LISÄTUTKIMUKSET 30.12.2013-21.1.2014 SUUTARILAN YLÄASTE JA LUKIO VASKINIITYNKUJA 2, HELSINKI
SISÄLLYS: Sivu 1 / 13 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä tutkimuksesta... 2 3. Tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja -menetelmät... 3 4. Päähavaintoja kohteessa... 3 5. TVOC mittaukset (haihtuvat orgaaniset yhdisteet)... 5 5.1. Yleistä... 5 5.2. Terveysvaikutukset... 5 5.3. Ohje- ja tavoitearvot... 5 5.4. Näytteenottomenetelmä... 6 5.5. Mittaustulokset... 6 5.6. Johtopäätökset TVOC -mittaustuloksista... 6 6. Formaldehydimittaukset aktiivikeräimellä... 7 6.1. Yleistä formaldehydistä sisäilmassa... 7 6.2. Terveysvaikutukset... 7 6.3. Ohje- ja tavoitearvot... 7 6.4. Näytteenottomenetelmä... 8 6.5. Mittaustulokset... 8 6.6. Johtopäätökset formaldehydin mittaustuloksista... 8 7. Pölynkoostumusnäytteet... 9 7.1. Pölynkoostumusnäytteiden tulokset... 9 7.2. Johtopäätökset pölynkoostumusnäytteistä... 10 8. Merkkiainetutkimukset... 10 8.1. Havainnot merkkiaineesta... 10 8.2. Johtopäätökset havainnoista... 12 9. Tutkimuksen johtopäätökset... 13 10. Suositukset jatkotoimenpiteiksi... 13
Sivu 2 / 13 HKR - Rakennuttaja Riitta Harju Kasarmikatu 21 PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI LISÄTUTKIMUKSET, SUUTARILAN YLÄASTE JA LUKIO 1. Yleistiedot tutkimuksesta Tutkimukset tilasi Riitta Harju / HKR-Rakennuttaja Tutkimuskohde Suutarilan yläaste ja lukio sijaitsee Helsingissä osoitteessa Vaskiniitynkuja 2 Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa koulun ikkunarakenteiden kuntoa aistinvaraisesti, tehdä merkkiainetutkimus musiikkiluokan alapuoliseen ryömintätilaan loma-aikana ilmanvaihdollisista syistä sekä ottaa pölynkoostumusnäytteitä historiapölystä ja formaldehydi- ja VOC näytteitä musiikkiluokan sisäilmasta Tutkimusajankohta oli 30.12.2013-21.1.2014. Tutkijoina Vesa Nordström ja Kyösti Koskinen Sisäilmainsinöörit Oy:stä Työssä sovelletaan Konsulttialan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995 2. Tiivistelmä tutkimuksesta Formaldehydi ja VOC tulokset olivat normaaleja eikä pölynkoostumusnäytteissä esiintynyt poikkeavaa. Perusilmanvaihdon ollessa pois päältä merkkiaine kulkeutui musiikkiluokkaan jalkalistojen juuresta, lämmönjakohuoneeseen talotekniikan läpimenoista, jalkalistojen juuresta ja lattialaatan halkeamasta. Auditorion varastoon merkkiaine tuli epätiiviistä ryömintätilan luukusta. Luokkien ikkunoiden yläreunoissa todettiin etelänpuolella paikoin kosteuden aiheuttamia vaurioita
3. Tutkimuksessa käytetyt mittauslaitteet ja -menetelmät Sivu 3 / 13 Ryömintätilan ilmavuotojen selvittämiseen käytettiin rikkiheksafluoridia (SF 6 ) ja sen paikantamiseen Drägerin kaasuanalysaattoreita Pölynkoostumusnäytteet kerättiin historiapölystä ympärikäännetyllä minigrip - pussilla VOC näyte otettiin Gilian pumpulla ja formaldehydinäytteet SKC -pumpulla 4. Päähavaintoja kohteessa Luokkatiloissa ei aistittu mikrobiperäisiä hajuja. Musiikkiluokan alapuolisessa ryömintätilassa aistittiin louhosmainen haju. Tila oli ahdas, kuvat 1-2 Kuva 1 Kuva 2 Käytävillä tuloilma puhalsi pitkin peltisiä alakattoritilöitä, joissa oli pussitettu eristevilla. Eristevillojen päät olivat paljaita, kuva 3 Kuva 3
Sivu 4 / 13 Ensimmäisen ja toisen kerroksen etelän puoleisten luokkien ikkunoiden yläosan peitelistoissa oli kosteusvauriojälkiä. Vaurioiden aiheuttaja on todennäköisesti ulkoseinän tiilivuoraus ja tuuletusraot, mistä vesi pääsee sisään, kuvat 4-5. Vauriokohdat on merkitty suuntaa-antavaan pohjakuvaan Kuva 4 Kuva 5 Luokkien 33 ja 34 välisen portaikon katossa oli vesivuotojälkiä, kuvat 6-7. Vuodot ovat tulleet katon läpimenoista Kuva 6 Kuva 7
Sivu 5 / 13 5. TVOC mittaukset (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 5.1. Yleistä VOC -yhdisteitä vapautuu rakennusmateriaaleista, jos materiaali on päässyt kostumaan tai alkanut muuten hajota, esim. vanhuuttaan. Myös uusista sisustusja rakennusmateriaaleista saattaa vapautua jopa vuoden ajan erilaisia yhdisteitä. Ilmanvaihtoa tehostamalla sekä sisälämpötilaa nostamalla voidaan nopeuttaa helposti haihtuvien yhdisteiden poistumista materiaaleista VOC yhdisteiden tutkiminen sisäilmasta saattaa olla tarpeen, mikäli sisätiloissa esiintyy hajuhaittaa tai tilojen käyttäjät kokevat oireita, kuten päänsärkyä, ylähengitysteiden, silmien ja limakalvojen ärsytystä VOC mittaustulos on kuitenkin yleensä niin epätarkka, ettei sitä voida käyttää sellaisenaan terveyshaitan arvioinnissa 5.2. Terveysvaikutukset Kemiallisten aineiden aiheuttaman terveyshaitan arviointi on usein epävarmaa, koska haitan aiheuttajaa ei läheskään aina tunneta Toisaalta mikrobien aineenvaihduntatuotteet (MVOC) ovat orgaanisia yhdisteitä, ja ne saattavat olla hyvinkin myrkyllisiä 5.3. Ohje- ja tavoitearvot Orgaanisille aineille esitetyt arvot ovat luonteeltaan ohjeellisia (Asumisterveysopas), ja ne perustuvat terveydenhoitolain nojalla julkaistuihin suosituksiin, käytännön kokemuksiin sekä terveydensuojeluviranomaisten päätöksiin Sisäilman tavanomaisena TVOC -pitoisuutena (Asumisterveysopas) pidetään arvoa 200-300 µg/m 3. Tavanomaisesta kohonnut arvo (esim. yli 600 µg/m 3, Asumisterveysopas) kertoo kemiallisten aineiden epätavallisen suuresta määrästä sisäilmassa, jolloin tarvitaan lisäselvityksiä niiden lähteen selvittämiseksi Työterveyslaitoksen toimenpidesuosituksen raja-arvo on < 250 µg/m 3 Yksittäisen yhdisteen pitoisuus harvoin ylittää 50 µg/m 3
Sivu 6 / 13 5.4. Näytteenottomenetelmä Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) kerättiin ilmapumpuilla sisäilmasta Tenaxadsorbtioputkeen, näyte kerättiin n. 1 m korkeudelta ja sen koko oli noin 10 litraa (dm 3 ) Näytteet analysoitiin työterveyslaitoksella Helsingissä kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta. Tarkemmin tulokset ja analyysimenetelmä on esitetty analyysivastauksessa liitteessä 2 Näytteenottopisteet on esitetty pohjakuvissa liitteessä 1 5.5. Mittaustulokset Työterveyslaitoksen analyysivastauksen (tilaus 246235) 6.2.2014 mukaiset TVOC -mittaustulokset olivat: Musiikkiluokka, kuva 8 30 µg/m 3 Kuva 8 5.6. Johtopäätökset TVOC -mittaustuloksista Tutkittujen tilojen TVOC- kokonaispitoisuudet ovat reilusti alle Asumisterveysopas 2009 tavanomaisena pidettävän raja-arvon 200-300 µg/m 3 Näytteen kokonaispitoisuus 30 µg/m 3 on erittäin alhainen, eikä yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksissa ole merkittävää. Tulos tulkitaan normaaliksi
Sivu 7 / 13 6. Formaldehydimittaukset aktiivikeräimellä 6.1. Yleistä formaldehydistä sisäilmassa Formaldehydi on väritön, pistävän ja tukahduttavan hajuinen kaasu, jonka ärsytyskynnys on alhainen Suomessa formaldehydin vesiliuosta käytetään pääasiallisesti fenoli- ja ureahartsien valmistukseen (liima- ja sideaineet). Tyypillisesti näitä sideaineita on käytetty eristemateriaalien sekä puutuotteiden (esim. lastulevyjen ja paneeleiden) valmistukseen. Myös jotkut kulutustuotteet, pintakäsittelyaineet, pinnoitteet, kankaat (esim. itsesiliävät tekstiilit), korkkilaatat ja kokolattiamatot saattavat sisältää formaldehydiä. Myös tupakoinnin päästöt ja jotkut toimistolaitteiden emissiot saattavat aiheuttaa formaldehydin esiintymistä sisäilmassa Formaldehydi saattaa aiheuttaa ärsytystä jo 5-10 µg/m 3 pitoisuuksina. Pitoisuus on huomattavasti alle hajukynnyksen (hajukynnys n. 35 µg/m 3 ), joten haju ei välttämättä varoita kohonneesta pitoisuudesta. Toisaalta jos sisäilmassa on aistittavissa formaldehydiin viittaavaa hajua, on pitoisuus korkea Formaldehydin tutkiminen voi olla tarpeen, jos sisäilmassa on havaittavissa pistävää / poikkeavaa hajua tai tiloissa on käytetty runsaasti lastu- tai liimapuulevyä rakenteissa ja kalusteissa ja erityisesti, jos nämä materiaalit ovat päässeet kosketuksiin poikkeavan kosteuden kanssa 6.2. Terveysvaikutukset Formaldehydi ärsyttää silmiä ja ylähengitysteiden limakalvoja. Tunne voi ilmetä poltteena silmissä, kyynelvuotona, yskänä, iho-oireina tai astman tyyppisinä oireina 6.3. Ohje- ja tavoitearvot Terveydelliseltä kannalta annetun ohjeen mukaan sisäilman formaldehydipitoisuus saa olla enintään 100 µg/m 3 (STM :n Asumisterveysopas) Työterveyslaitoksen teoksen Toimiston sisäilmaston tutkiminen mukaan formaldehydin P50-viitearvoksi on annettu 10 µg/m 3, jota voidaan pitää tavanomaisena tasona toimistorakennuksissa Välittömiä oireita herkimmille voi esiintyä jo pitoisuudessa 5-10 µg/m 3
Sivu 8 / 13 6.4. Näytteenottomenetelmä Formaldehydin pitoisuus määritettiin ns. aktiivikeräimellä (Sep-Pak), johon imettiin ilmaa erillisen ilmapumpun avulla, periaatekuva näytteenotosta, kuva 9 Näytteet on analysoitu työterveyslaitoksella Helsingissä Analysointimenetelmä on esitetty tarkemmin analyysivastauksessa liitteessä 3 Näytteenottopisteet on esitetty pohjakuvassa liitteessä 1 Kuva 9 (musiikkiluokan varasto) 6.5. Mittaustulokset Työterveyslaitoksen (tilaus 246235) 11.2.2014 analyysivastauksen mukaiset mittaustulokset olivat: Näyte Näytteenottopiste µg/m 3 1 Musiikkiluokka 2,7 2 Musiikkiluokan varasto 2,1 6.6. Johtopäätökset formaldehydin mittaustuloksista Näytteiden formaldehydipitoisuudet olivat alhaiset, eikä niiden pitäisi aiheuttaa oireita edes herkimmille henkilöille Tulokset tulkitaan normaaleiksi
Sivu 9 / 13 7. Pölynkoostumusnäytteet Laskeumapinnoilta otettiin pyyhintänäytteet ns. historiapölystä pölynkoostumusanalyysia varten Alla olevassa taulukossa on esitetty näytteiden tulokset Analysointimenetelmä on esitetty tarkemmin analyysivastauksessa liitteessä 4 Näytteenottopisteet on esitetty pohjakuvassa liitteessä 1 7.1. Pölynkoostumusnäytteiden tulokset Työterveyslaitoksen analyysivastauksen (tilaus 245069) 7.1.2014 mukaiset pölyn koostumustulokset olivat: Tila Pölyn koostumus Arvio näytetuloksesta 2. kerroksen käytävä, luokan 3 kohdalla, kaapin päältä Tavanomaista huonepölyä. Kiviainespölyä ja teollisia mineraalikuituja (vuori- ja lasivilla), alle 1 paino-% Tavanomaista pölyä tilan käyttö huomioiden 2. kerroksen käytävä, luokan 10 kohdalla, kaapin päältä 1. kerroksen käytävä, väestönsuoja n kohdalla, kaapin päältä 1.kerroksen käytävä, auditorion kohdalla, kaapin päältä Tavanomaista huonepölyä sekä runsaasti kiviainespölyä Tavanomaista huonepölyä. Runsaasti kiviainespölyä, teollisia mineraalikuituja (vuorivilla), alle 1 paino-% sekä vähän kalkkipohjaista rakennusmateriaalipölyä Tavanomaista huonepölyä. Runsaasti kiviainespölyä, teollisia mineraalikuituja (vuorija lasivilla), alle 1 paino-% sekä vähän kalkkipohjaista rakennusmateriaalipölyä Tavanomaista pölyä tilan käyttö huomioiden Tavanomaista pölyä tilan käyttö huomioiden Tavanomaista pölyä tilan käyttö huomioiden Tavanomainen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili- ja paperikuiduista sekä hilsehiukkasista
Sivu 10 / 13 7.2. Johtopäätökset pölynkoostumusnäytteistä Pölynkoostumusnäytteissä ei esiintynyt tilojen käyttö ja rakennuksen sijainti huomioiden poikkeavaa Pölynäytteiden sisältö koostui lähinnä tavanomaisesta huonepölystä sekä kiviainespölystä, näitä kerääntyy sisätiloihin avoimien ovien ja ikkunoiden sekä ilmanvaihtojärjestelmän kautta (osa suodattimien ohivuotoina ja kaikkein pienimmät suodattimien läpi). Myös käyttäjien vaatteiden, kenkien, tavaroiden yms. välityksellä sisätiloihin kulkeutuu pölyä Teollisia mineraalikuituja ei esiintynyt merkittävästi 8. Merkkiainetutkimukset Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää merkkiainetekniikalla, että tuleeko musiikkiluokan alapuolisesta ryömintätilasta ilmaa (= epäpuhtauksia ja hajuja) musiikkiluokkaan silloin, kun perusilmanvaihto on pois päältä. Tutkimukset suoritettiin Sosiaali- ja terveysministeriön mukaisin laittein ja menetelmin. Merkkiaineena käytettiin rikkiheksafluoridia (SF 6 ), jota ei normaalisti esiinny luonnossa. Kaasuanalysaattori reagoi vain tähän aineeseen Merkkiainetta laskettiin ryömintätilaan. Ilmavuotoja paikannettiin musiikkiluokan, lämmönjakohuoneen ja auditorion tiloissa kaasuanalysaattoreilla 8.1. Havainnot merkkiaineesta Kaasuanalysaattori reagoi merkkiaineeseen musiikkiluokassa jalkalistojen juuressa sekä seinän sähkövarauksessa (lämmönjakohuoneen vastainen seinusta), kuvat 10-11
Sivu 11 / 13 Kuva 10 Kuva 11 Lämmönjakohuoneessa analysaattori reagoi sähköjohtojen suojaputkista, jalkalistojen juuresta ja lattialaatan halkeamasta, kuvat 12-15 Kuva 12 Kuva 13
Sivu 12 / 13 Kuva 14 Kuva 15 Auditorion varastossa analysaattori reagoi luukun reunoilta, kuva 16 Kuva 16 8.2. Johtopäätökset havainnoista Ryömintätilasta on ilmavuotoja sisätiloihin silloin, kun perusilmanvaihto on pois päältä. Tämä mahdollistaa epäpuhtauksien kulkeutumisen sisätiloihin
Sivu 13 / 13 9. Tutkimuksen johtopäätökset Tutkimuksen yhteydessä otetuissa formaldehydi-, VOC- ja pölynkoostumusnäytteissä ei todettu poikkeavaa. Sen sijaan musiikkiluokan alapuoliseen ryömintätilaan tehdyssä merkkiainetutkimuksessa, todettiin ilmavuotoja sisätiloihin silloin, kun perusilmanvaihto on pois päältä. Lisäksi etelänpuoleisissa ikkunoissa todettiin eri asteisia kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä. 10. Suositukset jatkotoimenpiteiksi Musiikkiluokan alapuolisen ryömintätilan kunnostus erillisen suunnitelman mukaan. Käyntiaukkoon tiivis luukku Musiikkiluokan ja lämmönjakohuoneen seinien ja lattian rajan tiivistäminen jalkalistan takaa asennettuna kaasutiiviillä massalla, esim. Tremco SP 525, jalkalistojen vaihto. Lisäksi sähkön suojaputkien ja varausten tiivistäminen Luokkien ikkunoiden yläosasta tulee poistaa vaurioituneet peitelistat ja muu vaurioitunut puumateriaali Raportissa esitetyt jatkotoimenpidesuositukset perustuvat kohteessa tehtyihin havaintoihin sekä kohteesta saatuihin tutkimustuloksiin. Raportin osittainen esittäminen on kiellettyä. Sisäilmainsinöörit Oy Espoossa 4 / 3 / 2014 Vesa Nordström projektipäällikkö 040-358 7401 Liitteet: - 1. Suuntaa-antava pohjakuva kohteesta merkintöineen - 2. Työterveyslaitoksen VOC -näytteen analyysivastaus 246235-3. Työterveyslaitoksen formaldehydinäytteiden analyysivastaus 246235-4. Työterveyslaitoksen pölyn koostumusnäytteiden analyysivastaus 245069