Sosiaalihuollon ja perhetyön porrasteisuus Työryhmien ja THL:n ehdotuksia keskustelun avaukseksi

Sosiaalihuollon ja perhetyön porrasteisuus Työryhmien ja THL:n ehdotuksia keskustelun avaukseksi Marjo Alatalo ja Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019

Taustaa Sosiaalihuoltolain rakennetta muutettiin siten, että sosiaalipalvelujen järjestämisen lähtökohdaksi määriteltiin asiakkaan tuen tarpeet Sosiaalihuollon toteuttamisen tueksi säädettiin uusia velvoitteita muun muassa palvelutarpeen arviointi ja omatyöntekijän nimeäminen. Lain toimeenpanoa on arvioitu vähän: tilastotietojen avulla voidaan tehdä joitakin päätelmiä. Esimerkiksi koti- tai lastenhoitopalveluiden saaneiden perheiden määrä on kääntynyt nousuun sekä määrällisesti (9 645 vuonna 2015 ja 12790 vuonna 2018) että prosentuaalisesti (1.7 % vuonna 2015 ja 2.3 % vuonna 2018) (Sotkanet/THL). Perheitä sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä oli vuonna 2018 17 691 (3,1 %), kun vastaava määrä vuonna 2015 oli 10707 (1,9 %). Varhaisen tuen ja perustason vahvistamisesta on puhuttu pitkään, mutta konkreettisiin toimenpiteisiin tulisi edelleen panostaa. Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 2

Lape-työskentelyn aikana huomioituja sosiaalihuoltolain tulkintaan ja toimeenpanoon liittyviä ongelmia Ylimitoitettu ja kankea palvelutarpeen arviointi on saattanut tehdä palveluun pääsyn toisinaan tarpeettoman monimutkaiseksi ja kankeaksi Palvelun aloittaminen viivästynyt Tarpeettoman laaja-alaisesti toteutettu palvelutarpeen arviointi saattaa nostaa perheiden kynnystä hakea ja ottaa vastaan tukea Erityisen tuen tarpeen ja suojelun tarpeen raja Erotuksena suojelun tarpeen määrittelyssä verrattuna erityiseen tukeen on lähinnä se, että lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia (LSL 27 ) jotta sosiaalihuoltolain mukaisen tuen riittämättömyyttä voidaan käyttää lastensuojelutarpeen perusteena, tulisi kyetä erittelemään, mitä ovat keskeiset sisällölliset erot sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisten palveluiden välillä Marjo Alatalo 17.9.2019 3

Perhetyön porrasteisuusryhmän tavoitteet ja ryhmän jäsenet jäsentää perhetyötä tuottaa ehdotus yhtenäiseksi tavaksi kuvata perhetyötä selkiyttää sosiaalihuoltolain mukaisesta perhetyöstä kunnissa tehtyjä tulkintoja mm. hallintopäätöksen ja palvelutarpeen arvioinnin osalta kartoittaa, miten perhetyön muotoja ja perhetyötä kuvaavia käsitteitä sekä perhetyön porrasteisuutta on eri puolilla maata jäsennetty kuvata perhetyön keskeisiä sisältöjä eri tasoilla: tavoitteita, työmenetelmiä, keskeistä osaamista sekä perhetyön yhteensovittamista muiden palveluiden kanssa. Natalia Kettunen, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja, Sastamala Leena Normia-Ahlsten, erikoissuunnittelija, THL Pirjo Pölkki, emeritaprofessori, Itä- Suomen yliopisto Arja Ruponen, neuvotteleva virkamies, STM Outi Koskenvalta, varhaiskasvatuspäällikkö, Kurikka Eeva Reijonen, perhetukikeskuksen esimies, Eksote Riikka Mauno, palveluvastaava, Kouvola Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 4

Sosiaalihuollon porrasteisuus työryhmän tavoitteet ja ryhmän kokoonpano Kartoittaa käytössä olevia tapoja ryhmitellä asiakastarpeita sekä tehdä ehdotus kansallisesti yhtenäiseksi tavaksi kuvata asiakastarpeita ja -ryhmiä Selkiyttää sosiaalihuoltolain mukaisen erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen määrittelyä ja suhdetta lapsen suojelun tarpeeseen Jäsentää sosiaalihuollon porrasteisuutta lasten, nuorten ja perheiden kokemusten ja osallisuuden näkökulmasta Selkeyttää omatyöntekijän tehtäviä ja roolia ja periaatteita, joiden mukaan lapselle ja perheenjäsenille määritellään omatyöntekijä silloin kun lapsilla ja perheenjäsenillä on asiakkuus useissa eri palveluissa, muun muassa sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa Liittää porrasteisuutta koskeva työ perhekeskukseen liittyvään kehittämistyöhön, monialaiseen arviointiin liittyvään kehittämistyöhön, lastensuojelun systeemisen mallin tuomiin muutoksiin sekä osaamis- ja tukikeskuskehittämiseen liittyvään kehittämistyöhön Nanna Miettunen, projektikoordinaattori, Pikassos oy, Pirkanmaan Lape-hanke Marjo Alatalo, kehittämissuunnittelija, Helsingin kaupunki, Pääkaupunkiseudun Lapehanke Eeva Liukko, erityisasiantuntija, THL Sanna-Riitta Junnonen, palvelupäällikkö, Kouvola Noora Aarnio, hanketyöntekijä, LAPE, Etelä- Pohjanmaa Pia Kalkkinen, johtava psykologi, Mäntsälä Taina Huurre, vastaava kuraattori, Vantaa Anita Vataja, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Espoo Pauliina Lampinen, toiminnan johtaja, Valmalas Virpi Hagström, johtava sosiaalityöntekijä, Vaasa Marjo Alatalo 10.10.2019 5

Työryhmien yhteinen raportti parhaillaan viimeisteltävänä Tarkoitettu keskustelun avaukseksi ja jatkokehittämistyössä huomioon otettaviksi Tavoitteena: o käsitteiden selkiyttäminen ja yhtenäistäminen o sosiaalihuollon palveluiden selkeämpi porrastaminen o yhteensovittaviin työkäytäntöihin panostamisen o asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen: lapsen, nuoren ja perheen oman tiedon ja toiveiden huomioiminen palveluiden lähtökohtana o tuen kokonaisuuden ja sen koordinoinnin selkiyttäminen Marjo Alatalo 17.9.2019 6

Sosiaalihuollon porrasteisuus lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuudessa LUONNOS 17.9.2019 7

Sosiaalihuollon porrasteisuus tuen tarpeiden mukaisesti Lapsen ja perheen yleiset tuen tarpeet (shl palveluiden tarve) Lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvä tuen tarve Vanhemmuuden haasteisiin liittyvä tuen tarve Erityisen tuen tarve henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisenvamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään Lapsen suojelun tarve lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään; ja lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Marjo Alatalo 10.10.2019 8

Miten erityisen tuen tarpeen ja lastensuojelun rajapintaa voisi selkeyttää? Tuomalla nykyistä yksilöidymmin esille lastensuojeluun sisältyvä viranomaisen vallankäyttö ja kontrollin mahdollisuus? Kompleksisuus sosiaalihuollon vaativuuden jäsentäjänä asiakkaan tilanteen monimutkaisuus muuttuvat tilanteet ja palvelutarpeet paljon yhtäaikaista palveluntarvetta: palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja moniammatillisen yhteistyön haasteet Vaikea hahmottaa syy ja seuraussuhteita Vaatii räätälöintiä ja jatkuvaa uudelleenarviointia Marjo Alatalo 17.9.2019 9

Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arvioinnin järjestäminen tiedon ja tuen jatkumollisuutta tukevalla tavalla Hyödynnetään muissa palveluissa aiemmin tehtyä arviointityötä Monitoimijaisuus palvelutarpeen arvioinnissa Lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen palvelutarpeen arviointiin Palvelutarpeen arviointi ei ole pelkkää sopivan palvelun löytämiseen pyrkivää tilannekartoitusta, vaan se on samalla asiakkaan toimijuutta ja toimintakykyä vahvistavaa sosiaalipalvelua Marjo Alatalo 17.9.2019 10

Arviointi pienimmillään - ensiarviointi Ensikontaktin tai ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä tehtävä arviointi Ohjausta ja neuvontaa ei edellytä asiakkuutta Tieto voisi kuitenkin olla perusteltua kirjata ohjauksena ja neuvontana arvioinnin ja työskentelyn jatkuvuus Sisällöltään selkeästi rajattu: Kun ensiarvioinnin yhteydessä syntyy käsitys palvelutarpeen arvioinnin tarpeellisuudesta, ei työskentelyä ja siihen perustuvaa dokumentointia tule jatkaa ensiarviointina. Asiakkaille sähköisiä itsearviointi- tai esitietolomakkeita Vaativaa, nopeatempoista työtä, jonka toteuttaminen edellyttää työtä tukevan kehittämistyön lisäksi vahvaa, laaja-alaista ammattitaitoa Marjo Alatalo 10.10.2019 11

Kevyt palvelutarpeen arviointi Tavoitteena tunnistaa tarve ja aloittaa tuki mahdollisimman nopeasti Selkeä käsitys kohdennetusta tai tilapäisestä palvelutarpeesta Perheellä muutoin riittävästi tarpeenmukaisia ja yhteen toimivia palveluita Tarkoittaa pienimmillään asiakkaan itse ilmaisemaa ja määrittelemää ymmärrystä palveluntarpeestaan Kevyinkin arvio on tärkeää kirjata, jotta palvelun saannin perustelut ovat asiakkaalle mahdollisimman läpinäkyvät Toimii hyvin esim. silloin kun tarjolla olevien palveluiden sisältö on kuvattu ja palvelut on koottu selkeän palveluvalikon muotoon esim. uniohjaus Sujuvimmillaan palvelutarpeen arvioija tarjoaa itse myös palvelun Jos arvioinnin tai sen perusteella aloitetun palvelun aikana nousee esiin lapsen, nuoren ja perheen mahdollinen erityisen tuen tai lastensuojelun tarve, perhe ohjataan saattaen sosiaalityöntekijän koordinoimaan laajaan palvelutarpeen arviointiin Marjo Alatalo 17.9.2019 12

Laaja palvelutarpeen arviointi Perheellä on samanaikaisesti monia eri palveluita tai niiden tarvetta, mutta kokonaisuus ei ole selkeästi koordinoitu ja yhteen toimiva Perhe ei ole kyennyt hyödyntämään tarjottuja palveluita tai matalan kynnyksen palvelut eivät ole olleet riittäviä Yhteydenotosta tai ilmoituksesta käy ilmi, että lapsen kasvuolosuhteet mahdollisesti vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä, hyvinvointia tai kehitystä tai että lapsi itse käyttäytymisellään mahdollisesti vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Tilanne epäselvä sekä perheelle että heitä auttamaan pyrkiville ammattilaisille Laajassa palvelutarpeen arvioinnissa korostuu tarve jatkumollisuutta ja monitoimijaisuutta edistäviin työn organisoimisen tapoihin: hyödynnetään kaikkea aiemmin esille tullutta tietoa lapsen ja perheen tilanteesta. Marjo Alatalo 17.9.2019 13

Koordinoinnista vastuussa oleva työntekijä Perheen tilanteen ja tuen tarpeen arvioimisen ja yhteistyön koordinointia tulisi vahvistaa jo kaikille suunnatuissa peruspalveluissa Keino välttää perheiden kiertäminen luukulta toiselle, kertomassa toistuvasti tuen tarpeestaan vaihtuville ja heikosti yhteistyötä tekeville ammattilaisille Marjo Alatalo 17.9.2019 14

Lähityöntekijä/vastuutyöntekijä muissa kuin shl-palveluissa Nimetään huomioiden perheen oma toive ( luottamus paras työskentelyn lähtökohta) Koordinoi yhteistyötä ja toimii yhdyshenkilönä Konsultoi tarvittaessa toista ammattilaista matalalla kynnyksellä Osallistuu tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin, yhteisen suunnitelman tekemiseen ja sovittujen tavoitteiden mukaiseen työskentelemiseen Jatkaa perheen kanssa työskentelyä sitten, kun sosiaalihuollon palveluiden jakso päättyy Vahvistaisi perheiden kokemusta suhdeperustaisesta, yksilöllisestä tuesta ja palveluiden eheydestä Kokoaisi palvelut perheen ympärille toimivaksi kokonaisuudeksi jo ennen shl-palveluja Marjo Alatalo 10.10.2019 15

Omatyöntekijä sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa Nimetään tarvittaessa lapselle ja/tai perheelle (voidaan jättää nimeämättä esim. silloin jos asiakkuus on todennäköisesti hyvin lyhytaikaista tai asiakkaalla on muu tärkeä tukihenkilö) Mikäli perheellä on useita työntekijöitä eri palveluissa, ammattilaisten vastuulla on sopia, kuka on koordinoiva työntekijä Hyvä käytäntö on, että omatyöntekijä nimetään perheen toiveen mukaisesti. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ratkaisu tulee perustella perheelle ymmärrettävästi Marjo Alatalo 10.10.2019 16

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Lapsen ollessa lastensuojelun asiakkaana Huolehtii lapsen osallisuudesta ja lapsen edun toteutumisesta Vastaa lastensuojeluprosessista ja siihen liittyvien selvitysten ja päätösten tekemisestä Toimii monitoimijaisen yhteistyön koordinoijana sovittamalla yhteen eri tuet ja palvelut, ohjata kokonaisuutta ja prosessin toimivuutta sekä vastata näiden prosessien vaikuttavuudesta ja sen kehittämisestä. Systeemisessä lastensuojelun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän rinnalla ja tukena toimii monialainen tiimi Marjo Alatalo 10.10.2019 17

Perhetyön porrasteisuus Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019

SHL 18 : Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 19

Varhaisen tuen perhetyö on käsitteenä vieras ja se ymmärretään monin eri tavoin esim. järjestöjen tekemä työ, neuvolassa annettava yleinen ohjaus. Joissain kunnissa perhetyö mielletään vain osaksi lastensuojelua, toisaalla taas sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö mielletään kaikille lapsiperheille suunnatuksi ehkäiseväksi palveluksi. Yritykset jäsentää perhetyötä palvelun intensiivisyyden mukaan on voinut johtaa perheen lastensuojelun asiakkuuteen, toisaalta joissain kunnissa asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä koska ovat voineet saada perhetyötä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perhetyön palvelujen nimitykset ja sisällöt ovat epäyhtenäisiä - saman niminen palvelu voi eri kunnissa olla sisällöltään erilaista Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 20

Yhdenvertainen ja sisällöltään yhtenäinen kokonaisuus puuttuu Prosessien selkeyttämistä kaivataan niin palvelun myöntämiseen ja työmenetelmiin. Tarve perhetyölle myös muiden kuin erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta on kunnissa tunnistettu Perhetyötä järjestävät sosiaalihuollon lisäksi myös varhaiskasvatus ja terveydenhuolto, osassa kuntia myös koulun toimesta Sosiaalihuollon palvelusta pitää tehdä päätös, mutta varhaiskasvatuslaki ja terveydenhuoltolaki nykyisellään mahdollistavat palvelun saamisen ilman päätöksentekoa Riski, että palvelusta tehtävä päätös muodostaa kynnyksen palvelun saamiselle riittävän varhain Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 21

Työryhmän ehdotukset Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 22

Varhaisen tuen perhetyö Vastataan sekä tilapäiseen että pitempiaikaiseen lapsen ja perheen tuen tarpeeseen Sosiaalityöntekijän mukanaolo ei ole välttämätön, vastuu asiakasprosessista ja päätöksistä on perhetyöntekijällä tai muulla soveltuvalla työntekijällä Työskentely alkaa heti ja ensiarvio tehdään työskentelyn edetessä, tarvittaessa tehdään palvelutarpeen arviointi Liittyy mm. vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn Antaa apua ja tukea ongelmien varhaisessa vaiheessa lapsen ikätasosta riippumatta. Varhaisen tuen perhetyötä tulisi olla tarjolla kaikille lapsiperheille mukaan lukien nuoret ja heidän vanhempansa, jotka tarvitsevat perhetyötä tilapäiseen tai tapauskohtaisen harkinnan perusteella pidempikestoiseenkin palveluntarpeeseen. Palvelun saamisen ei tulisi edellyttää välillistä asiakasohjausta, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä suoraan perhetyöntekijään palvelun aloittamiseksi. Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 23

Erityisen tuen perhetyö Perheen tilanteen kompleksisuuden lisääntyminen edellyttää perhetyön kytkemistä osaksi lapsen ja perheen muuta palvelukokonaisuutta. Tästä syystä perhetyön saaminen edellyttää sosiaalityöntekijän johdolla tehtyä laajempaa palvelutarpeenarviointia ja päätöstä erityisen tuen perhetyöstä. Varhaisen tuen perhetyö voi syventyä erityisen tuen perhetyöksi esimerkiksi silloin, jos kunnassa on määritelty työnkuvat siten, että samat työntekijät tarjoavat perhetyön palvelua eri tuen tasoilla. Tulisi voida vastata myös perheiden kriisiytyneistä tilanteista johtuviin tuen tarpeisiin ja erityisen tuen perhetyötä tulee voida tehdä riittävän intensiivisesti. Erityisen tuen perhetyötä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Erityisen tuen perhetyön yhdyspinnat varhaisen tuen perhetyöhön ja toisaalta tehostettuun perhetyöhön ovat liukuvia. Verrattuna varhaisen tuen perhetyön palveluun työskentelyssä korostuu perheiden tilanteiden syvempi kompleksisuus ja siinä on/voi olla kuntouttava tai korjaava ote. Lapsen ja perheen tilanne on monimutkainen tai vaikeaselkoinen. Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 24

Tehostettu perhetyö Edellyttää lastensuojelun asiakkuutta. Keskeisenä läpileikkaavana periaatteena on lapsen suojelu ja koko perheen kuntoutus. Perheellä on usein suuria vuorovaikutusongelmia ja ristiriitoja perheen jäsenten välillä. Lapsen ja perheen tilanne on vaikeaselkoinen (tai kaoottinen.) Toimijoita perheen ympärillä on usein paljon ja perheen tuen tarve on laaja-alaista. Yleensä tehostetun perhetyön jälkeen on pidempiaikaista jatkotyöskentelyn tarvetta. Perheessä on lapsen hyvinvoinnin kannalta vakavia riskejä. Perhetyön tavoitteena voi olla pyrkimys turvata lapsen kotona asuminen siten, että lasta ei tarvitsisi sijoittaa kodin ulkopuolelle. Varhaisen ja erityisen tuen perhetyön roolina on vahvistaa perheen sisäisiä lasta suojaavia tekijöitä, kun taas tehostetussa perhetyössä perhetyö on osa lapsen suojelua niiltä osin mihin vanhemmuus ei yksin riitä. Tästä johtuen tehostettu perhetyö voi olla määrällisesti huomattavan runsasta. Työ lapsen ja perheen kanssa on muutosorientoitunutta, kannattelevaa ja korjaavaa. Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 25

Perhekuntoutus Tehostetun perhetyön ja perhekuntoutuksen termien käyttö on tällä hetkellä epäselvää. Koko perheen sijoittaminen ja perhekuntoutus sekoitetaan käsitteinä keskenään tai niitä käytetään synonyymeina. Kotiin vietävä perhekuntoutus ja tehostettu perhetyö eivät sisällöiltään juurikaan eroa. Jotta voidaan puhua kuntoutuksesta, tulisi sen perustua sosiaalityöntekijän tai koko perheen kanssa työskennelleen moniammatillisen tiimin sekä asiakkaan yhteiseen arvioon siitä, mikä kuntoutuksen tavoite on. Avomuotoisen perhekuntoutuksen sisällöt ovat monin tavoin yhteneväisiä tehostetun perhetyön kanssa niin menetelmien kuin työskentelyn tiiviyden ja tuntimäärienkin suhteen. Perhekuntoutus -termiä tulisi käyttää jatkossa ainoastaan sellaisesta palvelumuodosta, jolloin vähintään vanhempi ja lapsi on sijoitettu yhdessä ympärivuorokautiseen kuntoutukseen. Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 26

Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 27

Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 28

Perhetyöntekijän osaaminen, koulutus ja nimike Perhetyön jäsennys on tärkeää myös työn sisältöjen ja osaamisen kehittämisen kannalta. Perhetyöntekijän osaamisvaatimukset kentällä ovat hyvin laajat Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ei sisällä erillistä määritelmää perhetyöntekijästä vaan se sijoittuu 11 :n muut sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät. Perhetyöntekijöinä toimii tällä hetkellä eritasoisen koulutuksen saaneita ammattihenkilöitä. Vähimmäisvaatimuksena on lähihoitajan tutkinto, mutta useimmiten tutkintovaatimuksena on sosionomin tutkinto (AMK). Varsinaista koulutusta perhetyöntekijäksi ei ole, myös täydennys- ja lisäkoulutusten tarjonta vaihtelee hyvin paljon Koulutusten kirjavuus on osaltaan saattanut vaikuttaa perhetyössä käytössä oleviin tehtävänimikkeisiin. Tällä hetkellä perhetyössä vaadittava koulutus ja palvelujärjestelmässä tarvittava osaaminen eivät välttämättä kohtaa Tämä saattaa vaikuttaa heikentävästi myös mahdollisuuksiin tarjota laadukasta perhetyötä Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 29

Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 30

Perhetyö suhteessa kotipalveluun ja sosiaaliohjaukseen Perhetyö ja kotipalvelu sekoittuvat tällä hetkellä käsitteellisesti ja sisällöllisesti Perhetyö voi asiakkaan tarpeen mukaisesti sisältää myös konkreettista apua ja arkeen osallistumista ja vastaavasti kotipalvelussa erityisesti lastensuojelun asiakasperheissä voi olla myös ohjauksellisen työotteen piirteitä. Molempien palveluiden palvelukuvaukset tulisi olla selkeitä, lakiin perustuvia ja sellaisia, että niissä selkeästi näkyy molempien palveluiden perustehtävä. Laki mahdollistaa laajan tulkinnan sosiaaliohjauksen ja perhetyön kesken. Osassa kuntia sosiaaliohjaus on varhaisen tuen perhetyötä. Sosiaaliohjaus voidaan kuitenkin mieltää myös yhdeksi työmuodoksi perhetyön sisälle. Perhetyö taas pitää sisällään myös muita sisältöelementtejä kuin ohjaus. Asiakkailta saadun palautteen mukaan perhetyöltä odotetaan keskustelua konkreettisempaa apua ja perhetyö on tilanteen niin vaatiessa hyvin osallistuvaa ja aktiivista työskentelyä. Tällöin pelkkä keskusteluun nojaava ohjaus ei ole riittävää. Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 31

Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 32

Kiitos! Leena Normia-Ahlsten 10.10.2019 33