CAP27 valmistelu Uudellamaalla Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1
Taustaa Euroopan komissio antoi 2.5.2018 ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi - Ehdotus tarkoittaa noin 15 % leikkausta maaseudun kehittämisvaroista Suomen osalta (n. 420 m, josta reilu 80m maatalouden suoriin tukiin ja vajaa 340 m kehittämisrahoitukseen) - Brexit, valtakunnan sisäinen rahanjako, valtion osuuden suurus ym vaikuttavat lopulliseen Uudenmaan saantiin Sivu 2
Asetusehdotuksen CAP yleiset tavoitteet a) edistetään älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva; b) tuetaan ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia ja edistetään unionin ympäristö-ja ilmastotavoitteita; c) lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta. Päämääränä on alan uudenaikaistaminen edistämällä ja jakamalla tietämystä, innovointia ja digitalisointia maataloudessa ja maaseutualueilla sekä edistämällä niiden käyttöä. Sivu 3
Asetusehdotuksen CAP erityistavoitteet a) annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko unionin alueella, jotta saataisiin parannettua elintarviketurvaa; b) parannetaan markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä, mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin; c) parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa; d) edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa; e) edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa; Sivu 4
Eritystavoitteet jakt. f) edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia; g) houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla; h) edistetään työllisyyttä, kasvua, sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös biotalouden ja kestävän metsänhoidon alalla; i) parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ruokaa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ruoka, ruokahävikki sekä eläinten hyvinvointi. Sivu 5
Valmistelu ministeriössä MMM valmistelee Suomelle yhden yhteisen strategisen suunnitelman (CAP-suunnitelma) - sisältää maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämisen toimenpiteet ja markkinatoimet - kattaa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan - valmistelua tehdään MMM:n asettamissa työryhmissä Valmistellut ensimmäisen luonnoksen nykytilan kuvauksesta sekä tarveanalyyseistä erityistavoitekohtaisesti Sivu 6
Valmistelu Uudellamaalla MMM nyt pyytänyt ELY-keskuksia käynnistämään seuraavan rahoituskauden toimenpiteiden valmistelun alueellaan Nykyisen maaseutuohjelman toteutumisen arviointi Uudellamaalla käynnissä (Spatia ja Augurix Oy) MYR maaseutujaosto kokoontuu 12.3.2019 - Nykyisen ohjelman arviointityöpaja - MMM:n kommenttipyynnön käsittely - Sovitaan CAP-valmistelutyön etenemisestä Rakenne- ja kalatalousrahastojen yhteensovituksesta myös alueellisesti huolehdittava Valmistellaan ensimmäinen luonnos Uudenmaan strategisista painotuksista Sivu 7
MMM luonnos CAP-analyyseistä Kehittämistoimenpiteiden tulee perustua nykytilan kuvaukseen sekä tarveanalyyseihin Kuvaavat paikallisia olosuhteita ja arvioivat millaisia tarpeita CAP-tavoitteisiin kohdistuu Analyyseissä on käytettävä uusimpia ja luotettavimpia tietoja Rakenne tarkentuu ja sisältö täydentyy valmistelun edetessä Ensimmäiset kommentit pyydetään ministeriöön 15.4 mennessä - >Uudenmaan ELY kokoaa kommentit, ELYyn 1.4 mennessä Sivu 9
Tavoite a) Tuki riittävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko EU:n alueella, jotta saataisiin parannettua elintarviketurvaa Nykytilan kuvaus: - Tuotanto-olosuhteet (pohjoinen ilmasto, sadanta, kaukainen sijainti..) - Maatalouden rakenne (perheviljelijämuotoista, tilat vähenee, tuotantosuunnat, yhtiömuodot, sivuelinkeinot) - Maatalouden työllisyysvaikutukset - Maatalouden tulo- ja kannattavuuskehitys (yrittäjätulon voimakas laskeminen, maatalouden kokonaistuottavuus on kasvanut) - Swot analyysi Sivu 10
Tavoite a) tarveanalyysi Keskeisintä alkutuotannon kannattavuuden turvaaminen Kun perusedellytykset kunnossa, muutkin edellytykset voivat täyttyä Ilmasto-olosuhteet edellyttävät maatalouspolitiikan tukia Rakennekehitystä jatkettava Uuden teknologian käyttöönotto ja energiatehokkuuden edistäminen Ilmasto ja ympäristövaatimukset ja vaikutukset huomioiminen Viljelijöiden ammattitaidon kehittäminen Tuotantokustannusten eroja alueiden välillä tasataan Tuotantoeläinten hyvinvoinnin turvattava Maaseudun palveluverkostot ja infra turvataan Sivu 11
Tavoite b) Markkinasuuntautuneisuuden vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen erityisesti huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisaatioon Nykytilan kuvaus Kuluttajilla vahva kotimaisuusreferenssi, lähiruokatrendi Ruokasektori vahva Elintarviketeollisuus tuntee suomalaisen kuluttajan mieltymykset Vahvuuksia korkea laatu; puhtaus, jäljitettävyys, eläinten hyvinvointi, antibioottien vähäinen käyttö, pitkän valoisan päivän antama maku Tuotantoketjun toimijoiden korkea koulutustaso Swot analyysi Sivu 12
Tavoite b) tarveanalyysi Yrittäjyysosaamisen kehittäminen Uusimman tutkimustiedon ja innovaatioiden käyttöönotto Tarvitaan parempia digitaalisia ratkaisuja Elintarvikealan pk-yritysten markkina- ja kuluttajalähtöisyyden kehittäminen Energiatehokkuuden ja resurssitehokkuuden parantaminen Monialaisten maatilojen kehittäminen Pienten yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen Tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon ylläpitäminen Sivu 13
Tavoite c) parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa Nykytilan kuvaus Osuustoiminnalla vahva rooli Kauppa keskittynyttä Ruokasektori osana biotaloutta Maatalous- ja elintarvikesektori työllistää lähes 60 % biotaloudessa työskentelevistä Elintarvikesektorilla n 1700 yritystä, 1000 lähiruokayritystä Kotimaisen ruuan arvostus ja korkea laatu Jalostusaste alhainen, tarjonnan kehittäminen hidasta Sivu 14
Tavoite C) tarveanalyysi Maataloustuotteiden - jalostusasteen nostaminen - uusien markkinoiden löytäminen - lisäarvon tuottaminen Kehittämistoimenpiteitä vientiin Raaka-aineiden, sivuvirtojen hyötykäyttö Yhteistyön lisääminen tuottajien kesken Elintarviketuotannon erikoistuminen Entistä turvallisempaa ruokaa Sivu 15
Tavoite d) edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa Nykytilan kuvaus Maatalouden päästöt - Kasvihuonekaasut, lannoituksen päästöt, turvemaiden päästöt Metsämaan nielut, pellon raivaus ja metsitys Kosteikot ja turvemaa Maatalouden energiankulutus, merkittävä osa uusiutuvilla energialähteillä Tiloilla vahvaa osaamista ja ympäristötietoisuutta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, (esim pellonkäytön muuttaminen) SWOT Sivu 16
Tavoite d) tarveanalyysi Kasvihuonekaasujen vähentäminen maataloudessa - Vähennetty muokkaus, kasvipeitteisyys, säätösalaojitus - Metsitys, viljelykasvien valinta Monimuotoisuuden suojelu ja vesiensuojelu Huomioitava myös tavoitteet tavoitteet tilojen kannattavuuden edistämisestä Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen Tuotanto ja tuloriskien hallintamenetelmien kehittäminen Terveysuhkien vähentäminen Maan kasvukunnon ylläpitäminen, huoltovarmuus Kasvinjalostuksen ja kotieläinten ravitsemuksen kehittäminen Sivu 17..
Tavoite e) edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa; Nykytila Sisävesiä ja rannikkoa paljon, valtaosa hyvässä tilassa Huuhtoutumat maa- ja metsätaloudesta Tärkeitä pohjavesialueita Suomen osuus Itämeren kuormituksesta n 10 %, josta maatalouden osuus noin 50 % Ravinnetaseet pienentyneet Alhainen eroosioherkkyys Maatalouden ammoniakkipäästöjä vähennetään Viljelijät osallistuvat aktiivisesti ympäristötoimenpiteisiin SWOT Sivu 18
Tavoite e) tarveanalyysi Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet - Ravinnekuormituksen vähentäminen, fosforilannoitteiden käytön sääteleminen - Kiintoainekuormituksen ja maaperän happamuudesta aiheutuvan kuormituksen vähentäminen Peltomaan eroosion vähentäminen Orgaanisen aineksen lisääminen (esim kasvipeitteisyys) Ravinnetaseiden parantaminen ja huuhtoumien ehkäisy Ravinteiden kierrätyksen edistäminen (esim yhteistyö kotieläin ja kasvinviljelytilojen välillä) Kemiallisen kasvinsuojelun vähentäminen (luomu, viljelykierrot) Ammoniakkipäästöjen vähentäminen (lannan levitys ja Sivu 19 varastointi)
Tavoite f) edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia; Nykytila Perinnebiotooppien luontotyypeistä 93% uhanalaisia - Joka kymmenes Suomen eliölaji on uhanalainen Maatalouden rakennemuutos ja väheneminen, umpeenkasvu Viljelijöiltä merkittävä panostus maataloustuotannon monimuotoisuuteen ja maiseman hoitoon Tietoisuus ja osaaminen lisääntynyt Suomen metsistä 9% on suojeltu ja metsänomistajat jättäneet merkittäviä alueita metsätalouden ulkopuolelle Natura 2000 alueita Geneettinen monimuotoisuus, alkuperäisrotuja säilytetty SWOT Sivu 20
Tavoite f) Tarveanalyysi Maatalousmaan ja laiduntavien eläinten säilyttäminen Monimuotoisuutta edistävien alueiden ennallistaminen Viljelyn monipuolistaminen, kasvipeitteisyys, vaihettumisvyöhykkeet Lintujen levähdyspaikkoja Geenivarojen kestävä käyttö Vieraslajien leviämisen ehköisy Sivu 21
Tavoite g) houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla; Maatilojen määrä vähenee, yrittäjien keski-ikä nousee Tilakoko kasvaa Taloudelliset haasteet kasvavat Tilanpidon aloittavat nuoret ovat hyvin koulutettuja moniosaajia Kattava neuvontajärjestelmä Kauppahinnat kasvavat Monimuotoisemmat sukupolvenvaihdosjärjsetelyt Sivu 22
Tavoite g) tarveanalyysi Edistetään nuorten yrittäjien aloittamista - Taloudellisen taakan helpottaminen - Tiedon siirron edistäminen Jatkajan ja luopujan yhteistoiminnan edistäminen Neuvonta ja koulutus tärkeää Sivu 23
Tavoite h) edistetään työllisyyttä, kasvua, sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös biotalouden ja kestävän metsänhoidon alalla; Nykytila Väestönkehitys hyvin erilaista eri maaseutualueilla Peruspalvelut heikentyneet maaseudulla Infrastruktuuri ja tietoliikenneyhteydet - Teiden kunto heikentynyt, julkiset liikenneyhteydet huonontuneet - Laajakaistaan panostettu suuri vaihtelu kattavuudessa Maaseutualueilla yrittäjyys korostunut - Yksinyrittäjiä paljon - Valtaosa palvelualoilla, alkutuotannon työpaikkojen osuus laskenut - Biotalous vahvuus, metsätalous ja luonnontuotteet Leader toimintatapa kehittynyt Sivu 24
Tavoite h) Tarveanalyysi Uusien palvelujen ja palvelumuotojen luominen Digitalisaation edistäminen Saavutettavuuden parantaminen (tie- ja laajakaistayhteydet) Maaseutualueiden talouden monipuolistaminen Maaseutualueiden yrittäjyyden edistäminen - Uusia työpaikkoja - Uusia tuotteita, palveluita Biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen Uusiutuva energia, matkailu, ekosysteemipalvelut Vahvistetaan yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä Sivu 25
Tavoite i) parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ruokaa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ruoka, ruokahävikki sekä eläinten hyvinvointi. Nykytila Epäterveellinen ruokavalio sairastuttaa kansalaiset, mutta ennaltaehkäisyyn vähän panostusta Suomessa elintarvikelaki säätävät vaatimuksia Tuotantoeläinten terveydenhoito ja hyvinvointi ovat laatutekijöitä - Suomessa lääkkeiden käyttö maltillista - Eläinsuojeluvalvonta Suomessa käytetään maltillisesti kemiallisia kasvinsuojeluaineita Ruokahävikki suurta Sivu 26
Tarve i) tarveanalyysi Varmistetaan kuluttajien tarpeisiin vastaavan kohtuuhintaisen ruuan tarjonta - Viestintää, uusia teknologisia innovaatioita, yhteiustyötä Tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ylläoitäminen ja hyvinvoinnin edistäminen - Lyhyet toimitusketjut, edistää seurantaa, läpinäkyvyyttä Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden vähentäminen - Koulutus, välineiden testaus, vaihtoehtoiset menetelmät Korkean elintarviketurvallisuuden tason ylläpitäminen Ruokahävikin puolittaminen Sivu 27