Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella. Jurmo 63193/33-2fc Saari on pääasiassa II1 SS:ä (SrHk). Saaren N-reunalla on runsaasti kalliopaljastumia ja irtomaapeite on todennaköisesti hyvin ohut. Saaren S-reunassa esiintyy mahdollisesti kallion päällä ohut kerros moreenia. Saaren lansipaa on ainekseltaan hienompaa kuin itapaa. Lajittunut aines ei ole levinnyt kovin laajalle (meren alle) saaren N-, E-, ja S-puolella. Sitavastoin lansipäässä hienompi aines on levinnyt laajalle ja rajat näkyvät tiettyyn syvyyteen asti ilmakuvilla. Saaren keskiosissa on pieni- alaisia ja ohuita 'turvekerrostumia ja altaiden pohjalla mahdollisesti ohuita savikerroksia. Viljelty alue on savea tai silttia. Muutamin paikoin saaren keskiosassa aines on niin hienoa, että se on kulkeutunut tuulen mukana (Ht tai HHk). Jurmon saaren länsipuolella merialueella on karkeampaa ainesta näkyvissä kapeina selkina, mutta suurin osa naista sarkista on kuitenkin hienompaa ainesta, joka on veden mukana levinnyt suh- teellisen laajalle alueelle meren alle. Skalmören 63193/22-23 Pinta on hyvin lohkareinen ja kivinen. Ainekseltaan tämä harjujaksoon kuuluva saari on todennäköisesti karkeaa. Hienoa ainesta (Hk) on melko vähän ja vain muutamin paikoin esiintyy pienialaisia hiekkaosueita. Saaren W-pään jatkona oleva matalikko on to- dennäköisesti hienoa ainesta (Hk ja Kht). Orskar, Örskarsören ga Skomakarrevek Laajalle levinneitä hiekkoja meren pohjassa. Saaret ovat karkeampaa ainesta. Kalliopaljastumia ainoastaan Orskarilla ja sen W-puolella. Utö 63193/24-25 Saaren S-osassa muodostaa II1 SS deltamaisen laajentuman kallioperän painant eess a.
Seuraaviin asioihin kiinnitettävä huomiota Kökarin alueen tutkimuksissa. Miten syvälle näkyvät meren pohjalla olevat eri maalajit ilmakuvilla. Miten meri muokkaa glasifluviaalisia muodostumia. Jurmolla runsaasti rantamerkkeja saaren N-osassa. Näytteet Tu- ja Sa-kerroksista. Onko Orskarin, Orskarsörenin ja Skomakarrevelnin alueella harjujaksoon liittyvii delttamainen laajentuma. Jos on niin minkä kokoinen. Onko harjujakso yhtenäinen vai ovatko saaret erillisia harjunselkiä. Esiintyykö glasifluviaalista ainesta saarien välissä meren alla. Otaniemessä, marraskuun 11 paivana 1971 32-i ALAAN Sakari Leskelä
Viitteuer iieviiallii 5970 siksisierngaon htvenbulkirinan perusteella annettu lausunto. Jurnon - Utön alue m r t t ; 10s ~ 08 Omn?r&. Xuvenfulkinnello lajittunoiksi todstut eluest gionenlvgt, varsinkin Ulön koilliapuololla, josta ei *avattu 1oJittunsite muodoatumia loinkeen (1114). Snmoln muu.t;snot muut pienet olueeti, ieaaret osoitteutuivat kallfoiksi. LaaJat lejittunoet muodootumat XXI&s t llii 30 sen proksimaalbpuolella olevat mshdolll~esti Be16tsimaiuet muodootunat oaoitt autuivat paiklcana opittivikei, Nnea saarilla oli erittäin karkeaa monpn paikoin jope kivikkoa, Velitettevaeti ei muihin soeriin kuin Jurmoon pauoty noihin, Ubössa todettiin 111-Gs jetlre. Lajittunutte aines* a on kerros kallion painonteossa je aines arittiiin karkeaa, Er&&sta leikkaukoeste %avattiin moreonia kivikon alta. iitöeail. voi olle kyb;reeeei,i moreeni~te muodostunut fi~~f3 Jatke, Luotaustulokset j&iv#t suhteellisen heikoiksi, mikii aiheutui m/o Iriorieuden huonosta ka~.kuluotauksoste, Joka rekieteröi einoestean pintamorfolo~iee. Lioakei I-kanava meni heti alkuvaiheessa epakuntoon, Jurmon ja Utön viilillii todettiin Urskbin delttemaiisen muodoetum~n 11I-h yrokfiimealiguolella j~tkuven vedenoleisona auht~e?.li~en kauokni it8bn kuten kuvontulkinnslla 30 todettiin, Veaigeitteon paksuus on alueella n, 10 m. Ekelmörenin Ja Utön v5lillr ei todettu oelviä 121-Ss jatkoite, Kuvantulkinnolle todettu matolikko Skslmörenin l~noipuolelle todonnkköinesti loppuu hyvin pien sen jalkeen, kun sitg el on%& kuvantulkimellnkaan ole voitu toduta, Laehdollist~ on lcuitonkin, etta se jatlmu koin pienen^ aollinteenti lgnteen tai lounaaseen. TodenaSkölsimmiiltii tuntuu kuitenkin 80, etta 111-38 ketkeee Utöön koillisguolitae kulkevaan murroksesn, syvhntee~een,
Alustava tiedonanto II1 Salpausselästä ja Kökarin harjusta Jurman, Kökarin ja Sottungan alueella. Alueen alustava maaperäkartoitus on suoritettu ilmakuvatulkinnalla (keväällä 1970). Pyrkimyksenä on ollut kartoittaa saarina esiintyvät lajittuneet muodostumat ja samalla on yritetty arvioida myas niiden lajitekoostumusta. Samoin on kiinnitetty huomiota merenalaisiin lajittuneisiin muodostumiin, jotka joko liittyvät saariin tai esiintyvät matalikkoina. Näiden kohdalla on myös kiinnitetty huomiota muodostumien lajitekoostumukseen. Päaasiass a tämä alustava tiedonanto käsittelee vain Jurmoa ja sen länsipuoleista aluetta, jossa todennäköisesti ovat alueen laa jirnmat ja raekoostumukseltaan vaihtelevimmat muodostumat. Liitteenä kartta lajittuneista muodostumista. JWRMO Saari on pääasiassa II1 SS:a (SrHk). Saaren pohjoisrannalla on runsaasti kalliopaljastumia ja irtomaapeite on suhteellisen ohut. II1 SS rajoittuu pohjoisessa näihin kalliopaljasturniin. Saaren eteläosassa on mahdollisesti ohut kerros rnoreenia kallion päällä. Varsinainen II1 SS (ydinosa) on saaren keskiosissa ja muodostaa Jurmon kapenevat jatkeet lounaaseen ja koilliseen. La jittunut aines ei ole levinnyt kovin laajalle (meren pinnan alla) saaren pohjois-, itä- ja etelärannoilla. Sitavastoin länsiosassa saarta on hieno glasifluviaalinen aines levinnyt laajalle alueelle ja sen rajat näkyvät tiettyyn (ne 10 m ) syvyyteen asti ilmakuvilla. On todennäköistä, että Jurmon itäosa on karkeampaa ainesta kuin länsiosa ja glasifluviaalista ainesta esiintyy saaren länsipuolella merenalaisena muodostumana runsaammin kuin itäpuolella. Saaren keskiosissa on pienialaisia ja ohuita turvekerrostumia. Turpeen alla altaiden pohjalla on mahdollisesti ohuita savikerrostumia. Viljelty alue on savea tai silttia. Muutamin paikoin saaren keskiosissa aines on niin hienoa, että se on joutunut tuulen kul jettamaksi ja kulutt amaksi (Ht tai HHk).
II1 SS jatkeilla Jurmon lounaispuolella on karkeaa glasifluviaalista ainesta näkyvissä kapeina pitkänomaisina saarina, mutta suurin osa alueesta on kuitenkin hienoa glasifluviaalista ainesta, joka on levinnyt suhteellisen laajalle alueelle meren alle. Kuvantulkinnalla näkyy selvästi meren kuluttava, kuljettava ja la jitteleva vaikutus muodostuman pint aosaan. Ainekseltaan tämä harjujaksoon kuuluva saari on todennaköisesti karkeaa. Sen pinta on hyvin lohkareinen ja kivinen. Hienoa ainesta (Hk) esiintyy melko vähän ja vain muutamin paikoin on pienialaisia hiekkaosueita. Saaren länsiosan jatkona oleva matalikko on todennaköisesti hienoa ainesta ( ~ ja k KHt). grsk&, ORS-ÖREN ja SKOMAKARREVELN Tällä alueella esiintyy laajalle levinneitä hiekko ja meren pohjassa. Saaret ovat todennaköisesti karkeampaa ainesta. On mah- dollista, että harjujakso muodostaa tällä kohtaa delttamaisen laajentuman. Vastaavanlaisia muodostumia esiintyy kolmannen salpausselan liepeillä merestä kohonneilla alueilla (vrt. Salo). Mikäli on kyseessä tällainen delttamainen laajentuma on siita nakyvissa vasta sen korkeimmat kohdat. Kalliopaljastumia alueel- la on vain Örskärillä ja sen länsipuolisilla alueilla. Saaren keskiosissa muodostaa II1 SS deltamaisen laajentuman kal- lioperän painanteessa. KÖWIN HARJU Bar ju j akso kulkee kaakko-luode suunnassa Xökarin itäpuolella. Vain osa siita on nakyvissa yksittäisinä saarina tai useamman saaren muodostamana ryhmänä. Saariin liittyy usein vain pieni- alaisia matalikoita ja glasifluviaalinen aines saarilla on todennäköisesti melko karkeaa eikä se ole levinnyt aaltojen mukana. Harjujaksoon ei liity minkäänlaisia laajempia matalikoita lukuunottamatta Jurmon länsipuolella olevaa aluetta.