Lapuan hiippakunnan seurakuntien puheenjohtajisto Haapaniemi 9.3.2019
Nykyinen toimintaympäristö ja tulevaisuus Jäsenmäärän kehitys Polarisoituminen Verotulojen kehitys Kirkon rooli yhteiskunnassa Hiippakuntarajojen uudistuminen keskusrahastomaksu
Lapuan hiippakunnan isoja hankkeita Yhteiset taloustoimistot Keskusrekisteri
Yhteiset taloustoimisto Ensimmäinen pilotti 2014 Ilmajoki-Kuortane Karstula-Kyyjärvi Kipa Ilmajoki-Kuortane-Alavus-Isokyrö Eläköitymisiä tulossa Vireillä olevia suunnitelmia useita
Yhteinen taloustoimisto Kipa mahdollisti paljon Edellyttää prosessien uudistamista Lisää kirkkoherran velvoitteita Talouspäällikkö keskittyy olennaiseen Mahdollistaa myös muiden tukipalveluiden rajat ylittävän yhteistyön Edellytys olennaisille säästöille
Keskusrekisteri Suunniteltu aloitus 1.1.2020 Tuodaan uusille luottamushenkilöille maaliskuussa Rekisterinjohtaja aloittaa viimeistään elokuussa 2019 Suunnitelma: JKL isäntäseurakunta, Vaasa ja Seinäjoki isot pisteet Lisäksi tulee yksittäisiä palvelupisteitä Kaikki seurakunnat palvelupisteitä Vaikutukset seurakuntien virastojen työhön pyritään selventämään kevään aikana talousarvion valmistelua varten
Kirkon hallinnon tasot Kirkolliskokous Piispainkokous Kirkkohallitus Hiippakuntavaltuustot Piispa Hiippakuntien tuomiokapitulit Valtuustot (seurakunnat/yhtymät) Neuvostot (seurakunnat/yhtymät) Neuvoston alaiset organisaatiot Viranhaltijat
Epäviralliset hallinnon tasot Kuppikunnat Poliittiset puolueet
Kirkon hallinnon juridinen puitekehys Kirkkolaki Kirkkojärjestys Kirkkokäsikirja Kirkon vaalijärjestys Hallintolaki Hallintolainkäyttölaki Julkisuuslaki
Johto- ja ohjesäännöt Kirkkoneuvoston ohjesääntö (alistetaan tuomiokapitulille) Kirkkovaltuuston työjärjestys Johtokuntien johtosäännöt Työalojen ohje- ja johtosäännöt Taloussääntö
Seurakunnan päätöksenteko Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Kappelineuvosto Viranhaltijat
Kirkkovaltuusto Seurakunnan ylin päätöksentekoelin Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan päätösvaltaa, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Ohje- tai johtosäännöllä voidaan kirkkovaltuuston päätösvaltaa siirtää säännössä mainittavissa asioissa kirkkoneuvostolle, sen jaostoille sekä johtokunnille.
Kirkkovaltuusto ei saa delegoida 1) asioissa, joista kirkkovaltuuston on tämän lain, kirkkojärjestyksen, niiden perusteella annettujen täytäntöönpanomääräysten taikka yleisen lain tai asetuksen nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä; 2) asioissa, joissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö tai joissa päätös on alistettava; tai 3) lainan ottamisessa tai uudistamisessa taikka sen maksuajan pidentämisessä, jollei kysymyksessä ole tilapäisen tarpeen vuoksi otettava laina.
Määräenemmistö Päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa asiassa, joka koskee: 1) kirkollisen rakennuksen, kappelin, seurakuntatalon, seurakunnan virastotalon, leiri- tai kurssikeskuksen rakentamista taikka hankkimista; 2) kirkollisen rakennuksen olennaista muuttamista tai purkamista, sen käyttötarkoituksen muuttamista taikka muun rakennuksen muuttamista kirkolliseksi rakennukseksi; 3) hautausmaan perustamista tai laajentamista; 4) kiinteän omaisuuden luovuttamista; 5) uuden viran perustamista.
Kirkkoneuvosto yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi; päättää kirkolliskokouksen määräämissä rajoissa kirkollisten kirjojen käyttöön ottamisesta; johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa; huolehtia kirkkovaltuuston päätösten täytäntöönpanosta; ja valvoa seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet.
Delegointi Kirkkovaltuusto voi asettaa enintään toimikaudekseen kirkkoneuvoston avuksi sen alaisia johtokuntia, joiden tehtävät määritellään kirkkovaltuuston antamissa johtosäännöissä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä kirkkoneuvoston alaiselle viranhaltijalle voidaan ohje- tai johtosäännössä antaa valta ratkaista kirkkoneuvostolle kuuluvia säännössä mainittavia asioita, joiden merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kirkkoneuvostossa on pidettävä tarpeellisena.
Operatiivinen toiminta vs. hallinnollinen johtaminen Operatiivisella toiminnalla tarkoitetaan johtajan toimivaltuuksiensa puitteissa tekemiä ratkaisuja, joihin eivät hallintoelimet puutu ylittämättä toimivaltaansa Julkisyhteisössä sanotaan, että operatiivinen toiminta/johtaminen kuuluu virkavastuun piiriin Päätöksenteko taas kuuluu hallintoelimelle Viranhaltijat vastaavat operatiivisesta toiminnasta Hallinnollinen johto tekee päätökset Tehdyn päätöksen toimenpanemisen edellyttämät päätökset
Luottamushenkilön velvollisuudet KL 23: 1 :n 2 mom Luottamushenkilön tulee edistää kirkon parasta sekä toimia luottamustoimessaan arvokkaasti ja tehtävän edellyttämällä tavalla Luottamushenkilö hoitaa julkisoikeudellista tehtävää. Rikosoikeudellisesti hänet rinnastetaan virkamieheen. Vahingonkorvauslain mukaan luottamushenkilö vastaa myös tuottamuksellisesti aiheutetusta vahingosta.
Vaitiolovelvollisuus julkisuuslain 23 Vaitiolovelvollisuus koskee luottamustehtävässä saatuja salassapidettäviä tietoja. Se on voimassa myös tehtävän päättymisen jälkeen. suoraan lain nojalla eikä edellytä erityistä salassapitositoumusta. Vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta säädetään rangaistus rikoslaissa.
Esittelijän vastuu hallintopäätöksen esittelijän virkavastuu, joka on eräiltä osin tavallista virkavastuuta laajempi esittelijä on vastuussa sekä omasta toiminnastaan esittelijänä että siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty. Esittelijä vastaa omasta esittelystään ja sen lainmukaisuudesta, selvityksen riittävyydestä ja tietojen paikkansapitävyydestä. Lisäksi esittelijä on vastuussa esittelyn perusteella tehdyn päätöksen lainmukaisuudesta. Eriävän mielipiteen ilmoittaminen vapauttaa kuitenkin esittelijän tehtyä päätöstä koskevasta vastuusta
Kirkkoherralla ja hallintojohtajalla on esittelijänvastuu Päätökset tehdään aina esittelystä Esityslistan valmistelu Pöydältä