel Tinan museo. Kuva Kirkkonummen kunta, kulttuuritoimi

TIETOLAATIKKO GAMMEL-TINA Sundsbergin kartanon omistaja Konsuli A. Wilén lahjoitti 1910-luvun alussa Masalan Tinan päärakennuksen Kirkkonummen kotiseutuyhdistykselle ja alue muutettiin kansakouluopettaja A.N. Winellin ideasta pitäjänmuseoksi. Alueelle tuotiin Skansenin ja Seurasaaren ulkomuseon mallin mukaisesti rakennuksia muualta Kirkkonummelta: luhtiaitta Smedsbyn Bak-Stolaksesta sekä tolppa-aitta Evitskogin Alisista. Läheiseltä Ingvaldsbyn Östergård -tilalta tuotiin myös Mamselli -tuulimylly paikalle. Vuokra-ajan päätyttyä vuonna 1956 jäljellä oli ainoastaan tuulimylly ja pieni museovahdin tupa. Tuulimylly siirrettiin vuonna 1973 Gesterbyn museoalueelle ja tupa kesällä 2016 Alisgårdenin museon viereen. Alisgårdenin museo on edelleen kesäsunnuntaisin ja erikseen sovittuina aikoina auki. Esineistöä kerättiin etenkin tuomari Sahrbergin toimesta koko Kirkkonummen alueelta museoon. Sahrbergiä avustamassa oli myös historioitsija Gabriel Nikander. Gammel-Tinaksi kutsuttu museo avattiin yleisölle vuonna 1913 ja se toimi vuoden 1944 evakuointiin asti. Gammel-Tinan museoesineet siirrettiin Kansallismuseoon ja Herttoniemen kartanoon ja myöhemmin 1950-luvulla Lapinkylään perustettuun uuteen Alisgårdenin museoon. Sockenmuseet. Pitäjänmuseo 1914. SLS 240_39. Lisenssi SA BY 4.0

10. LJUSDALA (Kaarenpiha/Ljusdalantie) Bjönsin tilalla perustettiin vuonna 1903 Masalan nuorisoseura eli Masaby Ungdomsförening rf. Seuralle rakennettiin talkoovoimin oma seurantalo, Ljusdala, joka valmistui vuonna 1911. Piirustukset rakennukseen teki masalalainen rakennusmestari Leonard Strömberg. MUF:n jäsenistö vietti talolla paljon aikaa yhdessä. Erilaisissa tapaamisissa käytiin keskusteluja ajankohtaisista aiheista, laulettiin, näyteltiin ja musisoitiin. Lisäksi seura perusti erilaisia kerhoja kuten puutarha-, laulu-, puhallinorkesteri- ja urheilukerhon. Talossa on toiminut myös kansakoulu, Masaby småskola (alakoulu), kunnallinen kirjasto, Masalan Martat, Lotta Svärd yhdistys ja Kirkkonummen suojeluskunta. 1920-luvulla taloa remontoitiin ja sinne rakennettiin näyttämö teatteritoimintaa varten. Teatteritoiminta oli yksi vahvimmista yhdistyksen toiminnoista. Porkkalan vuokra-ajan jälkeen rakennus siirtyi kunnan omistukseen ja siellä toimii nykyään vuonna 1980 perustettu Masalan nuorisoteatteriyhdistys. Masalan nuorisoteatteri toimi ensin lastenteatterina Framnäsin kerhohuoneella, mutta siirtyi kunnan nuorisotoimen tukemana vuonna 1981 Ljusdalaan. Teatteritoiminta on edelleen varsin vilkasta ja nauttii laajaa arvostusta. Ljusdala heinäkuussa 2019. Kuva. P. Vairimaa

11. MAJBY JA HOMMAS (Hommaksenkuja/Rajamäenkuja/Masalan koulu) Majbyn tilan varhaisista vaiheista tiedetään vain vähän. 1830-luvulla rakennetusta päärakennuksesta kerrotaan, että se oli arkkitehti Carl Ludvig Engelin (s.1778 k.1840) suunnittelema. 1880-luvulla tilan omistajaksi tuli Åbergin suku. Åbergin aikana päärakennus toimi asuntona, kouluna, pensionaattina ja toipilaskotina, mutta myös käräjähuoneistona. Rakennus purettiin vuokrakauden jälkeen huonokuntoisena vuonna 1968. Nykyään jäljellä on tilan navetta. Kuninkaantien kupeessa sijaitsi toinen tila, Hommas. Hommaksen päärakennus rakennettiin vuonna 1802. Tilalta myytiin maitoa, heinää, viljaa, lihaa ja puutarhatuotteita Helsinkiin. 1880-luvulla omistus siirtyi viereisen Majbyn tilan tavoin Åbergin suvulle. Hommaksen tilan maille on rakennettu 1980-luvulta lähtien useita asuintaloja ja siellä sijaitsee myös Masalan koulu, päiväkoti sekä kuplahalli. Majby ja Hommas. Senaatin kartasto 1870. Kunnan karttapalvelut

TIETOLAATIKKO KUNNALLINEN ITSEHALLINTO JA KOULUT Vuonna 1865 maallinen paikallishallinto erotettiin seurakunnan hallinnosta. Kunnallisen itsehallinnon tehtäväksi muodostui huolehtia terveyden- ja sosiaalihuollosta, kirjastosta, paloturvallisuudesta ja kansakouluista. Lisäksi kunnan tuli huolehtia järjestelyistä, jotka liittyivät maanteiden hoitoon, kestikievareihin, kyytilaitokseen ja postin kulkuun. Kirkkonummen ensimmäiset kansakoulut aloittivat toimintansa vuonna 1871 Heikkilässä. Bobäckin kansakoulu perustettiin vuonna 1887 ja se toimi aluksi Majbyn päärakennuksen tiloissa. Koulu siirtyi uuteen rakennukseen vuonna 1897. Paikka sijaitsi lähellä Ljusdalaa. Vuonna 1921 astui yleinen oppivelvollisuus voimaan. Masalan alueelle rakentui tämän jälkeen kaksi ruotsinkielistä alakoulua, yksi Majbyhyn ja toinen Nissnikuhun. Majbyn koulun rakennuksen perustukset ovat vielä nähtävissä Rusthollintiellä ja Nissnikun rakennuksessa on nykyään kunnan toimintaa. Suomenkielisten osuus Kirkkonummella kasvoi 1900-luvun alun vuosikymmenien aikana ripeästi. Masalan ratavallilla aloitti vuonna 1932 suomenkielinen yksityinen Kirkkonummen eteläisen piirin kansakoulu toimintansa. Vuonna 1935 Kirkkonummen kunta rakennutti uuden rakennuksen vanhan koulun läheisyyteen. Tämä vuonna 1938 valmistunut Masalan suomenkielinen kansakoulu sijaitsee edelleen tontilla, kerrostalojen keskellä. Masalan koulujen toiminta jouduttiin lopettamaan alueen evakuoinnin myötä vuonna 1944. Porkkalan alueen palautuksen jälkeen vuonna 1958 rakennettiin uusi suomenkielinen Masalan koulu Hommakseen. Rakennusmateriaalina käytettiin Volsin tilan metsistä kaadettua puuta. Kirkonkylään rakennettiin vuonna 1964 Kirkonkylän koulu, joka toimi aluksi Masalan koulun sivukouluna.

Koulun entinen vahtimestari Milja Havia kertoo haastattelussa vuonna 2005 millaista 1960-luvun koulunkäynti oli. Tässä muutama poiminto kirjasta Masala - maalaiskylästä taajamaksi (Hans Brenner 2006, s. 150): Silloin tällöin syntyi tappeluja Masalan koulun ja Bobackin koulun oppilaiden välillä. En usko, että se johtui kielestä, vaan heistä vain tuntui, että he kuuluivat eri jengeihin. Masalan koulun uudet rakennukset ovat valmistuneet 2010-luvulla. Sepän koulu, vuodesta 2012 Nissnikun yhtenäiskoulu aloitti toimintansa 1980-luvulla. Alakoulussa on toiminut alusta alkaen kokeiluluontoisesti ikäintegroidut ryhmät. Tämä tarkoittaa 1-2-luokkien, 3.-4.-luokkien ja 5.-6.-luokkien yhdistettyjä luokkia. Koulussa toimi myös Masalan lukio vuoteen 2015 asti. Masalan alueen kouluihin kuuluu nykyään myös vuonna 2009 toimintansa aloittanut Kartanonrannan koulu. Kerran muutama oppilas jäi saapumatta kouluun. Silloin kuljettaja Pettersson ja minä kävimme hakemassa heidät. Joskus toiminta saattoi olla aika rajua. Monta kertaa ajoin jonkun oppilaan mopedillani lääkäriin tai hammaslääkäriin. Hammaslääkärin vastaanotto oli jonkin aikaa Bobäckin koululla. Koulussa vallitsi kyllä hyvä henki. Koulujuhlat olivat hauskoja. Pesäpalloa Nissnikun koululla vuonna 1997. Kuva Leena Kotilainen-Ritala

12. ASEMANSEUTU (Masalantie/Junailijankuja) Kaupankäynti oli aiemmin kielletty maaseudulla. Kaikki tavara tuli myydä kaupungissa tai maaseudun markkinoilla. 1850-luvun puolivälin jälkeen kauppakielto poistui asteittain ja 1900-luvulle tultaessa oli kauppiaita jo usealla paikkakunnalla. Kirkkonummella oli tällöin noin 20 kauppiasta. Kaupat perustettiin teiden ja rautateiden varsille. Masalassa toimi vuonna 1905 M.J. Törnqvistin kauppa, jossa myytiin mm. rautatavaroita, maalia, rullaverhoja, tapetteja, lasia, porsliinia, kangasta ja nahkaa. Kyrkslätts Handelslag m.b.t. aloitti toimintansa Kirkkonummella vuonna 1917. Masalan sivuliike aloitti toimintansa rautatieaseman kohdalla Masalantien varrella samana vuonna. Vuonna 1932 kauppa siirtyi uuteen funkkistyyliseen rakennukseen. Talon on suunnitellut Valde Helanto. Rakennuksen alakerrassa sijaitsi varasto, kaupan tilat sekä toimisto- ja pesuhuone. Yläkerrassa oli asunto. Myymälärakennuksen oikealla puolella sijaitseva lisärakennus rakentui 1960-luvulla. Rakennuksessa toimi Helsingfors Sparbankin sivukonttori 1980-luvun puoliväliin asti. Kaupparakennuksen takana sijaitsi Soltorpaksi ja Ainolaksi kutsuttu talo. Tontti oli lohkottu Masan tilasta 1900-luvun alussa ja talon ensimmäisiä asukkaita olivat Matilda ja Aarne Aalto. Aarne oli puutarhuri. Vuonna 1913 talon osti poliisi Karl Edvard Grönholm vaimonsa Huldan kanssa. Heidän poikansa poliisikomissaari Birger Edvardson asui 1930-luvulla Ainolassa. Hänen aikanansa talon pihapiiriin rakennettiin putka. Kieltolain aikainen salakuljetus työllisti poliisimestaria. Porkkalan vuokrakaudella venäläiset siirsivät talon Kirkkonummen keskustaan. Kaupan tiloissa on myöhemmin ollut kahvilatoimintaa ja Penny-market. Paikalla edelleen olevalla rakennuksella on maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Handelslagin talo 1934. Kuva Kirkkonummen kulttuuritoimi

TIETOLAATIKKO RAUTATIE Senaatti päätti vuonna 1900, että Helsingin ja Karjaan välille tulee rakentaa rautatie, joka tulisi jatkeeksi Turun ja Karjaan välille vuonna 1899 valmistuneelle rautatielle. Rakennustyöt tehtiin vuosien 1901 ja 1902 aikana. Ratapölkkyihin ja asemarakennuksiin käytettiin rautatiehallituksen mailta kaadettua puuta ja teräskiskot tuotiin laivoilla Englannista Suomeen. Asemarakennusten lisäksi rautatien varrelle rakennettiin myös muita tarpeellisia rakennuksia kuten makasiineja, ratavartijoiden asuntoja ja vesitorneja höyryjunia varten. Rakennusten suunnittelija oli Bruno Granholm, joka toimi rautatiehallituksen pääarkkitehtina vuosina 1892 1926. Vuokra-ajan päätyttyä, 1950-luvun lopussa junat kulkivat vain harvoin, mutta jo 1960 -luvulla kehittyi erilaisia junatyyppejä ja kiskoilla kulki samanaikaisesti höyryvetureita, kiskobusseja ja vuodesta 1969 lähtien myös sähköjunia. Sähköjunayhteys Helsingistä Kirkkonummelle oli maamme ensimmäinen. Posti julkaisi erikoisleiman tämän kunniaksi. Raideliikenteen lisäksi myös tieyhteydet laajenivat 1960-luvulla. 1930-luvulla rakennettua Jorvaksentietä jatkettiin Munkinmäelle Kirkkonummen keskustaan asti ja kehätie Espoon Bembölestä Jorvakseen valmistui. Liikennöinti radalla aloitettiin vuonna 1903. Matka Helsinkiin kesti tunnin, kun hevoskyydillä matkaan oli aiemmin kulunut noin 6 tuntia. Yhteys vaikutti vahvasti asutuksen kehittymiseen radan varrelle. Porkkalan vuokrakauden aikana 1944 1956 junaliikenne ei ensin saanut kulkea alueen läpi, mutta vuonna 1947 läpikulku sallittiin. Kauklahden ja Tähtelän asemien välisen matkan ajaksi kiinnitettiin junavaunuihin ikkunaluukut estämään näköyhteyden alueelle ja myös junan veturi vaihdettiin kokonaan. Masalan asemalla 1930-luvulla. Kuva lahjoitus Masalan asukasyhdistykselle, Katri Kuparinen.

13. SUNDSBERG SUNDETIN VARRELLA (Salmitie/kevyenliikenteen silta Kehä III:n yli) Vanhimmat kirjalliset tiedot Sundsbergista löytyvät Raaseporin läänin maakirjasta vuodelta 1541, jolloin paikalla sijaitsi Gavelsbacka niminen kylä. Vuonna 1654 talonpoika Gabriel Hansson yhdisti kylän tilat yhdeksi tilaksi. 1700 -luvulla eversti Carl Ramsay osti tilan ja rakennutti uuden päärakennuksen. Tila sai tällöin uuden nimen Sundsberg. Nimi on johdettu Sundetin joesta ja kalliosta, jolle päärakennus rakennettiin. Herman Adlercreutzin jälkeen tilan osti kauppias Oskar Gustaf Sumelius. Hän oli Kirkkonummen maamiesseuran varapuheenjohtaja ja antoi tilan seuran maatalousnäyttelyn käyttöön vuonna 1899. Vuonna 1906 ulkomailla menestynyt korkkitehtailija Evert Albert Vilén asettui Sundsbergiin. Hän perusti Masalaan eristyslevyjä valmistaneen korkkitehtaan. Vilénin aikana tilaa korjattiin ja puutarhaan rakennettiin kasvihuone. Vuonna 1827 laamanni Karl Henrik Adlercreutz osti tilan. Muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1834 hänen leskeksensä jäänyt vaimo Hedvig Adlercreutz rakennutti empiretyylisen uuden päärakennuksen. 1850-luvulla lesken poika Herman Adlercreutz hankki tilan itselleen. Tilalla oli tällöin 10 torppaa, ja torpparit suorittivat taksvärkkiä tilalle. Adlercreutz toimi uuden kunnalliskokouksen puheenjohtajana vuodesta 1867. Hän toimi myös köyhien ja orpojen lasten auttamiseksi. Sundsbergin silta 1934. Kuva: Kuvaaja tuntematon. Kirkkonummen kulttuuripalvelut.

Konsuli Vilénin perilliset myivät Sundsbergin tilan Porkkalan vuokrakauden jälkeen rakennusyhtiölle, joka on 2000 luvulla rakentanut vanhan kartanon maille uuden asuinalueen, Kartanonrannan. Kartanon päärakennus purettiin huonokuntoisena vuonna 1960. Päärakennuksen paikalla on tänä päivänä kerrostaloja. Vanhemmasta rakennuskannasta on jäljellä pehtoorin talo sekä navettarakennus. 1900-luvun alussa valmistunut Masalan rautatieasema ja rautatieliikenne Helsinkiin sekä laajentuneet tieyhteydet siirsivät liikennöinnin lopulta Sundetin uomasta ja Luomanlahdelta kiskoille ja teille. Sundetilla on vielä 1900-luvulla voinut meloa ja luistella Masalasta Jorvakseen asti. Tänä päivänä Sundet toimii ekologisena viheryhteytenä. Sundet on vuosisatoja sitten ollut syvä meriväylä. Maankohoamisen vuoksi virtaavan veden määrä on vähentynyt ajan mittaan oleellisesti. 1870-luvulla aloitettiin uoman ruoppaus ja levennystyöt ja näin pystyttiin edelleen kuljettaa veneillä mm. viilipyttyjä ja voita Luomanlahdelle ja sieltä eteenpäin Helsinkiin myytäväksi. Melontaa Sundetilla 1930-luvulla. Kuva Strömbergin perhealbumi

TIETOLAATIKKO TEOLLISUUS JA MODERNI MASALA Porkkalan vuokrakauden jälkeisinä vuosikymmeninä Kirkkonummella alkoi nopea teollistuminen. Tämän lisäksi maanviljelys menetti merkitystään ja uusia suomenkielisiä asukkaita muutti paikkakunnalle. Kunnan elinkeino- ja väestörakenne muuttui vauhdikkaasti. Masalasta muodostui 1960-luvulta alkaen teollisuustaajama, kun esimerkiksi Oy Kolmex Ab, Oy SKF Ab, Koneisto Oy, Rolac, Kirkkonummen osuuskassa, pankki ja liiketalo Masalan keskustassa rakentuivat. Radan toiselle puolen Eteläiselle Salmitielle perustettiin vuonna 1987 lääketehdas Astran tuotantotilat. Astran tiloissa toimii tänä päivänä Masalanportti. Masalanportti tarjoaa toimistotiloja vuokralle. Puolukkamäen kupeeseen Masalantien varteen siirtyi Kauklahdesta nostolaitevalmistaja Erikkilä vuonna 1994. Tiloissa toimi tätä ennen SKF. Moni muistaa myös Atlas Copcon tehtaan nykyisen Lähitapiola Sport centerin paikalla sekä Landis & Gyrin, myöhemmin Siemensin rakennukset paikalla, johon tällä hetkellä rakentuu Tinanpuisto - Masalan tuleva keskusta-alue. Läheisellä Ratavallilla toimi myös Terra Mare, ruoppaustöihin erikoistunut yritys. Skannon varasto- ja toimistorakennus Majbyn- ja Masalantien risteyksessä rakennettiin 1970-luvun alussa. Tällöin hyvin modernissa julkisivussa toistuu nauhamaisissa ikkunoissa S-muoto yrityksen nimen mukaisesti. Suomen Astra Oy:n toimisto- ja tehdasrakennuksen peruskiven muuraus 25.3.1987. Kuva Johanna Sainio Kiinteistöyhtymä Masalanportti.

14. RATAVALLI JA PUOLUKKAMÄKI (Sundsbergintie/Masalantie/Monitoimitalon piha-alue) Ratavalli sijoittuu Ratavallinpolun, Masalantien ja Sundsbergintien väliselle alueelle. Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu 2010-luvulta alkaen. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut sekä kouluja että teollisuus- ja asuinrakennuksia. Vuonna 1938 valmistunut Masalan suomenkielinen kansakoulu sijaitsee edelleen alueen keskellä. Uuden Ratavallin asuinalueen kadut ja tiet ovat saaneet nimensä Masalan rautatieaseman asemapäällikön Verner Rydmanin nimestä. Ratavallin länsipuolella, Sundsbergintien toisella puolella sijaitsee Puolukkamäki. Puolukkamäen tontit Karlberg, Hildefrid ja Tallbo kuuluivat aiemmin Nissnikun tilalle. Puuseppä Karl August Strömberg asettui 1890-luvulla asumaan perheineen Karlbergin tontille Masalantien varteen. Strömbergeillä oli asuintalossaan puusepänverstas, Masaby snickeri, ja talossa toimi myöhemmin puhelinkeskus. Vuonna 1914 puuseppä Karl August Strömbergin poika, rakennusmestari Leonard Strömberg, rakensi Tallbon omalle perheelleen. Tallbon viereen siirrettiin vuonna 1939 Terijoelta talo, jossa toimi 1960-luvulla Toivasen rengasliike. Patrosen talo rakennettiin nykyisen Puolukkamäentien varteen Väinö Salmikarin omistamana vuonna 1938. Salmikarit asuivat talossa Porkkalan vuokrakauteen asti. Vuonna 1961 taloon muutti asumaan Patronen perheineen. Ratavalli rakentuu heinäkuussa 2018. Kuva P. Vairimaa

Sundsbergin- ja Masalantien risteykseen rakentui 1980-luvulla teollisuuskiinteistö. Rakennusta kutsutaan Temanan taloksi. Toiminnan loputtua ja rakennuksen jäätyä tyhjilleen 1990-luvulla heräsi Masalan asukkaiden keskuudessa toive saada tilat asukkaiden käyttöön. Toive toteutui ja monitoimitalon toiminta sai alkaa. Tiloissa on nykyään kirjasto, urheilusali sekä nuoristoimen ja eri harrasteseurojen käytössä olevia tiloja. Monitoimitalon ja rautatien väliselle alueelle on rakentunut 1990-2000-luvuilla myös terveyskeskus ja rivitaloyhtiö. Tallbo taustalla oikealla ja Toivasen autokorjaamo vasemmalla, 1980-luku. Kuva Kirkkonummen kulttuuritoimi. Lapsia lammasta katselemassa. Taustalla Ratavallin koulurakennus. 1940-luku. Kuva Strömbergin perhealbumi.

KIRJALLISET LÄHTEET: Brenner, Hans: Masala Maalaiskylästä taajamaksi. 2006 Brenner, Hans (toim.): Luoma Kylä Kirkkonummella. 2006 Backman, Sigbritt; Brenner, Hans (toim.): Jorvas Kirkkonummen sydämessä. 2006 Backman; Sigbritt: Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. 1991 Backman, Sigbritt & Ihrcke-Åberg, Inge: Kyrkslätts hembygdsförening: Vanha Kirkkonummi. 2006 Favorin, Martin: Kirkkonummi. Kasvun ja muutoksen vuodet. 2006 Hovi-Wasastjerna, Päivi: Vitträskin villat. Huvilakulttuuria ja taiteilijaelämää 1900-luvun alussa. 2005 Liljelund, Victor: Kyrkslätt förr och nu. 1930 Jansson Birger: Gammel-Tina. Kyrkslätts hembygdsförenings skrifter I. 1919. Toinen painos 1983 Frostell, Susanna: Det kommunala biblioteket i Kyrkslätt genom tiderna. Kyrkslätts hembygdsförenings skrifter X. Ekenäs 1970 Aalto, Ilari & Helkala Elina. Matka muinaiseen Suomeen. 2018 VERKKOJULKAISUJA: Kirkkonummen kunta: Kirkkonummen kulttuuritoimi Kirkkonummen kunta. Kaavoitus Parenteesin kartta Jaakko Raunamaa Pro Gradu Kirkkonummen kirjaston historia Kyrkslätts hembygdsförening rf. Museovirasto: Kulttuuriympäristö palveluikkuna Vitträskin arkeologinen inventointi 2012 Masalan nuorisoteatteri Masaby Ungdomsförening rf. Tiehallinto: Suuri Rantatie-Kuninkaantie Uudenmaanliitto: Missä maat on mainiommat Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan 2011 Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet ja reitit KUVITUS, TAITTO JA SISÄLTÖ: Petra Vairimaa, Eventsi tmi. KARTTA: Kirkkonummen kunta, Maanmittauslaitos KANSIKUVA: Masalan asemarakennus 1960-luku. Rautatiehallituksen koneteknillinen toimisto. Valokuvauslaboratorio. Nr. 10958. Kuvannut: O. Lehtonen. Kuvalahjoitus Masalan asukasyhdistykselle 2018. Lahjoittaja Helena Väänänen.

Kiitämme kaikkia Masalan polku -projektiamme rahoittaneita ja tietoja antaneita tahoja lämpimästi tuesta! Masalan asukasyhdistys ry. Sähköinen Masalan polku löytyy: https://www.masalanasukasyhdistys.fi/masalan-polku/ Lisätiedot ja opastetut kävelyt: petra.vairimaa@eventsi.fi