80100 JOENSUU Pvm Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 21.3.2014 2343/11.01.00/2014

1 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Rakennus- ja ympäristölautakunta 19.3.2014 39 Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen 80100 JOENSUU Pvm Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 21.3.2014 2343/11.01.00/2014 ASIA Päätös Destia Oy:n ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kallion louhintaa ja murskausta Enon Kurvisensuolla. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Destia Oy Päivärannantie 10, PL 1881, 70421 Kuopio y-tunnus 2163026-3 yhteyshenkilö Tiina Ullgren p. 040 647 1859 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus siirrettävällä murskauslaitoksella Joensuun kaupunki, Kirkonkylä, tila Kuivaoja RN:o 20:10 Kiinteistön omistaa Jari Pieviläinen. Toiminta sijaitsee Enossa Kurvisensuolla, lähin osoite Salmilammentie 19, 81200 Eno. Alue sijaitsee noin kaksi kilometriä Eno-Joensuuntieltä pohjoiseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom. ja ympäristönsuojeluasetus 1 kohta 7 c) kivenlouhimo tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja 7 e) kiinteä tai sellaiselle tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n kohdan 7 alakohta a ja b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristölupa-asian, kun kyseessä on tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää tai kivenlouhimo tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää. ASIAN VIREILLETULO 7.1.2014

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Edellinen maa-aineslupa alueella on Enon kunnanhallituksen 20.10.1997 myöntämä lupa 100 000 k-m 3 kokonaisottomäärälle. Lupa on päättynyt vuonna 2007. Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 17.8.2011 80 myöntänyt jatkoajan Kurvisensuon kallionottoalueen jälkihoitotöille. Samanaikaisesti on vireillä Destia Oy:n maa-aineslupahakemus kiviaineksen ottamiseen Kurvisensuon kallionottoalueelle. Luvan hakija ja maanomistaja ovat tehneet jatkosopimuksen alueen vuokraamisesta. Jatkosopimus on voimassa 31.12.2019 vuoden loppuun, jonka jälkeen tehdään uusi sopimus. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella ei ole asemakaavaa. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M sekä pohjavesialuetta pv-1. Ottoalueen länsipuolelle on kaavaan merkitty valtakunnallisesti arvokas harjualue geo/har-2. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa alue on osoitettu pohjavesialueeksi. Maakuntakaavan 2. vaiheessa ottoalueen länsipuolella sijaitseva harjualue on osoitettu vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi ge-1. Maakuntakaavan 3. vaiheessa Kurvisensuon kallionottoalue on osoitettu vähintään seudullista merkitystä omaavaksi kallionottoalueeksi EO3. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Louhinta ja murskaus sijoittuvat olemassa olevalle kalliokiviaineksen ottamisalueelle. Alue on vanhaa jo 90-luvulla käyttöön otettua kallionottoaluetta. Alueen kallioperä on metadiabaasia sekä kvartsiittia. Kalliomuodostuma on varsin matala eikä tästä syystä erotu merkittävästi maisemassa. Aluetta ympäröi mäntyvaltainen sekametsä. Ottoalueen itäpuolella sijaitsee ojitettu Kurvisensuo ja pohjoispuolella kotitarvekäytössä oleva soranottoalue sekä pienialaisia peltoja. Ottoalueen länsipuolella kulkee Salmilammen yksityistie. Lähin asuinrakennus sijaitsee yli 800 m päässä ottoalueesta koilliseen. Lähin asuinrakennus kaakossa sijaitsee lähes 900 m päässä ottoalueesta. Novikan asutuskeskittymä sijaitsee yli kilometrin päässä ottoalueesta itään. Noin 160 m ottoalueesta kaakkoon sijaitsee maanomistajan hallinnoima laavu. Ottoalue sijaitsee Kuvassärkän I-luokan eli vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen pohjoisosassa pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Kontiolahden kunnan Kuusojan vedenottamoalue sijaitsee 1,3 km ottoalueesta etelään. Lähin vedenottamon kaivo sijaitsee 640 m päässä ottoalueesta etelään. Kurvisensuon kallioalueelle asennetussa pohjavesiputkessa veden pinta on ollut tasossa +107,74 (N2000). Lähimmissä rakennuksissa on omat kaivot.

Lähin pintavesi on ottoalueen länsipuolella yli 500 m päässä virtaava Kuusoja. Kuusoja on luonnonsuojelun ja kalatalouden kannalta merkittävä pienvesi. Noin 350 m ottoalueesta kaakkoon sijaitsee lähde. Ottoalue ei ole enää luonnontilainen eikä sen läheisyydestä ole tiedossa uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä. Lähin luonnonsuojelualue on Sorsansuo noin 1,3 km ottoalueesta pohjoiseen. Ottoalueen länsipuolella sijaitsee maakunnallisesti-valtakunnallisesti arvokas harjualue. LAITOKSEN TOIMINTA Louhinta Louhintatyön suorittaa työhön valittu urakoitsija. Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Työn aluksi louhintaalue merkitään maastoon varoituskyltein ja lippusiimoin ja louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten niille varatuille alueille alueen reunoille. Ennen porausta porausreikien paikat merkitään maastoon panostussuunnitelman mukaisesti. Porausreikien määrään ja reikäväliin vaikuttavat mm. louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine sekä haluttu lohkarekoko. Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, jotka ovat varustettuja pölynkeräyslaitteistolla. Poravaunu koostuu hydraulisesta porauslaitteistosta ja kompressorista, joiden tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla. Yhdellä räjäytyksellä irrotetaan keskimäärin 3 500 5 500 k-m 3 kalliota. Suhteutettuna haettavaan kokonaisottomäärään alueella on räjäytyksiä lupa-aikana yhteensä noin 10 15 kpl. Käytettävä räjähdysainemäärä on noin 0,5 1 kg/m 3 ktr. Mikäli räjäytyksissä syntyy esimurskaimen kitaa suurempia, tilavuudeltaan yli 1 m 3 :n lohkareita, ne rikotetaan ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Louhinnassa käytettävien työkoneiden; poravaunun ja kaivinkoneen kevyt polttoöljy varastoidaan louhintatyön aikana säiliöissä erillisellä varikkoalueella. Murskaus Kurvisensuon kallioalueella käytetään Destia Oy:n aliurakoitsijan siirrettävää murskauslaitosta, jonka tarkempi kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavien lajitteiden ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Murskauksen tekee kutakin työtä varten valittu urakoitsija. Tyypillisesti laitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Laitteiston koostumus ja sijainti vaihtelee urakkakohtaisesti. Alueella voi toimia myös pelkkä seula. Käyttöenergian tuotantoa varten laitteistoon kuuluu aggregaatti. Käyttöenergian ottaminen sähköverkosta Kurvisensuon kallioalueella on kohtuuttoman kallis ratkaisu ottaen huomioon alueen murskaustarve, sillä tehtyjen selvitysten mukaan kustannukset (linjanveto, sähkökaapit jne.) ovat vaihdelleet 50 000-85 000 euron välillä. 3

Murskeen ja maa-aineksen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Alueelle sijoitetaan murskausurakoiden ajaksi tarvittaessa toimisto- ja taukotilat, varastokoppeja, laboratoriovaunu sekä jätteiden varastointi- ja lajittelupiste. Murskauslaitos ja muut tarvittavat koneet ja laitteet tuodaan alueelle erikseen jokaista urakkaa varten ja viedään pois työn päätyttyä. Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauslaitos on 2-3 -vaiheinen, esi-, (väli-) ja jälkimurskaimista sekä hihnakuljettimista ja seuloista koostuva. Murskauslaitos voi koostua myös liikkuvista, ns. track -yksiköistä. Murskauslaitos sijoitetaan kulloinkin murskattavan rintauksen läheisyyteen ympäristöhaittojen (melu, pöly ja ilmapäästöt) leviämisen minimoimiseksi. Murskattava materiaali syötetään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla murskauslaitoksen syöttimeen, joka annostelee kivimateriaalin esimurskaimeen. Esimurskaimesta kiviaines siirtyy kuljettimia pitkin väli- ja jälkimurskaimeen tai seulalle. Murskevarastokasat sijoitetaan jo hyödynnetylle alueelle. Kasojen paikat voivat vaihdella ottamisen etenemisen mukaan. Osa murskeista ajetaan suoraan käyttökohteille. Murskauslaitoksen käyttöenergian tuottamiseen käytettävässä aggregaatissa sekä työkoneissa käytetään kevyttä moottoripolttoöljyä. Kevyt polttoöljy varastoidaan varikkoalueella ylitäytönestimillä varustetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaipallisissa säiliöissä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään noin 9 000 litraa. Hydrauliikka- ja moottoriöljyjä säilytetään varastokontissa tynnyreissä murskausjakson aikana enintään noin 200 kg. Työkoneiden (kaivinkone, pyöräkuormaaja) omat polttoainesäiliöt ovat kooltaan tyypillisesti noin 300 500 litraa. Taulukko 1. Murskauksessa käytettävät raaka- ja polttoaineet. Raaka-aine / polttoaine Keskimääräinen kulutus (t/toimintavuosi) Maksimikulutus (t/toimintavuosi) Kalliolouhe 30 000 50 000 - Varastointipaikka Kevyt polttoöljy 25,2 42,0 kaksoisvaippasäiliöt varikkoalueella Hydrauliikka- ja moottoriöljyt varastoidaan kerrallaan max.200 kg - tynnyreissä lukitussa varastokontissa, jonka maaperä suojataan Toiminta-ajat Louhintaa ja murskausta tullaan harjoittamaan alueella tarpeen mukaan, arviolta 3-5 kertaa lupakauden aikana. Keskimäärin murskataan noin 30 000 tonnia kerralla. Vuosittainen maksimituotanto on noin 50 000 tonnia. Toimintavuosia ei voida arvioida ennakkoon, sillä toiminta riippuu kiviaineksen kysynnästä. Näin ollen toiminnassa on myös välivuosia. Tyypillisesti murskausjakso kestää noin 1-4 viikkoa ja murskain tuottaa erilaisia murskeita parhaimmillaan noin 3 000 tonnia vuorokaudessa. 4

Vaikka etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, alueen louhintatöissä noudatetaan VNa 800/2010 mukaisia toiminta-aikoja. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat noin 700 metrin etäisyydelle, joten Kurvisensuon kallioalueen tapahtuvan murskauksen toiminta-ajat voivat olla pidemmät, mitä valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) on säädetty. Taulukko 2. Hakemuksessa esitetyt toiminta-ajat. 5 Toiminta Toiminta-aika Kallion poraus arkipäivisin ma-pe klo 7-21 Kallion räjäytykset arkipäivisin ma-pe klo 8-18 Louheen rikotus arkipäivisin ma-pe klo 8-18 Murskaus arkipäivisin ma-pe klo 6-22 Murskeen lastaus ja kuljetus arkipäivisin ma-pe klo 6-22 Liikenne Kurvisensuon kallioalue sijoittuu Lieksantien (kantatie 73) luoteispuolelle noin 1,6 kilometrin etäisyydelle Salmilammentien varrelle. Liikenneviraston tietilastojen mukaan Lieksantien keskimääräinen vuorokausi-liikenne (KVL) Kuvassärkäntien (kallioalueelle johtava tie) risteyksen kohdalla oli vuonna 2012 3 866, josta raskaita ajoneuvoja oli noin 230. Kurvisensuon kallioalueelle liikennöidään murskausurakoiden aikana arkisin (ma-pe) klo 6.00 22.00 välisenä aikana. Muina aikoina liikenne muodostuu murskeita noutavista kuorma-autoista. Murskeiden kuljetusta tehdään läpi vuoden tarpeen mukaan. Toimintakausien aikana murskeiden kuljetusta on keskimäärin 20 käyntiä/d. Lisäksi työntekijöiden kulku alueelle toimintajaksojen lisää henkilöautoliikennettä alueelle noin 5-10 käyntiä /d. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan ja pöly Kurvisensuon kallioalueella pölyä syntyy louhinnassa, louheen murskauksessa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa ja kuljetuksessa. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten valmistettavan murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus sekä tuulen voimakkuus ja suunta. Kiviainestuotannossa syntyvät pölyhiukkaset ovat pääasiassa yli 10 µm kokoluokkaa ja ne laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Pöly aiheuttaa haittaa lähinnä työmaaalueella. Kallion porauksessa syntyvä pöly imetään porausvaunun pölynkeräyslaitteistolla. Pölyn syntymistä murskausprosessissa ehkäistään mm. koteloimalla kuljettimet. Murskaimen pölyämisen estämiseksi esimurskaimen syöttösuppiloon ja jälkimurskaimen seulaan tai purkupäähän voidaan syöttää vettä, mutta vedellä tehtävää pölynsidontaa voidaan harjoittaa vain pakkaskauden ulkopuolella. Kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöautolla tai käytetään painanteisiin ja ojiin kertynyttä vettä.

Jo murskatun kiviaineksen pölyämistä voidaan vähentää säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta ja kastelemalla murskekasoja. Murskainten sijoittelussa on mahdollista hyödyntää alueen varastokasoja pölyn leviämisen estämiseksi sekä pienentää kiviaineksen siirtomatkoja sijoittamalla varastokasat murskainten välittömään läheisyyteen. Työmaateiden pölyämistä ehkäistään pitämällä liikennöintinopeudet alhaisina sekä tarvittaessa kastelemalla alueelle johtava tie. Alueella syntyy myös kaasumaisia päästöjä koneiden polttomoottoreista (taulukko 3). Murskauksessa syntyvää kivipölyä ei ole laskennassa huomioitu, sillä sen vaikutus ulottuu lähinnä toiminta-alueelle. Toiminnassa käytettävien polttoöljyjen rikkipitoisuudet ovat VNa 689/2006 mukaisesti kevyellä polttoöljyllä enintään 0,10 painoprosenttia. Taulukko 3. Kurvisensuon kallioalueen laskennallisesti arvioidut vuosittaiset ilmapäästöt Ilmapäästö Keskimääräinen päästömäärä (t/toimintavuosi) Maksimi päästömäärä (t/toimintavuosi) Hiilidioksidi CO 2 78,6 131,1 Rikkidioksidi SO 2 0,000 0,000 Typen oksidit NO x 0,054 0,089 Hiilimonoksidi CO 0,013 0,021 Hiukkaset 0,008 0,013 Melu Yksi kiviainestuotannon merkittävimmistä ympäristövaikutuksista on melu. Ympäristömelu on vain harvoin terveydelle haitallista, mutta se voi vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Louhinnassa ja murskauksessa melua aiheuttavat samanaikaisesti useat laitteet. Tyypillisesti häiritsevimmiksi koetaan räjäytykset, kiviaineksen rikotus iskuvasaralla, kiviaineksen syöttö esimurskaimeen ja esimurskaus. Lisäksi melua aiheuttavat poraus, kuljettimet, seulastot sekä aggregaatti. Murskaus useammassa vaiheessa ei merkittävästi lisää melua, sillä suurin melu aiheutuu suurten lohkareiden rikotuksesta esimurskaimessa. Räjäytysmelu on kestoltaan lyhytaikaista ja kertaluonteista. Taulukko 4. Arvio kiviainestuotannon A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista. 6 Melulähde L WA (db) Murskaus, liikkuva vaunu 122-124 Kauhakuormaaja / maansiirtoajoneuvo 108-115 Kaivinkone 110-116 Kurvisensuon kallioalueella melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä voidaan vähentää laitteiston kunnossapidolla ja huollolla. Ensisijaisesti melun leviämistä alueella ehkäistään toimintojen sijoittelulla siten, että murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman matalalle tasolle lähelle kalliorintausta ja varastokasoja, jotka näin ollen toimivat meluesteinä. Myös laiteteknisillä ratkaisuilla (esimerkiksi esimurskaimen syöttösuppilon kumitus) voidaan vähentää melun syntyä. Kaiken kaikkiaan murskaustoiminnassa pyritän käyttämään alalla yleisesti käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jotta melutasot lähimpien asuinrakennusten pihapiireissä jäävät alle VNp 993/1992 mukaisten ohjearvojen.

7 Tärinä Kurvisensuon kallioalueella tehtävien räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän vaikutusalue voidaan laskennallisesti arvioida työn suunnittelun aikana. Tärinän suuruuteen vaikuttavat kallion tärinänjohtavuus, räjäytystapa, etäisyys räjäytyspisteestä havaintopisteeseen sekä räjäytyskentän koko. Kun em. tekijät ja kohdekohtainen tärinän raja-arvo tunnetaan, voidaan laskea oikea räjähdysainemäärä. Louhinnasta aiheutuva tärinä vaimenee etäisyyden kasvaessa. Koska lähin asuinrakennus sijoittuu yli 800 metrin etäisyydelle, ei Kurvisensuon kallioalueen louhintatöistä arvioida olevan tärinävaikutuksia lähimpiin asuinrakennuksiin. Päästöt maaperään Koska Kurvisensuon kallioalue sijoittuu pääosin I-luokan pohjavesialueelle, öljytuotteita käsitellään erityistä varovaisuutta noudattaen. Tällä pyritään ennaltaehkäisemään maaperän sekä pohjaveden pilaantumista. Alueella ei varastoida polttonesteitä pysyvästi, vaan polttonesteitä on alueella vain toimintajaksojen aikana koneiden ja laitteiden sen hetkistä tarvetta vastaava määrä. Öljytuotteiden varastoalueet sekä työkoneiden tankkauspaikat sijoitetaan erilliselle varikkoalueelle. Polttoainesäiliöiden alla oleva maaperä suojataan tiiviillä öljynsuojamuovilla, jonka päällä on rikkoutumisen estävä 20 30 cm paksuinen hienojakoinen maaaineskerros. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaipallisia ja ylitäytönestimillä varustettuja. Hydrauliikka- ja moottoriöljyt varastoidaan lukittavassa varastokontissa tynnyreissä. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään. Koska öljysäiliöt suojataan em. ratkaisuin ja niiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti, hakija katsoo, että riski öljytuotteiden pääsystä maaperään varastoinnin aikana on erittäin pieni. Öljytuotteita voi päästä maaperään ainoastaan työkoneiden onnettomuuksien yhteydessä, jolloin vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisen öljyvahingon torjumiseksi. Työkoneiden mahdolliset onnettomuudet ovat kuitenkin pienialaisia eivätkä aiheuta mittavia tuhoja ympäristölleen. Öljytuotteita varastoidaan alueella vain toimintajaksojen aikana koneiden ja laitteiden tarvitsema määrä. Päästöt vesiin Kurvisensuon kallioalueen toiminnoissa ei synny jätevesipäästöjä. Vettä käytetään tarvittaessa pölyn sidontaan murskauksen yhteydessä. Sosiaalitilojen talousvettä käytetään noin 100 l/d. Kasteluun käytetään vettä tarvittaessa noin 10 m 3 /d. Kaikki alueelle käytettävä puhdas vesi tuodaan alueelle säiliöautolla; pölyämisen estämisessä voidaan käyttää myös painanteisiin ja ojiin kertynyttä vettä. Murskauslaitoksen sosiaalitiloissa on pääsääntöisesti käytössä kuivakäymälä, joten saniteettivesiä ei alueella synny. Sosiaalitiloissa käytetyt vedet johdetaan umpisäiliöön ja kuljetetaan loka-autolla jätevedenpuhdistamolle.

Alueella muodostuvat pintavedet (sade- ja sulamisvedet) imeytyvät pääosin maaperään sekä murskekasoihin. Alueen pohja louhitaan kaltevaksi siten, että pintavedet valuvat alueelta pois. Louhosalueen pohjalle ei keräänny eikä sieltä ole havaittu valuvan merkittäviä määriä pintavesiä. Jätteet Kurvisensuon kallioalueella muodostuu jätteitä toimintajaksojen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja. Sekalainen yhdyskuntajäte kerätään umpinaisiin keräysastioihin varikkoalueelle ja toimitetaan urakoitsijan toimesta lähimmälle jäteasemalle. Jäteöljyt varastoidaan säiliöissä lukittavassa varastokontissa. Muut vaaralliset jätteet (mm. akut, paristot, öljynsuodattimet) kerätään erilleen suljettuihin astioihin, merkitään asianmukaisesti, varastoidaan lukittavassa varastokontissa sekä toimitetaan urakoitsijan toimesta lähimpään vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Vaarallisten jätteiden määristä ja kuljetuksista pidetään kirjaa urakoitsijan toimesta ja kirjanpito on pyydettäessä viranomaisen nähtävillä. Mahdollisesti alueella syntyvä metalliromu varastoidaan kuormalavalle ja toimitetaan paikalliselle romunkeräysliikkeelle. Taulukko 5. Kurvisensuon kallioalueella muodostuvat jätteet ja niiden loppusijoituspaikka. Jätenimike Määrä Varastointi- ja loppusijoituspaikka Sekajäte 2 000 l/toimintavuosi Keräysastiat varikkoalueella, toimitetaan urakoitsijan toimesta jäteasemalle Jätevedet 1 m 3 /toimintavuosi Johdetaan umpisäiliöön, toimitetaan jätevedenpuhdistamolle Vaarallinen jäte 100 500 l/toimintavuosi Kerätään erilleen suljettuihin, merkittyihin astioihin ja varastoidaan lukittavassa varastokontissa. Toimitetaan urakoitsijan toimesta vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen Metalliromu 15 t/toimintavuosi Kuormalava, toimitetaan romunkeräykseen LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Murskauslaitoksen toiminnoista pidetään urakoitsijan toimesta käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen työaika, tuotantomäärä, syntyneiden jätteiden määrä, tehdyt tarkastukset ja huollot, keskeytykset sekä poikkeavat tilanteet. Käyttöpäiväkirjat ovat pyydettäessä valvontaviranomaisen saatavissa. Toiminta Kurvisensuon kallioalueella suunnitellaan ja toteutetaan siten, että asetettujen ympäristövaikutusten raja-arvot eivät ylity häiriintyvissä kohteissa. Syntyvän melun ja pölyn määrää arvioidaan tuotannon aikana aistinvaraisesti. Mikäli epäillään, että melu- ja pölyvaikutukset ylittävät säädetyt raja-arvot, tehdään tarvittaessa melu- ja pölymittauksia. 8

Alueen pohjaveden pinnankorkeutta tullaan tarkkailemaan säännöllisesti riittävän suojakerrospaksuuden todentamiseksi. Pohjaveden pinnantasoa tullaan tarkkailemaan alueelle asennetusta havaintoputkesta (PVP 1) lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräysten mukaiset mittaustulokset toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle samanaikaisesti MAL 23 a :n mukaisen maa-aineskäyttöilmoituksen kanssa. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kurvisensuon kallioalueen toimintojen merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko. Muita mahdollisia riskejä, joilla voi olla vaikutusta erityisesti lähiasutukselle ja murskauslaitoksen työntekijöille, ovat sallittujen melun tai pölyn ohjearvojen ylittyminen, murskausaseman tulipalot tai muut vastaavat poikkeustilanteet. Toiminnan ympäristövaikutuksia ja riskejä voidaan ehkäistä asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Ottaen huomioon etäisyydet lähimpiin mahdollisesti häiriintyviin kohteisiin, maaston ja louhoksen seinämien, metsäpeitteisen kasvillisuuden sekä suojaustoimien vaikutukset ja tähänastiset kokemukset alueella toimimisesta ei melun, pölyn tai tärinän uskota aiheuttavan merkittävää haittaa lähimmille asutuille kiinteistöille. Kaikki alueella työskentelevät työntekijät ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristölupamääräyksistä ja toimintaan liittyvistä riskeistä siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee, sekä velvoitettuja toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Polttoöljyjen varastointipaikkana käytettävä varikkoalue suojataan. Alueella varastoidaan öljytuotteita vain käytössä olevan kaluston tarvitsema määrä. Öljysäiliöt täytetään pumpulla suoraan säiliöautosta. Kulkuväylät tankkaus- ja varastointialueille pidetään esteettöminä ja siisteinä. Säiliöiden ja suojalaitteiden kunto tarkistetaan työmaan viikkotarkastusten yhteydessä. Murskainten ja työkoneiden toimintahäiriöitä pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailuilla. Alueella on alkusammutuskalusto sekä riittävästi öljynimeytysmateriaalia. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet kerätään ja varastoidaan, kuten aiemmin on kerrottu. Poikkeustilanteessa laitokset pysäytetään ja vika tai häiriö korjataan. Mikäli kyseessä on jonkin nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen. Vahinkotapauksia varten Destia Oy:llä on yhtenäiset toimintaohjeet ja välineistö, joiden avulla öljyn leviäminen voidaan estää. Destia Oy:llä on ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, jota sovelletaan erityisesti tärkeällä pohjavesialueella toimittaessa. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisille ja ryhdytään asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Murskausalalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BAT- vertailuasiakirjoja. Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). 9

Kurvisensuon kallioalueen toiminnassa noudatetaan em. julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Destia Oy:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on osa toimintajärjestelmää. Destia Oy:llä on kansainvälinen laatu- ja ympäristöasioiden ISO 9001 ja 14001 yhdistelmäsertifikaatti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi ilmoitettu kaupungin ilmoituslehdissä Karjalaisessa sekä Viikko Pohjois-Karjalassa 16.1.2014. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä 16.1. 17.2.2014 ympäristönsuojeluyksikössä sekä Enon palvelupisteellä. Hakija on kuullut kiinteistön rajanaapurit sekä muut asianosaiset. Tarkastukset/katselmukset/neuvottelut Alueella on pidetty ympäristönsuojeluyksikön, hakijan ja maanomistajan yhteinen maastotarkastus 4.9.2013. Hakemuksesta on neuvoteltu hakijan kanssa puhelimitse ja sähköpostitse. Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen on saapunut kaksi muistutusta. Martti ja Marja Tanninen Joulukuussa 2011 valmistunut harkkorakenteinen omakotitalo sijoittuu 860 m päähän Kurvisenpuron varteen louhokselta. Taloon vaaditaan katselmus ulko- ja sisärappauksista sekä tärinän mittausanturit. Kiven irrotus tulisi ampua mahdollisimman pienillä panoksilla kerrallaan. Luultavasti sama kallio yltää rakennuksiemme alle. Salmilammen yksityistien tiekunta Luvan hakijan tulee huolehtia kesäaikaisen toiminnan yhteydessä syntyvän pölyhaitan ehkäisystä. Pölynsidonta on hankalaa, sillä tie on pohjavesialueella. Pölynsidonnasta on huolehdittava myös kallioaineksen kuljetuksen yhteydessä. Luvan hakija huolehtii tien kunnossa pysymisestä ja laittaa tarvittaessa mursketta lisää tien painuessa tai kulutuskerroksen ohetessa. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen sekä Kontiolahden kunnan lausunnot. 10

Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mielestä hakemuksessa kuvattu toiminta alueella on periaatteessa mahdollista. Tärkeällä pohjavesialueella toimittaessa on öljytuotteiden suojaamiseen ja erityisesti sijoittamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Paikka, johon polttoainevarasto laitetaan, jää hakemuksessa epäselväksi. ELY-keskuksen käsityksen mukaan ennen luvan myöntämistä hakijan on osoitettava polttoainevaraston suunniteltu sijainti ja lisäksi selvitettävä onko varasto mahdollista sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Kontiolahden kunta Kontiolahden ympäristölautakunnalla ei ole erityistä huomautettavaa hakemuksen mukaisesta toiminnasta. Toiminta sijaitsee syrjäisellä alueella ja pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Hakijaa pyydetään kuitenkin tarkentamaan louhinnassa käytettävien typpipitoisten räjähteiden käyttöä, säilytystä ja varastointia ja mahdollisia räjähteistä jääviä jäämiä, päästöjä tai reagoimattoman aineksen osuutta, koska kallionottoalueilla on havaittu ko. jäämiä, jotka sisältävät pohjavedelle vaarallisia aineita ja tässä tapauksessa ollaan jo pohjavesialueella, mutta muodostumisalueen ulkopuolella. Joten räjähteiden pohjavettä mahdollisesti vaarantavaan vaikutukseen on syytä kiinnittää huomiota. Muuta lausuttavaa hakemuksista ei ole. Hakijan vastine Öljytuotteiden varastointi ja käsittely Koska varikkoalueen sijoittuminen tulee vaihtelemaan urakkakohtaisesti, paikan sijaintia ei ole etukäteen määritetty. Polttoainesäiliöiden varikkopaikka tullaan sijoittamaan joka urakassa varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Periaatteessa varikkoalue on mahdollista sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Louhoksen koillisnurkka sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli louhoksen koillisnurkka louhitaan ensimmäiseksi, voidaan kyseisestä alueesta tehdä sen jälkeen hakemuksenmukainen varikkoalue, jonka maaperä suojataan hakemuksessa esitetyin tavoin. Käytettävät räjähdysaineet Räjäytystyöt ja louhinta tilataan aliurakkana alan ammattilaisilta, jotka tuovat räjähdysaineet päivittäisen tarpeen mukaan työmaalle ja vievät käyttämättömät aineet vastaavasti välittömästi pois alueelta. Välittömästi louhinnan jälkeen louhitulta kohdalta voi irrota pieniä määriä räjähdysaineperäistä typpeä. Pääsääntöisesti räjähdysaineiden typpi kuitenkin palaa räjähdyksessä kokonaan ja ympäristön kannalta merkittäviä jäämiä ei synny. Lisäksi oikealla ja ammattitaitoisella panostuksella louhintatoiminnasta ympäristöön vapautuvat ainepitoisuudet voidaan minimoida pieniksi. Räjähdysaineen räjähtämättä jääminen johtuu useimmiten huolimattomasta panostuksesta tai liian kosteasta räjähdysaineesta. Räjähdysaineen laatu vaihtelee kulloisenkin urakan vaatimusten mukaan. Räjähdysaineina käytetään tyypillisesti ammoniumnitraattipohjaisia, heikosti veteen liukenevia emulsioräjähteitä. Emulsioräjähdysaineiden vedenkesto on erinomainen, joten niistä liukenee vain vähän nitraatteja verrattuna perinteiseen, veteen liukenevaa ammoniumnitraattia sisältäviin räjähdysaineisiin. Tämän vuoksi nitraattipitoisuudet kohoavat yleensä suhteellisen vähän ottamisalueiden ympäristössä. Esimerkiksi maataloudessa käytettävät lannoitteet vaikuttavat ympäristön nitraattipitoisuuksiin huomattavasti enemmän. Louhinnassa käytettävä räjähdysainemäärä on noin 0,5-1,0 kg/m 3 ktr. 11

Kiinteistön Mettälä omistajien muistutus Ennen louhintatyön aloittamista Destia Oy teettää katselmuksen muistuttajien talon ulkoja sisärappauksista. Myös tärinämittaus kyseisessä kohteessa tehdään louhintaurakoitsijan toimesta ensimmäisen louhintajakson aikana. Salmilammen yksityistien tiekunnan muistutus Kuten tiekunnan muistutuksesta ilmenee, pölyn sidonta suolaa käyttäen ei ole mahdollista pohjavesialueelle sijoittumisen vuoksi. Tiestön pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelulla. Louhinnan ja murskauksen aiheuttaman pölyhaitan ehkäisyä tehdään hakemuksessa mainituin keinoin ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota. Mahdollisista pölyhaitoista pyydetään informoimaan toiminnanharjoittajaa, jotta ongelmaan voidaan puuttua välittömästi. Destia Oy huolehtii omalta osaltaan tien kunnossa pysymisestä ja korjaa itse aiheuttamansa vauriot, mikäli sellaisia syntyy. VIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan siirrettävälle murskaamolle ja louhinnalle Joensuun Kirkonkylään tilalle Kuivaoja RN:o 20:10 hakemuksen sekä alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Toiminnalle myönnetään myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen aloittamisoikeus muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Toiminnan tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen (800/2010) vaatimukset. 2. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja: Poraus ma-pe klo 7-21 Rikotus ma-pe klo 8-18 Räjäytykset ma-pe klo 8-18 Murskaus ma-pe klo 6-22 Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe klo 6-22 Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. 3. Toiminnan aiheuttama melutaso (A-painotettu ekvivalenttitaso LAeq) ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella päivällä (klo 7-22) 55 db ja yöllä (klo 22 7) 50 db. Melutasoa tulee tarkkailla aina toiminnan aikana ja tarvittaessa todentaa mittauksin. 4. Räjäytykset ja louhinta tulee suunnitella ja toteuttaa valtioneuvoston asetuksen räjäytysja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) mukaisesti. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että aiheutuva tärinä jää mahdollisimman pieneksi. Samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä. Räjäytyksen aiheuttamaa tärinää tulee tarkkailla ja tarvittaessa todentaa mittauksin. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Räjäytyksistä tulee ilmoittaa etukäteen lähialueen asukkaille. 12

5. Toiminnan aiheuttama pölyhaitta ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta raja-arvoa 50 µg/m 3, 24 h keskiarvona mitattuna. Mikäli on aihetta epäillä raja-arvon ylittyvän, tulee toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt mitata. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Pölyhaittoja tulee ehkäistä kastelemalla tai koteloimalla laitteistot tai muulla vastaavalla menetelmällä. Varastokasoja ja kuormia tulee tarpeen mukaan kastella pölyämisen estämiseksi. Alueet ja tiet on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Porauksen pölyhaittoja tulee ehkäistä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 7. Murskain tulee sijoittaa alueen matalimmalle kohdalle hyödyntäen olemassa olevia rintauksia suojina. Varastokasat tulee sijoittaa siten, että melun ja pölyn leviäminen ehkäistään. Pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan tulee pitää mahdollisimman pienenä. Murskauslaitteiston kuljettimien päähän tulee kiinnittää pölyämistä estävät suojat tai tulee käyttää muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskauksen meluhaitat tulee minimoida käyttämällä kumitettuja kuormauskohtia ja rännejä, kattamalla kuljettimet, käyttämällä kumisia seulaverkkoja tai muilla yhtä tehokkailla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla laiteteknisillä ratkaisuilla. 8. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä. Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa jos mahdollista, kaivualueen ja pohjavesialueen ulkopuolelle. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti ja sijoitettava, jos mahdollista, ottamisalueen ja pohjavesialueen ulkopuolelle. Ottamisalueella ei saa tehdä laajamittaisia koneiden huoltotöitä. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta sekä riittävä alkusammutuskalusto. 9. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet on varastoitava katetuissa tiloissa ja sellaisella alustalla, josta mahdolliset vuodot saadaan kerätyksi talteen. Vaaralliset jätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. 13

Vaaralliset jätteet on toimitettava sellaiselle yritykselle tai laitokselle, joka saa ympäristöluvan perusteella ottaa vastaan ko. vaarallista jätettä. 10. Toiminnassa tulee noudattaa niitä määräyksiä, joita Joensuun alueellisen jätelautakunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu jätteiden käsittelystä, lajittelusta ja varastoinnista, vaarallisista jätteistä, vaarallisia jätteitä koskevasta kirjanpidosta, sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista. 11. Toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka tulee pyydettäessä esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: 14 murskauksen tuotantotiedot ja käyntiajat räjäytysten ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a) toiminnassa muodostuneet jätteet ja vaaralliset jätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen suoritetut huoltotoimenpiteet häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutukset ja suoritetut toimenpiteet). mahdolliset mittaustulokset 12. Toiminnan häiriötilanteista, olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Kun otetaan huomioon toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset, sijoituspaikka sekä edellä annetut lupamääräykset, voidaan katsoa, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta, kun melu- ja pölyhaitat ehkäistään lupamääräysten mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja noudatetaan asetettuja toiminta-aikarajoja. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 46 :n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat

Luvan hakija on vastineessaan selventänyt polttoainevaraston sijoittamisvaihtoehtoja. Lupamääräys 8 mukaan polttoainevarasto tulee sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle mikäli mahdollista. 15 Kontiolahden kunta Hakija on vastineessaan selventänyt räjähdysaineiden käyttöä. Räjähdysaineiden typpijäämät ovat niin pieniä, ettei niiden osalta ole annettu erillistä lupamääräystä. Räjäytyksiä koskee lupamääräys 4. Martti ja Marja Tanninen Lupamääräyksessä 4 on edellytetty mahdollisimman pieniä räjähdysainemääriä. Hakija on vastineessaan ilmoittanut suorittavansa vaaditut katselmukset sekä tärinämittauksen. Salmilammen yksityistien tiekunta Lupamääräyksessä 6 on edellytetty teiden hoitoa siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Hakija on vastineessaan ilmoittanut huolehtivansa tien kunnosta omalta osaltaan. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1 Valtioneuvoston asetuksessa (MURAUS-asetus 800/2010) säännellään louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojeluntasosta. Asetus toimii vähimmäisvaatimuksena ympäristöluvissa. Tästä syystä toiminnassa tulee noudattaa asetuksen vaatimuksia. Lupamääräys 2. Toiminta-aikojen rajaaminen on tarpeen naapureille koituvan kohtuuttoman meluhaitan ehkäisemiseksi. Toiminta-aikojen rajaamisessa on otettu huomioon alueen maastoolosuhteet, etäisyys häiriintyviin kohteisiin sekä esitetyt haittojen torjuntatoimet. Lupamääräys 3. Lupamääräys on tarpeen toiminnasta naapureille aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi. Toiminta ei saa aiheuttaa naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melun osalta. Melun raja-arvo perustuu valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) 2 :n mukaiseen asumiseen käytettävän alueen ulko-ohjearvoon. Melutasojen todentamiseksi melumittaus tulee tehdä toiminnan alkaessa. Melutasot tulee mitata, jotta saadaan selville todelliset meluvaikutukset ja vaadittujen suojaustoimenpiteiden tehokkuus ja voidaan tarvittaessa ryhtyä lisätoimenpiteisiin meluhaittojen estämiseksi. Ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee lisämittausten tarpeen. Lupamääräys 4. Valtioneuvoston asetuksessa räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) säädetään kyseisten töiden työturvallisuudesta. Toimimalla asetuksen mukaisesti ehkäistään myös ympäristölle ja lähialueen asutukselle mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Viittauksen tarkoitus on muistuttaa toimintaa koskevista muista säädöksistä. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti ja räjäytyksiin käytettävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä.

Tärinän suuruus riippuu etenkin samanaikaisesti räjähtävän räjähdysainemäärän suuruudesta eli momentaanisesta räjähdysainemäärästä. Toiminnanharjoittaja on velvollinen korvaamaan louhinnan aiheuttamat vahingot rakenteissa. Tärinän mittaus on tarpeen, mikäli toiminnan epäillään aiheuttavan kohtuutonta haittaa lähiasutukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen suorittaa arvion mittausten tarpeellisuudesta. Ihmisen kokemalle tärinälle ei ole määritelty raja- tai ohjearvoja, mutta mittaustuloksia voidaan verrata rakennusten rakenteille määritettyihin arvoihin. Pienikin tärinä voi aiheuttaa runkomelua rakennuksissa. Runkomelun mittausta ei vaadita, sillä louhinnasta aiheutuva runkomelu ei ole jatkuvaa kuten esim. vilkkaasti liikennöidyllä tiellä, eikä runkomelun täten pitäisi aiheutua kohtuuttomaksi. Lupamääräys 5 ja 6. Lupamääräykset ovat tarpeen asutukselle mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi ja todentamiseksi. Asetettu hengitettävien hiukkasten raja-arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011). Mittaukset on tehtävä, mikäli ympäristönsuojeluviranomaisella on aihetta epäillä asetettujen raja-arvojen ylittyvän. Vaaditut pölyn leviämisen torjuntatoimet ovat MURAUS-asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 7. Lupamääräys on tarpeen murskauksesta aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS-asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 8 ja 9 Lupamääräykset ovat tarpeen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS-asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 10 Jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan määräykset muun muassa jätehuollosta ja kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista. Kyseisiä määräyksiä on syytä noudattaa myös ympäristöluvan mukaisessa toiminnassa, jotta vältetään alueen epäsiisteys ja mahdollinen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaara. Lupamääräys 11 ja 12 Käyttöpäiväkirjan pito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Ilmoitukset toimintaa koskevista muutoksista ovat tarpeen toiminnan valvonnan sekä ympäristöluvan muutostarpeen arvioinnin takia. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään määräajaksi. Päätös on voimassa 10 vuotta. Mikäli toimintaa tämän jälkeen jatketaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa uusi ympäristölupahakemus. Tuolloin tulee harkittavaksi myös maa-ainestoiminnan jatkaminen alueella. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. 16

17 PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANOKELPOISUUS JA TOIMINNAN ALOITTAMINEN Destia Oy hakee YSL 101 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamislupaa haetaan sillä perusteella, että kyseessä on jo avattu kallionottoalue, ja toiminnan vaikutukset tunnetaan. Ympäristönsuojelulain 101 :n perusteella rakennus- ja ympäristölautakunta perustellusta syystä ja hakijan pyynnöstä määrää, että tätä päätöstä voidaan noudattaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, kun hakija on asettanut samaan aikaan vireillä olevassa maa-ainesluvassa määrätyn 10 000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, sillä kyseessä on olemassa oleva kallionottoalue eikä toiminnan jatkaminen aiheuta sellaista pysyvää vahinkoa tai haittaa, joka estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1838 Lupahakemuksen vireillä olosta ja päätöksen kuuluttamisesta aiheutuvat kulut peritään erikseen. Aloittamisoikeuden myöntämisestä osana ympäristölupaa peritään 118. Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 2, 3 ja 9. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 57, 62, 81, 96 97, 100, 101 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1, 7, 16 19, 20, 21, 23, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 5, 6, 8, 9, 12, 13, 15, 17, 19, 28, 29, 30, 40, 72, 118, 119, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (VNa jätteistä 179/2012) 4, 7, 9 11 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (MURAUS-asetus 800/2010) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (159/20.6.2011) Joensuun alueellisen jätelautakunnan yleiset jätehuoltomääräykset (503/28.6.2012) Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (884/21.11.2013) Joensuun kaupungin hallintosääntö (2/17.12.2012) 47

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 18 Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois-Karjalan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat, PL 69, 80101 Joensuu Niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet Ilmoitus päätöksestä Ilmoitetaan kirjeellä niille asianosaisille, joita on kuultu lupahakemuksesta. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Rakennus- ja ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Joensuun kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla sanomalehdissä Karjalainen ja Viikko Pohjois-Karjala. MUUTOKSENHAKU Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä.