KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet
Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUE... 1 3 KALASTUSKIRJANPITO... 2 3.1 Sotkamon reitti... 3 3.1.1 Ontojärvi... 3 3.1.2 Kiimasjärvet... 6 3.1.3 Sapsojärvet... 9 3.1.4 Kiantajärvi... 1 3.1.5 Nuasjärvi... 14 3.2 Hyrynsalmen reitti... 17 3.2.1 Kiantajärvi... 17 3.2.2 Vuokkijärvi... 23 3.2.3 Hyrynjärvi... 26 3.2.4 Iijärvi... 29 3.3 Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu... 31 4 HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU... 32 4.1 Aineisto ja menetelmät... 32 4.2 Iijärvi... 33 4.2.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 33 4.2.2 Pyydykset ja saalis... 34 4.2.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 35 4.3 Iso-Pyhäntäjärvi... 36 4.3.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 36 4.3.2 Pyydykset ja saalis... 36 4.3.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 37 4.4 Hyrynjärvi... 38 4.4.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 38 4.4.2 Pyydykset ja saalis... 39 4.4.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 4 4.5 Mikitänjärvi... 41 4.5.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 41 4.5.2 Pyydykset ja saalis... 41 4.5.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 42 4.6 Luvan- ja Niemelänjärvi... 43 4.6.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 43 4.6.2 Pyydykset ja saalis... 43 4.6.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 45 4.7 Vuokkijärvi... 45
4.7.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 45 4.7.2 Pyydykset ja saalis... 46 4.7.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 47 4.8 Kiantajärvi... 48 4.8.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 48 4.8.2 Pyydykset ja saalis... 49 4.8.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 5 4.9 Ammattikalastus... 51 4.1 Kalastustiedustelun kokonaistulokset... 52 4.11 Vertailu aiempiin tuloksiin... 55 5 KALAKANTANÄYTTEET... 6 5.1 Aineisto ja menetelmät... 6 5.2 Sotkamon reitti... 61 5.2.1 Ontojärvi... 61 5.2.2 Nuasjärvi... 62 5.3 Hyrynsalmen reitti... 64 5.3.1 Kiantajärvi... 64 5.3.2 Iijärvi... 66 5.4 Kasvun vertailu eri vesistöissä... 66 6 TIIVISTELMÄ... 72 7 VIITTEET... 73 2 Liitteet Liite 1 Kartta Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteistä Liite 2 Sotkamon reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 211-214 Liite 3 Hyrynsalmen reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 211-214 Liite 4 Kalastustiedustelukaavake Hyrynsalmen reitillä Liite 5 Kalastustiedustelun perustulostus Hyrynsalmen reitillä Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi
1 1 JOHDANTO Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien vesivoimalaitosten rakentamislupiin ja vesistön säännöstelylupiin liittyvien kalanhoitovelvoitteiden muuttamista koskevissa päätöksissä (PSVEO nro 26/93/2 ja 28/93/2, VYO nro 187/1994 ja 188/1994) on asetettu kalanhoito- ja tarkkailuvelvoitteet Sotkamon ja Hyrynsalmen reittivesistöille. Kunkin voimalaitos- ja säännöstelyluvan lupaehtojen mukaan luvanhaltijan on tarkkailtava alueen kalakantoja ja kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman vuosille 212 216 (Pöyry Finland Oy 212) on Kainuun ELY-keskus (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksynyt 27.9.212 kirjeellään Dnro 537/5723-212. Reittien kalataloustarkkailuun sisältyy vuosittain kalastuskirjanpito ja määrävuosin sähkökoekalastukset, kalakantanäytteet, kalastustiedustelu sekä siika- ja taimenistutusten tuloksellisuuden tarkastelu. Tässä raportissa esitetään kalastuskirjanpidon, kalastustiedustelun ja kalakantanäytteiden tulokset vuosilta 212-214. Mukana ovat myös aiemmin raportoimattomat kalastuskirjanpitotulokset vuodelta 211. Yhteenvetoraportti tarkailujaksolta 212-215 tehdään keväällä 216. Aiempi yhteenvetoraportti on tehty vuosilta 27-21 (Pöyry Finland Oy 211). 2 SELVITYSALUE Sotkamon ja Hyrynsalmen reitit kuuluvat Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen Oulujoen vesistön osa-alueeseen. Reittien jokivesistöt kuuluvat ns. turve- ja kangasmaiden - jokityyppeihin. Reittien järvet kuuluvat pääosin erilaisiin ja erikokoisiin humusjärvityyppeihin (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Sotkamon reitin valuma-alueen pinta-ala on 7479 km 2 ja järvisyys 11,7 %. Reitin yläosa on runsasjärvinen ja pääväylällä on vain lyhyitä jokijaksoja. Yläosan suurimmat järvet ovat säännöstelty Ontojärvi sekä Lentua, Iivantiira, Änätti- ja Kellojärvi, joiden pintaala on yhteensä 257 km 2. Reitin alaosaa hallitsevat säännöstellyt Nuas-, Kiimas- ja Kiantajärvi, joiden pinta-ala on yhteensä noin 123 km 2. Reitin alaosalla on kolme jokijaksoa: Kajaanin-, Tenetin- ja Ontojoki. Sotkamon reitillä on kolme voimalaitosta, joista vanhat Ämmäkoski ja Koivukoski rinnan uuden Koivukosken tunnelivoimalaitoksen kanssa sijaitsevat Kajaaninjoessa sekä Kallioinen ja Katerma Ontojoessa (liite 1.1). Sotkamon reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomaisten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä. Muutamat pääreitin sivussa olevat pienet järvet kuuluvat luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ontojärvi ja Ontojoki sekä Tenetin- ja Kajaaninjoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Hyrynsalmen reitin valuma-alueen pinta-ala on 8 665 km 2 ja järvisyys 8, %. Hyrynsalmen reitin suurin järvi on Kiantajärvi (A = 169 km 2 ), jonka pohjoispään itäiseen haaraan laskee Hossanjoki ja läntiseen haaraan Piispanjoki. Kiantajärvestä alkaa Emäjoki, johon Aittokosken voimalaitoksen tienoilla laskee Vuokkijärven reitti, Hyrynsalmen taajaman yläpuolella Luvanjoki ja alapuolella Lietejoki. Emäjoki laskee Ristijärveen, josta alkava Kiehimänjoki laskee Oulujärven Paltaselälle. Hyrynsalmen reitti on tyypillinen reittivesistö. Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta, joista Ämmä, Aittokoski ja Seitenoikea sijaitsevat Emäjoessa, Leppikoski Kiehimänjoessa ja Pyhäntä Pyhännänjoessa (liite 1.2). Hyrynsalmen reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomais-
ten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä, mutta Vuokkijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Valtaosa reitin pääuomasta ja suurimmista järvialtaista on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). 2 3 KALASTUSKIRJANPITO Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla Sotkamon reitillä vuosittain 21 ja Hyrynsalmen reitillä 18 (taulukko 1). Keväällä 29 hankittiin uusia kirjanpitäjiä useille alueille, ja kirjanpito oli v. 212-214 pääosin tavoitteen mukainen. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuosilta 211-214 on esitetty liitteissä 2 ja 3. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu kullekin saalislajille alueittain sekä pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- (g/pkk), kalastuskerta- (g/kkr) tai vetokertakohtaiset (kg/vk) saalisindeksit. Saalisindeksien kehittymistä on kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta kuvissa sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Harvojen verkkojen (# yli 4 mm) osalta kuvissa on yhdistetty vuodesta 27 lähtien kaikkien harvojen verkkojen (# 41-8 mm) aineistot. Käytetyin solmuväli on nykyisin 5-6 mm. Ennen vuotta 26 olevista kuvaaineistoista puuttuu paikoin vähäinen harvimpien verkkojen (# 6-7 mm) aineisto. Tässä raportissa esitetään tulokset taulukkomuodossa vuosilta 211-214 sekä kuvalliset esitykset 2-luvulta. Vuosien 27-21 numeeriset saalisindeksitiedot on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy 211 ja vuosilta 24-26 raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy 25a sekä Pöyry Environment Oy 26 ja 27. Tiedot vuosilta 2-23 ovat raporteista Voimalohi Oy 21, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 22 ja 24 sekä Kantojärvi 23. Taulukko 1 Tarkkailuohjelman mukaiset kirjanpitäjien tavoitemäärät sekä kirjanpitokalastajien toteutunut lukumäärä Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä v. 212-214. Kirjanpitoalue Tavoite 212 213 214 Sotkamon reitti Ontojärvi 6 6 4 5 Kiimasjärvet 3 2 2 3 Sapsojärvet 3 4 4 3 Kiantajärvi 3 4 2 4 Nuasjärvi 6 6 6 6 Yhteensä* 21 2 17 2 Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi 6 8 8 8 Vuokkijärvi 6 6 6 6 Hyrynjärvi 3 3 3 3 Iijärvi 3 2 3 3 Yhteensä* 18 2 2 2 *osa kalastaa kahdella alueella
3.1 Sotkamon reitti 3 3.1.1 Ontojärvi Ontojärvellä kalasti 4-6 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# 4-65 mm). Tiheämmillä siikaverkoilla (# 27-4 mm) kalastettiin vain hiukan. Harvojen verkkojen lisäksi Ontojärvellä kalastettiin vähän muikkuverkoilla sekä katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen ja syksyyn, mutta niillä kalastettiin kuitenkin ympäri vuoden. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit v. 211-214 olivat kuha, hauki ja lahna (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa, madetta ja ahventa. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 54 %, lahnaa 25 % ja haukea 12 %. Kalastajakohtainen saalis v. 211-214 oli keskimäärin 15 kg. Ontojärvellä on ollut yksi kirjanpitäjä, joka on kalastanut verkoilla ammattimaisesti. Hänen saaliissaan oli erityisen paljon lahnaa v. 211. Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Ontojärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Taimen Kirjol. Säyne Särki Harjus Muikku Yht. kg/kal. 211 5 699 144 3823 128 23 4386 3 2 12 18,3 9445 1889 212 6 593 84 3399 123 12 33 2 17 25 24 2 4674 779 213 4 498 89 1235 112 49 266 5 1 26 45 1 7 2397 599 214 5 838 14 372 247 152 243 4 3 5 4 1,2 4673 935 Harvoilla verkoilla saatiin v. 211-214 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 364-829 g/pkk ja haukea vähän eli 47-288 g/pkk (taulukko 3). Lahnaa verkoilla saatiin vähän eli 38-469 g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin hiukan eli 12-43 g/pkk ja taimenta vain satunnaisesti. Välikoon siikaverkoilla pyydettiin hiukan joinakin vuosina ja siikaa saatiin niillä vähän eli noin 16 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja varsinkin kuhaa hyvin eli haukea 1,-1,5 kg ja kuhaa 2,1-3,9 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saadut hauki- ja ahvensaaliit olivat pieniä eli enimmäkseen alle,5 kg/pkk. Ontojärven muikkukanta on ollut viime vuosina erittäin heikko. Muikunpyyntiä kokeiltiin ja saaliiksi saatiin yleensä vain muutamia yksilöitä (liite 2). V. 213 muikkua pyydettiin vähän enemmän ja yksikkösaalis oli pieni eli 365 g/pkk (taulukko 4). Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan verkkojen likaantuminen vaikeutti ajoittain kalastusta (liite 2). Kalastajien mukaan Ontojärven muikkukanta on huono. Kuhakannan arvioitiin vahvistuneen voimakkaasti. Runsaan lahnakannan mainittiin haittaavan pyyntiä. Kalojen makuvirheitä kalastajat eivät kommentoineet. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2-luvun alussa hyvä eli tasoa 1 kg/pkk, mistä se on laskenut kohtalaiseksi eli tasolle,5-,8 kg/pkk (kuva 1). Vapapyynnin kuhasaalis on kasvanut 2-luvulla erittäin hyväksi eli tasolle 2-4 kg kalastuskertaa kohden (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä alle,3 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 1). Siian yksikkösaalis siikaverkoilla kohosi 2-luvun alussa tasolle,3 kg/pkk, mutta on sen jälkeen laskenut jälleen pieneksi eli tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 1).
Taulukko 3 Ontojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. 4 Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Särki Säyne Verkot XI-XII 212 9 244 33 822 978 89 # 27-33 mm Verkot VII-X 211 32 172 156 419 63 156 153 219 31 # 34-4 mm 214 8 313 2 125 1438 38 XI-XII 214 18 467 222 383 16 172 22 VII-XII 211 32 172 156 419 63 156 153 219 31 214 26 419 154 881 73 158 458 12 Verkot I-IV 211 7 39 8 479 114 14 3 3 236 1 # 4-65 mm 212 277 94 2 313 26 1 3 38 3 213 75 325 13 735 122 23 3 197 1 3 214 2348 227 5 849 74 6 1 1 8 + 1 V-X 211 8543 24 1 355 1 25 493 + 1 212 5112 28 6 49 5 11 + 2 37 + 3 213 32 25 71 694 27 92 5 4 218 65 58 214 776 84 32 818 27 162 3 2 34 1 3 XI-XII 211 15 2 6 324 21 2 29 212 192 54 491 84 41 42 26 213 156 29 27 653 115 22 6 371 29 18 214 293 19 13 695 151 31 54 2 I-XII 211 9348 47 1 364 12 24 + + 469 + 1 212 811 51 4 379 14 12 + 2 38 1 3 213 1181 288 3 713 95 42 4 1 225 28 2 214 3417 192 12 829 7 43 1 1 67 + 2 Katiskat V-X 211 89 149 42 16 4 212 113 173 365 6 39 71 213 77 135 371 17 4 214 92 232 52 15 79 16 14 Vetouistelu V-X 211 1 1168 28 3933 8 212 115 14 21 373 213 98 143 14 399 3 214 12 146 77 2116 Taulukko 4 Ontojärven kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X 213 191 365 # 1-14 mm
5 12 KUHA Verkot # 4-65 mm 1 8 g/pkk 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 4 HAUKI Verkot # 4-65 mm 3 g/pkk 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 5 SIIKA Verkot # < 4 mm 4 3 g/pkk 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 5 KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 1 Ontojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
6 3.1.2 Kiimasjärvet Kiimasjärvillä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 5). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-6 mm). Siika- ja muikkuverkkoja ei käytetty ollenkaan. Kiimasjärvillä kalastettiin lisäksi vetouistelemalla ja v. 213-214 myös isorysällä. Kalastus harvoilla verkoilla painottui talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha, hauki ja lahna (taulukko 5). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja särkeä sekä satunnaisesti mm. siikaa ja taimenta. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 36 %, lahnaa 23 % ja haukea 21 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 213 kg. Taulukko 5 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiimasjärvillä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Särki Muikku Yht. kg/kal. 211 3 131 75 18 14 2 21 22 1 374 125 212 2 73 3 5 4 2 9 1,3 178 89 213 2 88 11 212 35 2 1 261 79 1 69 345 214 3 159 3 392 72 6 2 3 2 12 1 877 292 Harvoilla verkoilla saatiin v. 211-214 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 473-796 g/pkk ja lahnaa vähän eli 98-184 g/pkk (taulukko 6). Hauen yksikkösaalis vaihteli huomattavasti ollen 172-1398 g/pkk; vuoden 213 tavallista korkeampi yksikkösaalis saattoi johtua melko vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Madetta saatiin kevättalvella vähänkohtalaisesti eli 151-685 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 3 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla ei kalastettu ollenkaan. Vetouistelemalla saatiin haukea hyvin eli 1,6-4, kg ja kuhaa vaihtelevasti eli,2-1,4 kg kalastuskertaa kohden. V. 213-214 oli käytössä myös 1 isorysä, jolla saatiin kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 3,7-7,9 kg/pkk. Rysäsaalis oli pääasiassa lahnaa. Kiimasjärvien muikkukanta on edelleen heikko, ja muikunpyyntiä vain kokeiltiin v. 211-214 (taulukko 7). Muikkusaalis oli vähäinen. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa,3-,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli v. 28 asti hyvä eli keskimäärin tasoa yli 2 kg/kkr, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut keskimäärin tasolle alle 1 kg/kkr (kuva 2). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pienikohtalainen eli yleensä tasoa,2-,8 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on ollut pieni, eikä verkkoja ole enää käytetty 21-luvulla (kuva 2).
Taulukko 6 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. 7 Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Muikku Särki Verkot I-IV 211 9 968 24 856 151 14 19 # 45-7 mm 212 54 646 13 461 646 26 24 213 46 1522 9 728 685 13 89 214 342 156 17 54 193 3 9 16 V-X 211 24 188 58 571 25 163 212 18 489 44 456 328 214 152 18 72 532 16 32 1 21 XI-XII 212 14 829 543 357 36 143 213 6 45 117 35 167 214 146 2 579 22 177 I-XII 211 114 84 32 796 119 17 184 212 86 643 17 473 464 22 17 213 52 1398 8 658 646 12 98 214 64 172 26 547 112 9 2 5 147 Katiskat V-IX 211 15 151 471 12 129 Isorysä V-X 213 22 282 468 7932 55 32 41 11614 365 214 11 864 1227 3682 27 9636 36 145 Vetouistelu V-VIII 211 11 1555 1373 212 7 2471 13 213 5 188 6 58 214 1 395 18 Taulukko 7 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I- XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X 211 4 325 # 1-13 mm 212 3 1 213 9 144 214 6 3
8 7 6 5 KUHA Verkot # 41-7 mm 8 g/pkk 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 14 HAUKI Verkot # 41-7 mm 12 1 8 g/pkk 6 4 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 7 SIIKA Verkot # 34-4 mm 6 5 4 g/pkk 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 8 KUHA Vapapyynti 7 6 5 g/kkr 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 2 Kiimasjärvien verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
3.1.3 Sapsojärvet Sapsojärvillä kalasti 3-4 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 8). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 5-6 mm). Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen, mutta niillä kalastettiin kohtuullisen paljon myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha, hauki ja lahna (taulukko 8). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti siikaa. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 46 %, lahnaa 31 % ja haukea 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 12 kg. 9 Taulukko 8 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Sapsojärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Yht. kg/kal. 211 3 17 6 126 52 21 67 212 4 7 11 192 18 3 127 421 15 213 4 8 9 175 15 11 141 431 18 214 3 74 46 264 16 7 191 598 199 Harvoilla verkoilla saatiin v. 211-214 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 41-574 g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli v. 211 haukisaalista lukuun ottamatta 154-454 g/pkk (taulukko 9). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 1 g/pkk. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle,5 kg/pkk (kuva 3). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli 2-luvun alkupuolella erittäin hyvä eli tasoa 4,-4,5 kg kalastuskertaa kohden (kuva 3). Vapakalastusaineisto on kuitenkin useilta vuosilta vähäinen, eikä sitä ole harjoitettu enää viime vuosina. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli alle,3 kg/pkk, ja se on hiukan alentunut tarkkailujakson aikana (kuva 3). Siikaa harvoilla verkoilla on saatu viime vuosina lähinnä satunnaisesti (taulukko 9). Taulukko 9 Sapsojärven kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Verkot I-IV 211 79 66 32 996 6 142 # 5-6 mm 212 227 185 12 419 7 8 78 213 327 2 13 379 43 32 184 214 188 84 16 476 68 9 159 V-X 211 127 27 24 312 4 32 212 149 168 45 318 59 213 1 148 46 329 77 214 22 251 195 572 22 659 XI-XII 212 78 36 19 635 27 1 268 213 1 186 9 34 214 62 47 1 787 58 1 261 I-XII 211 26 42 27 574 5 251 212 454 154 24 423 4 6 279 213 437 184 2 41 34 24 322 214 47 157 99 562 35 15 46
1 7 KUHA Verkot # 41-6 mm 6 5 4 g/pkk 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 3 HAUKI Verkot # 41-6 mm 25 2 g/pkk 15 1 5 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 5 KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 3 Sapsojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214. 3.1.4 Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 2-5 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 1). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 45-6 mm). Sen lisäksi Kiantajärvellä kalastettiin vetouistelemalla ja joinakin vuosina välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm). Kesällä 214 oli käytössä myös isorysä. Harvoilla verkoilla kalastettiin pääasiassa talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha, hauki ja lahna (taulukko 1). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta, siikaa ja särkeä sekä satunnaisesti mm. taimenta ja kirjolohta. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista
kuhaa oli 58 %, haukea 18 % ja lahnaa 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 239 kg. 11 Taulukko 1 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Kirjol. Lahna Taimen Säyne Särki Yht. kg/kal. 211 5 65 34 388 21 14 67 18 67 121 212 4 11 25 383 21 12 2 96 2 2 7 651 163 213 2 173 6 358 12 2 45 596 298 214 4 27 42 818 23 19 2 277 2 18 1489 372 Harvoilla verkoilla saatiin v. 211-214 kuhaa kohtalaisesti eli 628-888 g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli 115-467 g/pkk (taulukko 11). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vähän joinakin vuosina, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli noin 12 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin; kuhan yksikkösaalis oli 2,4-11,9 kg ja hauen 2,2-4,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalastajat kommentoivat lisäksi mateen vähyyttä, lahnakannan kasvua ja muikkukannan heikkoutta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla (kuva 4); yksikkösaalis on ollut 21-luvulla kohtalainen eli tasoa,6-,9 kg/pkk. Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut viime vuosina erittäin hyvä eli tasoa 2-12 kg kalastuskertaa kohden (kuva 4). Hauen yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolle,2 kg/pkk (kuva 4), mihin on voinut vaikuttaa osaltaan pyyntitekniikan muuttuminen pyynnin keskittyessä yhä enenevässä määrin kuhan kalastukseen. Välikoon siikaverkoilla saatu siikasaalis on ollut koko 2-luvun pieni eli tasoa 2-12 g/pkk (kuva 4). Viime vuosina näillä verkoilla ei ole pyydetty ollenkaan.
12 Taulukko 11 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Säyne Kirjol. Taimen Verkot V-IX 211 74 245 372 812 23 124 8 236 # 34-4 mm 212 68 282 257 349 65 115 71 16 13 Verkot I-IV 211 39 16 5 791 39 9 148 # 45-6 mm 212 272 159 17 599 41 7 33 3 3 213 84 411 8 98 79 24 485 214 32 261 22 78 68 31 511 6 12 VI-X 211 18 317 244 172 194 1 217 212 12 267 1 11 458 67 158 142 1 213 8 138 688 4 213 38 158 26 724 26 461 XI-XII 212 22 2 41 732 82 286 213 2 18 7 26 22 214 58 593 17 229 I-XII 211 48 115 15 83 46 13 151 212 36 166 22 628 55 14 296 6 7 3 213 112 35 55 888 15 18 43 214 416 215 19 693 55 26 467 5 9 Isorysä V-IX 214 33 179 69 11627 255 253 533 494 Vetouistelu V-IX 211 18 4478 6544 212 14 2214 71 11914 213 35 389 7389 214 61 2852 234 2397
8 HAUKI Verkot # 41-7 mm 13 6 g/pkk 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 14 KUHA Verkot # 41-7 mm 12 1 8 g/pkk 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 14 SIIKA Verkot # 34-4 mm 12 1 8 g/pkk 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 14 12 1 8 KUHA Vapapyynti g/kkr 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 4 Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-7 mm) pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
3.1.5 Nuasjärvi Nuasjärvellä kalasti 6 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 12). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 4-6 mm). Nuasjärvellä kalastettiin lisäksi hiukan tiheämmillä siikaverkoilla, isorysällä, katiskoilla ja vetouistelemalla. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta pyyntiä harjoitettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha, hauki ja ahven (taulukko 12). Näiden lisäksi saatiin vähän mm. siikaa, taimenta, madetta, lahnaa ja särkeä. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 56 %, haukea 2 % ja ahventa 11 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 174 kg. 14 Taulukko 12 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Nuasjärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Taimen Säyne Muikku Yht. kg/kal. 211 6 175 243 6 21 21 118 8 35 2 1223 24 212 6 25 65 432 56 9 26 51 1,3 1 846 141 213 6 252 85 532 53 18 47 12 6 15 168 214 6 25 52 761 32 4 28 11 193 182 Harvoilla verkoilla saatiin v. 211-214 kuhaa kohtalaisesti eli 593-77 g/pkk ja haukea vähän eli 138-354 g/pkk (taulukko 13). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 1 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain vähän, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni -13 g/pkk. Pikkusiikaverkoillla pyyntiä vain kokeiltiin joinakin vuosina, ja niillä saatu siikasaalis oli pieni-kohtalainen eli 338-875 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa erittäin hyvin eli 2,4-6,7 kg ja haukea hyvin eli 1,3-2,9 kg kalastuskertaa kohden. Muikkuverkoilla pyyntiä vain kokeiltiin, ja niillä saatu muikkusaalis oli vähäinen eli tasoa 3 g/pkk (taulukko 14). Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä kommentoi 1 kalastaja, jonka mukaan Jormaslahden kaloissa oli mudan makua toukokuussa 212. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla, ja se on vakiintunut 21-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk (kuva 5). Myös kuhan vapakalastuksen yksikkösaalis on kohonnut 2-luvulla, ja se on ollut 21-luvulla eritäin hyvä eli yleensä tasoa 3-6 kg kalastuskertaa kohden (kuva 5). Joinakin vuosina harjoitetun rysäpyynnin kuhasaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 6-1 kg/pkk (kuva 5). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä tasoa,2-,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 5).
15 Taulukko 13 Nuasjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Särki Säyne Verkot VI-X 211 8 1 25 5 338 # 27-33 mm 212 4 325 55 425 875 213 1 25 143 32 63 9 77 Verkot V-IX 211 57 53 212 675 68 7 # 34-4 mm 212 44 136 49 75 23 213 39 128 462 359 26 13 Verkot I-IV 211 274 293 3 696 7 2 157 # 4-6 mm 212 28 416 6 791 94 4 4 68 181 213 45 169 9 592 96 21 88 214 562 15 4 784 44 1 46 V-X 211 21 524 333 286 48 19 633 286 212 23 174 37 761 174 65 87 213 99 96 127 632 3 42 2 21 214 2 35 75 275 5 1 XI-XII 212 124 246 725 157 2 27 213 42 167 51 71 71 126 24 214 98 287 74 65 44 35 23 I-XII 211 295 39 26 667 68 32 45 166 212 427 354 24 77 116 12 57 119 213 591 156 28 593 84 23 8 8 2 214 68 138 25 763 47 6 16 41 Isorysä VI 211 4 8 125 55 Katiskat V-VIII 211 9 556 1544 778 212 24 58 1238 25 8 13 213 23 352 134 3 19 135 214 4 275 325 Vetouistelu V-X 211 5 126 426 6654 212 59 1552 138 2362 213 5 2886 12 3266 214 46 2391 32 598 Taulukko 14 Nuasjärven muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 211-212. Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot X 211 8 263 212 4 3
HAUKI Verkot # 41-6 mm 16 8 6 g/pkk 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 8 KUHA Verkot # 41-6 mm 7 6 5 g/pkk 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 12 KUHA Isorysä 1 8 g/pkk 6 4 2 7 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 KUHA Vapakalastus 6 5 g/kkr 4 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 5 Nuasjärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
3.2 Hyrynsalmen reitti 17 3.2.1 Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 7-8 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 15). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Kiantajärvellä kalastettiin lisäksi isorysillä, nuotalla, troolilla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Troolia vedettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21. Kalastus harvoilla verkoilla painottui avovesikauteen, mutta niillä kalastettiin aktiivisesti myös talvella. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin pääasiassa kesällä. Nuottaa vedettiin vain talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 muikku, siika, kuha, hauki, made ja ahven (taulukko 15). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi kuoretta ja vähän mm. taimenta ja särkeä. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista muikkua oli 46 %, kuhaa 15 %, siikaa 11 % ja haukea 9 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 3672 kg. Kiantajärvellä on ollut v. 211-214 kirjanpitäjinä myös 2 ammattikalastajaa, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. Taulukko 15 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v. 211-214. Ei sisällä troolisaalista. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Harjus Muikku Kuore Kuha Ahven Järvil. Made Särki Säyne Yht. kg/kal. 211 7 221 181 2729 1 4976 15 45 1267 15 165 525 1752 253 212 8 1968 81 3229 12248 2133 333 1745 2 17 428 1 26181 3273 213 8 3221 13 387 14662 194 527 1121 2 3797 159 35234 444 214 8 2823 26 33 281 6 534 442 9 325 575 3668 459 Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 211-214 runsaasti (13-24 pkk), ja niillä saadun kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat pieniä eli kuhalla 188-315 g/pkk ja hauella 84-15 g/pkk (taulukko 16). Mateen yksikkösaalis talvella oli myös pieni eli 16-445 g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin vähän eli 6-141 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit harvoilla verkoilla olivat pieniä eli vain muutamia grammoja kokukertaa kohden. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli 194-387 g/pkk (taulukko 16). Isorysillä siikaa saatiin vähän-kohtalaisesti eli 6,4-9,2 kg/pkk (taulukko 17). Isorysillä saatiin joinakin vuosina kuhaa lähes yhtä paljon kuin siikaa. Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 1,1-2,1 kg/pkk (taulukko 16). Vähäisellä vetouistelulla taimenta saatiin vähän-kohtalaisesti eli 164-84 g kalastuskertaa kohden. Muikku pyydettiin pääasiassa troolilla, isorysillä ja nuotalla. Muikkuverkoilla muikkua saatiin enimmäkseen vain vähän eli 326-1163 g/pkk (taulukko 17). Rysillä saadun muikun yksikkösaalis oli hyvä eli 65-127 kg/pkk. Myös talvinuotalla saatiin hyviä muikkusaaliita eli 132-25 kg vetokertaa kohden. Troolausta harjoitettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21 ja muikkua saatiin v. 211-214 varsin hyvin eli 267-329 kg vetokertaa kohden. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Yksittäiset kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä ja kuhakannan kasvua. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Kiantajärvi poikkeaa reitin muista järvistä sikäli, että siellä siika ja muikku ovat edelleen merkittävimpiä saalislajeja. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) on ollut 2-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa,2-,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman selvää yksisuuntaista kehitystä (kuva 6). Harvoilla verkoilla saadun siian yksikkösaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni eli yleensä tasoa,1-,3 kg/pkk
(kuva 6). Isorysäpyynnin aineisto on yhtenäin v. 29 lähtien, ja rysillä on saatu siikaa vähän-kohtalaisesti eli tasoa 6-9 kg kokukertaa kohden (kuva 6). Taimenen vapakalastussaalis on ollut 2-luvulla koko ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa,2-,7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 6). Muikkuverkoilla saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2-luvulla v. 28 asti varsin hyvä eli yli 1, kg/pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on ollut enimmäkseen pienikohtalainen eli tasoa,4-,8 kg/pkk (kuva 7). Edelleen vahvaan muikkukantaan viittaavat kuitenkin varsin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Isorysillä on saatu muikkua 21-luvulla 65-127 kg kokukertaa kohden (kuva 7) ja talvinuotalla 132-25 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Myös muikun troolisaalis on ollut 21-luvulla hyvä eli keskimäärin tasoa 3 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Kiantajärvellä muikku on ollut useina vuosina pienikokoista, mikä on aiheuttanut markkinointivaikeuksia. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on parantunut 2-luvulla tasolta alle,1 kg/pkk tasolle,3 kg/pkk (kuva 7). Hauen yksikkösaalis on ollut 2-luvulla pieni ollen yleensä tasoa,1 kg/pkk (kuva 7). 18
19 Taulukko 16 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Järvil. Harjus Särki Verkot I-IV 212 3 417 57 17 46 11 3 # 34-4 mm 213 58 616 24 29 398 138 9 V-X 211 238 211 118 81 57 387 3 13 4 24 212 574 117 44 112 56 21 14 213 965 53 49 9 33 259 2 2 2 1 214 511 11 54 19 58 297 15 8 6 XI-XII 212 21 443 48 67 2 1 213 18 561 5 611 194 I-XII 211 238 211 118 81 57 387 3 13 4 24 212 625 143 45 16 8 194 13 1 213 9681 57 49 9 36 258 2 1 214 511 11 54 19 58 297 15 8 6 Verkot I-IV 211 32 275 + 539 163 14 # 4-7 mm 212 478 145 3 125 16 14 213 593 277 1 361 434 3 + 214 2379 274 1 265 445 9 1 V-X 211 1433 72 28 119 66 229 11 1 212 119 59 12 19 54 161 3 + + 213 839 56 4 282 95 7 6 214 8531 74 4 291 85 132 1 XI-XII 211 3 5 7 333 133 1 3 212 1534 263 532 11 36 213 11 211 7 269 224 122 214 3332 114 + 355 179 68 + I-XII 211 235 84 15 188 76 116 6 + 212 1321 86 11 228 64 141 3 + + 213 1479 15 2 315 239 6 4 214 14242 117 3 31 167 97 1 Katiskat II 214 212 18 267 V-VIII 211 353 44 2132 57 67 212 114 148 1134 64 213 239 193 1397 116 2 214 6 1133 Vetouistelu VI-X 211 19 832 611 547 679 374 212 1 61 21 7 17 213 15 853 267 84 113 214 14 693 15 129 164 329
Taulukko 17 Kiantajärven kirjanpitokalastajien muikunpyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat ja vetokerrat (pkk/vk) sekä pyydyskokukerta- tai vetokertakohtainen saalis (g/pkk, g/vk) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/vk Muikku Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Särki Kuore Muikkuverkot VI-X 211 134 1163 49 45 3 212 314 514 18 3 8 213 32 851 38 21 12 214 633 326 19 3 12 Isorysät V-IX 211 34 1271 15 5 56 4 71 13 144 212 17 654 14 39 27 5 84 3 39 213 81 1159 34 28 55 7 64 3 194 214 113 16 45 31 75 4 92 3 5 Nuotta II-IV 211 2 25 25 5 15 75 212 26 1956 165 144 819 213 38 1316 53 1 187 1 5 214 37 2299 152 18 116 + Trooli V-X 211 74 295 4 11 1 23 212 6 2667 17 2 25 17 667 213 73 3288 5 2 32 2 199 214 63 2952 14 24 556 2
21 7 SIIKA Verkot # 34-4 mm 6 5 4 g/pkk 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 7 SIIKA Verkot # 4-7 mm 6 5 4 g/pkk 3 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 2 SIIKA Isorysät 15 kg/pkk 1 5 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 9 TAIMEN Vapakalastus 8 7 6 5 g/kkr 4 3 2 1 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 6 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
22 g/pkk 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 MUIKKU Muikkuverkot 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 14 MUIKKU Isorysät 12 1 8 kg/pkk 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 35 KUHA Verkot # 4-7 mm 3 25 2 g/pkk 15 1 5 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 3 HAUKI Verkot # 4-7 mm 25 2 g/pkk 15 1 5 Kuva 7 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214. 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
3.2.2 Vuokkijärvi Vuokkijärvellä kalasti 6-7 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 18). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-65 mm). Vuokkijärvellä kalastettiin lisäksi vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm), katiskoilla, koukuilla, pilkkiongilla ja vetouistelemalla. Katiskoilla pyydettiin ahventa ammattimaisesti. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös läpi kesän. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 ahven, kuha, hauki ja made (taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa ja särkeä sekä vähän säynettä. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista ahventa oli 34 %, kuhaa 31 % ja haukea 23 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 2382 kg. Vuokkijärvellä on ollut kirjanpitäjänä myös ammattikalastaja, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. 23 Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Vuokkijärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Säyne Särki Yht. kg/kal. 211 7 3411 163 3166 6472 717 48 599 14576 282 212 6 3148 1 138 5335 172 88 17 128 11349 1892 213 6 3364 128 427 617 179 28 452 15185 2531 214 6 386 3 189 5578 5761 2157 51 598 18143 324 Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 211-214 runsaasti (68-18 pkk), ja niillä saadun kuhan yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli 42-637 g/pkk (taulukko 19). Hauen yksikkösaalis oli pieni eli 227-47 g/pkk. Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni eli tasoa 1 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat vähäisiä. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) pyynti oli vähäistä, ja siikaa saatiin niillä vähän eli 3-91 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja kuhaa erittäin hyvin eli haukea 4,6-5,9 kg ja kuhaa 4,3-8,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin ammattimaisesti ahventa ja kokukertoja kertyi paljon. Ahvenen kokonaissaalis oli enimmäkseen tasoa 6 t vuodessa (liite 3) ja yksikkösaalis oli paljolti pyynnin laajuudesta johtuen pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,7 kg/pkk. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvun alkupuolelta lähtien kohtalaiseksi eli tasolle,5 kg/pkk ja 21-luvulla yksikkösaalis on ollut melko vakaa (kuva 8). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa,3-,4 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut sekä harvojen että välikoon siikaverkkojen osalta (kuva 8). Viime vuosina siian yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut vähäinen eli tasoa 2 g/pkk ja välikoon verkoillakin alle 1 g/pkk. Vuoden 21 keskimääräistä parempi yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla johtunee vähäisen pyynnin (6 pkk) aiheuttamasta sattumasta. Vetouistelun kuhan yksikkösaalis on kasvanut 2-luvulla, ja se on ollut 21-luvulla erittäin hyvä eli tasoa 4-8 kg kalastuskertaa kohden (kuva 9).
24 Taulukko 19 Vuokkijärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Harjus Säyne Särki Verkot V-IX 213 6 45 273 978 42 3 17 # 34-4 mm 214 121 251 242 67 91 14 Verkot I-IV 211 674 49 5 417 16 2 5 # 45-7 mm 212 5995 444 693 114 17 2 213 5789 354 5 179 16 5 214 8421 254 513 89 11 + 6 V-X 211 143 312 85 563 181 4 212 98 195 27 311 53 93 17 213 136 367 71 518 84 193 18 214 121 278 74 54 13 131 17 XI-XII 212 1733 69 465 33 1 213 1378 287 372 2 6 214 2259 125 392 16 29 I-XII 211 6847 47 6 42 14 24 5 + 212 7826 358 + 637 95 17 2 + 213 733 341 1 476 147 17 4 + 214 181 227 1 488 74 17 + 5 Katiskat V-X 211 8765 42 716 5 1 65 212 585 42 281 22 15 213 13482 46 441 6 + 32 214 14843 74 377 5 26 39 Vetouistelu V-IX 211 5 4934 33 4712 212 64 4797 439 5277 19 84 213 48 4644 281 8285 214 36 5894 325 4258 5
7 6 5 4 KUHA Verkot # 41-7 mm 25 g/pkk 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 6 HAUKI Verkot # 41-7 mm 5 4 g/pkk 3 2 1 25 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 SIIKA Verkot # 41-7 mm 2 15 g/pkk 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 4 SIIKA Verkot # 34-4 mm 35 3 25 g/pkk 2 15 1 5 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 8 Vuokkijärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
9 8 7 6 5 KUHA Vapakalastus 26 g/kkr 4 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 9 Vuokkijärven vapakalastuken kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 24-214. 3.2.3 Hyrynjärvi Hyrynjärvellä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkokalastusta. Hyrynjärvellä kalastettiin sekä harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-65 mm) että joinakin vuosina myös vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm). Muikkuverkoilla kalastettiin vähän joinakin vuosina. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha ja hauki (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, muikkua, madetta, ahventa ja lahnaa sekä satunnaisesti mm. taimenta ja särkeä. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 65 % ja haukea 13 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 315 kg. Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Hyrynjärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Muikku Kuha Ahven Made Lahna Säyne Särki Yht. kg/kal. 211 2 88 3 34 43 349 9 9 5 54 27 212 3 143 3 74 3 647 13 28 27 1 13 979 326 213 3 121 3 43 65 638 21 45 3 6 945 315 214 3 122 2 53 85 653 18 66 52 151 35 Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v. 211-214 kohtalaisesti eli 587-772 g/pkk (taulukko 21). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli hauella 17-244 g/pkk ja muilla kalalajeilla alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) siikaa saatiin vähänkohtalaisesti eli 99-625 g/pkk; vuoden 212 parempaan tulokseen saattoi vaikuttaa vähäisen pyynnin aiheuttama sattuma. Muikkuverkoilla pyydettiin melko vähän ja muikkua niillä saatiin vähän-kohtalaisesti eli 317-675 g/pkk. Vähäisellä vetouistelulla kuhaa saatiin erittäin hyvin eli 4,1-5,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla kohosi 2-luvun alkupuolella erittäin hyväksi eli tasolle 1,5-2,5 kg/pkk, mutta sen jälkeen se on alentunut kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on alentunut 2- luvulla, ja viime vuosina se on ollut pieni eli tasoa,1-,2 kg/pkk (kuva 1). Tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut se, että kalastuksessa on yhä enenevässä määrin keskityt-
ty kuhan pyyntiin. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on 2-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolta,5 kg/pkk tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 1). Vuoden 212 keskimääräistä parempi siian yksikkösaalis saattoi johtua vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Muikun verkkopyynnin yksikkösaalis on laskenut 2-luvun alkupuolelta lähtien ja yksikkösaalis on ollut viime vuosina pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 kg/pkk (kuva 1). 27 Taulukko 21 Hyrynjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Säyne Särki Muikku Verkot I-IV 212 2 12 41 19 625 # 34-4 mm V-VIII 211 196 3 23 435 99 4 I-VIII 211 196 3 23 435 99 4 212 2 12 41 19 625 Verkot I-IV 211 282 227 553 18 11 11 # 4-7 mm 212 428 186 841 3 49 3 11 2 213 374 131 759 15 15 7 214 566 57 545 68 32 2 42 V-X 211 23 43 174 87 478 122 212 22 156 62 288 3 155 15 1 99 213 192 171 11 218 44 157 16 1 214 95 344 182 146 59 84 12 11 XI-XII 211 52 423 238 77 1 19 212 198 149 1116 26 46 1 213 22 85 142 141 31 214 368 121 3 766 34 73 73 I-XII 211 357 244 11 739 25 41 8 11 212 828 17 15 772 29 74 4 4 32 1 213 786 128 27 76 57 54 4 3 3 214 129 17 18 587 55 51 2 5 Muikkuverkot VII-X 211 81 526 212 94 135 317 213 122 14 8 47 53 214 126 675 Vetouistelu/ V-VIII 213 15 667 5467 jigi 214 12 483
3 KUHA Verkot # 4-7 mm 28 25 2 g/pkk 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 6 HAUKI Verkot # 4-7 mm 5 4 g/pkk 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 8 SIIKA Verkot # 34-4 mm 7 6 5 g/pkk 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 15 MUIKKU Muikkuverkot 12 9 g/pkk 6 3 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 1 Hyrynjärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
3.2.4 Iijärvi Iijärven aluella kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 22). Kalastus oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# 45-65 mm). Alueella harjoitettiin vähän myös katiskapyyntiä ja vetouistelua. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha, hauki ja lahna (taulukko 22). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja siikaa. Taimenta ja särkeä saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 4 %, lahnaa 22 % ja haukea 2 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 258 kg. 29 Taulukko 22 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Iijärven-Ristijärven alueella v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Lahna Särki Yht. kg/kal. 211* 2 3 6 114 1 21 172 86 212 2 81 1 251 46 43 77 499 25 213 3 233 2 1 269 37 88 38 8 676 225 214 3 21 44 462 92 133 48 1412 471 *sis. myös Uvan saalista Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v. 211-214 vähän-kohtalaisesti eli 318-61 g/pkk (taulukko 23). Haukea saatiin vähän eli 131-33 g/pkk ja madetta kevättalvella myös vähän eli 15-158 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 1 g/pkk lukuun ottamattta lahnaa, jota saatiin v. 214 poikkeuksellisen paljon (363 g/pkk). Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin eli kuhaa 5,2-7, ja haukea 2,7-3,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin vain vähän, ja niillä saatu ahvensaalis vaihteli vuosittain huomattavasti. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja voimakkaat juoksutukset haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Lahnan runsautta kommentoitiin v. 214; lahnaa tuli liiaksi asti, mikäli käytti solmuväliltään yli 6 mm:n verkkoja. Kalojen lieviä makuvirheitä kommentoitiin satunnaisesti. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut v. 28 lähtien pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 11). Vetouistelulla kuhaa on saatu erittäin hyvin eli yleensä tasoa 4-7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 11). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut koko tarkkailujakson ajan pieni eli tasoa,1-,3 kg/pkk (kuva 11).
3 Taulukko 23 Iijärven-Ristijärven alueen kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Harjus Taimen Lahna Särki Verkot I-IV 212 212 168 11 719 139 26 # 45-65 mm 213 3 271 8 344 158 2 61 214 88 19 18 424 15 22 38 V-X 211 212 142 5 536 28 99 212 115 232 65 48 3 214 213 135 543 53 271 26 13 78 56 214 342 164 63 113 46 7 586 XI-XII 212 9 211 22 568 18 6 94 213 18 227 468 343 87 214 172 169 8 229 19 13 18 I-XII 211* 212 142 5 536 28 99 212 417 195 28 61 12 1 184 213 543 33 18 35 162 1 3 71 14 214 1322 131 28 318 11 33 363 Katiskat V-VII 212 81 42 213 6 667 3 214 4 3 1325 Vetouistelu VI-VIII 213 15 3333 6 5233 214 6 2667 333 7 *sis. myös Uvan saalista
7 6 5 4 KUHA Verkot # 41-8 mm 31 g/pkk 3 2 1 28 29 21 211 212 213 214 35 HAUKI Verkot # 41-8 mm g/pkk 3 25 2 15 1 5 28 29 21 211 212 213 214 7 KUHA Vapakalastus g/kkr 6 5 4 3 2 1 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 11 Iijärven-Ristijärven alueen verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 28-214. 3.3 Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastuskirjanpitoaineistoissa esiintyy normaalia vuotuista vaihtelua. Useilla alueilla pyyntiponnistuksen määrä vaihtelee vuosittain. Myös kirjanpitäjät ovat paikoin osin vaihtuneet. Lisäksi kalastuskirjanpitoaineistoissa esiintyy yleensäkin monista yksittäistekijöistä johtuen satunnaisvaihtelua. Merkittävin muutos kalastuskirjanpidon tuloksissa on kuhasaaliiden kasvu 2-luvulla kaikilla järvillä. Kuha on nykyisin kirjanpitäjien tärkein saalislaji kaikilla järvillä Hyrynsalmen Kiantajärveä lukuun ottamatta. Siikakannat ovat useimmilla järvillä hyvin heikkoja; poikkeuksen muodostaa Hyrynsalmen Kiantajärvi, josta siikaa saadaan selvästi muita alueita paremmin. Samasta Kiantajärvestä saadaan myös muikkua varsin runsaasti; mualla muikkukannat ovat heikkoja tai enintään kohtalaisia.