PÄÄTÖS Nro 212/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/170 /04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA Pietarsaaren keskustan kaatopaikan käytöstä poistamista kokevan ympäristöluvan muuttaminen, Pietarsaari HAKIJA Pietarsaaren kaupunki, tekninen palvelukeskus Strengberginkatu 1 PL87 68601 PIETARSAARI LAITOS JA SEN SIJAINTI Pietarsaaren keskustan kaatopaikka sijaitsee Pedersören kunnan alueella Kyrkobyn kylässä, kiinteistöillä 599-406-9-202, 599-406-9-344, 599-406-9-361, 599-40-9-402 ja 599-406-14-33 sekä Pietarsaaren kaupungin alueella kiinteistöllä 598-401-34-0. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 mom. ja 2 mom. kohdan 4 mukaan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 mom. kohdan 13 d) mukaan. Lisäksi ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävän tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 momentin kohdan 13 d) perusteella (kaatopaikka) sekä 13 g) kohdan perusteella, koska jätteitä käsitellään ja hyödynnetään enemmän kuin 10 000 tonnia vuodessa. Lisäksi aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan, koska ympäristövaikutukset saattavat kohdistua huomattavassa määrin sijaintikuntaa laajemmalle alueelle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 14.5.2007. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan Pietarsaaren kaatopaikalle 16.4.2001 (dnro 0897Y0227). Länsi-Suomen ympäristökeskus on 25.1.2005 (dnro LSU-2004-Y-100) myöntänyt ympäristöluvan kaatopaikan sulkemiselle. Lupa koskee kaatopaikan käytöstä poistamista ja sen jälkihoitoa. Vuonna 2005 myönnetyn ympäristöluvan mukaan kaatopaikan sulkemisen kunnostustoimenpiteille oli aikaa vuoden 2008 loppuun. Mikäli kunnostustoimenpiteissä tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Ympäristölupa on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kaavoitus Käytöstä poistettu kaatopaikka on Pedersören osayleiskaavassa merkitty VUalueeksi eli urheilun ja virkistyspalvelujen alueeksi. Osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Pietarsaaren keskustan käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pedersören kunnan alueella Kyrkobyn kylässä runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Pietarsaaren kaupungin keskustasta kaakkoon. Kaatopaikka sijaitsee aivan kaupungin rajan läheisyydessä. Jätetäyttö sijaitsee kalliomäen pohjoisrinteellä. Maaperä kaatopaikan alla on hiekkaa ja moreenia. Pohjoisosassa hiekka- ja moreenikerroksen päällä on pehmeää savea ja turvetta. Turve on kaatopaikan täyttövaiheessa puristunut kokoon. Kallionpinta laskee kaatopaikan alla pohjoiseen.
3 Lähin pohjavesialue on noin neljän kilometrin päässä kaatopaikasta länteen. KAATOPAIKAN TOIMINTA Kaatopaikan käyttöhistoria Kaatopaikka on ollut käytössä vuosina 1958 1993. Kaatopaikalle on sijoitettu jätteitä yhteensä noin 640 000 tonnia. Kaatopaikalle on sijoitettu pääosin yhdyskuntajätettä, rakennusjätettä ja teollisuusjätettä (muovi- ja tupakkateollisuuden) kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä ongelmajätettä. Kaatopaikan hoito siirtyi Oy Ekorosk Ab:lle vuonna 1993, minkä jälkeen kaatopaikalle tuotiin vain hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 alkaen liete kuivattiin ja kompostoitiin jätepenkereen päällä. Jätteen ja lietteen vastaanotto on lopetettu vuoden 2001 lopulla. HAKEMUS YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMISEKSI Muutettava ympäristölupa Vuonna 2005 myönnetty ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 25.1.2005 myöntämän ympäristöluvan dnro LSU-2004-Y-100 mukaan pintarakenteita, kaatopaikkakaasuja ja tarkkailua koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: Pintarakenteet 5. Kaatopaikka tulee tiivistää ja muotoilla ennen pintarakenteiden tekemistä. Reunat tulee luiskata korkeintaan 1:3 kaltevuuteen. Muotoiluun voidaan käyttää voimalaitostuhkaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla lujiteverkolla ja suojahuovalla tuettuna ja suojattuna. Päälliosissa kaltevuuden tulee olla vähintään 1:20. Tiivistyskerros voidaan rakentaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla esipeittokerroksen päälle 1,5 mm:n vahvuisesta HDPE-kalvosta. Tiivistyskerros voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa materiaalista, jonka vedenläpäisevyys on K<1x10-8 m/s. Tällöin kerroksen paksuuden tulee olla 0,5 metriä. Tiivistyskerroksen päälle tulee rakentaa 0,3 metrin vahvuinen kuivatuskerros salaojasorasta tai vastaavasta materiaalista (K>1x10-3 m/s). Kuivatuskerroksen päälle tulee rakentaa vähintään 1,0 metrin vahvuinen kasvukerros. Materiaalien kuljetuksesta ei saa aiheutua ympäristöhaittaa. (YsL 43, JL 8, 9, VNp 861/1997, liite1) Pintarakennemateriaalien välivarastointi kaatopaikan alueella työn aikana 6. Pintarakenteen materiaalin välivarastoinnista ei saa aiheutua ympäristöhaittaa. Varastointi tulee hoitaa siten, että materiaali ei pölyä eikä muutenkaan kulkeudu varastoalueelta muualle.
4 Tuhkan varastoalueen pohja tulee suojata, ettei voimalaitostuhkasta siihen vettä lisättäessä kulkeudu maaperään tai pohjaveteen niitä pilaavia aineita. Välivarastoidun materiaalin säilyttämisaika kostutettuna tulee minimoida. (YsA 20, JL 6,JA 8, VNp 861/1997, liite 1 kohta 7) Suoto- ja pintavesien vesienkäsittely 7. Kaatopaikan ympärille tulee rakentaa salaojat suotovesien ohjaamista varten. Puhtaat pinta- ja pohjavedet on pidettävä erillään suotovesistä salaojien ympärillä kulkevien avo-ojien avulla. Salaojien vesi tulee koota pumppaamoon ja ohjata sieltä hallitusti luvalliseen vastaanotto- tai tarvittaessa esikäsittely/käsittelypaikkaan. Mikäli suotovesiä esikäsitellään/käsitellään kaatopaikkaalueella, tulee käsittelymenetelmästä toimittaa suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen käsittelyn aloittamista. Kaatopaikkarakenteen tiivistyskerroksen tulee jatkua salaojien yli ympärysojien, jonne pintavalumavedet kerätään, pohjalle ja niiden ulommalle reunalle saakka. Ympärysojan kaltevuuden on oltava vähintään 0,3%. Ympärysojasta vedet on ohjattava niskaojaan. (YsL 43 ) Kaatopaikkakaasut 8. Jätepenkereen pintaan tulee rakentaa ennen viimeistelykerroksia vaakaojat salaojaputkineen lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Salaojaputkien sepeli/soratäytteen tulee olla raekooltaan vastaavaa kuin vedenjohtavuudeltaan vähintään K>1x10-3 m/s materiaali. Kaatopaikan korkeimpiin kohtiin tulee rakentaa jätetäyttöön saakka ulottuvat biosuodattimet (kaasukaivot), joihin vaakaojat yhdistetään, kaatopaikkakaasujen biologista käsittelyä, keräämistä ja johtamista varten. Biosuodatin voidaan rakentaa esimerkiksi kompostoidun lietteen, hakkeen ja kivennäismaan seoksesta. (JL 51,JA 9 ) Kaatopaikan rakenteiden laadun ja päästöjen tarkkailu 9. Kaatopaikan pinnan muotoilussa käytettävän voimalaitostuhkan soveltuvuus kaatopaikan rakenteisiin on tarkistettava, mikäli voimalaitoksen polttoainejakaumassa tapahtuu muutoksia. Mikäli uusia liukoisuustestejä tehdään, on pinnan muotoilussa käytettävän materiaalin metallipitoisuuksien alitettava seuraavat liukoisuusarvot (mg/l läpivirtaustestin uuttosuhteella L/S=0,1 l/kg): As 0,06 Cd 0,02 kok-cr 0,1 Cu 0,6 Hg 0,002 Ni 0,12 Pb 0,15 Zn 1,2 Kloridi 460 Fluoridi 2,5 Sulfaatti 1500
5 Materiaalin routimattomuutta, sulamis- ja jäätymiskestävyyttä on seurattava. (YSL 7, 8, JL6, 51 ) 10. Kaatopaikan pintavettä tulee tarkkailla lupahakemuksessa esitetyistä kolmesta pisteestä kolme kertaa vuodessa. Vedestä tulee analysoida haju, väri, kiintoainespitoisuus, sähkönjohtavuus, lämpötila, ph, O 2, COD Cr, BOD 7, N-tot, kok-p, NH 4 -N, NO 3, Cl, ja fekaaliset streptokokit. Lisäksi tulee analysoida samoista pisteistä kerran vuodessa AOX, Fe, Zn, Cr, Pb, As, Cu, Ni, Cd, Hg, Al. (YsL 7, 8, 43, YsA 9, JL 51, VNp 861/1997) 11. Pohjavettä on tarkkailtava kahdesta lupahakemuksessa esitetystä havaintoputkesta ja Milkan meijerin kaivosta. Pohjavesianalyysi on tehtävä kerran vuodessa ja kunnostustyön aikana. Analysoitavat ominaisuudet ovat kiintoainespitoisuus, sähkönjohtavuus, lämpötila, ph, COD Cr, N-tot, NO 3, kok- P, Cl, Fe, O 2, Zn, Cr, Pb, AOX ja fekaaliset streptokokit. Lisäksi pohjavedestä on analysoitava kloorifenolit työn aikana ja toisena vuotena työn päätyttyä. (YsL 7, 8, 43, YsA 9, JL 51, VNp 861/1997) Menettely uuden hakemuksen jättämisen jälkeen Vuonna 2007 jätetyn uuden hakemuksen mukaan kunnostumistoimenpiteille kaatopaikan sulkemisen yhteydessä haettiin jatkoaikaa vuoden 2011 loppuun, koska määräaika vuoden 2008 loppuun ei riittänyt suuren materiaalitarpeen takia. Vain noin kolmannes kaatopaikan pinta-alasta oli muotoiltu syksyllä 2007. Ympäristölupahakemusta on hakemuksen jättämisen jälkeen muutettu useasti, johtuen muun muassa jätetäytön lopullisen muotoilun viivästymisestä sekä tiivistyskerrokseen käytettävien materiaalien vaihtoehtojen kehittämisestä. Vuonna 2005 myönnetyn ympäristöluvan jälkeen kaatopaikan pintarakennesuunnitelmat on muutettu. Nyt haetaan jatkoaikaa kaatopaikan sulkemistoimenpiteiden loppuunsaattamiselle vuoteen 2020. Kaatopaikan nykytila ja nykyiset rakenteet Kaatopaikan pinta-ala on aikaisemman ympäristöluvan mukaan ollut noin 8,8 ha. Uusimman laskelman mukaan tämän hetkinen pinta-ala on 13,4 ha. Kaatopaikan suuri pinta-ala johtuu siitä, että jätetäyttö ja luiskat on loivennettu tuhkalla. Suunnitelman mukaiset kaatopaikan sulkemistyöt ovat edenneet vaiheeseen, jossa nykytilanne on seuraava: Sulkemiseen liittyvät kunnostustyöt aloitettiin käyttämällä materiaalina Alholmens Kraftin (jäljempänä AK) tuhkaa kaatopaikan muotoilussa. Kaatopaikan muotoilu on tehty 2.1.2006-18.3.2010 välisenä aikana, jolloin kaatopaikalle on sijoitettu yhteensä 291 157 tonnia tuhkaa. Käytetty tuhka koostuu lentotuhkasta (10 01 03) 236 633 tonnia, pohjatuhkasta (10 01 01) 47 043 tonnia ja rinnakkaispolton tuhkista (10 01 17) 7 481 tonnia. Kaatopaikan reunoilla tuhkaa on käytetty tarvittava määrä, jotta luiskat saataisiin kaltevuuteen 1:3. Tuhkapeiton paksuus alueella vaihtelee erittäin paljon, ja on paksuimmillaan 12,35 m ja ohuimmillaan 0,5 m. Kaatopaikan poikki- ja pituusleikkausten kaltevuudet ovat välillä 1:3 ja 1:30. Kaatopaikan suurin korkeus
6 muotoilun jälkeen on korkeuskäyrien perusteella + 26 m NN-järjestelmän mukaan. Salaojat ja pumppaamo on rakennettu vuonna 2005. Pumppukaivosta vedet pumpataan kunnalliseen viemäriverkkoon. Kaasunpoistojärjestelmä salaojaputkineen on rakennettu vuonna 2008 (kaasusalaojat metrin syvyydellä pinnasta). Kasvukerrokseen käytettävä materiaali on toimitettu alueelle varastoitavaksi vuosina 2006-2011. Ajotien tasausta on tehty vuonna 2011. Jätetäytön päällä oleva ajotie on rakennettu asfalttimurskeesta. ESITYS SULKEMISTOIMENPITEIDEN TEKEMISELLE Sulkemistoimenpiteet käsittävät kaatopaikan kunnostamiseen ja sulkemiseen liittyvät toimenpiteet. Kaatopaikalle ei ole toistaiseksi rakennettu pintarakenteita. Viimeistelykerrosten päältä tulevat pintavalumavedet kerätään jätetäytön reunassa olevaan ympärysojaan. Ympärysojan vedet johdetaan alueen ulkopuolelle Luodonjärveen laskevaan ojaan. Kaatopaikan itäpuolella oleva allasalue on kunnostettu. Työhön kuuluu: tiivistyskerroksen rakentaminen kuivatuskerroksen rakentaminen kasvualustakerroksen tekeminen ja siihen liittyvät vihertyöt reunasalaojan rakentaminen moreenipenkereineen ympärysojan rakenteellinen liittäminen eristyskerrokseen ja kuivatuskerrokseen tarvittavien huoltoteiden viimeistely Lisäksi esitetään: muutosta tarkkailuohjelmaan. Kaupunki esittää tarkkailun hyväksymistä erillisenä asiakirjana, jotta se olisi lupaa yksinkertaisempi muuttaa myöhemmin. jätetäytön ulkopuolella olevat reunaluiskat, jotka on rakennettu tuhkalla, tulisi voida jättää ilman tiiviskerrosta siten, että ne luiskat peitettäisiin pelkällä kasvukerroksella. edullisimman toimivan pintarakennevaihtoehdon valitseminen tulisi voida jättää urakoitsijalle ja rakenteen lopullinen hyväksyminen valvovalle viranomaiselle. paksu tuhkakerros tulisi huomioida tiivistysrakenteelle annettavassa lupamääräyksessä. rakentamiseen varattuja maa-aineksia tulisi voida säilyttää alueella rakennustöiden valmistumiseen saakka. Rakenteissa käytettävät materiaalit Kaatopaikan alkuperäisen lopettamissuunnitelman mukaan pintarakenteen tiivistyskerros rakennetaan siten, että sen tiiveys vastaa 0,5 metrin paksuista kerrosta, jonka vedenläpäisevyys k-arvolla ilmoitettuna on enintään 1 x10-8 m/s. Tiivistyskerros tiivistetään vähintään 90 % tiiviysasteeseen tai kunnes tiivistymistä ei enää tapahdu.
7 Kaatopaikan eri rakenteissa käytettävät jätemateriaalit Hakemuksen mukaan rakenteissa voitaisiin käyttää soveltuvia jätteeksi luokiteltavia kierrätysmateriaaleja kuten rengasrouhe, asfalttijäte, betoni- ja tiilimurske sekä voimalaitostuhka ja selluloosateollisuuden lietteet seuraavasti: Tiivistyskerrokseen (valinnainen) yhteensä 72 000 t AK2:n lentotuhka 10 01 17 72 000 t (valinnainen) AK:n muu lentotuhka 10 01 03 72 000 t (valinnainen) Kuitusavi 13 03 10 40 000 t (valinnainen) Viherlipeäsakka 03 03 10 66 000 t (valinnainen) Kuivatuskerrokseen Rengasrouhe 16 01 03 40 t Jätetäytön muotoilemiseen betonimurske 17 01 07 5000 m 3 Liikenne- ja pysäköintialueisiin (valinnainen) AK:n pohjatuhka 10 01 01 2 000 t Asfalttimurske 17 05 04 13 000 t Betonimurske 17 01 07 2 000 t Tiivistyskerrokseen esitettyjen jätemateriaalien tutkimustulokset Vedenläpäisevyystutkimukset Seuraavista käytettäväksi ehdotetuista materiaaleista on määritetty vedenläpäisevyydet ja tehty liukoisuusselvitykset: AK2:n rinnakkaispolton tuhka, Georgia Pacificin kuitusavi ja UPM:n viherlipeäsakka. Vedenläpäisevyyskokeissa lentotuhkan ja kuitusaven kolme seossuhdetta (35:65, 50:50 ja 65:35) tutkittiin eri bentoniittimäärillä. Lentotuhkan ja kuitusaven seokseen lisätty bentoniittimäärä vaihteli 3 %-12 %. Fosfokipisiä käytettiin neljässä seoksessa ja sen määrä oli 6 % tai 12 %. Fosfokipsi ei tutkimuksen perusteella pienennä kuitusaven tai kuitusavi-lentotuhkaseosten vedenläpäisevyyttä. Bentoniittimäärän optimointi ei lentotuhka-kuitusavi seoksissa tuottanut odotettuja tuloksia, koska suurilla bentoniittimäärillä vedenläpäisevyys ei merkittävästi pienentynyt. Vedenläpäisevyyskokeiden tuloksista kävi ilmi, että vain kuitusavilentotuhkaseoksissa 65:35 täyttyy vedenläpäisevyyskertoimen 1*10-8 m/s arvo kahden eri bentoniittiipitoisuuden (6 % ja 12 %) seoksissa. Vedenläpäisevyyskertoimen arvoa 1*10-9 m/s ei täytä mikään tutkittu lentotuhkan ja kuitusaven seos. Pienimmät vedenläpäisevyysarvot saavutettiin pelkällä kuitusavella.
8 Tutkimusten perusteella voitiin myös todeta, että vedenläpäisevyys pienenee viherlipeäsakan, kuitusaven ja kuitupuristeen määrän kasvaessa seoksessa. Viherlipeäsakkaa sisältävillä lentotuhkaseoksilla ei kuitenkaan saavutettu tavoiteltuja tiivisterakenteita tyypillisesti vaadittuja vedenläpäisevyyskertoimen arvoja 1*10-8 m/s tai 1*10-9 m/s. Ympäristökelpoisuustutkimukset Alholmen Kraftin rinnakkaispolton lentotuhka Hakemukseen on liitetty Oy Alholmens Kraft Ab Letu AK2-tuhkan hyötykäyttökelpoisuusselvitys (1.6.2011) sekä Rambollin tekemä riskinarvio tuhkien käyttämisestä (22.11.2012). Käytetyn tuhkan hyötykelpoisuutta on asianmukaisesti tutkittu hyötykelpoisuustestauksella. Hyötykäyttökelpoisuutta tarkasteltiin valtioneuvoston asetuksen 591/2006 eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa mukaan sekä asetuksen liitteiden muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 403/2009 mukaisesti. Tutkitun tuhkan arseeni- ja kuparipitoisuudet ylittivät hyötykäytölle asetetun enimmäispitoisuusraja-arvon. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto niistä haitta-aineista, jotka testauksessa ylittävät pitoisuudelle sallitun raja-arvon VNA 403/2009 mukaan. Parametri Letu AK2 (mg/kg) VNA 403/2009 Arseeni 91 50 Kupari 560 400 Lyijy 310 300 Lyijypitoisuus sivuaa asetettua raja-arvoa, mutta kun mittausepävarmuus (± 25 %) otetaan huomioon, ylitystä ei todettu. Tuhkassa olevien haitta-aineiden liukoisuutta tutkittiin 2-vaiheisen ravistelutestin mukaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto niistä haittaaineista, jotka testauksessa ylittävät liukoisuudelle asetetut raja-arvot. Parametri Letu AK2 (mg/kg ka) L/S=10 VNA 403/2009 peitetty rakenne VNA 403/2009 päällystetty rakenne Kloridi 1 300 800 2 400 Sulfaatti 14 000 1 000 10 000 Kromi 6,3 0,5 3,0 Molybdeeni 3,9 0,5 6,0 Seleeni 0,22 0,1 0,5 Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitu analyysimenetelmien mittausepävarmuus. Kromin liukoisuus ylittää sekä peitetylle että päällystetylle rakenteelle asetetut liukoisuusraja-arvot. Sulfaatin liukoisuus ylittää peitetylle rakenteelle asetetun raja-arvon ja sivuaa päällystetylle rakenteelle asetettua raja-arvoa. Kloridin, molybdeenin ja seleenin liukoisuudet ylittävät peitetylle rakenteelle asetetut raja-arvot.
9 Kuitusavi Georgia-Pacific Nordic Oy:n kuitusavesta ravistelutestissä liuenneiden haittaaineiden pitoisuudet olivat pääosin erittäin alhaisia. DOC- ja TOC-pitoisuuksia lukuun ottamatta kaikki valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (202/2006) mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit täyttyivät. Viherlipeäsakka UPM-Kymmene Oyj Pietarsaaren tehtaissa syntyvän viherlipeäsakan kaatopaikkakelpoisuutta tutkittiin. Testitulosten perusteella viherlipeäsakan liukoisuusominaisuudet alittavat tavanomaiselle jätteelle asetetut vaatimukset. Riskinarviointi Esitetyssä riskinarviossa on tarkasteltu rinnakkaispolton tuhkien käytön vaikutuksia lähistöllä olevan golfkentän pengermateriaalina, joissa on tarkoitus käyttää 110 000 tonnia tuhkaa. Olosuhteet kaatopaikalla ovat samankaltaiset. Golfkentän pintavedet ohjataan sivuojien kautta Pirilönlahteen. Kaatopaikan suotovedet johdetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle ja pintavedet Pirilönlahteen. Oy Alholmens Kraft Ab:n Pietarsaaren voimalaitoksen AK2 lentotuhka muodostuu polttoprosessissa kiertopetikattilassa, jossa polttoaineena käytetään pääasiallisina energianlähteinä puupohjasta biopolttoainetta ja turvetta sekä tarvittaessa kiivihiiltä. Lentotuhka on jauhemaista, erikokoisista pallomaisista hiukkasista ja neulemaisista kiteistä koostuvaa materiaalia. AK lentotuhkan rakeisuus vastaa silttiä. Kulkeutumisarviossa arvioitiin tuhkakerroksen läpi suotautuvan vesimäärän jäävän vähäiseksi, koska suojamoreenikerroksen läpi imeytyvät pintavedet ohjautuvat penkereitä ympäröiviin sivuojiin imeytymättä merkittävissä määrin tuhkarakenteeseen. Näin ollen haitta-aineiden ei arvioida merkittävissä määrin kulkeutuvan alueen ulkopuolelle eikä pohja- tai pintavesiin. Kaatopaikalle mahdollisesti tulevan tuhkakerroksen yläpuolella on kuivatuskerros ja pintakerros, joten olosuhteet ovat samankaltaiset kuin Pirilö Golfkentän tuhkarakenteissa. Kaasunkeräyksen järjestäminen Kaasunkeräysjärjestelmä on rakennettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kahdeksana erillisenä putkilinjana tuhkatäytön alle. Keräysputket ovat salaojaputkia, halkaisijaltaan 100 mm. Ne on ympäröity luonnon soralla. Kaivanto on noin metri syvä ja metri leveä. Kaikissa kahdeksassa kaivossa on asennettuna tarkkailuputki. Tiivistyskerroksen toteuttaminen Tiivistysrakenteeksi esitetään hyväksyttäväksi loivemmilla osilla kuin 1:3 vaihtoehtoisesti: mineraalinen kerros, jonka vedenläpäisevyys on k 1*10-8 m/s ja paksuus 50 cm. bentoniittimatto, jossa bentoniitin määrä on vähintään 4000g/m 2 voimalaitostuhka (AK:n lentotuhka tai AK2 kattilan rinnakkaispoltossa syntyvä tuhka) ja yhden tai useamman lisäaineen seos, joka tiiveydel-
10 tään ja toimivuudeltaan vastaa vaadittavaa tavanomaista mineraalista tiivistyskerrosta (k 1*10-8 m/s) keinotekoinen eriste, pelkkä HDPE-kalvo (1,5 mm) Reunaluiskilla 1:3 esitetään hyväksyttäväksi vaihtoehtoisesti: soveltuva bentoniittimatto, jossa bentoniitin määrä on vähintään 4 kg/m 2 keinotekoinen eriste, HDPE-kalvo (1,5 mm) voimalaitostuhkan ja yhden tai useamman lisäaineen seos, joka tiiveydeltään ja toimivuudeltaan vastaa vaadittavaa mineraalista tiivistyskerrosta (k 1*10-8 m/s). varsinaista erillistä tiivistysrakennetta ei vaadittaisi jätetäytön ulkopuolella olevalla luiskalla vaan sen sijaan hyväksyttäisiin savipitoista täytemaata sisältävä kasvukerros. Mikäli käytetään kalvoa tai mattoa, se jätetään laella olevan paksumman eristekerroksen alle limitettynä. Lisäksi on esitetty, että muotoilussa käytetty tuhka toimii jo välttävänä tiivistyskerroksena, koska sen rakeisuus ja vedenläpäisevyys ovat siltin luokkaa (10-6 m/s). Kuivatuskerroksen toteuttaminen Kasvukerros Loivemmilla osilla kuin 1:3 kuivatuskerros tehdään materiaalista, jonka vedenläpäisevyys on suurempi kuin 10-4 m/s ja kerrospaksuus vähintään 0,3 m. Kuivatuskerros eristetään suodatinkankaalla mineraalisesta eristyskerroksesta. Kuivatuskerrokseksi luiskilla 1:3 käytetään materiaalia, jonka vedenläpäisevyys on suurempi kuin 10-3 m/s ja paksuus luiskan yläosassa vähintään 0,3 m ja alaosassa vähintään 0,5 m. Kuivatuskerros ja suodatinkangas voitaisiin kummassakin osassa vaihtoehtoisesti korvata toiminnallisesti vastaavalla (vähintään 2 cm paksulla) salaojamatolla. Mikäli salaojamattoa käytetään, se on täytettävä tekniseltä vastaavuudeltaan vastaavat vaatimukset. Hakemuksen mukaan luiskaa ja päällysosaa koskevat vaatimukset voidaan eriyttää, koska stabiliteetin varmistaminen ja hydraulisen murtuman estäminen reunaluiskassa vaatii rakenteelta enemmän kuin loivemman yläosan kuivattaminen. Veden määrä lisääntyy alaspäin mentäessä. Kaatopaikan kasvukerrokselle käytettäviä materiaaleja on varastoitu jätetäytön välittömässä läheisyydessä. Alueella on varastoituneena ruokamultaa, seulomatonta pintamaata sekä täytemaata kuudessa eri varastokasassa. Välivarastointisuunnitelma on esitetty hakemuksessa. Materiaalien yhteenlasketun massamäärän arvioidaan olevan 57 000 m 3. Varastoidut maa-ainekset on tarkoitus käyttää kaatopaikan kasvukerrokseen seuraavasti: Varasto 1: 15 000 m 3 köyhää ruokamultaa, toimitettu v. 2006-2008
Laadunvarmistus 11 Varasto 2: 6 000 m 3 köyhää ruokamultaa, toimitettu v. 2008-2009 Varasto 3: 6 000 m 3 ruokamultaa, toimitettu v. 2008-2009 Varasto 4: 2 000 m 3 seulomatonta pintamaata, toimitettu v. 2008-2009 Varasto 5: 3 000 m 3 seulomatonta pintamaita, toimitettu v. 2008-2009 Varasto 6: 25 000 m 3 täytemaata, toimitettu v. 2009 Varastoissa 1-5 olevat maa-ainekset käytetään ylempään pintakerrokseen ja varastokasa 6 käytetään alempaan pintakerrokseen. Kasvukerroksessa esitetään hyödynnettäväksi myös VNA:n 214/2007 alemmat ohjearvot alittavia massoja, mikäli sellaisia massoja on saatavilla. Hakemuksen mukaan urakoitsijaa velvoitetaan laatimaan laadunvalvontasuunnitelma niille materiaaleille, jotka valitaan käytettäväksi. Hyväksymismenettelyksi esitetään, että laadunvalvontasuunnitelma esitetään ensin riippumattomalle laadunvalvojalle ja tämän jälkeen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi kolme kuukautta ennen rakennustöiden alkamista. ARVIO TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Suotovesien syntymistä estetään pintarakenteilla, mutta kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä myös kun pintarakenteet on rakennettu. Suotovesi kerätään salaojilla muotoiltujen luiskien alareunasta. Reunasalaojasta suotovedet pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jo kaatopaikan käytön aikana vettä on selkeytysaltaista johdettu pumppaamalla viemäriin. Pumpattavan veden laatua on tarkkailtu säännöllisesti. Sopimus kaatopaikan liittymisestä viemäriin on tehty 17.6.2005. Liittymissopimus on kuitenkin tehty vasta 29.1.2009. Viemäriin on vuosittain johdettu noin 10 000 m 3 jätevesiä. Vuosina 2002-2011 tehtyjen analyysitulosten mukaan kaatopaikkatoiminnan vaikutus näkyy suotovedessä lähinnä kohonneina AOX-pitoisuuksina (keskiarvo 289 µg/l kolmen vuoden seurannasta). Metallipitoisuudet ovat olleet rautaa lukuun ottamatta verraten pieniä. Pintavalumavedet kerätään penkereen reunaan kaivettaviin ympärysojiin. Ympärysojien vettä ohjataan niskaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Pirilönlahteen on matkaa noin puolitoista kilometria. Kaatopaikka-alueen länsi- ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. Niskaoja kunnostetaan. Kaatopaikan alapuolella kaatopaikan vaikutus on ollut havaittavissa etenkin typpiyhdisteiden (kokonaistyppi, ammonium- ja nitraattityppi) voimakkaana kasvuna yläpuolisiin havaintoasemiin verrattuna. Myös kaatopaikan vaikutusta ilmentävät parametrit, kuten veden kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat olleet selvästi kohonneita kaatopaikan alapuolisella havaintoasemalla.
12 Kaatopaikan vaikutus pohjaveteen on vuonna 2010 näytteenotossa näkynyt kaatopaikan lähituntumassa, jonka havaintoputkesta mitattiin kohonneita pitoisuuksia orgaanista ainetta (COD Cr ), typpiyhdisteitä, kloridia, rautaa, sinkkiä ja AOX:ää. Hygieeniseltä laadultaan pohjavedet olivat hyviä. KAATOPAIKAN TARKKAILU Yleistä Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta. Tähän kuuluu rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailu ja niiden kunnossapito. Pietarsaaren kaupunki on täydennyksessään 26.2.2010 esittänyt muutosta olemassa olevaan tarkkailuohjelmaan. Kaatopaikan tarkkailuun sisältyy pintavesien, pohjavesien, suotovesien ja kaatopaikkakaasujen tarkkailu. Käyttötarkkailu Rakenteesta tarkkaillaan salaojien toimintaa. Salaojat, tarkastusputket, pumppu, säiliö ja paineviemäri tarkastetaan kahdesti vuodessa ja puhdistetaan tarvittaessa. Kaasunpoistokaivojen orgaaninen materiaali vaihdetaan viiden vuoden välein. Pinnan painumia ja eroosiota seurataan vuosittain ja toimivuutta vaarantavat muutokset korjataan suunnitellusti. Tarkastuksista ja tehdyistä toimenpiteistä pidetään kirjaa. Suotovesien tarkkailu Kaatopaikan suotovesiä ja määrää tarkkaillaan kaupungin ja Pietarsaaren Veden välisellä sopimuksella. Tarkkailua suoritetaan kolme kertaa vuodessa. Sopimuksen mukaan suotovedestä tarkkaillaan seuraavia parametreja: ph, johtokyky, kiintoaineet, AOX, BOD 7ATU, COD Cr, kok.p, kok.n, NH 4 -N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset streptokokit (enterokokit). Pintavesien tarkkailu Pintavesiä tarkkaillaan kaatopaikan ohi virtaavasta ojasta, jossa havaintoasemat ovat: asema A (kaatopaikan yläpuoli), asema E (kaatopaikan yläpuoli) ja asema B (kaatopaikan alapuoli). Näytteet otetaan kolme kertaa vuodessa: sulamisvesien aikaan maalis-huhtikuussa, kesä-heinäkuussa ja syys-lokakuussa. Näytteet otetaan virtaavasta vedestä ja virtaama arvioidaan näytteenoton yhteydessä. Ojavesistä analysoidaan joka kerta: haju, väri, sähkönjohtavuus, lämpötila, ph, happi, kiintoaine, COD Cr, BOD 7ATU, kok-p, N-tot, NH 4 -N, NO 3, kloridi ja fekaaliset streptokokit (enterokokit). Lisäksi analysoidaan kerran vuodessa AOX, rauta, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium, elohopea ja alumiini.
13 Pohjaveden tarkkailu Pohjavettä tarkkaillaan kolmesta havaintopaikasta. Havaintoputki PT 43 on kaatopaikan lounaisosassa, havaintoputki PT 63 on kaatopaikan alapuolella, lisäksi pohjavettä tarkkaillaan Milkan meijerin kaivosta. Näytteet otetaan kerran vuodessa keväällä. Pohjavedestä tehdään joka kerta seuraavat analyysit: lämpötila, haju, väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, BOD 7ATU, N-tot, NH 4 -N, NO 3, kloridi ja fekaaliset streptokokit (enterokokit). Lisäksi analysoidaan suodatetusta (GF/C) näytteestä kok-p, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Kloorifenolit on analysoitava työn aikana ja toisena vuotena työn päätyttyä. Tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa analyyseista ympäristö- ja terveysviranomaisille. Lisäksi viranomaisille toimitetaan vuosittain yhteenvetoraportti. Hakijan esitys tarkkailun muuttamiseksi Hakija on 26.2.2010 tehnyt muutosesityksen nykyiseen tarkkailuohjelmaan ja esittää kaatopaikan jatkon tarkkailua seuraavasti: Pintavedet: näytteiden ottoa kaksi kertaa vuodessa (touko- ja syys- lokakuu). Perusmääritykset tehdään kaikilla näytteenottokerroilla kaikista pisteistä ja erikoismääritykset tehdään kerran joka viides vuosi kaikista pisteistä. Perusanalyyseissä seurataan: virtaama, lämpötila, haju, väri, kiintoainepitoisuus, sähkönjohtavuus, ph, happi, AOX, COD Cr, N-tot, kok-p, NH 4 -N, rauta ja fekaaliset streptokokit (enterokokit). Listasta poistetaan kloridi, BOD 7 ja nitraattityppi. Erikoisanalyyseissä seurataan: alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Listasta poistetaan AOX ja rauta, jotka siirretään perusanalyyseihin. Pohjavedet: näytteiden ottoa kerran vuodessa (toukokuussa) ja kaikista havaintoputkista. Perusmääritykset tehdään kaikilla näytteenottokerroilla kaikista putkista. Erikoisanalyysit ehdotetaan tehtäväksi joka viides vuosi kaikista putkista. Perusanalyyseissä seurataan: pinnankorkeus, ulkonäkö, lämpötila, kiintoainepitoisuus, sähkönjohtavuus, kloridi, ph, AOX, COD Cr, Fe, N-tot, happi ja fekaaliset streptokokit (enterokokit). Listasta poistetaan BOD, NO 3 -N ja AOX. Suodatetusta (GF/C) näytteestä seurataan: kokonaisfosfori, rauta, sinkki, kromi ja lyijy Erikoisanalyyseissa seurataan: alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Listasta poistetaan AOX ja Fe on siirretty perusanalyyseihin. Erikoismääritykset tehdään jatkossa nykyistä pienemmillä määritysrajoilla. Suotovesien ja kaatopaikkakaasujen tarkkailua ei ehdoteta muutettavaksi.
14 HAKIJAN ESITYS VAKUUDEKSI Hakija on esittänyt, ettei erillistä vakuutta tarvitsisi asettaa. Mikäli vakuus asetetaan on kuitenkin todettu, että laskelmissa tulisi huomioida, että hankkeeseen on tähän mennessä käytetty 2,1 M. Lisäksi kunnossapitoon ja seurantaan on arvioitu kuluvan 10 000 /vuosi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 8.4.2010, 29.6.2010, 2.3.2012, 6.3.2012, 17.5.2012, 1.6.2012, 5.10.2012, 8.10.2012, 16.10.2010, 2.11.2012, 5.11.2012, 6.11.2012 ja 22.11.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu 14.5.- 12.6.2008 Pietarsaaren kaupungin, Pedersören kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla, jolloin hakemusasiakirjat olivat nähtävillä Pedersören kunnan virastotalolla ja Pietarsaaren kaupungin kaupungintalolla. Koska lupahakemusta on muutettu olennaisesti, lupahakemuksesta on kuulutettu uudestaan Pietarsaaren kaupungin, Pedersören kunnan ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 19.6.2012 19.7.2012. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Pietarsaaren kaupungilla ja Pedersören kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Pietarsaaren kaupungin edustajat ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen edustaja ovat tehneet kaatopaikalle tarkastuskäynnin lupa-asian johdosta 14.11.2007, 15.9.2008 ja 26.3.2009. Ensimmäisen kuulutuksen jälkeen on pyydetty lausunnot Pietarsaaren kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta sekä Pedersören kunnan ympäristölautakunnalta. Pietarsaaren ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut seuraavan lausunnon: Länsi-Suomen ympäristökeskus on 25.1.2005 (LSU-2004-Y-100) antanut ympäristölupapäätöksen koskien Pietarsaaren kaatopaikan sulkemista, päätös on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Kaupunki on 9.5.2007 anonut voimassaoloajan pidentämistä vuoden 2011 loppuun saakka. Perusteluna mainitaan, että tarvittavan materiaalin suuren määrän hankkiminen on vaatinut enemmän aikaa kuin alun perin oli laskettu.
15 Ympäristökeskus on vuonna 2005 tehdyssä päätöksessä antanut määräyksiä kaatopaikan yleisestä hoidosta, sen pintarakenteesta suhteessa eri kerrosten minimipaksuuksiin, rakenteesta ja ominaisuuksista, käytettävien materiaalien sulamis- ja jäätymisominaisuuksista sekä ohjeita luiskien kaltevuuskulmista. Ympäristökeskus on antanut myös määräyksiä suoto- ja pintavesien käsittelystä, kaasujen keräämisestä sekä tarkkailu- ja seurantasuunnitelmasta. Lisäksi määräyksiä on annettu pintarakenteissa käytettävien materiaalien varastoinnista. Ympäristö- ja rakennuslautakunta puoltaa hakemusta ja lähtee siitä, että sulkemistyöt jatkuvat ympäristökeskuksen päätöksen LSU-2004-Y-100 mukaisesti. Pedersören ympäristönsuojelulautakunta katsoo, ettei kaatopaikka aiheuttane sulkemisaikana haittaa ympäristölle, koska sen toiminta on lakannut jo vuonna 2003. Pintarakenteiden rakentamisen aikana on noudatettava lupamääräyksiä koskien suoto- ja pintavesien käsittelyä, kaatopaikkakaasujen keräystä sekä päästöjen tarkkailua. Pedersören ympäristölautakunta puoltaa sulkemisajan pidentämistä. Hakemuksen täydentämisen takia aluehallintovirasto on kuuluttanut asian uudestaan ja pyytänyt hakemuksesta uudet lausunnot. Lausuntoja on pyydetty Pietarsaaren kaupunginhallitukselta, Pietarsaaren ympäristönsuojeluviranomaiselta, Pedersören kunnan ympäristönsuojelulautakunnalta sekä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta. Pietarsaaren ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa kaatopaikan peittämisessä käytettävistä rakenteista eikä kaatopaikan peittämiseen koskevien materiaalien käytöstä. Syntyvää kaasua ja muodostuvia suotovesiä on edelleen käsiteltävä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen 25.1.2005 mukaan. Tarkkailun tulokset on toimitettava myös Pietarsaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pietarsaaren kaupungin terveystarkastus painottaa suotovesien tarkkailun tärkeyttä erityisesti mikäli lupa myönnetään siten, että viherlipeäsakkaa voidaan käyttää tiivistyskerrokseen. Muuta huomautettavaa ei ole. Pedersören kunnan ympäristönsuojelulautakunta toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Pintarakennetyö on suoritettava siten, ettei naapureille aiheudu haittaa kuten hajua tai pölyä. Pintarakenteiden ja rakennekerrosten on täytettävä valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997), liitteen 1 mukaiset vaatimukset. Tiivistyskerroksen eri materiaalien ja materiaalivaihtoehtojen hyväksymisessä arvioinnin lähtökohta on oltava, ettei kaatopaikka pitkällä tähtäyksellä aiheuta terveys- tai ympäristöhaittaa ja siten, että vedenläpäisevyyden k-arvo on pienempi kuin 10-8 m/s. Kaatopaikan suotovedet ja kaasu on jatkossakin johdettava ja käsiteltävä 25.1.2005 myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten 7 ja 8 mukaan. Ympäristölautakunnan mukaan tarkkailuohjelma ei ole tarpeen sisällyttää päätökseen vaan alueellinen valvontaviranomainen voi sen hyväksyä.
16 Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Pedersören ympäristölautakunnalle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lausuu asiasta seuraavan: Kaatopaikan nykytila: Hakemukseen on liitetty vuodelta 2001 olevat piirustukset. Valvontaviranomainen huomauttaa, että tämän jälkeen kaatopaikan luiskia on rakennettu ympäristöluvan mukaisesti tuhkalla. Hakemusta tulee täydentää siten, että siinä on mukana asianmukainen, ajan tasalla oleva asemapiirros ja leikkauspiirustukset. Kaatopaikan päällä on pengertie. Kaatopaikan pinta-ala oli aikaisemmin (tilanne 2001) noin 8,8 hehtaaria ja pinta-ala on nyt noin 12,2 hehtaaria. Kaatopaikan pinta-ala on lisääntynyt, koska luiskat on tehty tuhkalla 1:3. Kaatopaikan itäpuolella oleva allasalue Alueesta tulee esittää tarkempi kuvaus millä rakennusjätteillä alue on täytetty, milloin täyttö on toteutettu, ja miten altaan pohjan puhtaus on todettu. Hakemuksen mukaan alueelle suunnitellaan parkkialuetta. Mikäli alueen rakentamiseen on tarkoitus käyttää jätteitä, tulee esittää piirustuksissa, samoin rakenteen poikkileikkaukset sekä käytettäväksi suunnitellut massat (jätteet) ja niiden määrät sekä puhtauden tutkiminen. Jätteiden käyttö rakenteissa vaatii ympäristöluvan. Kaatopaikkavesien johtaminen Pietarsaaren Vesi Oy:n puhdistamolle Hakemusasiakirjojen mukaan sopimus viemäriin liittymisestä on tehty 17.6.2005, jonne on vuosittain johdettu noin 10 000 m 3 jätevesiä. Hakemusta tulee täydentää viemäriin liittymisajankohdalla, viemäriin johdetun jäteveden tarkkailuohjelmalla ja yhteenvedolla viemäriin johdetun jäteveden kuormitustiedoilla ja määrillä. Pintamaiden varastointi kaatopaikka-alueella Kasvukerroksen materiaalia on hakemuksen mukaan varastoitu alueella vuosina 2006 2011. Hakemuksessa tulee esittää kaatopaikalla välivarastossa olevien massojen sijoituspaikat esimerkiksi asemapiirroksessa ja varastointialueiden massamäärät ja varastointiajat. Valvontaviranomainen huomauttaa, että maaainesten varastoista tulee VN kaatopaikkapäätöksessä tarkoitettuja maakaatopaikkoja kolme vuotta varastoimisen jälkeen ennen niiden hyötykäyttöä. Hakemukseen on liitetty tulokset tiivistyskerroksen materiaalitestauksista 2011-2012/Ramboll. Valvontaviranomainen katsoo, että testatulla kuitusavella on mahdollista päästä vaadittavaan tiiveyteen. Hakijan esitys kaatopaikan pintarakenteeksi Tiivistyskerros Tiivistyskerroksen materiaaliksi esitetään bentoniittimattoa, keinotekoisesta eristettä (HDPE-kalvo 1,5 mm) tai sekoittamalla valmistettua mineraalista maabentoniittia. Ulkoluiskissa (tuhka-alue) tiivistyskerrosta ei rakennettaisi, vaan tuhka esitetään peitettäväksi mineraalisella tiiviillä pintamaalla 50 100 cm, josta ei pintamaan tiiveyttä ole esitetty tarkemmin. Valvontaviranomainen katsoo, että reunaluiskissa käytetty tuhka on tavanomaista jätettä, joka tulee peittää siten
17 kuin tavanomainen jäte peitetään VNp kaatopaikoista mukaan ja edellyttää, että reunaluiskat peitetään vastaavasti kuin muu osa kaatopaikkaa. Kuivatuskerros Hakemus on tältä osin ristiriitainen. Toisaalta esitetään, että mineraalinen kuivatuskerros on 30 50 cm ja toisaalla, että kuivatuskerroksen kerrosvahvuus on 300 mm. Hakemuksessa esiintyy kahta eri kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyttä: k-arvo yli 1 x 10-4 m/s ja kerrospaksuus 30 cm ja k-arvo 1 x 10-3 m/s tai läpäisevämpi. Valvontaviranomainen katsoo, että mikäli poiketaan vedenläpäisevyydestä 1 x 10-3 m/s tai sitä läpäisevämmästä, tulee hakemukseen liittää rakenteen mitoituslaskelmat. Kuivatuskerroksen materiaaliksi on esitetty mm. rengasrouhetta, joka vaatii bentoniittimaton päälle vähintään 10 cm suojakerroksen. Lisäksi hakemuksessa tulee tällöin esittää rengasrouheen varastointialueet, niiden paikka ja rakenteet. Varastointialueiden maaperän tulee olla kantava. Materiaaliksi on esitetty myös synteettistä salaojamattoa. Salaojamatto tulee mitoittaa kuhunkin luiskaan. Pintarakenne Hakemus on tältäkin osin ristiriitainen: toisaalla hakemuksessa on 1 metri maaaineksia ja toisaalla hakemuksessa on esitetty pintarakenteen kerrosvahvuudeksi 500 mm. Valvontaviranomainen katsoo, että pintarakenteen kerrosvahvuuden tulee olla vähintään 1 metri. Esityksen mukaan kasvukerroksessa voitaisiin käyttää VNA:n 214/2007 alemmat ohjearvot alittavia massoja. Esitys on hyväksyttävä. Kaasunkeräyskaivot, 8 kpl Kaasunkeräysjärjestelmä on rakennettu 2008. Kaasunkeräyskaivojen rakennepiirustuksessa ei ole varsinaista kaivorakennetta, jota vasten tiivistyskerros tiivistetään. Rakenne tulee suunnitella yksityiskohtaisesti siten, että kaivon ja kerrosten väli on tiivis. Kaatopaikkakaasun koostumuksen jakautumista ei ole mitattu 2008 eikä sen jälkeen. Kaatopaikan pitäjän tulee olla selvillä kaatopaikalla muodostuvan kaasun koostumuksen jakautumisesta. Hakemus sisältää esityksen geovahvisteen jättämisestä pois. Hakemuksen mukaan (sivu 6/43) luiskan stabiilisuus on kuitenkin varmistettava laskelmilla tai koerakenteella, jonka valvoja hyväksyy. Valvontaviranomainen katsoo, että luiskien stabiilisuus tulee selvittää osana ympäristölupahakemusta, joten hakemusta tulee tältä osin täydentää. Jätemateriaalien käyttö Lupahakemuksessa on esityksiä vaihtoehtoisten materiaalien käytöstä: rengasrouhe, asfalttijäte, betonijäte, tiilijäte, voimalaitostuhka ja selluloosateollisuuden lietteet eli viherlipeäsakka sekä täydennys 30U/2012 s.5/6: mm. liikenne- ja pysäköintialueisiin Alholmens Kraftin (AK) pohjatuhkaa 2.000 tonnia, asfalttimursketta 13.000 tonnia ja betonimursketta 2.000 tonnia.
18 Valvontaviranomainen katsoo, että näistä jätemateriaaleista tulee esittää piirustuksissa alueet, joissa edellä olevia jätteitä on tarkoitus hyötykäyttää, alueiden poikkileikkaukset sekä käytettävien materiaalien tutkimustulokset. Valvontaviranomainen muistuttaa, että jätteiden käyttö alueen rakenteissa on ympäristölupa-asia. Hakemus sisältää esityksen rakentamisessa käytettävien massojen välivarastoinnista alueella rakennustöiden valmistumiseen saakka. Valvontaviranomaisen mukaan jätteitä voidaan varastoida enintään kolme vuotta ennen niiden hyötykäyttöä, muutoin alue on VNP:n mukainen kaatopaikka. Puhtaiden ylijäämämaiden osalla kyse on maankaatopaikasta. Nämä alueet tulee esittää hakemuksessa, pinta-alat, tilavuudet, materiaalit, ympäristöhaittojen estäminen varastoinnin aikana jne. Aikataulu Ympäristöluvalle haetaan jatkoaikaa 2020 saakka ja sulkemistöiden pitäisi valmistua 2017. Valvontaviranomainen esittää sulkemistöille aikaa 2018 saakka ja että tällä lupakierrokselle luvitettavat, vanhat yhdyskuntajätteen kaatopaikat on saatava peitettyä haetussa aikataulussa. Kaatopaikan pitäjät ovat keränneet jätteenkäsittelymaksuja, joissa on ollut mukana myös kaatopaikan sulkemiskustannukset. Hakijan esitystä kaatopaikan jälkihoitosuunnitelmaksi valvontaviranomainen pitää hyväksyttävänä. Esitys kaatopaikan jälkikäytöstä 18.3.2012 päivätyn esityksen mukaan alueelle tehdään valaistu hiihtolatu sekä mäet lumilautailuun (half-pipe) ja lasten mäenlaskuun sekä mäen päälle kevyt rakennelma lintuharrastajille. Valvontaviranomainen tuo esille, että valaistuksen vaatimat kaapeloinnit on esitetty eristeen (tiivistyskerros ja kuivatuskerros) yläpuolelle, sen sijaan valaisinpylväiden pystytystä ei ole esitetty. Valaisinpylväiden pystytys tulee esittää ja suunnitella osana ympäristölupahakemusta. Hakemuksessa olisi syytä tarkastella ja arvioida suunniteltujen jälkikäyttömuotojen vaikutusta mm. kaatopaikan pintarakenteen kestävyyteen, tiivistyvyyteen, routivuuteen ja kulutuskestävyyteen. Kaatopaikan laelle on rakennettu huoltotie. Kaatopaikkasuunnitelmissa huoltotietä ei ole esitetty. Hakemusta tulee täydentää siten, että suunnitellaan tielinjan osalta tiivistys- ja kuivatuskerrosrakenteet. Kaatopaikan tarkkailuohjelman muutosesitys Valvontaviranomainen katsoo, että hakijan tulisi täydentää esitystä siten, että se sisältää myös jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden tarkkailu sekä jätevedenpuhdistamolle että maastoon johdetun jäteveden kuormituslaskennan periaatteet. Tarkkailusuunnitelmaan tulee sisältyä esitys myös kaatopaikan painumien tarkkailusta. Vakuus Esitys vakuudesta ei vastaa sitä, mitä ympäristönsuojelulain 43 a 43 c pykälissä asiasta on säädetty ja luvanhakijan tulee täydentää hakemustaan tältä osin.
19 Muistutukset ja mielipiteet Ratahallintokeskuksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen koskien toimintansa lopettaneen kaatopaikan sulkemisen jatkoaikaa vuoden 2011 saakka, jossa hakijana on Pietarsaaren kaupunki. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 11.9.2012 päivätyllä kirjeellä mahdollisuus antaa vastineensa hakemuksesta esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen. Hakija on esittänyt vastineessaan mm. seuraavaa. Etelä-Pohjanmaan ELY:n antamassa lausunnossa on kolme kohtaa, joita haluamme tarkistaa. 1. Allasalue. Tarkastajan käynnin yhteydessä läsnäolijoilla oli sellainen mielikuva, että allasalue olisi ollut nykyisen multakasan paikalla (kaatopaikan ulkopuolella), mutta jälkeenpäin totesimme, että näin ei ollut. Valumavesien selkeytysaltaita on ollut aikojen kuluessa useita ja ne kaikki ovat todellisuudessa jääneet jätetäytön alle. Viimeisin allas on ollut lähellä nykyistä pumppuasemaa ja sekin on nyt osa kaatopaikkaa, tuhkatäytön sisäpuolella. Tältä osin lisäselvityspyyntö on siis tarpeeton. 2. Luiskien stabiilisuus riippuu myös tarjouskilpailun perusteella valituista tuotteista ja niiden lujuus- sekä kitkaominaisuuksista. Stabiilisuutta (varmuutta) ei näin ollen vielä luvan hakemusvaiheessa voida luotettavasti osoittaa. Laskelmien tarkastus ja hyväksyminen pitäisi mielestämme jättää valvontaviranomaisen ratkaistavaksi. 3. Mielestämme kunnalta ei tulisi lainkaan vaatia vakuutta. (Ympäristönsuojelulain 43 a :n lopussa mainittu poikkeus ja Ulosottokaari 44 ) Poikkeukset vakuuden asettamisvelvollisuudesta (ulosottokaari 44 ) Vakuutta ei vaadita hakijalta tai velkojalta, joka on julkisyhteisö tai julkisoikeudellinen laitos, valtion vakuusrahastosta annetussa laissa (379/1992) tarkoitettu omaisuudenhoitoyhtiö taikka sellainen luotto- tai vakuutuslaitos, jonka vakavaraisuus on Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa julkisen valvonnan alainen, eikä myöskään Eläketurvakeskukselta. Ulosottomiehellä on kuitenkin oikeus tarvittaessa vaatia vakuus luotto- tai vakuutuslaitokselta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemistöiden loppuunsaattamiselle sekä päivittää ja muuttaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Pietarsaaren kaupungin tekniselle virastolle myöntämän ympäristöluvan LSU-2004-Y-100/25.1.2005 vastaamaan muutoshakemusta. Asiaa käsitellään olennaisena muutoksena, koska aikaisemmasta ympäristöluvasta poiketaan paljon. Ratkaisussa ei ole lupamääräyksiä pysäköintialueen rakentamisesta jätteellä, koska täydennyksessä 5.10.2012 asia on
20 poistettu hakemuksesta. Uudet lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Kaatopaikan pintarakenteet on rakennettava tämän päätöksen mukaan. Lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: Jätteiden hyödyntäminen kaatopaikalla 1. Kaatopaikan pintarakenteissa voidaan käyttää seuraavia jätteitä: Esipeittokerros: 17 05 04 (muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset) ja muotoilussa käytetty tuhka (10 01 01, 10 01 03, 10 01 17) Tiivistyskerros: kuitusavi (03 03 10) tai erilaiset tuhkaseokset, jonka vedenläpäisevyys on k 10-8 m/s. Käytettävä tuhka on Alholmens Kraftin lentotuhka (10 01 03) tai rinnakkaispoltossa syntyvä tuhka (10 01 17). Kuivatuskerros: 16 01 03 (loppuun käytetyistä renkaista valmistettu rengasrouhe) Kasvukerros: 17 05 04 (muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset), puhtaita ylijäämaita ja maita, jotka koostuvat VNA 214/2007 alemmat ohjearvot alittavista massoista, kompostoitu yhdyskuntajätevesiliete ja puutarhajätekomposti. 2. Kaatopaikan sulkemiseen saa alueelle ottaa vastaan vain materiaaleja, joiden käsittely tai varastointi on tässä päätöksessä hyväksytty. Massojen tuojilta on tarvittaessa vaadittava tuotavan jätteen laadusta selvitys, jonka perusteella voidaan luotettavasti arvioida, voidaanko jäte ottaa ympäristöluvan mukaisesti käsiteltäväksi. Ellei materiaalien haitta-ainepitoisuuksia ja kaatopaikkakelpoisuutta ole selvitetty syntypaikalla, tulee ne selvittää viimeistään kaatopaikalla ennen rakentamisen aloittamista. Käsittelyyn soveltumattomat materiaalit tulee palauttaa jätteen haltijalle tai toimittaa paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden käsittely. 3. Kaatopaikan laella olevissa tierakenteissa sekä penkan ulkopuolisissa kenttärakenteissa saa hyödyntää rakenteen vaativan määrän murskattua ja huolellisesti muusta jätteestä eroteltua ja puhdistettua betoni- ja tiilijätettä (17 01 01, 17 01 07), asfalttimursketta (17 03 02) ja Alholmens Kraftilta peräisin olevaa pohjatuhkaa (10 01 01). Kokoomanäytteistä on määritettävä murskeen sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet VNA 591/2006 liitteen 1 kohdassa 1 betonimurskeelle perustutkimukseen asetetussa laajuudessa. Rakenteessa hyödynnettävien murskeiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien tulee alittaa ko. asetuksessa mainitut rajaarvot. Mikäli on kyse puhtaasta betonijätteestä, jonka laatu on tiedossa, jätettä ei ole VNA 202/2006 tarpeen tutkia.
21 Hyödynnettävän pohjatuhkan hyötykäyttökelpoisuus on niin ikään oltava tiedossa. Ellei sitä ole tutkittu, on näytteistä tutkittava haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet VNA 591/2006 liitteen 1 kohdassa 2 tuhkille perustutkimuksen asetetussa laajuudessa. Tulokset hyödynnettävien materiaalien ympäristökelpoisuudesta on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen jätteen käyttämistä rakenteeseen. Kaatopaikan pintarakenteet 4. Jätetäytön pinta on muotoiltava ennen pintaeristyksen rakentamista rakennekerrosten kaltevuuteen siten, että pinnankaltevuudet ovat riittävät ja siten, että ne ovat toisaalta riittävän loivat stabiliteetin kannalta. Tiivistyskerroksen pinnan kaltevuuden tulee olla kaatopaikan lakialueella vähintään 1:20 ja täyttöalueen luiskien kaltevuuden tulee olla 1:3 tai loivempi. 5. Kaatopaikan pintarakenteet on oltava alhaalta ylöspäin lueteltuina seuraavat: - muotoiltu ja tiivistetty jätetäyttö - kaasunkeräyskerros tai vastaava kaasunkeräysjärjestelmä - tiivistyskerros, vähintään 500 mm - kuivatuskerros, vähintään 300 mm - suodatinkangas - peittomaakerros ja kasvukerros, vähintään 1000 mm 6. Tiivistyskerros on rakennettava vähintään 50 cm:n paksuisena kerroksena moreenista, kuitusavesta tai AK2 lentotuhkaan eri materiaaleihin tehdystä seoksesta. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden (k-arvo) tulee olla pienempi kuin 1*10-8 m/s. Tiivistyskerroksen rakentamista kuitusavella ei saa tehdä alle + 5 o C asteessa. Mikäli tiivistyskerroksena käytetään tuhkaseosta on seoksen ympäristökelpoisuus ja vedenläpäisevyys asianmukaisesti osoitettava erikseen. Kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerros voidaan toteuttaa myös ohennettuna mineraalisena tiivistysmateriaalina bentoniittimatosta. Käytettävä bentoniitti on oltava luonnon natriumbentoniittia, ja bentoniitin minimimäärä matossa on oltava 4000g/m 2 0 %:n kosteudessa. Tiivistysrakenteen vaurioituminen kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja rakenteen valmistuttua. Havaitut viat on korjattava ensi tilassa. 7. Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 30 cm:n kuivatuskerros sorasta. Kuivatuskerroksessa käytettävän mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava suurempi kuin 1*10-3 m/s. Kerroksen kaltevuuden on oltava riittävä, jotta vesi voidaan johtaa kerroksesta tehokkaasti vesienkeräilyjärjestelmien kautta avo-ojaan. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene pitkänkään ajan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kuivatuskerroksessa voidaan käyttää myös käytetyistä autonrenkaista valmistettua rengasrouhetta (jätenimike 16 01 03). Mikäli rengasrouhetta käytetään