LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012
1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen kunnissa. Yhdyskuntailmanlaadun mittauksia on tehty Lappeenrannan ja Joutsenon alueilla jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Bioindikaattoritutkimuksia on tehty koko seututoimen alueella. Aikaisempaan kuntajakoon perustuen ilmanlaadun mittaukset ovat perustuneet Lappeenrannan ja Joutsenon alueilla erillisiin tarkkailusuunnitelmiin. Lappeenranta ja Joutseno ovat yhdistyneet vuoden 2009 alussa ja ilmanlaaduntarkkailusuunnitelmat päätettiin yhdistää Lappeenrannan tarkkailusuunnitelman loppuessa vuoden 2013 alussa. Ilmanlaadun tarkkailu perustuu ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä ympäristönsuojelulain 25 :ään, jonka mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olosuhteiden edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. Mittausten järjestäminen ja seuranta perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011) sekä valtioneuvoston päätökseen ilmanlaadun ohjearvoista (Vnp 480/96). Osallistumisesta yhdyskuntailmanlaadun tarkkailuun on velvoitettu myös osassa toiminnanharjoittajien ympäristölupapäätöksissä. Ilmanlaadun seuranta on ollut tarpeellista ja tehokkainta järjestää yhteistyössä kunnan ja teollisuuslaitosten kanssa. Mittausten järjestämisestä laaditaan mittaussuunnitelma, jonka Kaakkois-Suomen Ely-keskus hyväksyy. Mittaussuunnitelma on perustana kunnan ja teollisuuslaitosten kanssa tehtävälle sopimukselle mittausten järjestämisestä. Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailun osapuolet ovat: Lappeenrannan kaupunki, jota edustaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimi UPM-Kymmenen Oyj, Kaukaan tehtaat Metsä Fibre Oy Joutsenon tehdas Stora Enso Wood Products Oy Ltd, Honkalahden saha Nordkalk Oy Ab Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehdas Finnsementti Oy, Lappeenrannan tehdas Lappeenrannan Lämpövoima Oy Kaukaan Voima Oy Kemira Chemicals Oy Metsä-Fibren päästöihin sisältyy myös Metsä Board Joutsenon päästöt. Yhtiöillä on keskinäinen sopimus tarkkailukustannusten jakamisesta.
2(7) Tarkkailuun voidaan tarvittaessa liittää myös muita toiminnanharjoittajia. Alueen teollisuusrakenteesta johtuen ilmanlaadun seuranta on keskittynyt metsä-, kalkkikivi- ja sementtiteollisuuden ilmapäästöjen seurantaan. Lisäksi seurataan aluekeskuksissa liikenteen päästöjä. Alueen sijainnista, Kaakkoisrajalla johtuen, on panostettu myös kaukokulkeuman seurantaan. Kaukokulkeuman vaikutukset on monesti nähtävissä ensimmäisinä juuri Suomen kaakkoisrajalla. Lappeenrannan ilmanlaadun mittausverkosto on saavuttanut pääasiallisen laajuutensa. Tämän mittaussuunnitelman tavoitteena yllä pitää riittävän laajaa yhdyskuntailmanlaadun mittausverkostoa huomioiden asetuksen asettamat vaatimukset mittauksista sekä alueen asukkaiden tiedottamiseen liittyvät tarpeet. 2. TEOLLISUUDEN JA LIIKENTEEN PÄÄSTÖT Teollisuuslaitosten yhteenlasketut NO x -, SO 2 - ja hiukkaspäästöt ovat pienentyneet 2000-luvun alusta lukien (kuva 1). Liikenteen päästöt (VTT:n Liisalaskentajärjestelmä) ovat vuosina 2007-2011 olleet keskimäärin 11 % Lappeenrannan kokonaisilmapäästöistä. Laitoskohtaiset vuosipäästöt on esitetty taulukossa 1. Kokonaispäästöt ovat vähentyneet n. 22 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2011 mennessä. Metsäteollisuuden osuus kokonaispäästöistä 2007 2011 on keskimäärin n. 59 %. Metsäteollisuuden SO 2 - ja TRS päästökehitys on esitetty kuvassa 2. Teollisuuslaitosten hiukkaspäästöjen kehitys on esitetty kuvassa 3. Ilmansuojelun ilmoitusvelvollisten laitosten päästöt on esitetty liitteessä 1. Kuva 1: Lappeenrannan ilmansuojeluilmoitusvelvollisten teollisuuslaitosten NO x -, SO 2 - ja hiukkaspäästöt vuosina 2004 2011.
3(7) Taulukko 1: Teollisuuslaitosten ja liikenteen päästöt vuosina 2007 2011. Metsä-Fibren päästöihin sisältyy myös Metsä-Board Joutsenon tehtaan päästöt. 2007 2008 2009 2010 2011 X % Metsä Fibre 1432 1363 1012 1436 1402 1329 23 Stora Enso 63 58 52 52 21 49,2 0 UPM 2439 2665 1990 1473 1492 2011,8 36 Paroc 346 283 194 235 251 261,8 5 Nordkalk 352 359 181 309 470 334,2 6 Finnsementti 902 731 215 423 424 539 10 Lpr Energia 301 357 197 56 48 191,8 3 Kaukaan Voima 206 501 418 375 6 Liikenne 699 667 611 580 565 624,4 11 Vuosisumma 6534 6483 4658 5065 5091 5566,2 100 Kuva 2: Lappeenrannan metsäteollisuuden SO 2 - ja TRS päästökehitys vuosina 1990 2011. Metsä-Botnia nykyisin Metsä Fibre. Kuva 3: Lappeenrannan kolmen suurimman teollisuusalueen hiukkaspäästöt vuosina 1996 2011.
4(7) 3. ILMANLAADUN MITTAUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2017 3.1 Yleistä Tässä ilmanlaadun mittaussuunnitelmassa on esitetty yhdyskuntailmanlaadun mittausten toteuttaminen Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueella (Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari ja Savitaipale) vuosina 2013 2017. Mitattavat epäpuhtaudet perustuvat alueen päästörakenteeseen sekä alueella tehtyihin yhdyskuntailmanlaadun mittauksiin (liite 1). Päästörakenteesta johtuen ilmanlaadun mittaukset keskittyvät Lappeenrannan kunnan alueelle. Ilmanlaadun mittaukset palvelevat myös muita seutukuntia mm. kaukokulkeumaepisodien aikana. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadun seurannasta 11 määrittelee ilmanlaadun seurannasta seuranta-alueilla, joka Lappeenrannan seudun alueella on Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen alue. Mittaustulosten 2005 2009 perusteella on voitu todeta, että alueella on ollut riittävä määrä mittausasemia (lähde?). Mittausverkostoa suunnitellessa otetaan huomioon myös paikallisten olosuhteiden asettamat tarpeet. Tällaisia ovat mm. teollisuuslaitosten häiriötekijöiden ja poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamien vaikutusten mittaaminen ja niistä tiedottaminen asukkaille. Taulukossa 2 on esitetty ilmanlaadun mittauspisteet ja mitattavat ilman epäpuhtaudet vuosina 2013 2017. 3.2 TRS-mittaukset Joutsenossa ja Lappeenrannassa esiintyy lyhytaikaisia hajuhaittoja teollisuuslaitosten ympäristössä häiriötilanteiden ja poikkeuksellisten sääolosuhteiden aikana. TRS-yhdisteiden mittauksia jatketaan edelleen Tirilän, Lauritsalan, Ihalaisen, Joutsenon keskustan ja Pulpin mittauspisteissä. Mittauspisteet ovat lähellä teollisuuslaitoksia ja erityisesti häiriötilanteiden aiheuttamien pitoisuuksien mittaaminen ja niistä tiedottaminen asukkaille on tarpeellista. Ihalaisessa myös Lappeenrannan keskustan SO 2- mittaus muutetaan TRS-mittaukseksi, koska vuonna 2012 on tehtaiden häiriöiden huomattu aiheuttavan hajuhaittaa myös Lappeenrannan keskustassa. Keskustan ilmanlaatutiedottaminen on tärkeää, koska keskustan alueella on suurimmat ihmismäärät. 3.3 SO 2 -mittaukset Rikkidioksidin alempi vuorokauden mittausjaksoon verrannollinen arviointikynnys ei ole ylittynyt yhdelläkään mittauspisteellä. Pulpin mittauspisteessä arviointikynnykseen verrannollinen pitoisuus on kuitenkin ylittynyt. Teollisuus
5(7) laitosten lähettyvillä on olemassa riski prosessihäiriöistä, mikä saattaa aiheuttaa korkeitakin pitoisuuksia lähiympäristäössä. Tiedottamisen kannalta mittausten jatkuminen teollisuuslaitosten lähellä Pulpilla ja Tirilässä on edelleen tarpeen. Rikkidioksidimittaus on muutettu TRS-mittaukseksi Lappeenrannan keskustassa. Ihalaiseen siirretään Joutsenon keskustasta rikkidioksidilaite Ihalaisen alueen rikkidioksidipitoisuustason selvittämiseksi. 3.4 NO x -mittaukset Typpidioksidin alempi arviointikynnys ei ole ylittynyt mittauspisteillä. Lappeenrannan keskustassa on inversiotilanteisiin liittyvien pitoisuushuippujen vuoksi tarpeellista jatkaa NO x -mittauksia. Teollisuuslaitosten läheisyydessä on tarpeellista selvittää alueen NO x -tasoja, tämän johdosta NO x -mittaukset jatkuvat Ihalaisessa ja Tirilässä. Lauritsalan NO x -laite siirretään Pulpille. 3.5 Hiukkaset Koska hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) alempi arviointikynnys on ylittynyt vuosittain, on PM10 mittausten jatkaminen tarpeellista jatkossakin. PM 10 mittauksia jatketaan Lauritsalassa, Ihalaisessa ja Joutsenon keskustassa Pienhiukkasten PM 2,5 mittauksia on tarpeen jatkaa kaukokulkeumana tulevan kuormituksen selvittämiseksi ja kaukokulkeumaepisodeista tiedottamiseksi. Pienhiukkasten mittaaminen on tärkeää, koska terveysvaikutustutkimukset ovat osoittaneet niiden aiheuttavan merkittäviä terveyshaittoja. Keskustan pienhiukkasmittaus siirretään Pulpille teollisuuslaitoksen päästöjen seurantaan. Lisäksi siirrettävällä Grimm-mittauslaitteella tehdään erikseen sovittavia mittauksia. 3.6 Laskeuma Laskeuman seurantapisteitä on merkittävästi vähennetty edellisellä mittauskaudella. Kolme keräyspistettä (Tirilä, Ihalainen ja Pulp) ovat tarpeelliset teollisuusalueiden laskeumakuorman selvittämiseksi. Äitsaaren pistettä voidaan hyödyntää alueen taustamittauspisteenä 3.7 Muu selvitykset Sääasema on välttämätön pitoisuustietojen analysointia varten. Ilman epäpuhtauksien vaikutusten arvioimiseksi on osallistuminen alueella mahdollisesti suoritettavaan bioindikaattoritutkimukseen edelleen tarpeellista.
6(7) Taulukko 2: Lappeenrannan seudun yhdyskuntailmanlaadun mittauspisteet ja mitattavat ilman epäpuhtaudet mittausjaksolla 2013 2017. Vihreällä merkityt uusia, vuonna 2013 alkavia mittauksia. 2013 2014 2015 2016 2017 L. Keskusta PM 10 NO x Lauritsala PM 10 Tirilä SO 2 NO x PM 2,5 Laskeuma Ihalainen SO 2 NO x PM 10 Laskeuma Pulp SO 2 NO x PM 2,5 Laskeuma J. Keskusta PM 10 Äitsaari, tausta-asema Laskeuma Armila Sääasema
7(7) 3.8 Investointisuunnitelma Laitteiston tulee olla luotettavia ja niiden teknisten vaatimusten tulee vastata lainsäädännön edellyttämiä vaatimuksia. Laitekanta edellyttää säännöllistä uusimista. Investointisuunnitelma on esitetty taulukossa 3. Tarvittaessa investointisuunnitelmaa muutetaan esim. laiterikkojen yhteydessä Taulukko 3: Investointisuunnitelma 2013 2014 2015 2016 2017 Sääasema 5.000 Pulpin mittauskoppi 25.000 Tirilä SO 2 13.000 Ihalainen SO 2 13.000 L Keskusta PM 10 30.000 L keskusta NO x 15.000 J keskusta PM 10 30.000 Ohjelmistopäivitys 10.000 tarvittaessa 3.9 Mittausten suorittaminen ja tiedottaminen Ilmanlaadun mittausten suorittamisesta vastaa ulkopuolinen asiantuntijataho. Mittaustulosten tiedottamisesta on erillinen tiedottamisohje, jota päivitetään tarvittaessa. LIITTEET 1. Lappeenrannan ilmansuojelun ilmoitusvelvollisten laitosten ja liikenteen päästöt vuosina 2000-2011 2. Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 2007-2011
Liite 1: Lappeenrannan ilmansuojelun ilmoitusvelvollisten laitosten ja liikenteen päästöt vuosina 2000-2011 t(so 2 )/a 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 SO 2 päästöt 2000 2011 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 MF SO2 UPM SO2 Paroc SO2 NK SO2 FS SO2 LprE SO2 KV SO2 Liikenne SO2 t (S)/a 300 250 200 150 100 50 TRS päästöt 2000 2011 MF TRS UPM TRS Paroc TRS 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 t/a 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt 2000 2011 MF Hiukkaset SE Hiukkaset UPM Hiukkaset Paroc Hiukkaset NK Hiukkaset FS Hiukkaset LprE Hiukkaset 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KV Hiukkaset Liikenne Hiukkaset