Kunnantie Pello Dnro 877/2015

Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Dnro 260/2017

Hallituskatu 20 B PL Rovaniemi info@lapinliitto.fi Dnro 65/2015

Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Dnro 323/2015

Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Dnro 561/2017

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

PL Rovaniemi Dnro 0404/2016

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus PL Oulu Dnro /2017

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Dnro 0178/2016

TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Kauppakuja 2 A Savukoski Dnro 172/2017

Paliskuntain yhdistyksen lausunto. Viite: Lausuntopyyntönne ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Kaavaehdotus

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus PL Oulu Dnro 0558/2016

PL Rovaniemi Dnro 119/2018

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Paliskuntain yhdistyksen lausunto. Viite: Lausuntopyyntönne HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Kaavaluonnos oli nähtävillä Lausuntoja tuli 12 kpl ja mielipiteitä tuli 3 kpl.

Yhteysviranomaisen lausunnon LIITE

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

PORONHOITOLAIN 53 MUKAINEN NEUVOTTELU MURTOTUULEN TUULIPUISTOHANKKEEN JOHDOSTA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

PL Rovaniemi Dnro 412/2018

Luonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk

/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Pyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö. Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

kaavaluonnosaineistoineen etukäteen kutsutuille.

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

PALOVAARAN TUULIVOIMAPUISTON YLEISKAAVA

TOKAT-hankkeen aineistojen ja menetelmien hyödyntämismahdollisuudet paliskunnissa

POROTALOUS SUUNNITELMA

PORONHOITOLAIN 53 MUKAINEN NEUVOTTELU MURTOTUULEN TUULIPUISTOHANKKEEN JOHDOSTA

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto PL Helsinki Dnro 0455 /2016

Maisema-alueet maankäytössä


PORTIN TUULIVOIMAPUISTO SALLA

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa Lotta Vuorinen

METSÄHALLITUS LAATUMAA KIVIVAARAN-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POROTALOUTEEN

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kaavoitusaloite tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen aloittamiseksi Vaalan Naulakankaan alueella

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

LAUSUNNOT JA MIELIPITEET. Lausunnot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen

Riskalankankaan tuulipuiston osayleiskaava. Maanktmk (Valm: Ma. maankäyttöpäällikkö)

VASTINEET VALMISTELUAINEISTOSTA SAATUUN PALAUTTEESEEN

LIITE yhteysviranomaisen lausuntoon

Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. ELY-keskuksen muuttunut rooli

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

RAAHEN KAUPUNKI KOPSA III TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA. Kaavan laatijan vastineet nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus


OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KOLMIKANTAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

PALOVAARA-AHKIOVAARAN TUULIVOIMAHANKKEEN YMPÄRISTÖVAI- KUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Simojärven kalasataman asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

MURTOTUULEN TUULIVOIMAPUISTO, POSIO, YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

MAANINGAN KAAVALUONNOKSEN VASTINEET 1 (34) TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA, KUUSAMO

MAJAVA-AAVAN TURVETUOTANTOALUEEN, SALLA, YMPÄRISTÖVAIKU- TUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

PUUSKA 2 RÖYTTÄ: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(8) TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaupunkirakenne Kaavoituksen kohde:

6. Asuntosi ja/tai loma-asuntosi sijainti (Kunnan ja kylän tarkkuudella)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

PALKISVAARA-KANNUSVAARAN TUULIPUISTON YMPÄRISTÖVAIKUTUS- TEN ARVIOINTIMENETTELY

Yhteysviranomaisen lausunnon liitteeksi Simon Seipimäen Tikkalan tuulivoimapuistojen yva-ohjelmasta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio:

Pellon kunta LAUSUNTO Kunnantie 4 95700 Pello pellonkunta@pello.fi 14.10.2015 Dnro 877/2015 Asia: Paliskuntain yhdistyksen lausunto Palovaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavasta Viite: Lausuntopyyntönne 11.9.2015 PALOVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavaluonnos Pellon kunta kaavoittaa Palovaaraan tuulivoimala-aluetta, jolle rakennettaisiin enintään 19 voimalaa. Kaava sijoittuu Oraniemen paliskunnan alueelle. Alue on osittain yhteistoiminta-aluetta Lohijärven paliskunnan kanssa, sillä paliskuntien välillä ei ole raja-aitaa ja paliskunnat ovat järjestäneet poronhoitonsa alueella tällä tavoin. Orajärven paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä oli 1 500, poronomistajia oli 76, Lohijärven vastaavat luvut olivat 1 400 eloporoa ja 54 poronomistajaa poronhoitovuonna 2013 2014. Erikokoisia ja vaikutuksiltaan erilaisia tuulivoimahankkeita on poronhoitoalueella useita vireillä. Toiminnassa olevia tuulivoima-alueita sen sijaan ei vielä tällä hetkellä ole kovinkaan montaa, etenkään keskeisillä porolaidunalueilla, eikä niiden pitkäaikaisvaikutuksia poronhoidon kannalta tunneta vielä riittävän hyvin. Tuulivoiman vaikutukset poroihin on syytä arvioida aina paliskunta- ja hankekohtaisesti. Vaikutusten seurannan järjestäminen on todellisten vaikutusten ymmärtämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Poronhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja maankäyttöhankkeissa Poronhoito on merkittävä ja pitkän historian omaava maankäyttömuoto koko poronhoitoalueella. Erityisesti pienemmissä kylissä se on tärkeä työllistäjä ja kylien elinvoimaisuuden ylläpitäjä. Se on vanhin Pohjois-Suomessa edelleen harjoitettavista elinkeinoista. Eritoten muun maankäytön paineiden vuoksi poronhoidon on täytynyt sopeutua ja muuttaa toimintatapojaan vuosien saatossa. Poronhoito sen toiminta- ja kehittämismahdollisuudet tukeutuu kuitenkin edelleen vahvasti luonnonlaitumiin ja vapaaseen laidunoikeuteen. Poronhoitolaissa (PHL 848/1990, 3 ) säädetään poronhoidolle vapaa laidunnusoikeus maan omistustai hallintaoikeudesta riippumatta. Tämä on poronhoidon kannattavuuden perusedellytys. Vapaa laidunnusoikeus on ikiaikainen nautintaoikeus, joka on tarkoitettu ja tunnustettu pysyväksi oikeudeksi.

2 Se tarkoittaa porolle oikeutta ottaa ravintonsa vapaasti luonnosta, poikkeukset tähän on lueteltu laissa. Lain 53 velvoittaa viranomaisen neuvottelemaan asianosaisen paliskunnan kanssa valtion maita koskevien hankkeiden yhteydessä, mikäli ne vaikuttavat olennaisesti poronhoidon harjoittamiseen. Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) osana maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää turvaavat poronhoidon alueidenkäytöllisiä edellytyksiä. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen edistämisestä (MRL 24.2 ). Velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaikessa kaavoituksessa on lähtökohtana erilaisten alueidenkäytön intressien ja tarpeiden yhteensovittaminen. Yhteensovittaminen edellyttää, että kaavan vaikutukset selvitetään riittävissä määrin. Kaavoitusprosessit toimivat alueidenkäytön suunnittelun vuorovaikutteisuuden välineenä. Poronhoitoalueella vuorovaikutteisuutta on käytännössä toteutettu erilaisilla osallistavilla suunnittelu- ja neuvotteluprosesseilla. Palovaaran kaava-aluetta koskee myös Länsi-Lapin maakuntakaava. Siinä on pyritty toteuttamaan poronhoitolakia ja VAT:ta suunnittelumääräyksellä, joka edellyttää poronhoidon alueidenkäytöllisten toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamista, sekä poronhoitoon olennaisesti vaikuttavan alueiden käytön suunnittelussa poronhoidolle tärkeiden alueiden huomioimista. Valtion maiden osalta edellytetään neuvotteluja asianomaisen paliskunnan kanssa. Neuvottelut on poronhoitoalueella nähty hyvänä keinona jouhevan suunnittelun ja molemminpuolisen tiedonvälityksen kannalta. Neuvotteluissa myös kuullaan asianomaisen paliskunnan näkemys ja keskustellaan sellaisessa suunnittelun vaiheessa, että asioihin on vielä mahdollista vaikuttaa. Kaavan vaikutukset poronhoitoon Porotalousvaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä niin rakentamisen kuin toiminnan aikaisiakin vaikutuksia poroelinkeinoon. Alueen nykyinen käyttö nousee keskeiseen osaan, kun vaikutuksia arvioidaan. Myös toiminnan jälkeistä aikaa, esimerkiksi laidunmenetysten pysyvyyttä, tulee tarkastella poroelinkeinon näkökulmasta. Lisäksi tulee etsiä konkreettisia ratkaisuja haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja kompensointiin yhteistyössä paliskunnan kanssa. Nykytilaselvityksen, vaikutusten arvioinnin, sekä seurannan saa parhaiten järjestettyä porojen GPS-pantaseurantojen, sekä karttatarkastelujen ja paliskunnan edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelujen avulla. Tässä tapauksessa porotalousvaikutukset on arvioitu YVA-menettelyn yhteydessä. Tuulipuistoalue sijoittuu Orajärven paliskunnan toiminta-alueelle. Alue on Orajärven ja Lohijärven paliskunnille tärkeä vasoma- ja rykimäalue, sekä syysajan laidun. Tuulipuistohankkeen vaikutukset

3 paliskunnan poronhoidon kannalta eivät kuitenkaan koostu pelkästään suorasta laidunalan menetyksestä, vaan todennäköisesti vielä merkittävämpi vaikutus syntyy erilaisen häiriön myötä. Tiestö osaltaan pirstoo laidunalueita ja mahdollisesti lisää liikennöintiä alueella. Hankkeesta aiheutuu suoria ja epäsuoria laidunten menetyksiä. Alue on tällä hetkellä rauhallinen, siellä ei ole asutusta, eikä juurikaan teitä. Porot ovat tutkitusti herkimmillään ihmistoiminnan aiheuttamalle häiriölle juuri vasomisaikana, sitä ennen ja sen jälkeen. Mikäli porot välttävät tuulipuiston alueita häiriön (rakentaminen, voimaloiden liike, ääni, välke) vuoksi tai niitä ei voida muusta syystä enää käyttää poronhoitotöissä, aiheutuu laajemmille alueille ulottuvia välillisiä laidunmenetyksiä. Jos porot siirtyvät rauhattomaksi muodostuneelta alueelta pois, aiheutuu tästä epätasaista laidunten kulumista muissa osissa paliskuntaa. Porot voivat myös hajaantua häiriön vuoksi ei-toivotuille alueille ja aiheuttaa tarpeettomia ristiriitoja poronhoitajien ja muiden alueiden käyttäjien kesken. Tästä voi aiheutua lisätöitä ja muita kustannuksia paliskunnalle. Tuulipuiston läheisyydessä on Lempaisen vasanmerkintäpaikka, mikä kertoo alueen tärkeydestä erityisesti vasonta- ja kesäalueena. Vaikutuksia vasontaan ja poronhoitotöihin tuolla alueella olisi arvioitava yhteistyössä paliskunnan kanssa. Työmäärän lisääntyminen ja toiminnan uudelleensuunnittelu sekä mahdollisesti poronhoidon rakenteiden siirtäminen aiheuttavat kustannuksia elinkeinolle. Palovaaran tuulipuistohankkeen YVA-selostuksessa on yksityiskohtaisemmin selvitetty vaikutuksia poronhoidon kannalta. GPS-seurannasta on keskusteltu, mutta toistaiseksi sitä ei ole aloitettu. Mikäli tuulipuisto rakennetaan, tulisi sen vaikutuksia seurata ympäristöön kohdistuvien vaikutusten lisäksi myös porotalouden osalta. Tuulipuistojen vaikutuksista poroihin ja poronhoitoon ei ole kattavaa tietoa olemassa ja toiminta voi aiheuttaa vaikutuksia, joita ei vielä osata ennakoida. Nämäkin vaikutukset tulee niiden ilmetessä pyrkiä lieventämään ja tarvittaessa korvata. Näitä varten olisi hyvä perustaa esimerkiksi vuosittain tai tarpeen mukaan kokoontuva vaikutusten seurantaryhmä. Yksityiskohtaisemmat huomiot Kaavaselostuksessa ei kerrota miten poronhoitoon kohdistuvat vaikutukset on arvioitu tai tullaan arvioimaan. Hankkeen yhteydessä on tehty YVA-selvitys, mutta tätä ei kaavaluonnoksessa poronhoidon osalta ole hyödynnetty. Kaavaselostuksessa ei huomioida poronhoitoon kohdistuvia rakentamisenaikaisia vaikutuksia, vaikka juuri häiriön kautta tulevat vaikutukset ovat rakentamisen aikana suurimmillaan. Kaavasta tulisi saada hyvä käsitys siitä, miten kaava sijoittuu ja mitä vaikutuksia sillä porotalouden kannalta on. Kaavassa voisi erillisellä karttaliitteellä selkeästi esittää hankkeen sijoittumista suhteessa poronhoidon keskeisiin alueisiin, rakenteisiin ja kuljetusreitteihin. Tällä tavoin hankkeen vaikutuksista voi helpommin muodostaa käsityksen. Poronhoitoa käsittelevään kohtaan voisi lisätä selkeyden vuoksi poronhoitolakiin perustuvat asiat (PHL 3 ja 53 ). Vapaan laidunnusoikeuden merkitystä voisi kaavaselostuksessa myös avata.

4 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset kuitataan poronhoidon osalta lyhyesti (s.75): Palovaaran kaava-alue sijoittuu poronhoitoalueelle. Tuulivoimaloilla ei ole mainittavia vaikutuksia poronhoidon alueidenkäytöllisiin edellytyksiin, sillä voimalat eivät rajoita porotoimintaa alueella muutoin kuin rakennuspaikkojen ja sähköaseman alueella. Tällainen väite vaatisi perusteluja. Kokonaisuutena poronhoitoon kohdistuvia vaikutuksia kaavaselostuksessa arvioidaan vähäisiksi tai niitä ei käsitellä lainkaan. Tutkimukset eivät tue näitä olettamuksia. Ruotsalaistutkimusten mukaan tuulivoimalat ja niihin liittyvä infra aiheuttavat häiriötä, jota erityisesti vaatimet vasonta-aikana ja vasonta-alueilla välttävät. Kaiken kaikkiaan tiedämme tällä hetkellä vielä liian vähän tuulivoiman pitkäaikaisista vaikutuksista poroihin ja poronhoitoon. Kaavan vaikutukset poronhoitoon tulisi arvioida. Hankesuunnittelussa laadittua YVA-selostusta on hyvä käyttää tässä apuna. Paliskuntaa olisi syytä kaavan vaikutuksia arvioitaessa ja lieventämiskeinoja miettiessä kuulla. Tuulivoimala-alueen mahdollisesti aiheuttamien haittojen tunnistamisesta tulee huolehtia seurantaohjelman avulla, jossa säännöllisten neuvottelujen avulla tarkistetaan yhteisesti havaitut mahdolliset haitat ja niiden aiheuttamat toimenpiteet. Paliskunnan ja tuulivoimayhtiön välillä ei ole laadittu kirjallista sopimusta seurannasta eikä haittojen korvaamisesta. Seurantaa ei ole aloitettu. Muissa poronhoitoalueen tuulivoimakaavoissa porotalouden toimintaedellytyksiä pyritään turvaamaan esimerkiksi suunnittelumääräyksellä: Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on turvattava porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Kaavamääräystä on syytä avata kaavaselostuksessa, jotta ymmärretään mitä toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen tässä tapauksessa tuulivoimayhtiöltä edellyttää. Toimintaedellytysten turvaaminen tarkoittaa käytännössä yhtiön ja paliskunnan välisen yhteistyön jatkamista, vaikutusten seurantaa ja laidunalan menetyksen sekä muiden haittojen korvaamista paliskunnalle täysimääräisesti. Lisää tietoa poronhoidon huomioimiseksi kaavoituksessa ja maankäyttöhankkeissa löytyy myös Paliskuntain yhdistyksen oppaasta (Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa 2013: http://www.paliskunnat.fi/poroyva/poroyva_web.pdf ), sekä Paliskuntain yhdistykseltä (www.paliskunnat.fi). Kaavan vaikutukset poronhoidon kannalta tulee selvittää. Keinoja poronhoidolle todennäköisesti koituvien haitallisten vaikutusten lieventämiseen on etsittävä yhteistyössä paliskunnan kanssa. Kaavaan on syytä lisätä poronhoidon toimintaedellytyksiä turvaava kaavamääräys.

5 Tuulivoimayhtiö on velvoitettava sopimaan seurannasta ja haittojen korvaamisesta paliskunnan kanssa. PALISKUNTAIN YHDISTYS Anne Ollila toiminnanjohtaja sh/ao