Biojätteen kompostointi Porin pientaloalueilla RAPORTTI Porin kaupungin ympäristövirasto 2/2010
Biojäte pois kaatopaikalta Biohajoavat jätteet, kuten biojäte, puu ja paperi, tuottavat kaatopaikoille päätyessään metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on asetettu tavoitteita niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. EU:n lainsäädäntö edellyttää, että biohajoavien jätteiden kaatopaikkasijoittamista vähennetään asteittain. Suomen lainsäädäntöön on valmisteilla kielto sijoittaa biohajoavaa jätettä kaatopaikoille vuoden 2016 jälkeen. Biojätteen kerääminen erilleen sekajätteestä on tärkeä keino jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Pientaloissa kompostointi on tehokas tapa biojätteen käsittelyyn. Pori on pientalovaltainen kaupunki, asukkaista 55 prosenttia asuu omakotitalouksissa. Jätehuoltomääräysten mukaan biojäte on kerättävä erilleen, mikäli kiinteistöllä on viisi asuntoa tai enemmän. Porin pientalovaltaisuudesta johtuen merkittävä osa asukkaiden biojätteistä päätyy Hangassuon kaatopaikalle tuottamaan metaania. Porin kaupungin ympäristövirasto halusi tällä kyselyllä selvittää kompostoinnin yleisyyttä porilaisissa pientaloissa ja kartoittaa keinoja kompostoinnin lisäämiseksi. Kyselyn kohdealueiksi valittiin neljä erilaista asuinaluetta, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva asukkaiden kompostointikäyttäytymisestä. Kysely kompostoinnista Kesällä 2010 lähetettiin kysely kompostoinnista Liikastenmäen, Musan, Pinomäen ja Viikinäisten asukkaille, jokaiseen pientaloon. Anu Palmgrén ja Tarja Räikkönen suunnittelivat kyselyn, Petteri Ruoko kokosi vastaukset, ja Merika Lanne teki yhteenvedon. Tuloksia hyödynnetään ympäristövirastossa jätehuollon suunnittelussa ja neuvonnassa. Kyselyyn valitut asuinalueet eroavat toisistaan asutuksen iän ja tiiviyden suhteen. Musa ja Pinomäki ovat jälleenrakennuskauden ajalta. Musassa asutus on tiivistä mutta tontit isoja. Pinomäessä asutus on keskittynyt muutaman päätien varrelle peltojen keskelle. Liikastenmäki ja Viikinäinen ovat asemakaava-alueen tiiviitä alueita. Liikastenmäki on rakennettu 1990- luvulla ja Viikinäinen rakentuu edelleen. asuinalue lähetetty vastattu % Liikastenmäki 86 36 41 Musa 310 106 34 Pinomäki 110 31 28 Viikinäinen 141 51 36 yhteensä 647 224 35 Vastaajat asuvat Musassa (106 taloutta), Viikinäisissä (51), Liikastenmäessä (36) ja Pinomäessä (31). Vastauksia palautettiin 224 kpl, mikä oli noin 35 % kaikista lähetetyistä kyselyistä. Liikastenmäen asukkaista 41 % vastasi kyselyyn, pinomäkeläisistä vain 28 %. Kyselyyn vastasi 76 miestä ja 146 naista. Vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin vaan jättivät kohtia tyhjiksi. 2
Biojätteen lajittelu asuinalueilla kompostoriin (%) biojätekeräykseen (%) sekajätteeksi(%) muu tapa (%) Liikastenmäki 28 3 64 6 Musa 32 1 48 19 Pinomäki 45 3 35 16 Viikinäinen 16 2 80 2 yhteensä 29 2 56 13 Vastaajilta kysyttiin miten he käsittelevät biojätteen. Vastausvaihtoehtoina kyselyssä oli biojätteen laittaminen kompostoriin, jätteenkuljetusyritykseltä tilattuun biojäteastiaan tai sekajätteeseen. Yli puolet vastaajista (56 %) ei erottele biojätettä sekajätteestä. Kolmannes kompostoi. Jätteenkuljetusyrityksen tarjoamaa biojätekeräystä käyttää neljä vastaajaa, eli 2 % kaikista vastaajista. 13 % vastaajista valitsi kaksi vaihtoehtoa tai lisäsi kirjoittamalla tietoa. Ne vastaukset on koottu kohtaan muu tapa. Tyypillisesti nämä vastaajat sekä kompostoivat biojätettä että laittavat sitä sekajätteeseen. Lisätiedoissa kerrottiin esimerkiksi puutarhajätteen viemisestä risujen ja oksien vastaanottoon tai että kompostoidaan vain osa jätteistä tai osavuotisesti. Harvinaisuuden takia järjestetty biojätekeräys on jätetty pois seuraavasta kuviosta, jossa näkyy biojätteen eri käsittelytapojen yleisyys asuinalueittain. Kaikista vastaajista noin 40 % kompostoi, mutta eri asuinalueilla innokkuus vaihtelee. Biojäte lajitellaan (%) kaikki Musa Viikinäinen Liikastenmäki kompostoriin muu tapa sekajätteeksi Pinomäki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % asuinalueen vastaajista Kompostoinnin yleisyys vaihtelee asuinalueilla. Pinomäkeläiset kompostoivat eniten, Viikinäisten asukkaat vähiten. Jos huomioidaan myös muu tapa -vastaukset, yli puolet vastaajista kompostoi Pinomäessä ja Musassa. Liikastenmäessä ja Musassa kompostoidaan biojätettä lähes yhtä paljon (30 % vastaajista), mutta Musassa käytetään Liikastenmäkeä enemmän osavuotista tai puutarhajätteen kompostointia. Viikinäisissä kompostointi on harvinaisempaa kuin muilla asuinalueilla. 3
Iän vaikutus kompostoinnin yleisyyteen Vastaajat jakautuivat tasaisesti kyselyyn valittuihin ikäryhmiin. Eniten vastaajissa oli 35-50 vuotiaita, vähiten sitä nuorempia. Kompostointi-innokkuus lisääntyy iän myötä. Nuorimmasta ikäryhmästä vain 12 % kompostoi, kun taas iäkkäimmistä lähes puolet (45 %). ikä vastaajia kompostoi % 18-34 33 4 12 35-50 73 19 26 51-65 63 21 32 yli 65-vuotias 51 23 45 Perheen koon vaikutus kompostoinnin yleisyyteen Kysymyslomakkeessa kysyttiin vastaajan perheen jäsenten määrää. Keskimääräinen perhekoko oli 2,73 asukasta. Perhekoko on suurin Viikinäisissä (3,55) ja pienin Musassa (2,24). Kompostoinnin yleisyys vaihteli 14-40 %. Perheen jäsenmäärän lisäys ei näy kompostointiinnokkuuden kasvuna. Yli viisihenkisistä perheistä noin 40 % kompostoi, samoin kaksihenkisistä. Yhden hengen talouksista neljännes kompostoi. Vähiten kompostoivat nelihenkiset perheet. Vastaajissa oli 42 perhettä, joista vain 14 % kompostoi. kotitalouden koko lukumäärä kompostoi % yksi 29 7 24 kaksi 97 38 39 kolme 35 8 23 neljä 42 6 14 viisi tai enemmän 20 8 40 Ruokajätteen ja puutarhajätteen kompostointi 2010 voimaan tulleissa jätehuoltomääräyksissä ohjeistetaan kompostointia. Kyselyn kysymyksenasettelu noudattaa jätehuoltomääräysten vaatimuksia: Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntynyttä elintarvike- ja puutarhajätettä. Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Elintarvikejätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua lämpöeristetyssä kompostorissa. Mikäli kompostointi tapahtuu ainoastaan kesäaikana, ei kompostorin tarvitse olla lämpöeristetty. (2. luku 4 ) 4
Vastaajien kannalta annetut vastausvaihtoehdot olivat hankalia. Moni valitsi useamman vaihtoehdon, mikä vaikeutti vastausten käsittelyä ja tulkintaa. Kohtaan muuten on koottu tulkinnanvaraiset vastaukset. ruokajäte puutarhajäte lämpöeristetyssä kompostorissa 28 5 umpinaisessa ja haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa 33 16 avokompostissa 7 55 muuten 10 26 Ruokajäte kompostoidaan pääsääntöisesti jätehuoltomääräysten mukaisesti. 33 vastaajalla on käytössään umpinainen ja haittaeläinsuojattu kompostori. 28 vastaajaa merkitsi kompostorinsa olevan lämpöeristetty, mikä edistää kompostoitumista kylmään vuodenaikaan. 7 vastaajaa kertoi kompostoivansa ruokajätettä avokompostissa, jätehuoltomääräysten vastaisesti. Se on noin 3 % kaikista kyselyyn vastanneista. Yli puolet vastaajista kompostoi puutarhajätettä avokompostissa. Puutarhajätettä laitetaan myös ruokajätteen joukkoon umpinaiseen kompostoriin. Avoimissa vastauksissa monet kertoivat vievänsä puutarhajätettä suoraan Hangassuon jäteasemalle tai Aittaluotoon Veikko Lehden lajitteluasemalle. Vastauksissa mainittiin myös oma puutarhajätteen keräysastia, jonka jätteenkuljetusyritys tyhjentää. Kompostointi-innostus vaihtelee vuodenajan mukaan. Ympäri vuoden lämpöeristetyssä kompostorissa kompostoi 24 vastaajaa. Umpinaista ja haittaeläinsuojattua kompostoria käyttää 19 vastaajaa. Kaikista vastanneista ruokajätettä kompostoi ympärivuotisesti noin viidennes. Miksi kompostoidaan biojäte? Kysymys biojätteen kompostoinnin syistä suunnattiin vain biojätteen kompostoiville. He saivat valita kaksi tärkeintä syytä neljästä valmiina annetusta vastausvaihtoehdosta tai kertoa jonkin muun syyn kompostoimiselle. 66 vastaajaa merkitsi yhteensä 115 vaihtoehtoa. Syitä miksi kompostoi Ympäristön tilan parantamiseksi 20 % Muu syy 1 % Vähentääkseni sekajätteen määrää 36 % Rahallisten säästöjen vuoksi 1 % Saadakseni maanparannusainetta eli multaa 42 % 5
Vastaajat pitivät tärkeimpänä syynä kompostoinnille mullan tekemistä omaan pihaan. Tätä mieltä oli lähes puolet vastaajista. Hieman yli kolmannes taas vähentää sekajätteen määrää kompostoimalla. Sekajäteastia täyttyy hitaasti, kun sitä ei täytetä puutarhan ja keittiön maatuvalla jätteellä. Viidennes piti ympäristönäkökulmaa tärkeänä. Jätehuollon kustannuksissa säästäminen ei ollut vastaajien mielestä olennainen syy kompostoida, vaihtoehdon valitsi vain satunnainen vastaaja. Miksi ei kompostoida? Biojätteen sekajätteeksi lajittelevilta kysyttiin syitä miksi he eivät kompostoi. Vastaajaa pyydettiin valitsemaan kaksi tärkeintä syytä viiden valmiin vastausvaihtoehdon joukosta tai kertomaan jokin muu syy. 126 vastaajaa merkitsi 180 vaihtoehtoa. Kompostointi on työlästä ja vie liikaa aikaa 13 % Muu syy 17 % Kompostorit ovat kalliita 35 % Kompostointi aiheuttaa haittoja (haju, haittaeläimet) 17 % En tiedä tarpeeksi kompostoinnista 18 % Vastaajan asuinalue tai ikä ei vaikuttanut syyhyn miksi ei kompostoida. Kynnyskysymykseksi kompostoinnille nousee raha. Kompostorin hankintahinta on kallis vastaajien mielestä. Joka viidennellä ei ole riittävästi tietoa kompostoidakseen. Lähes yhtä moni epäilee kompostorin haisevan tai sen hoitamisen olevan vaivalloista. Yksikään vastaaja ei valinnut vaihtoehtoa Kompostoinnista ei ole mitään hyötyä ympäristölle. Lähes viidennes vastaajista käytti avointa vastausta. Kompostointia ei mainittu kielteisenä asiana. Vastaajat eivät kompostoineet vielä, koska takana oli talon ja pihan rakentaminen ja muutto. Toisaalta vastaajat pitävät syntyvää biojätemäärää niin pienenä, ettei kompostoinnille ole tarvetta. Joidenkin piha on liian pieni kompostorin sijoittamiselle. Kuitenkin avoimissa vastauksissa kerrottiin, että kompostorin hankinta on harkinnassa. Kompostoinnin aloittaminen lähitulevaisuudessa Kompostointiaikeita kartoittavaan kysymykseen jätti vastaamatta 38 % kaikista kyselyn vastaajista. 36 % valitsi vastauksekseen ei osaa sanoa, kompostoinnin aikoo aloittaa 14 % vastanneista ja 12% ei harkitse. Koska vastauksia on vähän, kompostointiaikeiden tutkiminen ikäluokittain ei anna lisää tietoa. 6
Tiedottamisen ja neuvonnan kannalta on tiedettävä, ketkä suhtautuvat kompostointiin myönteisimmin ja kielteisimmin, ja keihin neuvonnalla voi vaikuttaa. Kyselyssä epävarmat aikeet korostuivat. Epävarmoja vastaajia on enemmän kuin kantansa lukkoon lyöneitä. Eniten kompostoinnin aloittajia on 35-50 vuotiaiden ikäryhmässä. Kompostoinnin aloittaminen lähitulevaisuudessa 30 vastaajien lukumäärä 25 20 15 10 5 18-34 35-50 51-65 65-0 kyllä ei eos Tiedon välittäminen kompostoinnista Kyselyssä tiedusteltiin vastaajille mieleisiä tapoja välittää tietoa kompostoinnista. Vastausvaihtoehtoja oli yhteensä seitsemän, joista yksi oli avoin vastaus ja yhdessä suljettiin lisätiedottamisen tarve kokonaan pois. Vastaajat saivat valita kaksi vaihtoehtoa. Vastauksia kertyi 277 kpl. Vastaajat halusivat lisää tietoa kompostoinnista kirjallisesta oppaasta tai internetsivuilta. Nämä kaksi tiedonvälityskanavaa saa 75 % suosion vastausvaihtoehdoista. Kolmantena vaihtoehtona suosittiin kompostointikurssia, josta oli kiinnostunut 11 % vastaajista. 7 % ei halua lisätietoa kompostoinnista. yhteensä % opas 134 49 kurssi 31 11 puhelinneuvonta 4 1 internet 69 25 kotikäynti 15 5 muuten 4 1 ei halua tietoa kompostoinnista 20 7 Avoimet vastaukset Kyselylomakkeen viimeisenä kohtana oli tila avoimelle vastaukselle. Vastaajia pyydettiin kertomaan kompostointikokemuksistaan, mielipiteistään ja antamaan palautetta jäteneuvojille kompostoinnista. Yhteensä 68 vastaajaa käytti avointa vastausta. Monet hyödynsivät myös aiempien kysymysvaihtoehtojen avoimia kohtia. 7
Vastaajat vastustavat kompostointia pientaloalueella. Naapurisopua ahdistaa kompostorin sijoittaminen tontille, haju ja mahdolliset rotat. Tontin pienuus vaikeuttaa kompostorin sijoittamista suojaan katseelta. Kompostoijat ovat pääosin tyytyväisiä ratkaisuunsa. Omassa pihassa syntyy multaa omaan käyttöön. Ruokajätteen kompostoijat ovat havainneet sekajäteastian täyttyvän hitaammin kuin ennen. Biojätteen erilliskeräystä kannatetaan. Vastaajat ehdottavat biojätteen keruuastioita hyötyjätepisteille tai pientalokortteleihin. Paratiisinmäessä talvikautena 2009-2010 tehtyyn biojätteen erilliskeräämiskokeiluun viitattiin monessa vastauksessa hyvänä ideana. Kyselyssä selvisi, että puolet vastaajista laittaa kaiken biojätteen keittiöstä ja puutarhasta sekajätteeseen noin 20 % valittujen asuinalueiden asukkaista kompostoi ruokajätteen ympäri vuoden kompostointi-innokkuus vaihteli 14-40 % välillä perhekoon mukaan ruokajätteen kompostointiin soveltuvien laitteiden hintaa pidetään kalliina, mikä jarruttaa kompostoinnin aloittamista kompostoijat eivät kompostoi rahallisten säästöjen takia, vaan saadakseen maanparannusainetta omaan pihaan kompostointiaatteen levittämiseksi tarvitaan lisää tietoa parhaita tiedonvälityskanavia ovat kirjallinen opas ja internet 8