Metsänomistajat. Yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 4/2015 16.9.

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 4/2015 16.9.2015 Pyry Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 3 Puukaupan kilpailuttamisella lisää tuloja sivu 9 Reijo Karhinen: Jokainen metsähehtaari pitäisi olla aktiivisessa hoidossa sivu 20 Laamaset aloittavat urakoinnin jatkuvatoimisella mätästyskoneella sivu 28 Metsänomistajamatka Japaniin Kutsu metsäpäivään Helsinkiin Yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto PEFC/02 44 10

2 Kuitupuun käyttö kasvussa - kuka perustaa uuden sahan tai lisää tukin käyttöä? Metsäteollisuuden investointeja on menossa merkittävä määrä, joka on hieno asia. Paperin valmistus on lopetettu Varkaudessa ja tehtaan muutostyöt ovat käynnissä. Jatkossa tehtaalla tuotetaan kartonkia. Tuote tehdään havusellusta ja jatkossa tarvitaan 1 milj. m³ lisää havukuitupuuta. Puusta 2/3 on mäntyä ja 1/3 kuusta. Varkauteen on tulossa ensi vuonna myös viilupuulinja. Viilupuun raaka-aineena käytetään järeitä kuusi- ja koivutukkeja. Viilupuutehdas käyttää 250 000 m³ puuta. Tehdas aloittanee kesällä 2016. UPM:n Kymin sellutehtaan investoinnin myötä vuosituotantokapasiteetti kasvaa 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua havu- ja koivusellua. Puunkäyttö kasvaa 0,9 milj. m³. Investointia valmistuu vuoden 2015 aikana. Summa on merkittävä, sillä uuden Kemeran astuessa voimaan arvioitiin sen vuotuiseksi määrärahatarpeeksi vajaa 70 miljoonaa euroa. - Kesäkuussa voimaan tulleet tuet ovat kuitenkin käytössä siihen saakka, kunnes uudet ohjeet tulevat eli nykyinen tilanne kannattaa käyttää hyödyksi. Toivottavasti tierahoja ei leikata METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Pyry Krappe Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas on rakenteilla. Tehdas tulee tuottamaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 tonnia lehtipuusellua. Uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla vuodessa. Biotuotetehdas aloittaa toimintansa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Kotkamillsilla on menossa Kotkansaaren tehdasalueella investointihanke, jossa paperikoneen tuotantosuunta muutetaan aikakausilehtipaperin valmistuksesta pakkauskartonkien valmistamiseen ja samalla tuotantokapasiteettia lisätään. Tuotanto kasvaisi 140 000 tonnista 400 000 tonniin. Myös Kotkamillsin sahan kapasiteettia on tarkoitus nostaa huomattavasti. Kuopion Sorsasaloon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan ympäristövaikutusten arviointia on menossa. Finnpulpin YVA-ohjelma oli lausunnolla heinäkuun loppuun saakka ja nyt tehdään varsinaista tehtaan vaikutusten arviointia. Toteutuessaan Finnpulpin sellutehtaan tuotanto olisi 1,2 milj. tonnia sellua ja se käyttäisi 6,7 milj. m³ puuta. Green Fuel Nordic suunnittelee bioöljytehtaiden rakentamista Itä-Suomeen, joista yksi sijaitsisi Savonlinnassa. Raaka-aineen käyttö olisi 350 000 m³/v. Yksi biojalostamo toisi 340 kpl uusia työpaikkoja, jotka olisivat tarpeen. Kuitupuulle on tulossa lisää Kiemurat Kemeran ympärillä saavat jatkoa Uusi Kemera saatiin liki kymmenen vuoden punnerruksella valmiiksi ja heti alkumetreillä tukijärjestelmään on tulossa muutoksia. Tämän hetken tiedon mukaan hallitusohjelmassa on 15 miljoonan euron kavennus metsätalouden rahoitukseen, sanoo metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Hannikainen. TOIMI HETI! Uusi ura metsäasiantuntijana? Yhdistä korkeakoulututkintoosi metsäalan tutkinto: monimuotokoulutus 2,5 3 vuotta, voit suorittaa työn ohella. Hae yhteishaussa 8. 22.9.2015, VIELÄ EHDIT! Lisätietoja: Pasi Pakkala p. 0400 780 029 pasi.pakkala@mamk.fi www.mamk.fi/metsatalous_mm MAMK = SUOMEN PARAS Juha-Pekka Hannikainen toivoo, että valtionhallinnossa ymmärretään metsätieverkon merkitys. - Metsäteollisuus sijoittaa biotuotteisiin ja raaka-ainevirrat saattavat kasvaa tulevassa huomattavasti. Puu ei kulje, jos metsätieverkko ei ole kunnossa. Uusien metsäteiden tarve ei ole merkittävä, mutta olemassa oleva vaatii perusparannusta ja niitä määrärahoja ei saa leikata. Puheenjohtajan mukaan leikkausten kohteeksi sopivat parhaiten terveyslannoitus ja pienpuutuki. Lannoitukset ovat sinänsä kannattavia ja tuovat sijoitetun pääoman nopeasti takaisin. - Jos tuki pienpuun keräämiseen poistuu niin teollisuus todennäköisesti nostaa kantohintaa puuttuvat eurot. Leikkauslistojen ulkopuolelle Hannikainen jättäisi myös taimikonhoidon tuet ja juurikäävän torjunnan. Yhdistyksen alku sujunut ennakoidusti Puheenjohtaja on tyytyväinen yhdistyksen jäsenmäärään. Tämän hetken tiedon mukaan jäsenmäärä on 75 prosenttia aikanaan metsänhoitomaksuvelvollisista ja pinta-alassa prosentti nousee yli 80. - Tästä voi vetää johtopäätöksen, että yhdistyksen ulkopuolle on jäänyt pieniä tiloja, joilla ei ole tarvetta palveluille. Ennakko-odotukset ovat toteutuneet siinäkin mielessä, että toimintojen yhtenäistäminen on vaatinut aikaa. Joillain kulmilla toteuttaja-mallissa toimiminen oli arkea, mutta osa on tutustunut siihen vasta vuoden alusta. Tilanne puumarkkinoilla haasteellinen - Kuitupuun hinta on alamaissa ja energiapuulle ei ole osoitetta, sanoo Juha-Pekka Hannikainen. Puheenjohtajalta ei ymmärtämystä riitä sille, että Keski-Suomen korkeudella poltetaan kivihiiltä, vaikka kotimaista energiaa olisi korjattavissa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa energiapuulle on toimitussopimuksia ja hakkuita tehdään niiden rajoissa. Viime vuosina vain totuttiin, siihen, että valinta korjataanko energia- vai ainespuuta voitiin tehdä metsänhoidollisin perustein. - Täytyy luottaa, että tilanne korjaantuu, sillä uusien suurien puuntarvetta ryhdytään täydentämään etuajassa, miettii Hannikainen ja uskoo, että harvennuspuun kysyntä viriytyy jo vuoden kuluttua. Puheenjohtajan katsaus Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p. 040 776 6212 Toimituskunta: Maarit Jordan-Valtonen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2015 Pääkirjoitus käyttöä. Kuitupuun korjuumäärien kasvaessa kasvavat samalla tukin korjuumäärät. Mänty- ja kuusitukin käyttöä olisi varaa kasvattaa Etelä-Savossa yhteensä 0,65 milj. m³ vuodessa v. 2011-2013 toteumaan verrattuna. Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 11) mukaan Etelä-Savon metsissä olisi varaa kasvattaa mäntytukin korjuumääriä keskisuuren sahan tarpeen verran. Mäntytukin kuljetusmatkat mäntysahoille ovat nykyisin pitkiä. Itä-Savo sopisi maantieteellisesti parhaiten järeää mäntyä jalostavan laitoksen sijainniksi. Petri Pajunen Kesän alussa saatiin uusi Kemera tukijärjestelmä. Juha-Pekka Hannikaista ei yhtään yllättänyt, että hakemukset ovat ruuhkautuneet, sillä tiedettiin, että hakemusten sähköinen käsittely on mahdollista vasta kuluvan vuoden loppupuolella. Päättäjiä on kuultu Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo järjesti elokuun lopussa kansanedustajatapaamisen, jossa olivat paikalla alueen hallituspuolueiden edustajat. - Biotalouden merkityksestä maakunnalle päättäjät ja yhdistyksen edustajat olivat samaa mieltä ja tiekysymykseen palatakseni, niin alempaa tieverkkoon on luvassa määrärahoja. Edustajat saivat kentän terveisinä viestin, että lunastuslaki kaipaa uudistamista. - Korvaukset ovat aataminaikaisella tasolla, sillä esimerkiksi linjojen alle menneestä metsästä saadulla korvauksella ei hanki vastaavaa alaa uutta metsää.

3 Älä halpuuta puun hintaa omaehtoisesti Puukaupan kilpailuttamisella lisää tuloja Puukauppa on metsänomistajan tilipäivä. Puunmyyjä haluaa puukaupassaan tukki- ja kuitupuusta mahdollisimman kovan hinnan markkinoilta. Se on selvä asia, sillä uudistushakkuuta on edeltänyt keskimäärin 70-80 vuoden metsän kasvatus kaikkine hoitotöineen ja harvennuksineen. Keskimääräisestä männyn uudistushakkuuleimikoista puukauppatuloja saa nykyhinnoilla 12 500 euroa hehtaarilta. Maailmanmarkkinoihin emme voi vaikuttaa, mutta mitä jokainen metsänomistaja voi itse tehdä saadakseen mahdollisimman hyvän tilin puukaupasta? Puukaupan kilpailuttaminen kaikkien ostajien kesken on helppo tapa ansaita lisätuloja. Puuta ei kannata halpuuttaa omaehtoisesti unohtamalla tärkeän kilpailutuksen. Onnistunut puukauppa lähtee liikkeelle mhy:n maksuttomalla puunmyyntisuunnitelmalla Puunmyyntisuunnitelma on tuote, jonka perusteella on helppo pyytää tarjoukset kaikilta ostajilta. Jos metsänomistaja valitsee mhy:n puukaupan toimeksiantopalvelun, niin tarjousvertailussa huomioidaan hinnan lisäksi myös katkonta. Ostajalla ja myyjällä on erilaiset intressit puukaupassa Graafi tukinkatkonta 1: Ostaja haluaa ostaa puuta mahdollisimman halvalla ja myyjä myydä mahdollisimman kovalla hinnalla. Liian usein tyydytään yhden puunostajan tekemään ostotarjoukseen ja unohdetaan puukaupan kilpailuttaminen kaikkien puunostajien kesken. Tämän seurauksena puumarkkinoilta otettavissa olevia puukauppatuloja jää saamatta. Jos kilpailuttamisen kautta ei haeta parasta mahdollista hintaa puulle, niin millä muulla tavalla hintataso nousisi? Jokainen varmasti haluaa puistaan parhaan mahdollisen hinnan. Säännöllisesti puukauppoja kilpailuttavien metsänomistajien puukaupat menevät eri ostajille Altistumalla yhden puunostajan vakioasiakkaaksi kilpailuttaminen helposti unohtuu. Säännöllisesti vuosittain puukauppoja tekevien ja säännöllisesti puukauppojaan kilpailuttavien metsänomistajien ja yhteisöjen osalla kilpailutuksen hyödyt on helposti todettavissa - yksikään puunostaja ei tee vuodesta toiseen erilaisiin leimikoihin aina parasta tarjousta, vaan leimikoita menee eri ostajille eri vuosina. Kilpailuttamalla jokaisen puukaupan ja myymällä puut kauppakohtaisesti kovimman tarjouksen tehneelle puunostajalle pääsee parhaimpaan lopputulokseen. Puunostaja voi liittää tarjoukseen jonkin bonuksen, jolla vaikeutetaan vertailun tekemistä ja halutaan viedä huomio pois keskeisimmästä asiasta eli puun hinnasta. Bonusten merkitys on Graafi tukinkatkonta 1: Tukin katkonnasta johtuvat erot ostajittain /m3 Mänty päätehakkuu järeys 600-700 l/runko 0-0,5 0-1 -0,5-1,5-1 -2-1,5-2,5-2 -2,5-3 -3,5-3,5-4 0 0-100 -100-200 -200-300 -300-400 -500-600 -700-800 -900-900 -1000-1000 Tukin 0 katkonnasta johtuvat erot ostajittain /m3 Mänty päätehakkuu järeys 600-700 l/runko 0-0,4-0,4-1,6 Männyn uudistushakkuussa 600-700 litran keskijäreydessä ero par- -4-3,7 haimman Graafi tukinkatkonta ja heikoimman 2: katkojan osalla on lähes 4 /m³! Laskelmassa kaikkien Graafi tukinkatkonta ostajien 2: osalla on käytetty samaa tukin ja kuidun hintaa eli -2,5-2,9-3,7 Tukin katkonnasta johtuvat erot ostajittain /ha Mänty Tukin päätehakkkuu katkonnasta johtuvat järeys 600-700 erot ostajittain l/runko, poistuma /ha 250 Mänty päätehakkkuu järeys 600-700 m3/ha l/runko, poistuma 250 m3/ha 0 0-102,5-102,5-1,6-410 -410-2,5 erot ovat puhtaasti katkonnasta johtuvia. -615-615 -2,9-717,5-717,5-922,5-922,5 Euromääräiseen lopputulokseen katkonnalla on vaikusta jopa 1000 / ha. Esimerkkilaskelmassa männyn uudistushakkuu, keskijäreys 600-700 litraa/runko, poistuma 250 m³/ha. Kaikkien ostajien osalla on käytetty samaa tukin ja kuidun hintaa eli erot ovat 100 % katkonnasta johtuvia. vähäinen verrattuna kilpailuttamisen hyötyihin. Katkonnan vaikutus päätehakkuussa jopa 1000 euroa hehtaarilta Puun yksikköhinnan lisäksi puukaupan lopputulokseen vaikuttaa tukin katkonta eli miten kukin ostaja katkoo arvokasta tukkipuuta ja miten suuri osuus puusta menee halvemmaksi kuitupuuksi. Tukin hinta on 40 / m³ suurempi kuin kuidun hinta, joten on merkitystä mihin pinoon puu katkotaan. Katkontaan vaikuttavat ostajien erilaiset mitta- ja laatuvaatimukset sekä katkontaohjeet, joiden mukaan hakkuukoneen kuljettaja puita pätkii tukeiksi ja kuiduksi. Kaikkien suurempien ostajien katkontatiedot ovat mhy:n tietojärjestelmässä, joiden perusteella voidaan laskea kunkin ostajan osalta kauppaa ja vertailulaskelmaa tehtäessä sen vaikutus lopputulokseen. Vain metsänhoitoyhdistyksellä on tiedossa kaikkien ostajien katkontatiedot Katkonnan merkitystä aliarvioidaan usein. Ero on jopa 5 / m3 puulajista, järeydestä ja hakkuutavasta riippuen. Keskimääräinen kertymä päätehakkuussa on 250 m³/ha. Tyypillisessä 600-700 litran männyn uudistushakkuuleimikoissa katkonnan vaikutus on jopa 1000 euroa/ ha! Puukaupan toimeksiantopalvelun kokonaiskustannus on vastaavassa puumäärässä noin 300 euroa, joten toimeksianto on erittäin hyvä Metsänhoitoyhdistyksellä on suurempien puunostajien osalta mittava määrä tukinkatkonta-aineistoa, jota hyödynnetään puukaupan toimeksiantopalvelussa tarjousten vertailussa. Laskelmaan on kerätty viimeisen kahden vuoden aikana korjatut leimikot. Tiedot on kerätty hakkuukoneiden mittalistoilta ostajittain ja Tee sopimus oman Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa! puutavaralajeittain keskijäreys huomioiden. Laskelma tehdään aina leimikkokohtaisesti, koska eri puulajien määrät, keskijäreydet ja hakkuutavat vaihtelevat leimikoittain. Puun hintojen vaihteluista tulee eroja lisää ostajien välillä. Yleensä tukin VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Varmista puukaupan tarkka sisältö metsänhoitoyhdistyksestä. Puukauppakokemus käytössäsi! PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA jäsenhinta 0 ilman jäsenyyttä 85 /tunti Hinta sisältää: Maastokäynti Arvio puumäärästä Hinta-arvio Työmaakartta Metsänkäyttöilmoituksen teko Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. OTA YHTEYTTÄ p. 015 357 4000 tai etelasavo@mhy.fi hinta vaihtelee parhaimpien ja heikoimpien tarjousten välillä 2-5 /m³. Harvennushakkuissa katkonnalla on myös suuri vaikutus, koska harvennuksessa poistetaan heikompilaatuisia runkoja ja niissä laatuvaatimusten erot korostuvat. Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa. JÄSENENÄ varmistat edullisemmat hinnat! metsänhoitoyhdistys ETELÄ-SAVO ETELÄ-SAVO Tukin ja kuidun hintaero 40 e/m³. Katkonnalla on merkitystä. Mäntytukin keskihinta uudistushakkuussa noin 58 /m³. Mäntykuidun keskihinta uudistushakkuussa noin 18 /m³. Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti! PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO hinta alk. 0,80 /m3 Hinta sisältää: 58 /m³ 18 /m³ Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen taulukko Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Tarjousten vertailu Ostajan valinta Hakkuun suunnittelu Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta Korjuujäljen valvonta Puunkorjuun valvontaraportti Puukaupan päättäminen

4 Puuta riittää ja sitä saa ostamalla Biotalous, puumarkkinat ja puun riittävyys ovat puhututtaneet viime viikkojen aikana. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen on perännyt hallitukselta nopeavaikutteisia toimia puun tarjonnan lisäämiseksi. Saman organisaation edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen edellyttää (HS Mielipide 17. 8.), että metsänomistajat aktivoituvat metsien hyödyntämiseen eivätkä tuet saa vääristää markkinoita. WWF:n Jussi Nikula puolestaan kirjoitti (HS Mielipide 23. 8.), että puuta on käytettävä viisaasti ja puut on myyty jo kolmeen kertaan. Toimivat markkinat ovat tärkein asia markkinataloudessa, myös metsätaloudessa. Valtio voi edistää markkinoiden toimivuutta esimerkiksi parantamalla investointiedellytyksiä, lisäämällä markkinainformaatiota ja purkamalla byrokratiaa. Markkinat huolehtivat myös puuraakaaineen ohjautumisesta oikeaan käyttöön: jos jollain on varaa käyttää puuta muuten kuin viisaasti, puu lienee liian halpaa. Suunnitteilla ja jo tekeillä olevat uudet metsäteollisuuden investoinnit nostavat toteutuessaan puun käyttöä noin 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tämä ei liene nettolisäys, vaan heikommin kannattavaa tuotantokapasiteettia tultaneen edelleen sulkemaan. Metsäbiotalouden näkymät ovat kuitenkin erittäin lupaavat. Näyttää siltä, että metsäsektori on avainroolissa, kun Suomi nostetaan tästäkin suosta. Metsävaramme mahdollistavat hyvin ennustetun käytön lisäyksen. Nykyään puuta käytetään vain noin puolet kasvusta. Metsänomistajien myyntihalukkuuden rajoja Suomessa ei ole edes vielä kokeiltu. Puun kysyntä ei ole siihen koskaan riittänyt. Viime keväänä TNS Gallupin tekemän kyselytutkimuksen mukaan metsänomistajat kokivat puun kysynnän lisäämisen tärkeimpänä edellytyksenä metsätaloudelleen. Puuta ei siis ole myyty moneen kertaan. Sitä ei paikoin saa myydyksi edes ensimmäistä kertaa. Energiapuuta ei saa kaupaksi juuri millään. Vastaukset neuvottelukontakteihin ovat palataan asiaan vuonna 2017. Metsänhoitoyhdistysten valmiiksi katkottu ja tehtaalle tuotu puu ei tunnu kiinnostavan metsäteollisuutta ensinkään. Erityisen haastava tilanne on Pohjois-Suomessa. Tuet todellakin vääristävät markkinoita, ei tosin niin kuin Pakarinen maalailee. Sen sijaan teollisuus laskee kuitupuun hintaa tukien suhteessa: vuodessa ensiharvennuskuitupuun hinta on laskenut yli 20 prosenttia. Biotalouden tulevaisuuden turvaamiseksi koko metsäsektorin ja valtiovallan pitää tehdä töitä. Metsien hoitoa ja sen kustannustehokkuutta on edelleen lisättävä, samoin metsien luonnonhoitoa. Metsävaratiedon hyödyntäminen ja alan digitalisaatio ovat vasta lähtökuopissa. Puumarkkinoissa ja erityisesti korjuu- ja kuljetuslogistiikassa on edelleen paljon kehitettävää. Tarvitsemme myös yrittäjämäisen metsätalouden edistämistä ja metsätilojen järkevän sukupolvenvaihdosjärjestelmän. Juha Hakkarainen metsäjohtaja, MTK Kuin ihmiselo Metsän kiertokulku on verrattavissa ihmisen elämään. Ensin ollaan pari- kolme vuosikymmentä pelkästään kuluja aiheuttavan huolenpidon varassa. Jos laiminlyö oikea-aikaiset hoidot, jäävät tulevaisuuden tuotot heikoksi. Jos tekee ne ajallaan, säästää kustannuksista ja varmistaa hyvän tuoton. Yhteiskunta panostaa vahvasti lapsiin ja nuoriin terveydenhuollon ja koulutuksen avulla. Metsänomistajaa kannustetaan vastaavasti investoimaan kärsivällisesti kaukana tulevaisuudessa odottaviin tuottoihin kemera -investointituen avulla. Siinä valtio sijoittaa yhden euron ja metsänomistaja kaksi tai kolme euroa kymmenien vuosien päästä odottaviin tuloihin. Investointi tulevaan hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Aivan kuten lasten kasvatuksessa on myös metsänhoidossa nyrkkisääntöjä. Taimikon perustaminen muokattuun maahan on kuin hyvin valmennettu synnytys. Syntymän jälkeiset neuvolakäynnit on verrattavissa taimikon tarkastuksiin. Varhaishoito tapahtuu eskariiässä ja taimikonhoito rippikouluiässä. Metsällä on aivan kuten ihmiselämässä riski sairastua ja jopa kuolla ennenaikaisesti. Terveydentilasta huolehtiminen ja vakuutusturva ovat perustarpeita niistä ei pidä tinkiä. Ensiharvennus on kuin ammattitutkinto, jossa pitkäjänteisyys palkitaan ensimmäisten hakkuutulojen muodossa. Merkittäviä tilipäiviä metsästä saa vain kolmesti kiertoajassa - ensiharvennustulojen jälkeen vielä toisesta harvennuksesta ja päätehakkuusta. Kannattavuuden kannalta hakkuiden oikeaaikaisuus ja korjuutyön laatu ovat tärkeitä. Koska tilipäiviä on harvassa, myös yksikköhintoja kannattaa seurata muutaman vuoden tähtäimellä ja päättää myyntiajankohdasta kulloisenkin markkinatilanteen pohjalta. Vuodet eivät ole veljeksiä toisinaan kysellään vahvemmin kuusi- ja toisinaan mäntyvaltaisia leimikoita. Puukaupan kilpailutus on viisasta, sillä harva ostaja pystyy maksamaan parasta hintaa kaikenlaisista leimikoista. Yksikköhinta ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Hakkuussa käytettävät tukkipituudet ja muut kauppakirjan ehdot vaikuttavat lopputulokseen. Monesti aliarvioidaan katkonnan vaikutus. Tukkipuun ja kuitupuun hintaero on päätehakkuulla 1:3 ja harvennuksillakin 1:2,5. Siksi korjuuta pitää aina valvoa, että se toteutuu kauppakirjan ehtojen mukaisesti. Korjuun valvonta vaatii osaamista ja mittaustietoja. Metsänomistajalla on oikeus vaatia tiedot katkotuista pölkyistä ja niiden pituus- ja läpimittajakaumasta eikä se saa riippua siitä onko metsänomistaja antanut valtakirjan asioidensa hoitamiseen vai ei. Jo pelkkä tietoisuus siitä, että joku valvoo korjuuta ja katkontaa on vahinkoja ennalta ehkäisevää. Vastaavasti epäilys siitä, että mittaustietoja pantataan, on omiaan viemään puukaupan luottamusta. Jos oma osaaminen tai aika ei riitä korjuun valvontaan kannattaa se palvelu ehdottomasti ostaa omalta metsänhoitoyhdistykseltä. Jatkossa kuitupuun jalostuskapasiteetti on lisääntymässä merkittävästi. Se tarkoittaa, että katkonnan kanssa on oltava vielä nykyistäkin valppaampana. Vaikka metsän kiertoaika on ihmiselon mittainen, ei metsän kestä olla passiivisen omistuksen vaiheessa ilman, että tuotot pienenevät. Vanhuuteen kuuluu voimien heikkeneminen eikä ennen täysi-ikäisyyttä ole oikeuksia eikä kykyjäkään huolehtia viisaasta päätöksen teosta. Tämän vuoksi metsän tulisi vaihtaa omistajaa kahdesti tai kolmesti ihmisen elinkaaren aikana. Aivan kuten sote-ratkaisujen tulee metsätilojen sukupolvenvaihdosten olla valtiovallan erityissuojelussa. Molemmista on kirjaukset Sipilän hallituksen ohjelmassa. Ne pitää myös toteuttaa. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y. Miksei Savonlinnan bioöljytuotanto käynnisty? Bioöljytehtaan rahoitus tarvitaan nopeasti, jotta kuitupuulle saadaan kysyntää ja Etelä-Savon puukauppaan vauhtia. Suomen talous jatkaa laskukiitoa. Hallitus tekee hartiavoimin töitä elvytyksen eteen. Hallitusohjelmaan neuvoteltiin tavoitteita biotalouden alueelle. Metsästä katsottuna ne näyttävät hyviltä ja kannatettavilta. Kymmenen vuoden strategisessa tavoitteessa on todettu, että Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä tullaan parantamaan vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta, luodaan kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja sekä edesautetaan Suomen ilmastotavoitetta. Tavoitteena on samalla korvata fossiilista tuontienergiaa puhtaalla ja uusiutuvalla energialla. Hallituskaudelle on myös määritelty kärkihankkeita. Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020 luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisen biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa. Savonlinnan Pääskylahden vaneritehtaan viereen on suunnitteilla Green Fuel Nordic Oy:n bioöljytehdas. Yhtiön investointiohjelma tukee hallitusohjelman biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen tavoitetta erinomaisesti. Toteutuessaan jalostamon suora työllistävä vaikutus on yli 300 henkilöä. Toteutuessaan GFN laitos tarjoaa paikallisen vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille. Laitos tulisi olemaan edelläkävijä toisen sukupolven biopolttonesteiden jalostamisessa. Etelä- Savon puuvarat ovat uusimman inventoinnin mukaan 180 miljoonaa kiintokuutiota ja puuston kasvu 7,5 milj m³/vuosi. Etelä-Savon hakkuut ovat viime vuosina olleet 5,5 6,8 milj m³/v eli säästöä on kertynyt jo pitkään. Tällainen ylituotantotilanne tuo puukauppaan omat piirteensä. Hakkuissa on alueellisia eroja. Etelä- Savon metsäalueiden lähellä ei ole kuitupuuta käyttäviä laitoksia. Energiapuun käyttö on rajallista. Kaikki palaset näyttävät olevan kohdallaan. Savonlinnan biojalostamo on kuin kopio hallitusohjelman tekstistä. Moni asia puoltaa bioöljyä tuottavan laitoksen rakentamista. Monilla bensamittareilla voi tankata jo uusia biopolttoaineita ja esim. jopa Fordin konekin tuntuu vielä pyörivän. Miksi Savonlinnassa bioöljyrekat eivät liiku? Uusia puunkäyttöpaikkoja on suunnitteilla ja jopa rakenteilla. Metsäteollisuus ryn jäsenet ovat suunnitelleet uusia investointeja. Metsäteollisuus ryn edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarisen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 17.8.2015 kertoo paljon. Pakarisen mukaan biotalouden työpaikat rakentuvat olemassa olevan teollisuuden yhteyteen. Puunkäytön kannalta varmasti järkevää, mutta tarkoittaa, että ulkopuolisia toimijoita ei hyvällä katsota eikä puukauppaan tarvita varsinkaan sellutehtaista riippumatonta kilpailua. Savonlinnan, Iisalmen ja Lieksan biojalostamohankkeiden kimppuun on hyökätty varmasti kaikilla käytettävissä olevilla Metsäteollisuus ry:n aselajeilla. Näiden taustavoimien edessä Savonlinnan hanke tarvitsee juuri nyt kaiken mahdollisen tuen maakunnan politiikoilta ja päättäjiltä. Metsän kannalta katsottuna kaikkia jalostajia tarvitaan ja eri käyttökohteet tukevat toisiaan. Pienpuuhakkuista kertyvä energia- ja kuitupuu ohjataan paikalliseen bioöljylaitokseen, varsinaisista harvennushakkuista kertyvät puut sellu- ja paperitehtaille sekä harvennus- ja uudistushakkuiden tukkipuut lähiseudun laitoksille. Bioöljytehdas voi käyttää myös lähiseudun mekaanisten jalostuspaikkojen sivutuotteena tulevaa haketta hyväkseen pienemmillä päästöillä. Harri Huupponen asiakkuuspäällikkö Mhy Etelä-Savo

5 Hyödynnä jäsenyytesi ja tilaa maksuton metsäkäynti tai puunmyyntisuunnitelma Johtajan palsta Mhy Etelä-Savon toimintaa on takana kahdeksan työntäyteistä kuukautta. Uuden yhdistyksen palveluprosesseja ja tiimien toimintaa on hiottu yhteiseen malliin. Osalla tiimien alueista muutokset ovat olleet merkittäviä entiseen verrattuna. Alkuvuoden aikana koko organisaation toimintaa on kehitetty ripeästi ja määrätietoisesti eteenpäin. Toiseen toimintavuoteen lähdettäessä mhy Etelä-Savolla on entistäkin parempi valmius palvella alueen metsänomistajia puukaupassa, korjuupalvelussa, metsänhoidossa, metsäsuunnittelussa, metsäntilan omistusjärjestelyissä, metsätilakaupassa sekä metsätie- ja ojituspalveluissa. Pystymme tarjoamaan paikallisesti kaikki metsänomistajan tarvitsemat metsäpalvelut oman palveluorganisaation kautta. Kaikki palvelut ovat saatavissa oman metsäasiantuntijasi kautta, joka on vain puhelinsoiton päässä. Puukauppaa käydään kesäkorjuukelpoisista kohteista muista puukaupan kilpailuttaminen Hyödynnä jäsenetuna maksuton puunmyyntisuunnitelma. Puukaupan kilpailuttaminen kannattaa aina. Tarjouksia pyydetään hyvin pienistäkin asioista, joten tarjous kannattaa pyytää varmasti usein kymmenien tuhansien arvoisesta puukaupastakin. Kilpailu pitää yllä toimivaa puumarkkinaa, se on kaikkien metsänomistajien etu. Kilpailuasetelmaa pyritään murentamaan erilaisilla palvelusopimuksilla ja bonuksilla, mutta metsänomistajien kannattaa pitää kirkkaana iso kuva jos ei olisi kilpailua puusta, niin mikäpä puun hintaakaan nostaisi. Teollisuus ei harjoita hyväntekeväisyyttä maksamalla puusta yhtään enempää kuin on pakko puun liikkeelle saamiseksi. Korjuupalvelukohteita mahtuu vielä syksyn korjuuseen hyödynnä pienpuutuen mahdollisuudet Korjuupalveluun mahtuu kohteita syksyn korjuuseen. Tulevan talven työohjelmatkin täyttyvät kovaa vauhtia, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Pieniläpimittaisissa ensiharvennuksissa kannattaa hyödyntää korotettu nuoren metsän hoidon tuki eli ns. pienpuutuki. Tuen määrä on 450 /ha kysy tukiehdot metsäasiantuntijaltasi. Puunkorjuupalvelussa toimituksia on tällä hetkellä 12 eri puunostajalle. Uusimpana toimituskohteena parrun osalla on Partaharjun Puutarhan saha Pieksämäellä. Osalla toimialuetta kuitupuun kysyntä on ollut alkuvuodesta niin heikkoa, että korjuuta on jouduttu rajoittamaan merkittävästi. Tulossa olevien investointien toivotaan vauhdittavan puun kysyntää. Latvusmassaa hankitaan koko toimialueelta Mhy Etelä-Savo on solminut kesän aikana uusia sopimuksia energiapuun laitostoimituksia Etelä-Savon Energian Pursialan laitokselle sekä Stora Enson Varkauden ja Heinolan laitoksille. Laitostoimitukset koskevat pääosin latvusmassaa ja kokopuuta. Lisäksi pienempiä toimituskohteita ovat Haukivuoren Lämpö ja Hirvensalmen Energia. Karsitun rangan kysyntä jatkuu edelleen heikkona. Latvusmassaa ja kokopuuta hankitaan koko mhy:n toimialueelta. Sovi taimikonhoitotöistä nyt Kemeran tukiehdot heikkenemässä ensi vuonna Taimikonhoitotyöt lähtivät liikkeelle kesäkuussa uuden Kemera-lain astuttua voimaan. Rahoitushakemuksia on toimitettu Metsäkeskukseen valtakunnallisesti noin 20 000 kpl ja heidän tietojärjestelmät ovat ruuhkautuneet pahasti. Ensimmäisiä uuden lain mukaisia tukien maksuja saadaan Metsäkeskuksen mukaan liikkeelle loppuvuodesta alkaen. Ensi vuonna Kemera-lain ehdot ovat joltakin osin heikkenemässä niukemman budjetin vuoksi, joten hankkeita kannattaa laittaa liikkeelle nyt syksyn aikana. Näin saa varmistettua hankkeelle nykyisten tukiehtojen mukaiset tuet. Taimikonhoitoja sopii rajallisesti syksyn toteutukseen. 30.9.2015 mennessä tilatut hankkeet osallistuvat kolmen metsäpalvelusetelin arvontaan. Metsätie- ja ojituspalvelut laajenivat läntiselle alueelle Reijo Kähärä aloitti elokuun alusta alkaen työt mhy Etelä-Savossa metsätie- ja ojitusasioiden erikoisasiantuntijana. Reijolla on pitkä kokemus tie- ja ojahankkeista, joten hyödyntäkää palvelumme metsäteiden perusparannushankkeissa. Kesäkorjuukelpoisille leimikoille on jatkossa entistä kovempi kysyntä, joten ympärivuotisesti liikennöitävään tiestöön panostaminen kannattaa. Metsäteiden perusparannuksiin on saatavissa tukea 40 % toteutuneista kustannuksista. Kalle Kaartinen palvelee vastaavissa asioissa itäisellä alueellamme. Metsäsuunnitelma saatavilla myös mobiiliversiona jäsenille maksutta Metsäsuunnittelua tehdään neljän metsäsuunnittelijan voimin. Osalla aluetta suunnitelmien laadintaa mahtuu vielä loppuvuoden toteutukseen, jolloin uuden suunnitelman saa talven aikana. Uuden paperisen metsäsuunnitelman ja karttojen lisäksi jäsenetuna saat maksutta mobiilimetsäsuunnitelman. Ensimmäiset metsänomistajat ovat jo saaneet palvelun käyttöönsä ja käyttökokemukset ovat olleet kiitettäviä. Metsäsuunnitelma ja koko valtakunnan peruskartat ja kiinteistörajat aina taskussasi. Metsäkiinteistöillä on kysyntää Metsäkiinteistökauppaa on tehty alkuvuoden aikana hyvällä vauhdilla Etelä-Savossa. Metsätiloilla on kysyntää. Jos ajatuksissa on metsäkiinteistön myynti tai metsätilan omistusjärjestelyt, niin näissä asioissa palvelevat metsäkiinteistökaupan ammattilaiset Antti Tiihonen, Kimmo Asikainen ja Petra Huupponen. Yhteismetsä perustamisvaiheessa Mhy Etelä-Savo perustaa yhteismetsän syksyn aikana. Perustamisvaiheessa mukaan tulevat tilat ovat Juvan, Sulkavan, Rantasalmen ja Savonlinnan alueelta. Jatkossa tiloja otetaan mukaan yhteismetsään koko yhdistyksen toimialueelta. Kun metsäasiat ovat ajankohtaisia, niin kilauta omalle metsäasiantuntijallesi tai toimiston numeroomme 015 357 4000. Hyvää syksyä lehtemme lukijoille! Petri Pajunen YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN MYYNTI: MIKKO PIHALA puh. 050 500 1092 Länsi-Suomi AHTI SORMUNEN puh. 0400 346 650 Itä- ja Pohjois-Suomi

6 Kysyimme toimialueemme puunostajilta syksyn puumarkkinanäkymiä Syksyn puumarkkinatilanne? Millaiset leimikot ja puutavaralajit ovat kysytyimpiä? Tämän syksyn korjuisiin ostetaan koivu- ja mäntyvaltaisia leimikoita, sekä pääte- että harvennushakkuita. Hyvälaatuisella mäntytukilla on kysyntää, kuusitukin kysyntä on huonosta sahatavaramarkkinatilanteesta johtuen heikko. Koivukuitupuu ja tukki ovat haluttuja puutavaralajeja Heikki Alanne Aluepäällikkö, Harvestia Vilkkaalle puukauppasyksylle on hyvät edellytykset. Sahatavaran hinta- ja kysyntäkehitys on ollut heikko ja tukin hintaa kohdistuu selkeä hintapaine. Tästä huolimatta tuotannot pyörivät ja ainakin Koskitukilla ostotarpeita on normaalisti. Vaneri- ja viiluteollisuutemme näkymät ovat melko vakaat ja koivutukille on normaali hyvä kysyntä. Etelä-Savon alueella koivutukkia sisältävät leimikot ja hankintaerät ovat kysytyimpiä. Sopivan etäisyyden säteellä Hirvensalmesta ostamme myös harvennusleimikoita, joista kertyy hyvin 10-15 senttistä havuparrua Kissakosken sahan tarpeisiin. Jussi Joensuu Metsäpäällikkö, Koskitukki Syksyn ostomahdollisuutemme ovat hyvät omistajajäsenten puukauppaan, ostamme kaikkia puutavaralajeja. Halutuimpia leimikoita ovat sulan maan aikana korjattavat päätehakkuuleimikot ja kesäharvennukset. Jussi Sairanen Piiripäällikkö, Metsä Group Mäntypylvään kysyntä jatkuu tasaisena, pylväitä hankitaan ensi talven hakkuisiin. Tarvittavat hankintamäärät ovat edellisen hakkuukauden tasolla. Leimikkotyypeistä mäntyvaltaiset lähinnä kuivan kankaan leimikot ovat meillä kysytyimpiä, koska niistä saa suhteessa parhaimmin pylväsaihioita. Marko Heinonen, P. Heinonen Oy Ostamme mielellämme pystypuuna kaikkia kohteita, jotka ovat sulan maan aikana korjattavissa ja kuljetettavissa. Erityisesti kesäharvennukset ovat nyt haluttuja. Hankintapuussa paras kysyntä on kuusi- ja mäntykuitupuulla. Jussi Lemmetty, Aluejohtaja Etelä-Suomen hankinta-alue Stora Enso Metsä UPM ostaa järeitä päätehakkuuleimikoita syksyn korjuisiin. Puukauppa on lähtenyt hyvin käyntiin ja syksystä arvioidaan tulevan perinteinen varsin aktiivinen vuodenaika Etelä-Savon metsissä. Halutuimpia lajeja ovat järeät mäntytukit, kuusisorvitukit ja koivuvaneritukit. Mika Wahlman Metsäasiakaspäällikkö, UPM Puita ostetaan normaalisti, vaikkakin sahatavarakaupan osalta tilanne näyttää loppuvuoden osalta hankalalta. Versowood on sahayhtiö, joten ostamme lähinnä kuusi- ja mäntytukkia, joita saadaan parhaiten päätehakkuuleimikoista. Hyvistä mäntyleimikoista haetaan aktiivisesti myös mäntypylväitä. Jussi Torpo Metsäpäällikkö, Versowood Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 (sis. alv.) JUVA, Vehmainen (Pakinmaa). Metsätila 8,95ha. Puuston määrä n. 450m 3. Hyvät kasvavat kuusentaimikot joissa jonkin verran hoitotöitä. Hp. 23 000. Tarj. 11.10. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Paatela. Määräala n. 21,2ha. Puuston määrä n. 2340m 3. Erittäin rehevät, hyväkasvuiset maapohjat. Puustot voimakkaasa asvokasvuvaiheessa. Määräala rajoittuu Salajärven rantaan, ei kuitenkaan rakennusoikeutta. Taimistot ovat täystiheitä, pääasiassa varttuneita kuusen taimikoita joissa jonkin verran hoidon tarvetta. Hp. 89 500. Tarj. 11.10. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Näärinki. Metsätila 31,11ha. Puuston määrä n. 3000m 3. Pääasiassa mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Hp 89 000. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Hyötyy (Mauru). Kaksi metsätilaa yht.n. 49,50ha. Kaksi vierekkäistä metsätilaa.jolla puuston määrä n. 2200m3. Omatoimiselle metsänhoitajalle antoisa palsta. Hp 90 500. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Kuosmala (Siikakoski). Rantametsätila 8,672ha. Evottu-nimisen järven rantaa n. 1200m, yleiskaavassa kolme rantarakennuspaikkaa, yhdellä paikalla valmiina pieni mökki ja rantasauna. Järeä mäntyvaltainen puusto. Hp 89000. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 SULKAVA, Rauhaniemi. Metsätila 10,21ha. Lähellä Saimaan rantaa. Puustoa n. 1440m 3. Hyvät kivennäismaapohjat, tie kulkee palstan halki. Hp. 42500. Tarj. 11.10. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 MIKKELI, Rämälä. Talo 108m 2, navetta-/latorakennus ja aitta 0,43ha:n tontilla. Vain noin 14km Mikkelin keskustasta. Mahdollisuus ostaa talon ympäriltä lisämaata noin 3,3ha, josta pääosa viljeltyä pelota. Talon 4300m 2 :n tontilla hp. 57 000 ja noin 3,3ha lisamaan hp. 13 000. Tarjoukset 28.9. klo 9:00 mennessä. Sovi esittely! Antti Tiihonen 0405131717. MIKKELI, Moisio. Salosaaressa lähellä Kirkonvarkauden siltaa metsätila 9,135ha. Puustoa n. 1100m 3. Kaavamerkintä M-1, ei rakennusoikeutta. Hp. 60 000 Antti Tiihonen 0405131717 VARATTU MIKKELI, Rämälä. Kaksi metsätilaa yht. 28,618ha. Kaksi hyväpuustoista metsätilaa hyvällä sijainnilla. Peltoa noin 1,3ha. Puustoa yht. n. 3600m 3. Hp. 163 000 Antti Tiihonen 0405131717 VARATTU HÄMEENLINNA, Sappee. Hyväpuustoinen rantametsätila 2,405ha Kyläjärven rannalla. Hp. 29000. Antti Tiihonen 0405131717 MIKKELI, Haukivuori, (Haukivuoren Harjumaa). 31,91ha:n metsätila Naarajärventien varressa. Hp. 75 000. Puustoa n. 3100m 3. Hp. 75000. Tarj. 24.9. klo 12:00 mennessä. Antti Tiihonen 0405131717 MIKKELI, Vanhamäki. 10,740 ha:n metsätila Rahikaisenkyläntien varressa. Puustoa n. 1000 m 3. Hp. 52 000. Puustoa n. 1000m 3. Hp. 52000. Antti Tiihonen 0405131717 MIKKELI, Asila. Sääskijärven rannalla rantametsätila 2,78ha. Puustoa n. 300m 3. Soveltuu myös rakennuspaikaksi. Ei rantarakennusoikeutta. Hp. 17000. Antti Tiihonen 0405131717 JOUTSA, Mieskonmäki. Kolme metsäkiinteistöä, 7,439ha. Puustoa n. 500m 3. Hp. 28000. Tarj. 15.10. klo 15:00 mennessä. Antti Tiihonen 0405131717 SAVONLINNA, Savonranta, Leivola. Metsätila 13,347ha. Rantametsätila, jolla kaavan mukaisia RA-paikkoja Leivonjärven rannassa. Puustoa n. 1250m 3. Hp. 75 000 Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki, Toroppala. Metsätila 14,877ha. Taimikkotila omatoimiselle. Hyvä sijainti. Hp.30 000. Tarj. 5.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki, Anttola. Metsätila 19,90ha. Nuorta kasvatusmetsää ja taimikkoa. Tila rajoittuu Pieneen Vehkajärveen. Hp. 37 000. Tarj. 15.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Paasniemi. Määräala n. 12,5ha. Puusoa n. 1500 m 3 Nuorta kasvatusmetsää ja Pyyveden rantaa, ei RA-oikeutta. Hp. 45900 Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 Seuraavat Säimenen kylässä myynnissä olevat metsätilat ja määräalat ovat rajanaapureita: SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 14,3ha. Pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 1500m 3. Hp. 55 000. Tarj. 2.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Metsätila 31,38ha. Monipuolinen tila jolla harvennettavaa, päätehakattavaa ja hoidettavaa. Vanha pihapiiri, sähköliittymä ja kaivo. Puustoa n. 4000m 3. Hp. 158 000. Tarj. 8.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 34,2ha. Hyväkasvuiset ja tasaiset maapohjat. Uudistuskypsää yli neljännes pinta-alasta. Puustoa n. 3800m 3. Hp. 140 000. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 73,3ha. Männikkövaltainen määräala, jolle hyvät tieyhteydet. Paljon hakkuumahdollisuuksia. Puustoa n. 8700m 3. Hp. 289 600. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 10,6ha. Hyväkasvuiset ja tasaiset maapohjat. Pääosin varttunutta kasvatusmetsää. Puustoa n. 1750m 3. Hp. 57000. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 50 ha. Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 3700m 3. Hp. 138 500. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 6,0 ha. Pieni puustoinen ja hoidettu määräala. Puustoa n. 610m 3. Hp. 18000. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 20,10ha. Pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 2300m 3. Hp. 70 900. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kaartilanranta. Määräala n. 34,2ha. Hyvin hoidettu metsätilan määräala, jolla rehevät ja tasaiset kivennäismaapohjat. Puustoa yht.noin 2600m 3. Tarj. 12.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta. Kaksi hienoa vapaa-ajan tonttia Saimaan Paasselän rannalla. Lounaaseen avautuvat kauniit mäntyvaltaiset tontit jotka rajoittuvat Vemppolantiehen. Vinkula 12:44, 8164m 2 hp. 40 000 ja Uittola 12:45, 7097m 2 hp 50 000. Myydään tarjousten perusteella. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki. Paasniemi 17,512ha. Rantametsätila ja asuinrakennus pihapiireineen. V. 1988 valmistuneessa asuinrakennuksessa 6h+k+ph ja sauna., yht. 204m 2. Vanha aitta, navetta ja pihasauna. Puustoa n. 1700 m 3. Rehevät ja tasaiset maapohjat. Pohjalammin rantaa n. 220m. Etuovi.com kohde:b42362. Hp 245 000 /tarjous. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki. 6,923ha. Pieni metsätila Rauvanniemessä, jonka pihapiirissä asuinrakennus, autotalli sekä varastorakennuksia. Puustoa noin 760 m 3. Etuovi.com kohde b23649 Hp. 85 000 /tarjous. Petra Huupponen p. 044 7422353 Mhy Etelä-Savon alueella LKV metsäasiantuntijat: Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 0400 156 022, kimmo.asikainen@metsatilat.fi Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa Mikkelistä ja Kiviapaja Savonlinnasta Petra Huupponen, LKV p. 044 742 2353, petra.huupponen@metsatilat.fi Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi Antti Tiihonen, LKV p. 040 513 1717, antti.tiihonen@metsatilat.fi Toimialue: Mikkeli (Haukivuori ja Anttolasta pohjois-osa), Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa. Minna Canthin katu 11B, 70100 KUOPIO p. 045 341 6990

7 Etelä-Savon puukauppa käynnistyi Vuoden alkupuoliskolla vilkkaimmat myyntiviikot ajoittuivat toukokesäkuulle. Kesälomat hiljensivät sitten markkinat. Tammi-elokuun myyntimäärät Etelä- Savossa olivat yhteensä noin 2,3 milj. m3. Määrä oli lähes kymmenen prosenttia alempi kuin viime vuonna. Myös valtakunnallisesti puukauppa oli kymmenyksen jäljessä viime vuodesta. Elokuussa kauppa kävi vielä verkkaisesti, mutta aivan viime viikkoina myyntimäärät ovat kasvaneet. Kokonaisuutena teollisuuden puunkäyttö on ollut suurempaa kuin ostoista kertyvän puun määrä ja ostajien raakaainevarannot ovat hieman supistuneet. Tämä ei kuitenkaan sanottavasti ole heijastunut puumarkkinoille. Markkinoilta raportoidaan edelleen hyvin yleisesti havukuidun ylitarjonnasta. Tilanteeseen on vaikuttanut osaltaan myös heikko energiapuun kysyntä. Tukkipuun markkina on ollut tasapainoisempi, mutta kysynnältään varsin vaisu. Puumarkkinat ovat kuitenkin kaksijakoiset. Kesäkorjuukelpoisille kohteille on kysyntää, mutta talvikorjuuleimikoiden myynti on erittäin vaikeaa. Teollisuuden varannoissa on merkittäviä määriä edellisiltä vuosilta siirtyneitä talvikorjuukohteita. Uusi tuotanto kohentaa kysyntää Optimististen arvioiden mukaan kuitupuun kehno kysyntä voi jäädä lyhytaikaiseksi. Varkauden kartonkitehtaan käynnistyminen lisää jo lähikuukausina havukuidun kysyntää ja roima parannus saadaan sitten tuonnempana Metsä Groupin Äänekosken tehtaan käynnistyessä. Lisäksi on hyvä nippu muitakin puun käyttöä lisääviä suunnitelmia. Myös energiapuumarkkinoiden heräämistä odotetaan. Itä-Suomen kannalta on positiivista myös se, että tuontipuun määrät ovat selvässä laskusuunnassa. Tammi-toukokuussa raakapuun tuontimäärät supistuivat 10 % edellisvuodesta. Tukkikauppa on kuitenkin metsänomistajille taloudellisesti tärkein asia. Lähikuukaudet näyttävät haasteellisilta. Valmiin sahatavaran varastot ovat korkealla ja useat sahat ovat ilmoittaneet tuotannon supistuksista syksyä koskien. Vaikeimmalta näyttää kuusitukin tilanne. Vaikka nyt puumarkkinoilla näyttää hieman harmaalta, on kuitenkin tosiasia, että puunkäyttö on kokonaisuutena varsin korkealla tasolla. Syksyn mittaan teollisuus tarvitsee merkittävän määrän raakaainetta ja kauppoja tehdään. Etelä-Savossa puukauppa onkin käynnistynyt hieman muuta maata vilkkaammin. Tahti on nyt sama kuin viime vuonna tähän aikaan. Metsänhoitoyhdistystä kannattaa hyödyntää Onnistuneen puukaupan resepti on ennallaan: 1. Aloita puukaupan valmistelu yhteydenotolla omaan metsänhoitoyhdistykseen. 2. Suunnittele yhdessä oman metsäasiantuntijan kanssa mihin hakkuut kannattaa kohdistaa. 3. Sovi leimikon markkinoinnista ja kilpailutuksesta. Muistathan, että metsänhoitoyhdistyksellä on tietoa paitsi hinnoista myös eri ostajien tukinkatkonnasta. 4.Varmista korjuunvalvonta. 5. Sovi samalla myös uudistamistöiden hoidosta. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma palvelutalo, joka toimii metsänomistajan tavoitteista lähtien. Samalla se tuo turvaa ja vaivattomuutta koko puukauppaprosessiin. Timo Leskinen kenttäjohtaja MTK Metsälinja Kantohinnat Etelä-Savossa 1.8.-31.8.2015 Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 59,0 56,4 47,9 17,7 21,9 18,3 17,7 Harvennushakkuu 48,6 49,4 38,2 16,2 15,9 15,4 Ensiharvennus 12,1 12,1 13,2 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Kuvateksti: Lomakauden jälkeen Etelä-Savossa puukauppoja on tehty täsmälleen samassa tahdissa kuin viime vuonna. Lomakauden jälkeen Etelä-Savossa puukauppoja on tehty täsmälleen samassa tahdissa kuin viime vuonna. Pidä huolta Kantohinnat Etelä-Savossa 1.8.-31.8.2015 Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 59,0 56,4 47,9 21,9 18,3 17,7 Harvennushakkuu 48,6 49,4 38,2 16,2 15,9 15,4 Ensiharvennus 12,1 12,1 13,2 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta perinnöstäsi Kasvavan metsän boorilannoituksella metsäsi arvo kasvaa jopa 20 000 / ha. K Y S Y L I S Ä Ä M E T S Ä A M M AT T I L A I S E LTA S I. W W W. E C O L A N. F I P. 0 4 0 0 5 7 8 9 8 8, H A N N U T U K I A I N E N

8 Mhy Etelä-Savon jäsenedut 2015 Olemme ainoa metsäalan toimija, joka on samalla myös metsänomistajien etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Löydät jäsenedut myös netistä www.mhy.fi/etelasavo > oma yhdistyksesi > metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenedut. Jäsenmaksu on v. 2015 perusmaksu 50 + 1,50 /ha-maksu, max. 300 /jäsen. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain 35 210 / jäsen. On monta hyvää syytä olla jäsen: 1. Asiantuntemus Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta 2. Metsänhoitoyhdistykseen luotetaan Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja katkonta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija. 3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin Vaikutamme kaava-, laki- ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunvalvonta-asioissa. Mikään muu organisaatio ei tee metsänomistajan edunvalvontaa. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA 4. Maksuton metsäkäynti Jäsenedun arvo 70 /tunti 5. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Jäsenedun arvo 280 / 1/2 päivää. 6. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta Jäsenedun arvo 30 /tilaisuus 7. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot Jäsenedun arvo 20 /vuosi. 8. Maksuton PEFC-metsäsertifiointi Jäsenedun arvo 30 /vuosi 9. Valtakunnalliset yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenedut. Jäsenille alennusta mm. metsä- ja kotivakuutuksesta, rahoituksesta, polttoaineista, energiasta, esim. LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta - 3,19 snt/litra Neste: Yrityskortilla alennus bensiinistä -2,5 snt/litra ja dieselistä -2,7 snt/ litra Savotan Puoti: Pokara, Tehoheinäin ja Raivaveitsi jäsenetuhintaan Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 + Aarteita Suomen luonnosta kirja Kaikki valtakunnalliset edut löydät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut 10. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille Jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu Moninkertaisista perusmaksuista (50 ) voi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat puolisot ja molemmat jäsenyydet ovat metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa. Vapautusta haetaan hallitukselta kirjallisesti vuoden 2015 loppuun mennessä ja vuodesta 2016 alkaen jäsenmaksu peritään vain yhdellä perusmaksulla. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi.

9 Jokainen metsähehtaari pitäisi olla aktiivisessa hoidossa Kuvat Kimmo Pajunen OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on syntyperäinen juvalainen ja eteläsavolainen metsänomistaja, pankkimiehen ura alkoi myös oman kunnan osuuspankissa. Karhinen pystyy katsomaan metsän merkitystä niin valtakunnan tasolla kuin paikallisesti. Vastaus siihen, kannattaako metsään sijoittaa oli yksiselitteisen positiivinen. Kuvassa Metsä Rokkaa tapahtuman juontaja Jaana Pelkonen haastattelee Reijo Karhista. Reijo Karhinen, eteläsavolainen metsänomistaja, on huolestunut maamme metsien omistamisen pirstaloitumisesta ja omistajien ikärakenteen kehityksestä. Puhuessaan kesällä Metsä Rokkaa - tapahtumassa OP Ryhmän pääjohtaja kuvasi tilannetta sanomalla, että kansakunnan kivijalkaan on vähitellen rakentumassa aikapommi. Karhinen näkee metsät hyvin tärkeänä omaisuuseränä koko kansakunnan tasolla, mutta muistuttaa, että jokainen päättää itse kohdaltaan omaisuutensa siis myös metsän kohtalosta. - Oikeiden kannustimien aikaan saaminen on tärkeää, sillä ongelma on ollut pitkään tiedossa ja tähän mennessä on saatu varsin vähän aikaan, sanoo Karhinen ja painottaa sitä, että metsien oikea omistamisen rakenne takaa teollisuudelle sen tarvitseman tasaisen raaka-ainevirran. - Tarvitsemme kannustimia sukupolvenvaihdoksiin, kuolinpesien purkuihin ja kaikkeen sellaiseen, mikä aktivoi vailla hoitoa olevista metsäpalstoista luopumiseen. Yhtään metsäkiinteistökauppaa en ole katunut Reijo Karhinen katsoo metsäomaisuuteen sijoittamisen monesta eri näkökulmasta, perhe on sijoittanut metsään aktiivisesti viimeiset viisitoista vuotta. - Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että yhtään metsäkiinteistökauppaa ei ole katunut, mutta tekemättömiä kyllä. Heinäkuun alussa Juvalla puhunut Reijo Karhinen pohti sitäkin, kannattaako laittaa rahansa metsäteollisuuden osakkeisiin vai ostaa suoraan metsätila? Metsä tarjoaa vakaata tuottoa ja suojaa inflaatiota vastaan, osakemarkkinoilla on mahdollisuus myös lyhyisiin arvonnousuihin. Kotimainen metsäteollisuus on kuitenkin uusiutumassa vahvasti ja siksi Karhinen näkee, että puunmyyntituloja on luonteva sijoittaa myös metsäteollisuuden osakkeisiin tai joukkolainoihin. Tunneside on tärkeä Sijoitusomaisuutena metsä sopii pitkäjänteiselle sijoittajalle, mutta niin sijoittamisen kuin omistamisen kohdalla ehdoton edellytys on, että kokee metsän läheiseksi asiaksi. Reijo Karhisen oma metsäsuhde syntyi lapsuudenkodissa Härkälän kylässä Juvalla. - Isäni teki paljon ajohommia tilan töiden ohessa ja ensimmäiset muistot hänen apunaan ovat Reijo Karhinen kokosi esityksensä Vieläkö metsään kannattaa sijoittaa teeman ympärille. Kansakunnan kokonaisedun kannalta metsätaloudella on painava merkitys ja siksi tilojen pirstaloitumiseen ja metsänomistajien ikärakenteen oikaisemiseen pitää löytää tehokkaampia keinoja. alle 10-vuotiaana, kertoo Reijo Karhinen ja jatkaa, että juontovinssin saksia on tullut nuoruusvuosina juoksutettua paljon! Metsä on Karhisen perheelle yhteinen juttu, sillä Tuula-vaimo on myös maatilalta kotoisin. Metsäomaisuutta on kartutettu hyvin tietoisesti, mutta yhtä tietoisesti hankinnat pyritään tekemään alle tunnin ajomatkan päästä Pihlajaveden rannalla sijaitsevalta päätilalta. - Metsä on myös merkittävä henkisen hyvinvoinnin lähde ja vastapaino paineikkaalle päätyölle. Kaikki istutustyöt teemme perheen voimin, raivauksista niin paljon kuin aika antaa myöten. Reijo Karhinen kertoo, että jotain lapsuuden metsäkokemuksista on tarttunut vahvasti mukaan: korjuuajo hoituu edelleen, perusosaaminen on säilynyt, kunhan vaan olisi aikaa enemmän. Varallisuutta pitää hoitaa Reijo Karhisen mukaan metsähoidon tilan iso kuva on hyvä, mutta totuus on, että jopa neljännesosassa metsistämme ei 30 vuoteen ole tehty mitään. Pankkimies kysyykin, mitä muuta varallisuuserää hoidamme näin huonosti? Metsän osuus kotitalouksien varallisuudesta on huomattava. Suomessa on noin 600000 metsänomistajaa, pörssiosakkeita omistaa 800000 kotitaloutta. Suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta 7,5 prosenttia on sijoitettu metsään ja suoriin osakesijoituksiin 5,2. Metsän arvosta keskustellaan kuitenkin paljon vähemmän kuin pörssikursseista. Juvan tilaisuudessa Karhinen totesi, että verrattuna pörssikurssien kehityksen seurantaan käymme todella vähän mediassa tai muutoinkaan keskustelua metsätilojen hehtaarihinnoista tai edes kantohinnoista. Piileekö metsän arvon ymmärtämisessä virike ryhtyä hoitamaan aktiivisesti metsäomaisuutta? Itselleni on itsestään selvää, että minulla on kaiken aikaa hyvä tilannekuva päässäni metsistämme kuvion tarkkuudella. Yhdistykset kehittyneet hyvin ajassa Reijo Karhiselle metsänhoitoyhdistykset ovat tuttuja yhtä pitkältä ajalta kuin sijoittaminen metsään. Karhisen mukaan viime vuosien aikana yhdistykset ovat ottaneet selkeän tiikerinloikan. Palvelukyky ja sen myötä asiakaskokemus ovat parantuneet merkittävästi yhdistysten koon kasvun myötä. - On tullut joustavuutta ja asiakasymmärrystä, kuvaili Karhinen tilanteen Metsä Rokkaa esityksessään. Merkittävä parannus useamman yhdistyksen alueella metsää omistavalle on, että hän voi saada yhden yhteyshenkilön, joka avustaa koko metsäomaisuuden hoidossa. - Näiltä osin metsänhoitoyhdistykset ovat ajaneet palvelussa kirkkaasti ohi monista muista metsänomistajan sidosryhmistä, arvioi Karhinen. Juhani Krappe

10 Oikea-aikaisella taimikonhoidolla saadaan ensiharvennuksesta taloudellisesti kannattava Taimikonhoidossa on kolmen kohdan tavoiteohjelma. Tehdyllä työllä kohennetaan metsän laatua ja säädellään puulajisuhteita ja taimikon tiheyttä. Taimikon hoitotöissä korostetaan oikea-aikaisuutta: jos hoitotoimenpide viivästyy, taimikon kasvu voi elpyä, mutta menetettyä kasvua ei saada takaisin. Kuvat Pyry Krappe Taimikon varttuessa nousevat myös kustannukset. - Kun työ menee sahaamiseksi niin silloin tietää, että päivässä saa puolet vähemmän aikaiseksi, sanoo Anttola-Puumala tiimin metsuri Ari Tiimonen ja jatkaa, että parhaimmillaan taimikonhoito on nopsaa niittämistä. Työmaan toisen metsäammattilaisen Matti Harmoisen mukaan paras ajankohta taimikonhoitoon on neljästä viiteen vuoteen istutuksesta. Tutkittua tietoa on tarjolla Metsuri Ari Tiimonen näyttää työmaalle poikenneelle Raimo Lappalaisella, millaisen metsän he ovat saaneet esiin. Taaempana yhdistyksen yrittäjämetsuri Matti Harmoinen. Metlan 2011 tekemän Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarjan mukaan taimikonhoidon kustannusten luotettava ennustaminen on vaikeaa. Muuttujia on runsaasti, sillä metsikön ikä, kasvupaikka ja puulajia vaikuttavat kustannusten kertymiseen. Jonkinlaisen kuvan kuitenkin antaa tutkimus taimikonhoidon ajoituksen vaikutuksista kustannuksiin kuusikossa. Kustannukset nousevat varhaisperkausvaiheessa 10 15 prosenttia vuodessa ja myöhemmässä taimikonhoidossa viidestä kymmeneen prosenttiin vuodessa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää taimikonhoidon työmääriä päivässä. Viisivuotiaassa kuusikossa metsuri hoitaa työpäivässä hehtaarin taimikkoa, viisi vuotta vanhemmassa taimikossa hehtaari vaatii jo puolitoista työpäivää ja 15-vuotiaassa kaksi. Tavallista isompi hoitosavotta Ari Tiimosella ja Matti Harmoisella on työn alla normaalia isompi taimikon hoitaminen. Kahdella palstalla on koko reilu parikymmentä hehtaaria ja työn alla on yksi urakan työläimmistä lohkoista. - Kuusen taimikko on rehevällä pohjalla pukannut yhdeksässä vuodessa melkoisen vitikon, tuumaavat miehet ja naureskelevat, että tiheimmissä paikoissa kahlattiin kaulaa myöten kaadettujen runkojen seassa. Tällä kertaa viivästyneellä taimikonhoidolla ei ollut pelättyjä seurauksia. Raivauksessa kaivettiin esiin hyvin säilynyt taimikko, jolla on nyt tilaa varttua ensiharvennusleimikoksi. Metsureilla ei ole töistä pulaa Yhdistyksen metsureilla ja metsuriyrittäjillä on hyvä työllisyys. Anttolan Siiskolassa olevalla työmaalla oli paikalla molempia lajikkeita, sillä Ari on yhdistyksen palkkalistoilla ja Matti on metsätalousyrittäjä, joka tekee muitakin kuin metsurin töitä. Pientä huolta miehillä on ammattikunnan ikääntymisestä, Ari suunnittelee hiljalleen eläkkeelle jäämistä ja samaa ikäpolvea on muidenkin tiimien alueella. Juhani Krappe Oletko koskaan miettinyt, voiko valinnoilla olla vaikutusta? Me otimme selvää tästä! Me valitsemme Etelä-Savolaisen metsäenergian sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineeksi. Valintamme avulla työllistetään 200 henkilötyövuotta Etelä-Savossa. Valinnoilla on vaikutusta! Lisää tietoa valintojen vaikutuksesta osoitteessa kuumatotuus.fi Etelä-Savon Energia Oy Vuorikatu 19 50100 Mikkeli (015) 1951 ese.fi ekoteko.fi facebook.com/esemies Taimikonhoito on viivästynyt, kun metsuri joutuu sahaamaan ja suuntaamaan jokaisen kaadettavan rungon. Parhaimmillaan palstalla edetään hyvää vauhtia vesakkoa niittäen.

11 Kemera-tukiin leikkauksia ensi vuodelle toimi nyt Maan hallitus on viestinyt uusista leikkauksista, jotka koskettavat myös Kemeratukia. Esillä on ollut tukitasojen alentaminen tai joidenkin työlajien poistuminen kokonaan. Nyt kannattaa toimia ripeästi ja laittaa työt vireille vielä tämän vuoden puolella. Tämän vuoden puolella tehty rahoitushakemus varmistaa tämän hetkisten tukien saamisen, vaikka töiden toteutus jäisi ensi vuoteen. MTK pitää tärkeänä, että taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon työlajit säilyvät tuen piirissä. Nuoren metsän hoidon ja rankojen keräilytuen kohteiden rajausta voidaan tarkentaa niin, että tuki ohjaisi tekemistä eniten tarvitseville kohteille ja aidoille energiapuukohteille. Metsän terveyslannoituksen tuesta voidaan luopua, koska investointi on nopeasti vaikuttava ja metsänomistajalle kannattava. Juurikäävän torjunnan tuki on tärkeä. Hallinnon kustannusten ja byrokratian vähentämiseksi tuki tulisi voida myöntää myös toimijoille. Mikäli sopeutustarve ei toteudu terveyslannoituksen ja nmh/ rankatuen leikkausten kautta, voidaan myös juurikäävän torjunnan tukea leikata. Ympäristöllisistä syistä suometsänhoidon tuki (vesiensuojelutoimenpiteet) sekä metsäluonnonhoidon ja metsätalouden ympäristötuki tulee säilyttää. Mikäli em. sopeutuskeinojen kautta ei saada riittävää leikkausta, voidaan suometsänhoidon tukiprosenttia laskea. Tämä ei kuitenkaan ole toivottavaa. Kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunta voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin toimenpiteen toteutus voidaan aloittaa. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen. Uuden Kemera-lain tuet Kemera-tukea saa nyt yli 0,7 metrin pituiseen taimikkoon Taimikon varhaishoidon tuki on 160 /ha. Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 /ha. Jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 cm hoitotyön jälkeen. Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 /ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta. Juurikäävän torjunnan tuki on 70 /ha. Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 40 % hankkeen kokonaiskustannuksis- Pyydä metsäasiantuntijaasi kartoittamaan ajankohtaiset taimikonhoitokohteet maksutta (jäsenetu). ta. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea. Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40 % ja uuden metsätien tekemiseen 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotisen kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Suometsän hoitoon voidaan myöntää tukea 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista, jos kohde on vähintään 5 hehtaaria. 2-5 hehtaarin kohteilla tuen määrä on 40 %. Tuettavan kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen selvitys vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiiteiden säilyttämiseksi. Sopimuksella maanomistaja sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta ja olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta ja vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset. Uuden Kemera-lain keskeiset tuet taulukkona Työlaji Tuki Pinta-ala Kuviokoko Poistuma Jäävä runkoluku Pienpuun kertymä Taimikon pituus Puuston läpimitta, cm /ha ha minimi ha minimi min. kpl/ha max. työn jälkeen kpl/ha m³/ha min. min. metriä, työn jälkeen max. työn jälkeen Taimikon varhaishoito 160 1,0 0,5 3000 5000-0,7 - Nuoren metsänhoito 230 2,0 0,5 1000 3000-3,0 16 Nuoren metsänhoito + pienpuun korjuu 450 2,0 0,5 1000 3000 35 3,0 16 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha kuviokoko, ha Metsän terveyslannoitus 40 2,0 0,5 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha kuviokoko, ha Suometsän hoito (kunnostusojitus) yli 5 ha hankkeet 70 % 2,0 0,5 Metsätien perusparannus 40 500 30 alle 5 ha hankkeet 40 % Työlaji Tuki Metsätien pituus Metsätalouden kuljetusten % kokonaiskustannuksista min metriä osuus % min Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen, Uuden metsätien tekeminen 30 500 50 kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa. Me teemme kaikkia metsänhoitotöitä maanmuokkauksesta ja Kysy tarkemmat tukiehdot omalta metsäasiantuntijaltasi! istutuksesta hakkuisiin. Hyvin hoidettu metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. Taimikonhoitolaskun nettokustannus on pieni Kemera-tuen ja verovähennysten jälkeen Sovi taimikonhoidoista nyt oman metsäasiantuntijasi kanssa! Esimerkkilaskelma taimikon varhaishoito Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikon varhaishoito laskutushinta, /ha 350,00 84,00 434,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -84,00 Kemera-tuki, /ha -160,00 Verovähennys metsäverotuksessa, -57,00 Maksettavaa jää, 133,00 (31 % laskun bruttosummasta) Esimerkkilaskelma taimikonhoito Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikonhoito laskutushinta, /ha 500,00 120,00 620,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -120,00 Kemera-tuki, /ha -230,00 Minna Kauppi Verovähennys metsäverotuksessa, -81,00 Maksettavaa jää, 189,00 (30 % laskun bruttosummasta) ETELÄ-SAVO Tilaa Metsänhoitoyhdistys taimikonhoitotyöt Metsä-Savo Etelä-Savo Väätäisentie mhy 5 Etelä-Savosta 51900 Juva ja osallistut p. 015-357 4000 www.mhy.fi/ www.metsa-savo.fi etelasavo metsasavo@mhy.fi etalasavo@mhy.fi samalla kolmen 200 metsäpalvelusetelin arvontaan. Kilpailun säännöt *Kilpailu koskee mhy Etelä-Savon toimialueen metsänomistajia *Taimikonhoitotyö toteutetaan mhy Etelä-Savon toimesta * Määrä vähintään 1 hehtaari varhaishoitoa tai nuoren metsän hoitoa * Kilpailuun osallistuvat ajalla 1.6 30.9.2015 toteutetut tai tilatut taimikonhoitokohteet * Arvonta suoritetaan lokakuussa 2015 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti * Metsäpalvelusetelit ovat käytettävissä kaikkiin mhy Etelä- Savon palveluihin ja tuotteisiin Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi nyt! Metsäkäynti ja taimikonhoitokohteiden kartoitus on maksuton jäsenpalvelu.

12 TIIMIKIERROS Mikkeli itä Haukivuori Toimialueella tiloilla asuvia metsänomistajia keskimääräistä runsaammin Mikkeli itä Haukivuori tiimissä yhdistyivät Järvi- Savon yhdistyksen itäinen kulma ja uuteen yhdistyksen liittynyt 700 metsänomistajan Haukivuori. Toimihenkilöt uskovat, että metsänomistajan suuntaan muutos ei näy kuin toimijan nimessä; metsäammattilaisten alueet pysyvät pääosin samoina ja toimistot palvelevat entisissä osoitteissa. Uutta toimintamallia sisäänajettu Mikkelin itäisen alueen toimijoille toteuttajamalli ennätti tulla tutuksi jo vuoden ajan, mutta Haukivuorella oli toimittu yhdistymiseen saakka perinteiseen tapaan; niin, että sama toimihenkilö vei hankkeen alusta loppuun saakka. Tiimissä on neljä metsäasiantuntijaa ja hankkeiden toteuttaja. Mikko Piisola ja Ari Teittinen pitävät työpöytäänsä Mikkelin toimistossa ja Jenniina Ruttonen ja Jyrki Ukkonen Haukivuorella. Toteuttajan asemapaikka on Haukivuorella ja sillä tontilla toimii metsäesimies Veli Manninen. Tiimin palveluvarustusta Mikkelin toimistosta käsin täydentävät korjuuesimies Juha Kokko ja kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitava Antti Tiihonen. Elokuun alussa saatiin alueelle myös oma erityisasiantuntija Reijo Kähärä metsätieja ojituspalveluihin. Viitostie rajana Tiimin toiminta-alue rajautuu itäisessä Mikkelissä viitostiehen ja Haukivuorella vuonna 1933 perustetun metsänhoitoyhdistyksen alueeseen. Toimihenkilöiden tontit säilyivät yhdistymisessä muuten entisinä, mutta Veli Mannisen neuvontavastuut jaettiin tiimin muille jäsenille metsänhoito- ja puunkorjuupalvelujen toteutuksen tieltä. Toimialue on perinteistä havumetsää ja koivikkoa. Pääsääntöisesti metsät ovat hyvin hoidettuja, mutta jonkin verran löytyy, kuten joka paikassa muuallakin, harvennus- ja hoitorästejä. Haukivuoren toimisto Keskustie 54 51600 Haukivuori Oman leimansa metsässä toimimiseen antavat varsinkin Haukivuoren alueella soiden ja rantojensuojeluohjelmat. Lakimuutos lisännyt varhaishoitoa Tilojen keskikoko on 36 hehtaaria, kun keskimääräinen tilakoko koko yhdistyksen alueella on noin 33. Metsänomistajia on noin 1600 ja metsäpinta-alaa noin 57 800 hehtaaria. Yhdistyksen metsäpinta-alasta on tiimin alueella noin 12,5 prosenttia. Myös etämetsänomistajien määrä poikkeaa totutusta, sillä toimihenkilöiden arvion mukaan heidän osuutensa tiimin alueella on alle kaksikymmentä prosenttia. Metsäammattilaiset ovat tyytyväisiä elokuussa parantuneista korjuukeleistä. Edellisen kerran oli samanlainen syksy vuonna 2003, jolloin voidaan purkaa jopa talvikorjuisten leimikoiden rästejä. Kemera-ehtojen muuttuminen ei ole merkittävästi vaikuttanut metsänomistajien käyttäytymiseen, joskin kysyntä taimikoiden varhaishoidosta näyttää hiljalleen viriävän. Metsurit: Mikkelin toimisto Savilahdenkatu 32 50100 Mikkeli Kimmo Kohvakka Keijo Lampinen Ari Piironen Ari Kirjalainen Metsuriyrittäjät: Mikkeli itä - Haukivuori tiimin väki on tyytyväinen loppukesän keleihin: jopa talvikohteita on päästy nyt korjaamaan. Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle. Jyrki Ukkonen metsäasiantuntija, aloittanut Haukivuoren Mhy:ssä 2007 metsäneuvojana. Harrastuksina lenkkeily ja pyöräily. Veli Manninen metsäesimies, aiemmin 26 vuotta Haukivuoren Mhy:n toiminnanjohtajana, vuoden 2015 alusta metsänhoitoesimiehenä. Harrastuksina polttopuiden teko, ampumasuunnistus ja seuratoiminta. Jenniina Ruttonen metsäasiantuntija, aloittanut 1.3.2014. Harrastuksille jää vähän aikaa ikuisen omakotitaloremontin keskellä, mutta vapaa-aika kuluu koiran kanssa lenkkeillessä ja kotona puuhastellessa. Ari Teittinen metsäasiantuntija, 1.9.1998. Metsästys, kalastus, metsästysseuratoiminta. Mikko Piisola metsäasiantuntija, aloittanut vuoden 2012 alussa. Harrastaa pyöräilyä ja ATK:ta. Metsäpalvelu Kallio Tapio Hänninen Maanmuokkausyrittäjä: Kaartinen Henri Koneyrittäjät: Antti Kauppinen W-team Oy Forest Hänninen

13 TIIMIKIERROS Puumala Anttola Tilojen keskikoko reippaasti suurempi kuin muualla yhdistyksen alueella Uuden yhdistyksen myötä Puumalan tiimin kumppaniksi tuli Anttola Sulkavan sijaan. Isompia muutoksia ei tapahtunut tietänyt, ainoastaan metsänhoitoesimies vaihtui, mutta kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitava henkilö säilyi samana. Uudella alueen kokoonpanolla saatiin toimialuetta järkeistettyä, vaikka ongelmana edelleen on vesien rikkoma alue. Toimihenkilöillä saattaa olla vene käytössä muita useammin työmatkoilla. Lähelle voi olla pitkä matka Tiimin toimialue on Puumalan kunta pois lukien Ryhälä, Partalansaari ja Lieviskä ja entisen Anttolan kunnan alue. Puumalan pinta-alasta on vettä yli 35 prosenttia ja Anttolassakin luku on lähes 30. Vesistöjen runsaus tietää sitä, että saarimetsiä on paljon ja sitä, että välimatkat saattavat venähtää hieman arvioituja pidemmiksi. Vesistöihin liittyvä erityispiirre alueella on, että vesistökuljetuksia tehdään myös mantereelta, ei vain saarista. muun muassa Puumalassa on seutukuntia, joissa yli puolet metsistä omistetaan yhdistyksen rajojen ulkopuolelta. Asiakastilojen keskikoko on noin 40 hehtaaria, joka on seitsemän hehtaaria enemmän kuin keskimääräinen pinta-ala yhdistyksen alueella. Metsänomistajia on noin 1500 ja metsäpinta-alaa noin 60000 hehtaaria. Männikkömetsiä ja rantojen raitaa Metsällinen erityispiirre on nimenomaan voimakas mäntyvaltaisuus ja vesistöjen suuri määrä. Mäntyä on lähes 60 prosenttia puumäärästä, kuusta on 25, koivua 15 ja muuta lehtipuuta muutama prosentti. Tiimin alueelta löytyy myös paljon erilaisia suojelualueita, jotka pitää huomioida, kun metsässä toimitaan. Punkorjuu-urakoitsijat: Juha Ahonen, Forest Hänninen, Koneyhtymä Karko, Antero Korhonen, Puunkorjuu Roikonen. Maanmuokkausurakoitsijat: Anttolan toimisto Vanhanpappilantie 1 52100 Anttola Puumalan toimisto Keskustie 17 52200 Puumala Maatalouskoneyhtymä Häkkinen, Metsäkonetyö Hannu Heikkilä, T:mi Tenho Pulkkinen. Yrittäjämetsurit: Matti Harmoinen, Timo Pulkkinen. Työsuhteiset metsurit: Hannu Kaipainen, Asko Piskonen, Ari Tiimonen, Esa Tolvanen. Toimisto on auki, kun joku on paikalla Tiimin toimistot ovat Anttolassa ja Puumalassa, toimistoilla ei ole varsinaisia aukioloaikoja, mutta ovet ovat auki, kun väkeä on paikalla. Anttolan toimistosta käsin töitä tekevät metsäesimies Markku Modig ja metsäasiantuntija Jaakko Salakka. Puumalan toimistossa on tuttu miehitys; metsäasiantuntijat Antti Piskonen ja Olli Luukkonen. Periaatteessa molemmat toimistot ovat koko tiimin käytössä, Markku Modig, joka huolehtii hankkeiden toteuttamisesta, tekee töitä molemmissa toimistoissa ja Antti Piskonen asuu aivan toimistojen puolivälissä, joten työ tehtävä määrää, missä paperityöt tekee. Tiimin palvelupalettiin kuuluvat myös tie- ja ojitusasioiden erityisasiantuntija Reijo Kähärä Mikkelin toimistossa ja korjuuesimies Juha Kokko. Kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitavan Kimmo Asikaisen asemapaikka on Juvalla. Etämetsänomistajia paljon Ulkopaikkakuntalaisten metsänomistajien osuus on tiimin alueella suhteellisen korkea, Vesi on tiimille tuttu elementti, sillä toimialueesta on vesistöjä kolmanneksen verran joillain toimihenkilöillä saattavat työmatkatkin taittua kesäaikaan veneellä. Metsäammattilaiset vasemmalta oikealle. Markku Modig metsäesimies, aloitti toukokuussa 1984, harrastaa lento palloilua. Jaakko Salakka metsäasiantuntija, aloitti joulukuussa 2014, harrastaa lukemista ja liikuntaa. Antti Piskonen metsäasiantuntija, aloitti helmikuussa 2011, harrastaa teatteria ja maanviljelyä. Olli Luukkonen metsäasiantuntija, aloitti elokuussa 2011, harrastaa metsästystä, kalastusta ja maanviljelyä.

14 1-5. LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE 4. HAUKIVUORI MIKKELI ITÄ HAUKIVUORI Asiakkuuspäällikkö VESA VÄÄNÄNEN 0400 754 252 Korjuuesimies JUHA KOKKO 0400 547 133 ARI TEITTINEN 0400 754 256 JENNIINA RUTTONEN 0400 165 984 JYRKI UKKONEN 050 343 5046 1. JOUTSA KARI PAASO 0400 124 950 MATLEENA TEPPOLA 0400 124 916 VEIKKO HALMESAARI 0400 124 951 Metsäesimies JUSSI RAUTIO 0400 515 988 MIKKO PIISOLA 044 720 1720 Metsäesimies VELI MANNINEN 0500 156 115 2. HIRVENSALMI-PERTUNMAA Palvelemme sinua koko toimialueellamme! JARMO MÄKIRANTA 0400 124 952 JORMA SANISALO 0400 142 044 Haukivuori 1 4 Juva Metsäesimies SAMULI KOIVISTO 0400 124 953 NIINA IKONEN 0400 124 915 Joutsa 2 Hirvensalmi 3 Mikkeli 6 3. MIKKELI LÄNSI Anttola 1.8.15 31.1.16 Pertunmaa HERKKO HÄMÄLÄINEN 050 505 1482 TIINA SALMINEN 0400 754 255 5. PUUMALA-ANTTOLA TAINA KEKKONEN 0440 124 123 Metsäesimies TAPIO PERKO 0400 754 251 ANTTI PISKONEN 044 742 2351 OLLI LUUKKONEN 044 742 2355 Metsäesimies MARKKU MODIG 0400 183 961 JAAKKO SALAKKA 040 146 1120

15 6. JUVA 6-10. ITÄINEN ASIAKKUUSALUE HANNU KÄRKKÄINEN 040 841 7006 JARI PARKKINEN 040 845 2710 PEKKA HARMOINEN 0400 203 468 Asiakkuuspäällikkö HARRI HUUPPONEN 044 555 0481 Korjuuesimies ARTO TURTIAINEN 0400 256 492 8. SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI VILLE OINONEN 044 742 2352 Metsäesimies HANNA REIJONEN 040 359 1256 MAIJA-LIISA KETTUNEN 044 555 0490 OTTO KANKKUNEN 044 555 0493 PAULI PÄRNÄNEN 044 555 0491 Metsäesimies IIRO OJALAINEN 044 555 0486 10. KERIMÄKI-SAVONRANTA Savonranta Rantasalmi 8 10 Kerimäki KATRI MONONEN 044 511 2017 PIIA KIETÄVÄINEN 044 511 2014 TAPANI HUTTUNEN 044 511 2015 Savonlinna Sulkava 7 9 Punkaharju VELI-MATTI SUHONEN 044 555 0495 Metsäesimies JORMA KORPELA 044 511 2013 5 9. SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU Puumala 7. SULKAVA Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi AKI PARKKINEN 044 555 0492 JARI LOIKKANEN 044 555 0489 AKI KEMPPINEN 0400 726 639 TOMI MIETTINEN 040 180 3338 EIJA KOISTINEN 0400 726 638 Metsäesimies MARKKU KOLEHMAINEN 044 742 2350 VESA LAUKKANEN 044 555 0485 Metsäesimies HEIKKI MONONEN 044 555 0484

16 HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Johtaja PETRI PAJUNEN 040 776 6212 Talouspäällikkö ANJA LIPSANEN 040 776 6235 Toimistopäällikkö MARJUKKA KAKRIAINEN 040 357 5572 Toimistoassistentti MAARIT JORDAN-VALTONEN 044 555 0482 METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu TEEMU PYLKKÄNEN 0400 754 254 Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu JANI PULKKINEN 040 726 4007 2.7.15 1.2.16 Toimistoassistentti KIRSI HIMANEN 0440 360 084 Toimistoassistentti TARJA HEIKKINEN 0400 142 906 Toimistoassistentti MAARIT JORDAN-VALTONEN 044 555 0482 METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, MET- SÄVEROTUS, METSÄARVIOT Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu AAPO MANNINEN 044 511 2018 TIET JA OJAT, LANNOITUS Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu JAAKKO RYYNÄNEN 0400 203 469 Erityisasiantuntija, LKV Erityisasiantuntija, LKV Erityisasiantuntija, LKV ANTTI TIIHONEN alueet 1 4 040 513 1717 KIMMO ASIKAINEN alueet 5 7 0400 156 022 PETRA HUUPPONEN alueet 8 10 044 742 2353 METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Erityisasiantuntija, tiet ja ojat KALLE KAARTINEN alueet 6 10 044 555 0488 Erityisasiantuntija, tiet ja ojat REIJO KÄHÄRÄ alueet 1 5 040 674 3007 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi Metsälakimies TUOMO PESÄLÄ tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 0600 393 959 (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja ANNAMARI RAJOO Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki 040 580 3981 Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, 52100 Anttola Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, 51600 Haukivuori Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, 52550 Hirvensalmi Joutsan toimisto, Länsitie 8, 19650 Joutsa Juvan toimisto, Väätäisentie 5, 51900 Juva Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, 58200 Kerimäki Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, 50100 Mikkeli Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, 19430 Pertunmaa Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, 58500 Punkaharju Puumalan toimisto, Keskustie 17, 52200 Puumala Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, 58900 Rantasalmi Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, 57130 Savonlinna Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, 58300 Savonranta Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, 58700 Sulkava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva 015 357 4000 etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo

17 Korjuupalvelun puille on monta osoitetta Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on pystykaupan ja hankintakaupan vaihtoehto. Puukaupan kilpailutuksessa tällä tavalla saadaan yksi tarjous lisää. Pienien leimikoiden korjaamiseen se saattaa olla paras vaihtoehto, sillä korjuupalvelupuut välitetään ostajalle isoissa erissä. Mhy Etelä-Savollakin löytyy tusinan verran ostajia korjuupalvelun puille. Huoleton hankintakauppa Korjuupalvelu on hankintakauppa, jossa yhdistys huolehtii korjuusta ja puiden toimittamisesta ostajalle metsänomistajan lukuun. Yhdistyksen sisällä homma hoituu niin, että metsäasiantuntija sopii metsänomistajan kanssa kohteen, suunnittelee sen ja vie hankkeen tietojärjestelmään. Toteuttaja eli kunkin tiimin metsäesimies ottaa hankkeen hoitaakseen ja sovittaa työn korjuuyrittäjän aikatauluun. Sopimusyrittäjä tekee työn ja metsäesimies luovuttaa tienvarsipuut ostajalle tai tekee ajomääräyksen tehtaalle. Korjuuesimies hoitaa puut kaukokuljetuksena tienvarresta eteenpäin. Korjuupalvelussa voi olla myös kohteita, jotka tehdään kokonaan tai osittain metsurityönä ja uuden metsälain myötä myös eri-ikäis-rakenteisten metsien korjuutta on tulossa. Tekemistä on riittänyt Antti Kauppinen on yksi Mikkeli itä Haukivuori tiimin korjuuyrittäjistä, Antti on keskittynyt korjuuseen ja ketjussa puut ajaa alihankkija. - Töitä on kevätseisokin jälkeen ollut sopivasti, tuumaa Antti. Kevään hiljainen kausi vain venähti hieman pitkäksi huonojen kelien takia, mutta yrittäjä arvelee hitaaseen käynnistymiseen olevan muukin syyn. - Varmaan systeemien muuttuessa meni vähän aikaa, ennen kuin hommat olivat järjestyksessä. Nyt ei yrittäjällä ole valittamista, joskin toiveena Kun tuo Kari saa siirrettyä rallipoluilta opitun vauhdin korjuutyömaalle, niin silloin alkaa metsässä tapahtua, vitsailee Antti Kauppinen Kari Kemppiselle, joka on autourheilu-urallaan kierrellyt kisoja pitkin Eurooppaa niin kuskina, kartturina kuin mekaanikkona. Antin leivissä Kari pääsee kokeilemaan, miten koulutuksen opit istuvat oikeaan työelämään. on, että työlista olisi mahdollisimman pitkälle ennakkoon tiedossa. Metsänhoitoyhdistys tuttu työympäristö Antti Kauppinen laskee, että on tehnyt yhdistysten kanssa yhteistyötä viitisentoista vuotta. Edellinen diili Haukivuorella oli 2011-12, pidemmän jakson yhdistyksen korjuupalveluleimikoita Antti on puinut kotikonnuilla Pieksämäen lähellä. - Nyt pääasiallinen toimialue on vanha Haukivuori, mutta töitä tehdään myös Mikkelin puolella. Antin mukaan korjuupalvelun haaste ovat vaihtelevat työkohteet. Tämän hetken suuntaus näyttää olevan, että leimikot käyvät tukkivaltaisemmiksi. - Vähän välillä hirvittää, riittääkö korjuupään koko! Energiapuukohteiden katoaminen on harmittava asia, sillä niitä metsissä riittäisi. Ammattimiehistä on pulaa Kauppisen Antin mukaan ammattitaitoinen motokuski ei saa olla viikkoakaan vapaalla jalalla, jos tieto tihkuu urakoitsijoiden korviin. Toinen vaihtoehto on tarjota paikka kurssitetulle ammatinvaihtajalle, niin kuin Antti on tehnyt. Kari Kemppinen on pitkän linjan korjaamotyö ammattilainen, mutta päätti vaihtaa ammattia ja hakeutua metsäkonekouluun. - Metsä on aiemmin tullut tutuksi aivan toisessa tilanteessa, naurahtaa Kari, jolle autourheilu on ollut vahva harrastus vuosikymmenet. Miehen mukaan rallipolulta metsään jouduttiin vasten tahtoa, nyt sinne mennään vapaaehtoisesti. Kuskin ja isännän kesken ollaan useamman kerran käyty keskusteluja, kuinka konemiesten koulutusta pitäisi kehittää. - Oppimista jää joka tapauksessa oikeille työmaille. Pitäisi miettiä, voidaan siitä siirtää jotain koulutusaikana omaksuttavaksi. Antti Kauppinen heittää, että yksi tapa olisi opettajien kierrättäminen töissä urakoitsijoilla niin heille muodostuisi kuva siitä, millaisista tehtävistä koulutettavien on selviydyttävä. Antti Kauppisen mukaan korjuupalvelukohteet elävät kysynnän mukaan. Nyt leimikot ovat tukkivaltaisempia ja takavuosina saatettiin korjata pelkkää energiapuuta pitkiä ajanjaksoja. Vuoden 2015 korjuupalvelun tavoitemäärä 400 000 m³. Vuonna 2014 toteutunut määrä 449 000 m³. Korjuupalvelu kohdentuu harvennushakkuisiin ja energiapuun korjuuseen. Korjuupalvelun työmaiden pinta-ala 8000 ha. Hankinta- ja toimituskauppatulot metsänomistajille 15 milj. euroa. Urakointimaksut korjuu- ja kuljetusyrittäjille 7,5 milj. euroa. Puuta toimitetaan 12 puunostajalle (sis. energiapuu). Tehdastoimituskohteita on 17 kpl (sis. energiapuu). Puunkorjuuketjut 30 kpl. Puutavara-autoja 2 kpl vakituisessa ajossa. Vuodesta 2016 alkaen lisäksi kuorma-autohakkureita ja hakerekkoja hakkeen kuljetukseen metsästä energialaitoksille. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA Kysy metsäasiantuntijaltasi yhteistyökumppanien paikallisista ja valtakunnallisista rahanarvoisista eduista jäsenelle! Maksuttomat jäsenpalvelut: EDUNVALVONTA PEFC-SERTIFIOINTI MOBIILIMETSÄ- SUUNNITELMA Lisätietoa mhy Etelä-Savon monipuolisista jäsenpalveluista: www.mhy.fi/etela-savo/mhy-etela-savon-jasenedut-v-2015 TERVETULOA! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 JUVA www.mhy.fi/etela-savo etelasavo@mhy.fi p. 015 357 4000 METSÄKÄYNTI OMA METSÄASIAN- TUNTIJA NEUVONTA JÄSENLEHDET PUUNHINTATIEDOT PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA ETELÄ-SAVO

18 Puuterminaali täydentää toimintaa - Partaharjun Puutarha myy metsätaimia ja ostaa pikkutukkeja Partaharjun Puutarhalta uuden taimisukupolven kylvö tehdään maaliskuun aikana ja metsätaimet valtaavat kasvihuoneet sitä mukaa, kun sipulikasvien sesonki loppuu. Metsätaimet ovat olleet yrityksen ohjelmassa yli viisi vuotta ja sauma viljelyn aloittamiseen avautui, kun leikkoruusuntuotannosta luovuttiin - Metsätaimien tuottaminen ei ollut uusi asia, vaan sitä oli mietitty silloin jo kymmenen vuotta aiemminkin, kertoo toimitusjohtaja Hanna Suhonen. Partaharjun puutarha on keväästä 2017 metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon suurin taimitoimittaja. Kuvat Pyry Krappe Metsätaimia toimitetaan asiakkaille noin 12 miljoonaa kappaletta vuosittain, valtaosa taimista on kuusta, männyn osuus noin 25 prosenttia ja koivun neljä. Apua ja neuvoa taimituotannon alkuvaiheissa haettiin METLA:lta tiiviillä yhteistyöllä. Taimituotannon aloituksen teki mahdolliseksi muutama luottavainen asiakas, jotka uskalsivat tehdä tilaukset ensimmäisistä taimieristä muutoksen keskellä. Tuotannot sopivat hyvin yhteen Partaharjun Puutarhan tilat Jatkossa Partaharjun sahalla voidaan käsitellä omista taimista kasvatettua puuta, ulkona olevalla taimikentällä Ville Kolehmainen ja Hanna Suhonen. Metsätaimituotannon 12 miljoonasta taimesta valtaosa on kuusta, männyn osuus noin neljännes, koivun osuus on vielä vaatimaton noin neljä prosenttia. on suunniteltu vaativien sipulikasvien viljelyyn, leikkoruusujen viljelyn loputtua siirryttiin liikuteltavien kasvatuspöytien käyttöön ja samaa järjestelmää on käytetty myös metsätaimien viljelyssä. Kasvatuspöydillä taimet voidaan siirtää myös ulkona olevalle taimikentälle. - Viime syksynä kasvihuoneita on laajennettu yli hehtaarilla ja myös ulkona olevaa taimikenttää on kasvatettu. Metsätaimet odottavat jo talvea - Taimien lyhytpäiväkäsittelyt ovat lopuillaan ja nyt odotellaan taimien karaistumista talvea varten, kertoo Hanna Suhonen. Syysistutuksiin taimia pakataan tarvittaessa kysynnän mukaan. Sipulikukkien aika on vahvasti tulossa, sillä hyasintit on tulevalle joululle jo istutettu ja seuraavana vuorossa on, jo ensi viikosta alkaen, amaryllis. Sipulikukkien tuotannon luvut ovat mittavia. Leikkotulppaania hyödetään tulevalla talvikaudella noin 42 miljoonaa kappaletta ja ruukkunarsissia 1,3 miljoonaa. Muiden kukkien muscarin ja muiden kevään sipulikukkien, amarylliksen ja hyasintin yhteen yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Varastohallit ovat entisiä kasvihuoneita, jotka on nostettu korkealle kivijalalle. Kuivatus hoidetaan puhaltamalla lattian kautta ilmaa. Klapeja toimitetaan tällä hetkellä puolustusvoimille ja tukkuasiakkaille Etelä-Suomeen. Varastossa on tällä hetkellä noin 12 000 kuutiometriä puuta. Puuterminaali laajentaa yrityksen toimintaa Kotimainen energia tuli mukaan kuvaan jo vuonna 2005, kun kiinteän polttoaineen lämpölaitos rakennettiin. Isompi savotta alkoi kevättalvella 2013, kun puuterminaalin pohjatyöt aloitettiin. Saman syksyn ja seuraavan kevättalven aikana valmistui sahan lajittelulinja, itse sahalaitos ja ensimmäinen klapien kuivaushalli. - Varsinainen parrunveisto alkoi kesäkuussa 2014 ja kesän aikana rakennettiin toinen kuivaushuone, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Savolainen. Tänä syksynä valmistuu kolmas kuivaushuone ja sähköhakkuri, joka tulee lähinnä energiahakkeen tekoon ja kuivatukseen. Klapikonetta on rakennettu vuoden 2014 aikana ja se saa-

19 Toimitusjohtaja Hanna Suhosen oikealla puolella on yhtiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Savolainen ja vasemmalla puolella puuhankinnoista vastaava Ville Kolehmainen. Takana olevan puuterminaalin tontin pinta-ala on 45 hehtaaria ja vieressä olevan puutarhan puolen tontti on 50 hehtaaria. Investoinnit puuterminaaliin ovat yli yhdeksän miljoonaa euroa. tiin toimintaan keväällä 2015. Siinä kehitystyöt jatkuvat vielä tulevalla talvella. - Tällä hetkellä kone tekee valmista noin 200 kuutiometriä vuorokaudessa, mutta tavoitteena on nostaa tuotanto 300 mottiin. - Suunnitelmissa on tehdä vielä yksi kuivaushuone ja lisää asfalttikenttää. Pikkutukille uusi osoite Saha pyrkii hankkimaan raaka-aineen 50-70 kilometrin säteeltä. - Ostamme itse leimikoita, jotka korjaa sopimusurakoitsija. Lisäksi pikkutukkia ostetaan myös muilta toimijoilta, kertoo puunhankinnasta vastaava Ville Kolehmainen. Metsänhoitoyhdistys aloittaa puuntoimitukset Partaharjun sahalle syksyn kuluessa. Saha on puutarhan kolmas tukijalka sipulikukkien ja metsäpuun taimien rinnalla, mutta sillä on myös työllistävää vaikutusta niin yrityksen sisällä kuin ulkopuolella. Sahalla ja tukinlajittelussa on vuorossa aina kuusi henkilöä. Energiapuunmurskauksessa on toiminut Mursku Oy, joka on nyt Partaharjun Puutarha Oy:n tytäryhtiö ja keskittyy murskauksen ohella puuterminaalin työkoneiden ylläpitoon ja hallintaan. Puu käytetään tarkkaan Kaikki terminaalin tuleva puu käytetään tarkkaan. Parrun ohella tukista tulee selluhaketta ja purua sellutehtaille. - Kuori menee tällä hetkellä polttoon. Kaikki roippeet voidaan viime kädessä polttaa omassa lämpölaitoksessa, joka onneksi ei ole niin tarkka polttohakkeen/murskeen laadussa, kertoo Hanna Suhonen. Juhani Krappe Perinteisen isossa paakussa n. 50 cm mittaisen koivuntaimen rinnalle on kehitelty koivuntaimi, joka pienemmässä paakussa kasvatettuna mahdollistaa putkella tai jopa istutuskoneella istutuksen. Tätä tainta käyttäessä koivun istutus sekä taimen alhaisemman hinnan että istutuksen helpottumisen vuoksi on huomattavasti edullisempaa. Kasvun vuosikymmenet Partaharjun Puutarha syntyi, kun uudet omistajat vuonna 1977 ostivat konkurssiin menneen taimitarhan. Tuotanto saatiin käyntiin seuraavan vuoden alussa ja lajikkeina olivat tomaatti ja kurkku. Kukat tulivat mukaan seuraavana vuonna ensimmäisenä joulutähti. Leikkoruusujen tuottajana puutarha alkoi kasvaa, mutta pikkuhiljaa rinnalle tulivat sipulikasvit, jotka valtasivat viljelyalaa yhä enemmän. Leikkoruusujen markkinatilanne muuttui ja puutarha keskittyi kehittämään sipulikukkien viljelyä. Kun ruusujen viljelystä luovuttiin kokonaan, niin pitkään suunniteltu metsätaimien kasvatus saatiin alkuun. Sahan toiminta käynnistyi kesäkuussa 2014.

20 Uusi Bracke jatkuvatoiminen mätästyskone Etelä-Savoon Punkaharjulainen yritys Metsätyöt Laamanen on hankkinut uuden tietokoneohjatun Bracke mätästyskoneen, vastaavanlaista ei ole vielä Etelä-Savon alueella. Ville-Pekka ja Pekka Laamasella on rautainen ammattitaito ja kokemus metsänuudistamisesta kahden vuosikymmenen ajalta. Metsiä muokataan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon alueella vuosittain n. 2000 hehtaaria ja mätästäen tästä n. 1500 hehtaaria. Koko yhdistyksen alueella näin ollen mätästetään metsää 75-80% koko muokkausmäärästä. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset osaavat arvioida, milloin uudistusalue on niin rehevä, että se kannattaa mätästää. Tällöin taimet saavat reilusti etumatkaa kilpailevaan kasvillisuuteen nähden. Hyviä istutuskelpoisia mättäitä tehdään vähintään taimikon istutustiheyttä vastaava määrä. Metsätyöt Laamanen on tehnyt yhteistyötä 90-luvulta saakka Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Viimeisen vuosikymmenen aikana on urakoitu äestystä, energia- ja ainespuunkorjuuta ja jatkossa palveluihin kuuluu työt myös uudella Bracke mätästyskoneella. Kuvat Maarit Jordan-Valtonen Uusi Bracke tietokoneohjattu mätästyskone odottaa huoltohallin pihassa ajokonetta, kuvassa yrittäjät Ville- Pekka (oik.) ja Pekka Laamanen. Bracken valtavan kokoiset terät, kärkiosat on vaihdettavissa leveämpiin jolloin voidaan laikuttaa metsämaata paremmin. Tämä Bracke mätästyskone, 8F Logset ajokone sekä siirtoauto ovat isoja investointeja. Asiakkailta on tullut niin paljon kysyntää että päätimme laajentaa palveluita ja tulevaisuus metsätalouden osalta näyttää hyvältä Ville-Pekka kertoo- Uudella Bracke jatkuvatoimisella mätästyskoneella voidaan työskennellä monipuolisemmin, tehokkaammin ja kustannusystävällisemmin kuin aikaisemmilla menetelmillä. Bracke soveltuu kovempiin maaperiin, mutta sillä on mahdollista työskennellä myös vähän kosteammissa kohteissa, sillä ajokoneeseen on hankittu 900 mm leveät telat eteen ja taakse. Uudella Brackella mahdollistuu entistä isompien alueiden työstäminen kerralla ja näin saadaan hehtaari kustannuksia pienemmäksi. Kohteista tulee olla havut korjattu pois, kannot eivät haittaa mätästämistä koska kone osaa väistää niitä sivuttaisella heiluriliikkeellä. Metsätyöt Laamanen voi hoitaa myös männyn siementen kylvön samanaikaisesti, kun laikutetaan maastoa Brackella. Olemme hankkineet koneeseen liitettävän kylvökoneen, Pekka kertoo. Ville-Pekka toivottaa tervetulleeksi tutustumaan työmaanäytöksiin, niitä on alustavasti sovittu muutama yhdistyksen alueelle syksyn aikana. Syksylle on jo jonossa useita isoja työmaakohteita, Laamaset tarttuvat uudella Bracke:lla hommiin heti kun tilattu ajokone saapuu ja yhdistelmä rakennetaan huoltohallissa valmiiksi. Laamasten mukaan talvet ovat muuttaneet muotoaan ja nykyään voidaan helposti työskennellä metsien maanmuokkauksen parissa pitkälle joulukuuhun ja yleensä työt alkavat keväällä viimeistään vapulta. Kannattaa seurata Metsänhoitoyhdistyksen ilmoittelua, verkkosivuja ja facebookia joissa kerromme työmaanäytöksistä ja muista ajankohtaisista tapahtumista: http://www.mhy.fi/etela-savo/ tapahtumat https://www.facebook.com/ metsanhoitoyhdistysetelasavo Maarit Jordan-Valtonen JOPA 15 % ALENNUS METSÄVAKUUTUKSESTA VIISAS-PALVELU Hajautettu ja maltillinen varainhoitoratkaisu. KORKO-OMAVARA Turvallinen ja vakaa. RAHASTO-OMAVARA Omatoimiselle sijoittamiselle. VAURAS-PALVELU Yli 20 000 euron sijoitusvarallisuudelle. Kotivakuutuksista 10 % alennus. Metsävakuutuksesta 10 % alennus. Alennus metsä vakuutuksesta edellyttää asiakkaalta joko LähiTapiolan koti- tai maatilavakuutusta. Korotettu 15 % alennus metsävakuutuksesta on mahdollinen, jos asiakkaalla on vähintään 10 000 euron sijoitus LähiTapiolan säästöhenkivakuutuksessa. Kysy lisää asiantuntijoiltamme. PRIVATE BANKING Yli 100 000 euron sijoitusvarallisuudelle. Kysy lisää LähiTapiolan toimistosta, soittamalla 015 744 3401 tai osoitteesta www.lahitapiola.fi/maatilat. Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitus neuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy. LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö toimii LähiTapiola Varainhoidon sidonnaisasiamiehenä.