Lausunto 1 (4) Sipoon kunta PL 7 04131 Sipoo Lausuntopyyntö 31.1.2018 Lausunto asemakaavaluonnoksesta, Sipoo, Nikkilän kierrätyskeskus, H 1 Kaava-alue sijaitsee noin 4 km Nikkilän itäpuolella, rajautuen koillisessa Porvoon kuntarajaan ja etelässä Öljytiehen, jolla olevan liittymän kautta alueelle kuljetaan. Kaavaselostuksen mukaan asemakaavan tarkoituksena on osoittaa suunnittelualueelle jätteenkäsittelyalue, joka mahdollistaa siihen tukeutuvan teollisen toiminnan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja ohjaavat kaavat Uusista, 1.4.2018 voimaan tulevista, valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista nyt kyseessä olevaa kaava-aluetta koskee uusiutumiskykyistä energiahuoltoa koskevat tavoitteet: "Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä." Kaava-alueen halkaisema 400 kv:n voimajohto on valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävä, ja se on osoitettu myös maakuntakaavassa. Asemakaavoitusta ohjaavassa Sipoon yleiskaavassa 2025 kaava-alue on varattu työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueeksi (TP), jonka läpi kulkee sähkölinja. Kaavaselostukseen on syytä päivittää esimerkiksi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, maakuntakaavoja ja rakennusjärjestystä koskevat tiedot. Kaavaratkaisu Kaava-alueen pääkäyttötarkoituksiksi on osoitettu teollisuus- ja jätteenkäsittelyn korttelialue (TEJ-1), jota ympäröi suojaviheralue (EV-2). Teollisuus- ja jätteenkäsittelyn korttelialueelle on osoitettu voimajohtoalue, rakennusalat ja rakentamisen määrä, ohjeellinen tasausallas ja ohjeellinen likaisten hulevesien käsittelylaitos, sekä ajoyhteys ja ohjeellinen ajoyhteys. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 021 000 Kirjaamo www.ely-keskus.fi PL 36, 00521 Helsinki Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
Lausunto 2 (4) Lisäksi kaavassa on osoitettu tavoiteltava maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Kaavaselostuksen mukaan "Fingridin 400 kv voimalinja ja sitä koskevat suoja-alueet on osoitettu kaavaan siten, että alueelle rakentaminen on estetty. Niiden alle on osoitettu kaksi ohjeellista tasausallasta ja ohjeellinen ajoyhteys, joka alittaa voimalinjan kahdesta kohdasta." Vaikka kaavassa ei ole osoitettu varsinaista rakentamista voimalinjan suoja-alueelle, voidaan aluetta käyttää pääkäyttötarkoituksen mukaisesti teollisuus- ja jätteenkäsittelyn korttelialueena. Voimalinjan suoja-alueen likimääräiseksi korkeusasemaksi on esitetty +40.0, ja alueelle on osoitettu tasausallas, joka on hulevesisuunnitelmassa esitetty osaksi hulevesien hallintaa. Kaavan toteuttaminen kaavakartassa esitettyyn tasoon edellyttää kalliokiviaineksen poisottamisen alueelta, kaavakartan perusteella myös voimajohdon alta 1. Uudenmaan ELY-keskus käsityksen mukaan tämä on ristiriidassa voimajohtoalueella toimimisen edellytysten kanssa 2. Kaavan jatkotyössä tulee selvittää, voidaanko kaavaratkaisun edellyttämät tasaustoimenpiteet tehdä siten, että voimalinja voidaan säilyttää nykyisellä paikallaan, vai onko sen siirtäminen tarpeen. Kaavaselostukseen on myös syytä kuvata millaista toimintaa voimalinjan suoja-alueella voidaan pääkäyttötarkoituksen puitteissa harjoittaa. Kaavaratkaisun laatimisessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Hulevedet Kaavamääräyksiin kirjatut hulevesien määrällisen viivytyksen periaatteet sekä vaatimus korttelikohtaisesta hulevesisuunnitelmasta rakennuslupavaiheessa ovat oikeanlaiset. Kaavaselostuksessa todetaan pilaantuneiden maiden, painekyllästetyn puun sekä yhdyskuntajätteen varastointi- ja käsittelyalueilta johdettavien hulevesien käsittelyn tapahtuvan alueellisessa käsittelylaitoksessa, minkä jälkeen vedet johdetaan viivytyksen kautta maastoon. Käsittelyprosessia ei ole kuvattu hulevesisuunnitelmassa eikä muussa kaava-aineistossa. Uudenmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan likaantuneiden hulevesien puhdistamiseen siten, että ne voitaisiin johtaa maastoon, liittyy 1 Toimenpide (kalliokiviaineksen ottaminen, kallion louhinta ja louheen murskaus) vaatii maa-aineslain (24.7.1981/555) 4a :n ja ympäristönsuojelulain (27.6.2014/527) 47a :n mukaisen yhteiskäsittelyluvan. 2 Asemakaavasta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 4.10.2016. Tässä yhteydessä Fingrid on toimittanut lausunnon alueella sijaitsevan 400 kv:n voimajohdon huomioon ottamisesta asemakaavoituksessa. Lausunnon mukaan "mikäli johtoa ei siirretä, Sipoon materiaalipuisto ja kaikki siihen liittyvä toiminta tulee sijoittaa 400 kv Tammisto - Anttila johtoalueen ulkopuolelle eli vaakasuoraan mitattuna 26 metrin päähän voimajohdon keskilinjasta. Tämä täytyy ottaa huomioon asemakaavan laadinnassa."
Lausunto 3 (4) monia epävarmuustekijöitä. Niiden laadullinen käsittely voisi vaatia erityisen pitkän ajan puhdistusprosessista riippuen, mikä voisi aiheuttaa käsittelylaitoksen mitoitukselle huomattavia haasteita; etenkin, jos hulevedet johdettaisiin viivytykseen vasta käsittelyn jälkeen. Puhdistettujen hulevesien johtaminen maastoon edellyttäisi, että purkuveden laatu täyttäisi kaikilta osin lainsäädännön asettamat vaatimukset. Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi esimerkiksi Sipoon Humus Oy:n Sipoon Materiaalipuiston jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa koskevassa ympäristöluvassa on nähty tarpeelliseksi jäte- ja hulevesien johtaminen kunnalliseen viemäriverkostoon 3. Uudenmaan ELY-keskus katsoo esitettyjen asiakirjojen pohjalta, että kaavaratkaisun lähtökohtana tulee olla likaantuneiden hulevesien johtaminen kunnalliseen jätevesiviemäriin. Tästä tulee antaa kaavamääräys. Lisäksi likaantuvien hulevesien määrää voi olla tarpeen rajoittaa osoittamalla ko. prosessialueet katettaviksi osittain tai jopa kokonaan. Kaavaselostuksessa on hyvä yleisellä tasolla kuvata myös louhinnan ja murskauksen aikainen hulevesien hallinta, ja arvioida samalla aiheuttaako se tarpeita asemakaavaratkaisun näkökulmasta. Luonto Kesällä 2017 tehdyssä selvityksessä on tehty havainto kirjoverkkoperhosesta kaava-alueella. Selvitys on tehty aikuisten perhosten lentoaikaan, jota ei pidetä optimaalisena ajankohtana kirjoverkkoperhosen tiukasti suojeltujen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen selvittämiseksi. Lajin esiintymisselvitys tulee tuoreen Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehdyn raportin 4 mukaan tehdä lajin toukkavaiheessa elokuun lopussa syyskuun ensimmäisellä puoliskolla, jolloin toukkapesät ovat helpoimmin havaittavissa. Löydetyt seitit tulee varmistaa kirjoverkkoperhosen tekemiksi suoralla havainnolla eli joko toukkia, toukkanahkoja ja/tai ulosteita pitää olla näkyvissä. Kirjoverkkoperhosselvitystä tulee vielä täydentää edellä mainitulla toukkavaiheen selvityksellä. 3 Sipoon Humus Oy:n Sipoon Materiaalipuiston jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan (ESAVI/345/04.08/2013) lupaehdoissa on todettu seuraavasti: "20. Jätteenkäsittelylaitoksen konttori- ja sosiaalitilojen jätevedet, varsinaisessa jätteiden käsittelyssä muodostuvat jätevedet, toiminta-alueilla T-A6, T-A7 ja T-A10 muodostuvat hulevedet sekä muut likaantuneet vedet (esimerkiksi kierrätysvälineiden pesuvedet, varikkoalueen vedet) on johdettava Sipoon kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriin. Jäte- ja hulevedet on esikäsiteltävä öljyn- ja hiekanerottimilla ennen viemäriin johtamista. 4 Nieminen, M. & Nupponen, K. 2017: Kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna Linnaeus, 1758). Julkaisussa: Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.), Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt, s. 131 134. Suomen ympäristö 1/2017.
Lausunto 4 (4) Liikenne Lopuksi Alueen tuottaman ajoneuvoliikenteen määrän on arvioitu laskevan nykyisestä, kun kiviainesten otto alueelta loppuu ja se muutetaan jätteenkäsittelyn alueeksi. Kaavaselostuksessa tulisi käsitellä myös mahdollisuudet kulkea alueelle kestävin kulkumuodoin. Kaava-alueelle ja sen lähistölle on tehty useita erilaisia ympäristöön liittyviä lupia. Kokonaiskuvan saamiseksi alueen luvituksen tilanne on hyvä kuvata kaavaselostukseen omana lukunaan (esimerkiksi kohdassa "Suunnittelun lähtökohdat"). Kaavaselostuksesta on hyvä ainakin käydä ilmi mille alueille luvat on myönnetty (kartta), mitä toimintoa varten ja mihin saakka ne ovat voimassa. Myös keskeisimmät lupaehdot voi olla tarpeen mainita. Muuten kaavaselostuksessa on kuvattu selkeästi kaava-alueen olosuhteet ja sen suhde ympäristöönsä. Uudenmaan ELY-keskus pitää asemakaavassa esitettyjä toimintoja alueelle luontevina ja yleiskaavan mukaisina, kunhan kaavaratkaisua tarkennetaan jatkosuunnittelussa edellä mainituilta osin. Lausunnon valmisteluun ovat Uudenmaan ELY-keskuksesta osallistuneet Anna Puolamäki (liikenne), Mona Sundman (maa-ainesasiat), Ilpo Huolman (luonto), Larri Liikonen (melut), sekä Olli Jaakonaho ja Erika Heikkinen (hulevedet). Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Elina Kuusisto ja ratkaissut ylitarkastaja Tuomas Autere. TIEDOKSI Uudenmaan liitto / Aila Elo Fingrid / Mika Penttilä
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Kuusisto Elina 10:09 Ratkaisija Autere Tuomas 11:27