Päätös UUDELY/2638/2019 2.4.2019 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Saajos-Kiinteistöt Oy Puistokatu 21 08150 Lohja Sijainti Lohja Puistokatu 19 Kiinteistötunnukset 444-11-343-8 Omistaja Saajos-Kiinteistöt Oy Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus Alueella on tehty maaperätutkimuksia kaavoitukseen ja kiinteistökauppaan liittyen. Kiinteistöllä on sijainnut asemarakennus ja muita rakennuksia. Maaperän pilaantuminen on mahdollisesti aiheutunut rautatietoiminnasta. Maaperästä on tutkimuksissa todettu kohonneita lyijyn, sinkin ja bentso(a)pyreenin pitoisuuksia. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELY-keskukselle 6.3.2019. Toimintahistoria sekä nykyinen ja tuleva käyttö Kiinteistö on rakentamaton. Vanhoista kartoista on nähtävissä muun muassa entisen asemarakennuksen ja puuliiterin sijainnit. Maaperätutkimuksessa todettiin alueella muun muassa asemarakennuksen vanhat perustukset maanpinnalla. Kiinteistö tullaan ottamaan asuinkäyttöön. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/2638/2019 2/13 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Lohjalla osoitteessa Puistokatu 19. Alueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla. Kiinteistön koillispuolella on Saajos-Kiinteistöt Oy:n toimisto ja tehdasrakennukset. Kohteen lounaispuolella sijaitsevalla kiinteistöllä on aloitettu asuinkerrostalon rakennustyöt loppuvuodesta 2018. Kaakossa kiinteistö rajautuu rautatiehen ja lännessä ja luoteessa katualueeseen. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolla voidaan sijoittaa myös palveluasumista (AK/pal). Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Vuonna 2018 toteutetun maaperätutkimuksen perusteella osalla kiinteistöä on täyttöä 1-1,7 metrin syvyyteen saakka. Paikoin todettiin hiekkaa tai silttistä hiekkaa 2 metrin syvyyteen asti ja tämän alapuolella osalla kiinteistöä savea. Kohde sijaitsee Lohjanharjun vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (tunnus 0142851B). Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Alueella tehdyt maaperätutkimukset - Saajos-Kiinteistöt Oy, Maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Saajos Lohja, Golder Associates Oy, 6.3.2019 - Saajos-Kiinteistöt Oy, Ympäristötekninen tutkimus, Saajos Lohja Puistokatu 19, Golder Associates Oy, 7.11.2018 - Lohjan kaupunki, Keski-Lohjan korttelin343, tontti 6, 08200 Lohja, Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Tapio Strandberg Oy, 15.1.2016 päivitetty 29.4.2016 Kiinteistön alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuosina 2015 ja 2018. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteen 2 kartalla. Vuosi 2015 Kiinteistön alueelta otettiin seitsemän kokoomanäytettä (TS2 TS8). Näytteistä TS2 TS4 ja TS8 analysoitiin laboratoriossa metallien (As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Sb, V, Zn ja Hg), PAH-yhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 -C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (C 21 -C 40 ) pitoisuudet. Näytteissä TS3 ja TS4 todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävät lyijypitoisuudet (190 mg/kg ja 118 mg/kg).
UUDELY/2638/2019 3/13 Näytteessä TS8 todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus sinkkiä (210 mg/kg) ja PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreeniä (0,203 mg/kg). Vuosi 2018 Maanäytteitä otettiin kahdeksasta koekuopasta (KK1 KK8) maaperän kerrosrakenne huomioiden 1,7-3 m syvyyteen asti. Näytteitä otettiin yhteensä 18 kpl. Kaikista näytteistä mitattiin haihtuvien hiilivetyjen suhteellista esiintymistä PID-mittarilla. Lisäksi tehtiin havaintoja maaperän laadusta sekä maaperässä mahdollisesti olevista jätejakeista. Kenttätestien ja aistinvaraisten havaintojen perusteella lähetettiin 10 näytettä laboratorioanalyyseihin. Kolmesta näytteestä analysoitiin hiilivetyjakeet C 10 -C 40, neljästä näytteestä PAH-yhdisteet ja kymmenestä näytteestä puolimetallit/metallit (As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Sb, V, Zn ja Hg). Koekuopasta KK1 syvyydeltä 0 1 m otetussa näytteessä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä (902 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä pitoisuus lyijyä (140 mg/kg). Koekuopassa KK1 todettiin runsaasti rakennusjätettä (mm. tiiliä, betonia ja muovia). Jätteitä todettiin myös koekuopissa KK2, KK3 ja KK4. Lisäksi koekuopassa KK6 todettiin kiviset perustukset. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Maaperän pilaantuneen ja puhdistustarpeen arviointia ei ole tehty, koska maaperän kunnostus esitetään tehtäväksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiseen kynnysarvotasoon. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Kunnostustavoitteena ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot. Kaivutyöt on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2019 keväällä. Kaivutöiden arvioitu kesto on 1 2 viikkoa. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua kohteessa alueelta tehtyjen ennakkotutkimusten ja kaivun aikana tehtävien aistinvaraisten havaintojen sekä kenttämittausten ja laboratorioanalyysien perusteella. Kaivu aloitetaan alueilta, joilla on ennakkotutkimuksissa todettu tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia. Maata poistetaan alueilta siinä laajuudessa, että kohteen puhdistustavoite saavutetaan tai kun kaivua ei voida jatkaa enää muusta syystä esimerkiksi maanpäällisiä tai alaisia rakenteita vaurioittamatta. Kunnostustyötä ei laajenneta kiinteistön rajan ulkopuolelle.
UUDELY/2638/2019 4/13 Mikäli maaperään jää kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tehdään alueelle tarvittaessa erillinen riskinarviointi ja arvio mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarpeesta ja tarvittavista riskinhallintatoimenpiteistä. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Uudenmaan ELY-keskukselle. Työn aikainen näytteenotto Maanäytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot sekä niistä mitataan raskasmetallien pitoisuudet XRF-kenttäanalysaattorilla. Osa näytteistä (vähintään 10 %) tarkistetaan laboratorioanalyysein. Myös kohteessa aiemmin tehtyjen tutkimusten laboratorioanalyysien tuloksia hyödynnetään poistettavien massojen ohjaamisessa. Näytteet otetaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa enimmillään n. 100 m 3 :n suuruista massamäärää. Massojen poiston jälkeen otettaan jäännöspitoisuusnäytteet kunnostetulta alueelta. Näytteitä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta, niin että yksi näyte edustaa enimmillään n. 100 m 2 :n suuruista aluetta. Otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä määritetään laboratoriossa arseeni ja raskasmetallit (Vna 214/2007 mukainen lista). Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan edustava määrä (vähintään kaksi kpl/kaivanto). Tarvittaessa analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttähavaintojen perusteella. Verrattaessa kohteesta otetuista maanäytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien tuloksia kohteen maaperän puhdistukselle asetettuihin tavoitepitoisuuksiin, otetaan huomioon käytettävien analyysimenetelmien virhemarginaalit. Analyysien virhemarginaalit ilmoitetaan kohteen maaperän puhdistamisesta laadittavassa raportissa. Maa-ainesten ja jätteiden käsittely Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset poistetaan ja toimitetaan ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteiden kuljetukset tekee jätehuoltorekisteriin kuuluva kuljetusyritys. Maa-aines toimitetaan vastaanottopaikkaan jätteineen tai kiinteät jätteet erotellaan kaivumassoista ja jätteet toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopisteeseen. Mikäli kaivutöiden yhteydessä tulee esiin vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia jätteitä, niitä käsitellään kohteessa siten, ettei jätteistä aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle.
UUDELY/2638/2019 5/13 Kaivettuja massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot, voidaan käyttää täyttöihin, mikäli maa-aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Pilaantuneiden massojen kaivu pyritään tekemään niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta välivarastoida tontilla. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti analyysitulosten saamista varten tai, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa vastaanottopaikkaan. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Pilaantuneiden massojen poistoon osallistuvilla työntekijöillä on käytettävissään henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella ympäristötekninen asiantuntija ja työmaan työsuojelusta vastaava urakoitsijan henkilö. Ennen töiden aloittamista laaditaan tarvittaessa tarkennettu työsuojelusuunnitelma. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä haitta-ainepitoisten maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan käsittelypaikkaan kuorma-autoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä (kasetti). Pilaantuneita massoja sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Välivarastoidut pilaantuneet maa-ainekset peitetään. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita, noudatetaan niiden osalta puhdistustavoitteena kunnostussuunnitelmassa esitettyjä periaatteita. Odottamattomia haittaaineita sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten/todettavien massojen käsittelylupa. Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistön omistajalle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle. Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Uudenmaan ELY-keskukselle.
UUDELY/2638/2019 6/13 Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Kunnostustöiden aloittamisajankohta ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Työmaa-alue ja kaivanto aidataan tai merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy kunnostettavalle alueelle estetään. Työmaa-alue merkitään pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä ilmoittavin kyltein. Ympäristötekninen asiantuntija pitää toimenpiteen aikana pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut maa-ainekset ja muut poistetut jätteet, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysien tulokset sekä massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. toimenpiteen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Massojen poistosta laaditaan raportti, jossa esitetään vähintään hankkeen osapuolet ja aikataulu, toimenpiteen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, tiedot poistetuista maa-aineksista, näytteiden analyysitulokset ja analyysiraportit, jäännöspitoisuusnäytteet asemapiirroksessa ja taulukoituina, mahdolliset jatkotoimenpiteet ja valokuvia toimenpiteen ajalta. Toimenpideraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Saajos-Kiinteistöt Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Lohjalla osoitteessa Puistokatu 19 sijaitsevalla kiinteistöllä 444-11-343-8 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden lyijyn, sinkin ja/tai bentso(a)pyreenin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta esim. kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
UUDELY/2638/2019 7/13 Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen sekä mahdollisen välivarastoinnin aikana. Välivarastointi ja esikäsittely 4. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida ja esikäsitellä esim. seulomalla kunnostusalueella kunnostuksen aikana. Välivarastoinnin ja esikäsittelyn on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja ne on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-ainek-
UUDELY/2638/2019 8/13 sen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haittaaineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten ja jätteiden käsittely 7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Kunnostuksen yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisin jätteen käsittely. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
UUDELY/2638/2019 9/13 8.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöillä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia lyijyä, sinkkiä ja bentso(a)pyreeniä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haittaaineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
UUDELY/2638/2019 10/13 Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Lyijy 60 200 750 Sinkki 200 250 400 Bentso(a)pyreeni 0,2 2 15 Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti lyijylle ja sinkille kunnostustavoitteiksi valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt kynnysarvot. Kunnostustavoite on lisäksi asetettu bentso(a)pyreenille, koska sitä on aiemmissa tutkimuksissa todettu alueelta kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena. Kunnostustaso katsotaan riittäväksi pohjavesialueella ja kiinteistön kaavanmukaisessa käytössä (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Kunnostuksessa voidaan käyttää hyväksi aiempien tutkimusten tuloksia. (Määräys 2.) Kunnostettava alue on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maaaineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.)
UUDELY/2638/2019 11/13 Sovelletut oikeusohjeet Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi ja esikäsittely siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maaperään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.(määräys 7.2.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. ja 7.2.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
UUDELY/2638/2019 12/13 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Valvonnan maksullisuus Päätöksen voimassaolo Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 660. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 12 tuntia. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 :n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Saajos-Kiinteistöt Oy (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Golder Associates Oy, Päivi Koskela (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen(sähköisesti) Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti.
UUDELY/2638/2019 13/13 Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Elina Kerko ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/2638/2019 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/2638/2019 har godkänts elektroniskt Esittelijä Kerko Elina 02.04.2019 08:47 Ratkaisija Valkeapää Hanna 02.04.2019 09:11
VALITUSOSOITUS Liite 3 Valitusviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Valituksen voi tehdä myös hallintohttps://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15