KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet
Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUE... 1 3 KALASTUSKIRJANPITO... 2 3.1 Sotkamon reitti... 3 3.1.1 Ontojärvi... 3 3.1.2 Kiimasjärvet... 6 3.1.3 Sapsojärvet... 9 3.1.4 Kiantajärvi... 1 3.1.5 Nuasjärvi... 14 3.2 Hyrynsalmen reitti... 17 3.2.1 Kiantajärvi... 17 3.2.2 Vuokkijärvi... 23 3.2.3 Hyrynjärvi... 26 3.2.4 Iijärvi... 29 3.3 Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu... 31 4 HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU... 32 4.1 Aineisto ja menetelmät... 32 4.2 Iijärvi... 33 4.2.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 33 4.2.2 Pyydykset ja saalis... 34 4.2.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 35 4.3 Iso-Pyhäntäjärvi... 36 4.3.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 36 4.3.2 Pyydykset ja saalis... 36 4.3.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 37 4.4 Hyrynjärvi... 38 4.4.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 38 4.4.2 Pyydykset ja saalis... 39 4.4.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 4 4.5 Mikitänjärvi... 41 4.5.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 41 4.5.2 Pyydykset ja saalis... 41 4.5.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 42 4.6 Luvan- ja Niemelänjärvi... 43 4.6.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 43 4.6.2 Pyydykset ja saalis... 43 4.6.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 45 4.7 Vuokkijärvi... 45
4.7.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 45 4.7.2 Pyydykset ja saalis... 46 4.7.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 47 4.8 Kiantajärvi... 48 4.8.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 48 4.8.2 Pyydykset ja saalis... 49 4.8.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 5 4.9 Ammattikalastus... 51 4.1 Kalastustiedustelun kokonaistulokset... 52 4.11 Vertailu aiempiin tuloksiin... 55 5 KALAKANTANÄYTTEET... 6 5.1 Aineisto ja menetelmät... 6 5.2 Sotkamon reitti... 61 5.2.1 Ontojärvi... 61 5.2.2 Nuasjärvi... 62 5.3 Hyrynsalmen reitti... 64 5.3.1 Kiantajärvi... 64 5.3.2 Iijärvi... 66 5.4 Kasvun vertailu eri vesistöissä... 66 6 TIIVISTELMÄ... 72 7 VIITTEET... 73 2 Liitteet Liite 1 Kartta Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteistä Liite 2 Sotkamon reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 211-214 Liite 3 Hyrynsalmen reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 211-214 Liite 4 Kalastustiedustelukaavake Hyrynsalmen reitillä Liite 5 Kalastustiedustelun perustulostus Hyrynsalmen reitillä Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi
1 1 JOHDANTO Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien vesivoimalaitosten rakentamislupiin ja vesistön säännöstelylupiin liittyvien kalanhoitovelvoitteiden muuttamista koskevissa päätöksissä (PSVEO nro 26/93/2 ja 28/93/2, VYO nro 187/1994 ja 188/1994) on asetettu kalanhoito- ja tarkkailuvelvoitteet Sotkamon ja Hyrynsalmen reittivesistöille. Kunkin voimalaitos- ja säännöstelyluvan lupaehtojen mukaan luvanhaltijan on tarkkailtava alueen kalakantoja ja kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman vuosille 212 216 (Pöyry Finland Oy 212) on Kainuun ELY-keskus (nyk. Lapin ELY-keskus) hyväksynyt 27.9.212 kirjeellään Dnro 537/5723-212. Reittien kalataloustarkkailuun sisältyy vuosittain kalastuskirjanpito ja määrävuosin sähkökoekalastukset, kalakantanäytteet, kalastustiedustelu sekä siika- ja taimenistutusten tuloksellisuuden tarkastelu. Tässä raportissa esitetään kalastuskirjanpidon, kalastustiedustelun ja kalakantanäytteiden tulokset vuosilta 212-214. Mukana ovat myös aiemmin raportoimattomat kalastuskirjanpitotulokset vuodelta 211. Yhteenvetoraportti tarkailujaksolta 212-215 tehdään keväällä 216. Aiempi yhteenvetoraportti on tehty vuosilta 27-21 (Pöyry Finland Oy 211). 2 SELVITYSALUE Sotkamon ja Hyrynsalmen reitit kuuluvat Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen Oulujoen vesistön osa-alueeseen. Reittien jokivesistöt kuuluvat ns. turve- ja kangasmaiden - jokityyppeihin. Reittien järvet kuuluvat pääosin erilaisiin ja erikokoisiin humusjärvityyppeihin (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Sotkamon reitin valuma-alueen pinta-ala on 7479 km 2 ja järvisyys 11,7 %. Reitin yläosa on runsasjärvinen ja pääväylällä on vain lyhyitä jokijaksoja. Yläosan suurimmat järvet ovat säännöstelty Ontojärvi sekä Lentua, Iivantiira, Änätti- ja Kellojärvi, joiden pintaala on yhteensä 257 km 2. Reitin alaosaa hallitsevat säännöstellyt Nuas-, Kiimas- ja Kiantajärvi, joiden pinta-ala on yhteensä noin 123 km 2. Reitin alaosalla on kolme jokijaksoa: Kajaanin-, Tenetin- ja Ontojoki. Sotkamon reitillä on kolme voimalaitosta, joista vanhat Ämmäkoski ja Koivukoski rinnan uuden Koivukosken tunnelivoimalaitoksen kanssa sijaitsevat Kajaaninjoessa sekä Kallioinen ja Katerma Ontojoessa (liite 1.1). Sotkamon reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomaisten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä. Muutamat pääreitin sivussa olevat pienet järvet kuuluvat luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ontojärvi ja Ontojoki sekä Tenetin- ja Kajaaninjoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Hyrynsalmen reitin valuma-alueen pinta-ala on 8 665 km 2 ja järvisyys 8, %. Hyrynsalmen reitin suurin järvi on Kiantajärvi (A = 169 km 2 ), jonka pohjoispään itäiseen haaraan laskee Hossanjoki ja läntiseen haaraan Piispanjoki. Kiantajärvestä alkaa Emäjoki, johon Aittokosken voimalaitoksen tienoilla laskee Vuokkijärven reitti, Hyrynsalmen taajaman yläpuolella Luvanjoki ja alapuolella Lietejoki. Emäjoki laskee Ristijärveen, josta alkava Kiehimänjoki laskee Oulujärven Paltaselälle. Hyrynsalmen reitti on tyypillinen reittivesistö. Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta, joista Ämmä, Aittokoski ja Seitenoikea sijaitsevat Emäjoessa, Leppikoski Kiehimänjoessa ja Pyhäntä Pyhännänjoessa (liite 1.2). Hyrynsalmen reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomais-
ten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä, mutta Vuokkijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Valtaosa reitin pääuomasta ja suurimmista järvialtaista on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). 2 3 KALASTUSKIRJANPITO Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla Sotkamon reitillä vuosittain 21 ja Hyrynsalmen reitillä 18 (taulukko 1). Keväällä 29 hankittiin uusia kirjanpitäjiä useille alueille, ja kirjanpito oli v. 212-214 pääosin tavoitteen mukainen. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuosilta 211-214 on esitetty liitteissä 2 ja 3. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu kullekin saalislajille alueittain sekä pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- (g/pkk), kalastuskerta- (g/kkr) tai vetokertakohtaiset (kg/vk) saalisindeksit. Saalisindeksien kehittymistä on kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta kuvissa sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Harvojen verkkojen (# yli 4 mm) osalta kuvissa on yhdistetty vuodesta 27 lähtien kaikkien harvojen verkkojen (# 41-8 mm) aineistot. Käytetyin solmuväli on nykyisin 5-6 mm. Ennen vuotta 26 olevista kuvaaineistoista puuttuu paikoin vähäinen harvimpien verkkojen (# 6-7 mm) aineisto. Tässä raportissa esitetään tulokset taulukkomuodossa vuosilta 211-214 sekä kuvalliset esitykset 2-luvulta. Vuosien 27-21 numeeriset saalisindeksitiedot on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy 211 ja vuosilta 24-26 raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy 25a sekä Pöyry Environment Oy 26 ja 27. Tiedot vuosilta 2-23 ovat raporteista Voimalohi Oy 21, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 22 ja 24 sekä Kantojärvi 23. Taulukko 1 Tarkkailuohjelman mukaiset kirjanpitäjien tavoitemäärät sekä kirjanpitokalastajien toteutunut lukumäärä Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä v. 212-214. Kirjanpitoalue Tavoite 212 213 214 Sotkamon reitti Ontojärvi 6 6 4 5 Kiimasjärvet 3 2 2 3 Sapsojärvet 3 4 4 3 Kiantajärvi 3 4 2 4 Nuasjärvi 6 6 6 6 Yhteensä* 21 2 17 2 Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi 6 8 8 8 Vuokkijärvi 6 6 6 6 Hyrynjärvi 3 3 3 3 Iijärvi 3 2 3 3 Yhteensä* 18 2 2 2 *osa kalastaa kahdella alueella
3.1 Sotkamon reitti 3 3.1.1 Ontojärvi Ontojärvellä kalasti 4-6 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# 4-65 mm). Tiheämmillä siikaverkoilla (# 27-4 mm) kalastettiin vain hiukan. Harvojen verkkojen lisäksi Ontojärvellä kalastettiin vähän muikkuverkoilla sekä katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen ja syksyyn, mutta niillä kalastettiin kuitenkin ympäri vuoden. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit v. 211-214 olivat kuha, hauki ja lahna (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa, madetta ja ahventa. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 54 %, lahnaa 25 % ja haukea 12 %. Kalastajakohtainen saalis v. 211-214 oli keskimäärin 15 kg. Ontojärvellä on ollut yksi kirjanpitäjä, joka on kalastanut verkoilla ammattimaisesti. Hänen saaliissaan oli erityisen paljon lahnaa v. 211. Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Ontojärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Taimen Kirjol. Säyne Särki Harjus Muikku Yht. kg/kal. 211 5 699 144 3823 128 23 4386 3 2 12 18,3 9445 1889 212 6 593 84 3399 123 12 33 2 17 25 24 2 4674 779 213 4 498 89 1235 112 49 266 5 1 26 45 1 7 2397 599 214 5 838 14 372 247 152 243 4 3 5 4 1,2 4673 935 Harvoilla verkoilla saatiin v. 211-214 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 364-829 g/pkk ja haukea vähän eli 47-288 g/pkk (taulukko 3). Lahnaa verkoilla saatiin vähän eli 38-469 g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin hiukan eli 12-43 g/pkk ja taimenta vain satunnaisesti. Välikoon siikaverkoilla pyydettiin hiukan joinakin vuosina ja siikaa saatiin niillä vähän eli noin 16 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja varsinkin kuhaa hyvin eli haukea 1,-1,5 kg ja kuhaa 2,1-3,9 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saadut hauki- ja ahvensaaliit olivat pieniä eli enimmäkseen alle,5 kg/pkk. Ontojärven muikkukanta on ollut viime vuosina erittäin heikko. Muikunpyyntiä kokeiltiin ja saaliiksi saatiin yleensä vain muutamia yksilöitä (liite 2). V. 213 muikkua pyydettiin vähän enemmän ja yksikkösaalis oli pieni eli 365 g/pkk (taulukko 4). Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan verkkojen likaantuminen vaikeutti ajoittain kalastusta (liite 2). Kalastajien mukaan Ontojärven muikkukanta on huono. Kuhakannan arvioitiin vahvistuneen voimakkaasti. Runsaan lahnakannan mainittiin haittaavan pyyntiä. Kalojen makuvirheitä kalastajat eivät kommentoineet. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2-luvun alussa hyvä eli tasoa 1 kg/pkk, mistä se on laskenut kohtalaiseksi eli tasolle,5-,8 kg/pkk (kuva 1). Vapapyynnin kuhasaalis on kasvanut 2-luvulla erittäin hyväksi eli tasolle 2-4 kg kalastuskertaa kohden (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä alle,3 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 1). Siian yksikkösaalis siikaverkoilla kohosi 2-luvun alussa tasolle,3 kg/pkk, mutta on sen jälkeen laskenut jälleen pieneksi eli tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 1).
Taulukko 3 Ontojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. 4 Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Särki Säyne Verkot XI-XII 212 9 244 33 822 978 89 # 27-33 mm Verkot VII-X 211 32 172 156 419 63 156 153 219 31 # 34-4 mm 214 8 313 2 125 1438 38 XI-XII 214 18 467 222 383 16 172 22 VII-XII 211 32 172 156 419 63 156 153 219 31 214 26 419 154 881 73 158 458 12 Verkot I-IV 211 7 39 8 479 114 14 3 3 236 1 # 4-65 mm 212 277 94 2 313 26 1 3 38 3 213 75 325 13 735 122 23 3 197 1 3 214 2348 227 5 849 74 6 1 1 8 + 1 V-X 211 8543 24 1 355 1 25 493 + 1 212 5112 28 6 49 5 11 + 2 37 + 3 213 32 25 71 694 27 92 5 4 218 65 58 214 776 84 32 818 27 162 3 2 34 1 3 XI-XII 211 15 2 6 324 21 2 29 212 192 54 491 84 41 42 26 213 156 29 27 653 115 22 6 371 29 18 214 293 19 13 695 151 31 54 2 I-XII 211 9348 47 1 364 12 24 + + 469 + 1 212 811 51 4 379 14 12 + 2 38 1 3 213 1181 288 3 713 95 42 4 1 225 28 2 214 3417 192 12 829 7 43 1 1 67 + 2 Katiskat V-X 211 89 149 42 16 4 212 113 173 365 6 39 71 213 77 135 371 17 4 214 92 232 52 15 79 16 14 Vetouistelu V-X 211 1 1168 28 3933 8 212 115 14 21 373 213 98 143 14 399 3 214 12 146 77 2116 Taulukko 4 Ontojärven kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X 213 191 365 # 1-14 mm
5 12 KUHA Verkot # 4-65 mm 1 8 g/pkk 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 4 HAUKI Verkot # 4-65 mm 3 g/pkk 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 5 SIIKA Verkot # < 4 mm 4 3 g/pkk 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 5 KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 1 Ontojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
6 3.1.2 Kiimasjärvet Kiimasjärvillä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 5). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-6 mm). Siika- ja muikkuverkkoja ei käytetty ollenkaan. Kiimasjärvillä kalastettiin lisäksi vetouistelemalla ja v. 213-214 myös isorysällä. Kalastus harvoilla verkoilla painottui talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha, hauki ja lahna (taulukko 5). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja särkeä sekä satunnaisesti mm. siikaa ja taimenta. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 36 %, lahnaa 23 % ja haukea 21 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 213 kg. Taulukko 5 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiimasjärvillä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Särki Muikku Yht. kg/kal. 211 3 131 75 18 14 2 21 22 1 374 125 212 2 73 3 5 4 2 9 1,3 178 89 213 2 88 11 212 35 2 1 261 79 1 69 345 214 3 159 3 392 72 6 2 3 2 12 1 877 292 Harvoilla verkoilla saatiin v. 211-214 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 473-796 g/pkk ja lahnaa vähän eli 98-184 g/pkk (taulukko 6). Hauen yksikkösaalis vaihteli huomattavasti ollen 172-1398 g/pkk; vuoden 213 tavallista korkeampi yksikkösaalis saattoi johtua melko vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Madetta saatiin kevättalvella vähänkohtalaisesti eli 151-685 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 3 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla ei kalastettu ollenkaan. Vetouistelemalla saatiin haukea hyvin eli 1,6-4, kg ja kuhaa vaihtelevasti eli,2-1,4 kg kalastuskertaa kohden. V. 213-214 oli käytössä myös 1 isorysä, jolla saatiin kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 3,7-7,9 kg/pkk. Rysäsaalis oli pääasiassa lahnaa. Kiimasjärvien muikkukanta on edelleen heikko, ja muikunpyyntiä vain kokeiltiin v. 211-214 (taulukko 7). Muikkusaalis oli vähäinen. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa,3-,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli v. 28 asti hyvä eli keskimäärin tasoa yli 2 kg/kkr, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut keskimäärin tasolle alle 1 kg/kkr (kuva 2). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pienikohtalainen eli yleensä tasoa,2-,8 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 2). Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on ollut pieni, eikä verkkoja ole enää käytetty 21-luvulla (kuva 2).
Taulukko 6 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. 7 Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lohi Lahna Muikku Särki Verkot I-IV 211 9 968 24 856 151 14 19 # 45-7 mm 212 54 646 13 461 646 26 24 213 46 1522 9 728 685 13 89 214 342 156 17 54 193 3 9 16 V-X 211 24 188 58 571 25 163 212 18 489 44 456 328 214 152 18 72 532 16 32 1 21 XI-XII 212 14 829 543 357 36 143 213 6 45 117 35 167 214 146 2 579 22 177 I-XII 211 114 84 32 796 119 17 184 212 86 643 17 473 464 22 17 213 52 1398 8 658 646 12 98 214 64 172 26 547 112 9 2 5 147 Katiskat V-IX 211 15 151 471 12 129 Isorysä V-X 213 22 282 468 7932 55 32 41 11614 365 214 11 864 1227 3682 27 9636 36 145 Vetouistelu V-VIII 211 11 1555 1373 212 7 2471 13 213 5 188 6 58 214 1 395 18 Taulukko 7 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I- XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VIII-X 211 4 325 # 1-13 mm 212 3 1 213 9 144 214 6 3
8 7 6 5 KUHA Verkot # 41-7 mm 8 g/pkk 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 14 HAUKI Verkot # 41-7 mm 12 1 8 g/pkk 6 4 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 7 SIIKA Verkot # 34-4 mm 6 5 4 g/pkk 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 8 KUHA Vapapyynti 7 6 5 g/kkr 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 2 Kiimasjärvien verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
3.1.3 Sapsojärvet Sapsojärvillä kalasti 3-4 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 8). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 5-6 mm). Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen, mutta niillä kalastettiin kohtuullisen paljon myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha, hauki ja lahna (taulukko 8). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti siikaa. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 46 %, lahnaa 31 % ja haukea 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 12 kg. 9 Taulukko 8 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Sapsojärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Yht. kg/kal. 211 3 17 6 126 52 21 67 212 4 7 11 192 18 3 127 421 15 213 4 8 9 175 15 11 141 431 18 214 3 74 46 264 16 7 191 598 199 Harvoilla verkoilla saatiin v. 211-214 kuhaa vähän-kohtalaisesti eli 41-574 g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli v. 211 haukisaalista lukuun ottamatta 154-454 g/pkk (taulukko 9). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 1 g/pkk. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle,5 kg/pkk (kuva 3). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis oli 2-luvun alkupuolella erittäin hyvä eli tasoa 4,-4,5 kg kalastuskertaa kohden (kuva 3). Vapakalastusaineisto on kuitenkin useilta vuosilta vähäinen, eikä sitä ole harjoitettu enää viime vuosina. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli alle,3 kg/pkk, ja se on hiukan alentunut tarkkailujakson aikana (kuva 3). Siikaa harvoilla verkoilla on saatu viime vuosina lähinnä satunnaisesti (taulukko 9). Taulukko 9 Sapsojärven kirjanpitokalastajien verkkokalastuksen ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Verkot I-IV 211 79 66 32 996 6 142 # 5-6 mm 212 227 185 12 419 7 8 78 213 327 2 13 379 43 32 184 214 188 84 16 476 68 9 159 V-X 211 127 27 24 312 4 32 212 149 168 45 318 59 213 1 148 46 329 77 214 22 251 195 572 22 659 XI-XII 212 78 36 19 635 27 1 268 213 1 186 9 34 214 62 47 1 787 58 1 261 I-XII 211 26 42 27 574 5 251 212 454 154 24 423 4 6 279 213 437 184 2 41 34 24 322 214 47 157 99 562 35 15 46
1 7 KUHA Verkot # 41-6 mm 6 5 4 g/pkk 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 3 HAUKI Verkot # 41-6 mm 25 2 g/pkk 15 1 5 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 5 KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 3 Sapsojärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) ja vapapyynnin kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214. 3.1.4 Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 2-5 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 1). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 45-6 mm). Sen lisäksi Kiantajärvellä kalastettiin vetouistelemalla ja joinakin vuosina välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm). Kesällä 214 oli käytössä myös isorysä. Harvoilla verkoilla kalastettiin pääasiassa talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha, hauki ja lahna (taulukko 1). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta, siikaa ja särkeä sekä satunnaisesti mm. taimenta ja kirjolohta. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista
kuhaa oli 58 %, haukea 18 % ja lahnaa 15 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 239 kg. 11 Taulukko 1 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Kirjol. Lahna Taimen Säyne Särki Yht. kg/kal. 211 5 65 34 388 21 14 67 18 67 121 212 4 11 25 383 21 12 2 96 2 2 7 651 163 213 2 173 6 358 12 2 45 596 298 214 4 27 42 818 23 19 2 277 2 18 1489 372 Harvoilla verkoilla saatiin v. 211-214 kuhaa kohtalaisesti eli 628-888 g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli 115-467 g/pkk (taulukko 11). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vähän joinakin vuosina, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli noin 12 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin; kuhan yksikkösaalis oli 2,4-11,9 kg ja hauen 2,2-4,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalastajat kommentoivat lisäksi mateen vähyyttä, lahnakannan kasvua ja muikkukannan heikkoutta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla (kuva 4); yksikkösaalis on ollut 21-luvulla kohtalainen eli tasoa,6-,9 kg/pkk. Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut viime vuosina erittäin hyvä eli tasoa 2-12 kg kalastuskertaa kohden (kuva 4). Hauen yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolle,2 kg/pkk (kuva 4), mihin on voinut vaikuttaa osaltaan pyyntitekniikan muuttuminen pyynnin keskittyessä yhä enenevässä määrin kuhan kalastukseen. Välikoon siikaverkoilla saatu siikasaalis on ollut koko 2-luvun pieni eli tasoa 2-12 g/pkk (kuva 4). Viime vuosina näillä verkoilla ei ole pyydetty ollenkaan.
12 Taulukko 11 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Säyne Kirjol. Taimen Verkot V-IX 211 74 245 372 812 23 124 8 236 # 34-4 mm 212 68 282 257 349 65 115 71 16 13 Verkot I-IV 211 39 16 5 791 39 9 148 # 45-6 mm 212 272 159 17 599 41 7 33 3 3 213 84 411 8 98 79 24 485 214 32 261 22 78 68 31 511 6 12 VI-X 211 18 317 244 172 194 1 217 212 12 267 1 11 458 67 158 142 1 213 8 138 688 4 213 38 158 26 724 26 461 XI-XII 212 22 2 41 732 82 286 213 2 18 7 26 22 214 58 593 17 229 I-XII 211 48 115 15 83 46 13 151 212 36 166 22 628 55 14 296 6 7 3 213 112 35 55 888 15 18 43 214 416 215 19 693 55 26 467 5 9 Isorysä V-IX 214 33 179 69 11627 255 253 533 494 Vetouistelu V-IX 211 18 4478 6544 212 14 2214 71 11914 213 35 389 7389 214 61 2852 234 2397
8 HAUKI Verkot # 41-7 mm 13 6 g/pkk 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 14 KUHA Verkot # 41-7 mm 12 1 8 g/pkk 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 14 SIIKA Verkot # 34-4 mm 12 1 8 g/pkk 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 14 12 1 8 KUHA Vapapyynti g/kkr 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 4 Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-7 mm) pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
3.1.5 Nuasjärvi Nuasjärvellä kalasti 6 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 12). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 4-6 mm). Nuasjärvellä kalastettiin lisäksi hiukan tiheämmillä siikaverkoilla, isorysällä, katiskoilla ja vetouistelemalla. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta pyyntiä harjoitettiin vähän myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha, hauki ja ahven (taulukko 12). Näiden lisäksi saatiin vähän mm. siikaa, taimenta, madetta, lahnaa ja särkeä. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 56 %, haukea 2 % ja ahventa 11 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 174 kg. 14 Taulukko 12 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Nuasjärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Taimen Säyne Muikku Yht. kg/kal. 211 6 175 243 6 21 21 118 8 35 2 1223 24 212 6 25 65 432 56 9 26 51 1,3 1 846 141 213 6 252 85 532 53 18 47 12 6 15 168 214 6 25 52 761 32 4 28 11 193 182 Harvoilla verkoilla saatiin v. 211-214 kuhaa kohtalaisesti eli 593-77 g/pkk ja haukea vähän eli 138-354 g/pkk (taulukko 13). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 1 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain vähän, ja niillä saadun siian yksikkösaalis oli pieni -13 g/pkk. Pikkusiikaverkoillla pyyntiä vain kokeiltiin joinakin vuosina, ja niillä saatu siikasaalis oli pieni-kohtalainen eli 338-875 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin kuhaa erittäin hyvin eli 2,4-6,7 kg ja haukea hyvin eli 1,3-2,9 kg kalastuskertaa kohden. Muikkuverkoilla pyyntiä vain kokeiltiin, ja niillä saatu muikkusaalis oli vähäinen eli tasoa 3 g/pkk (taulukko 14). Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 2). Kalojen makuvirheitä kommentoi 1 kalastaja, jonka mukaan Jormaslahden kaloissa oli mudan makua toukokuussa 212. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla, ja se on vakiintunut 21-luvulla kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk (kuva 5). Myös kuhan vapakalastuksen yksikkösaalis on kohonnut 2-luvulla, ja se on ollut 21-luvulla eritäin hyvä eli yleensä tasoa 3-6 kg kalastuskertaa kohden (kuva 5). Joinakin vuosina harjoitetun rysäpyynnin kuhasaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa 6-1 kg/pkk (kuva 5). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä tasoa,2-,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 5).
15 Taulukko 13 Nuasjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Särki Säyne Verkot VI-X 211 8 1 25 5 338 # 27-33 mm 212 4 325 55 425 875 213 1 25 143 32 63 9 77 Verkot V-IX 211 57 53 212 675 68 7 # 34-4 mm 212 44 136 49 75 23 213 39 128 462 359 26 13 Verkot I-IV 211 274 293 3 696 7 2 157 # 4-6 mm 212 28 416 6 791 94 4 4 68 181 213 45 169 9 592 96 21 88 214 562 15 4 784 44 1 46 V-X 211 21 524 333 286 48 19 633 286 212 23 174 37 761 174 65 87 213 99 96 127 632 3 42 2 21 214 2 35 75 275 5 1 XI-XII 212 124 246 725 157 2 27 213 42 167 51 71 71 126 24 214 98 287 74 65 44 35 23 I-XII 211 295 39 26 667 68 32 45 166 212 427 354 24 77 116 12 57 119 213 591 156 28 593 84 23 8 8 2 214 68 138 25 763 47 6 16 41 Isorysä VI 211 4 8 125 55 Katiskat V-VIII 211 9 556 1544 778 212 24 58 1238 25 8 13 213 23 352 134 3 19 135 214 4 275 325 Vetouistelu V-X 211 5 126 426 6654 212 59 1552 138 2362 213 5 2886 12 3266 214 46 2391 32 598 Taulukko 14 Nuasjärven muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 211-212. Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot X 211 8 263 212 4 3
HAUKI Verkot # 41-6 mm 16 8 6 g/pkk 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 8 KUHA Verkot # 41-6 mm 7 6 5 g/pkk 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 12 KUHA Isorysä 1 8 g/pkk 6 4 2 7 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 KUHA Vapakalastus 6 5 g/kkr 4 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 5 Nuasjärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
3.2 Hyrynsalmen reitti 17 3.2.1 Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti 7-8 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 15). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Kiantajärvellä kalastettiin lisäksi isorysillä, nuotalla, troolilla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Troolia vedettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21. Kalastus harvoilla verkoilla painottui avovesikauteen, mutta niillä kalastettiin aktiivisesti myös talvella. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin pääasiassa kesällä. Nuottaa vedettiin vain talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 muikku, siika, kuha, hauki, made ja ahven (taulukko 15). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi kuoretta ja vähän mm. taimenta ja särkeä. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista muikkua oli 46 %, kuhaa 15 %, siikaa 11 % ja haukea 9 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 3672 kg. Kiantajärvellä on ollut v. 211-214 kirjanpitäjinä myös 2 ammattikalastajaa, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. Taulukko 15 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Kiantajärvellä v. 211-214. Ei sisällä troolisaalista. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Harjus Muikku Kuore Kuha Ahven Järvil. Made Särki Säyne Yht. kg/kal. 211 7 221 181 2729 1 4976 15 45 1267 15 165 525 1752 253 212 8 1968 81 3229 12248 2133 333 1745 2 17 428 1 26181 3273 213 8 3221 13 387 14662 194 527 1121 2 3797 159 35234 444 214 8 2823 26 33 281 6 534 442 9 325 575 3668 459 Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 211-214 runsaasti (13-24 pkk), ja niillä saadun kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat pieniä eli kuhalla 188-315 g/pkk ja hauella 84-15 g/pkk (taulukko 16). Mateen yksikkösaalis talvella oli myös pieni eli 16-445 g/pkk. Siikaa harvoilla verkoilla saatiin vähän eli 6-141 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit harvoilla verkoilla olivat pieniä eli vain muutamia grammoja kokukertaa kohden. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli 194-387 g/pkk (taulukko 16). Isorysillä siikaa saatiin vähän-kohtalaisesti eli 6,4-9,2 kg/pkk (taulukko 17). Isorysillä saatiin joinakin vuosina kuhaa lähes yhtä paljon kuin siikaa. Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 1,1-2,1 kg/pkk (taulukko 16). Vähäisellä vetouistelulla taimenta saatiin vähän-kohtalaisesti eli 164-84 g kalastuskertaa kohden. Muikku pyydettiin pääasiassa troolilla, isorysillä ja nuotalla. Muikkuverkoilla muikkua saatiin enimmäkseen vain vähän eli 326-1163 g/pkk (taulukko 17). Rysillä saadun muikun yksikkösaalis oli hyvä eli 65-127 kg/pkk. Myös talvinuotalla saatiin hyviä muikkusaaliita eli 132-25 kg vetokertaa kohden. Troolausta harjoitettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21 ja muikkua saatiin v. 211-214 varsin hyvin eli 267-329 kg vetokertaa kohden. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Yksittäiset kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä ja kuhakannan kasvua. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Kiantajärvi poikkeaa reitin muista järvistä sikäli, että siellä siika ja muikku ovat edelleen merkittävimpiä saalislajeja. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) on ollut 2-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa,2-,4 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman selvää yksisuuntaista kehitystä (kuva 6). Harvoilla verkoilla saadun siian yksikkösaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni eli yleensä tasoa,1-,3 kg/pkk
(kuva 6). Isorysäpyynnin aineisto on yhtenäin v. 29 lähtien, ja rysillä on saatu siikaa vähän-kohtalaisesti eli tasoa 6-9 kg kokukertaa kohden (kuva 6). Taimenen vapakalastussaalis on ollut 2-luvulla koko ajan pieni-kohtalainen eli yleensä tasoa,2-,7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 6). Muikkuverkoilla saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2-luvulla v. 28 asti varsin hyvä eli yli 1, kg/pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on ollut enimmäkseen pienikohtalainen eli tasoa,4-,8 kg/pkk (kuva 7). Edelleen vahvaan muikkukantaan viittaavat kuitenkin varsin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Isorysillä on saatu muikkua 21-luvulla 65-127 kg kokukertaa kohden (kuva 7) ja talvinuotalla 132-25 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Myös muikun troolisaalis on ollut 21-luvulla hyvä eli keskimäärin tasoa 3 kg vetokertaa kohden (taulukko 17). Kiantajärvellä muikku on ollut useina vuosina pienikokoista, mikä on aiheuttanut markkinointivaikeuksia. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on parantunut 2-luvulla tasolta alle,1 kg/pkk tasolle,3 kg/pkk (kuva 7). Hauen yksikkösaalis on ollut 2-luvulla pieni ollen yleensä tasoa,1 kg/pkk (kuva 7). 18
19 Taulukko 16 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Järvil. Harjus Särki Verkot I-IV 212 3 417 57 17 46 11 3 # 34-4 mm 213 58 616 24 29 398 138 9 V-X 211 238 211 118 81 57 387 3 13 4 24 212 574 117 44 112 56 21 14 213 965 53 49 9 33 259 2 2 2 1 214 511 11 54 19 58 297 15 8 6 XI-XII 212 21 443 48 67 2 1 213 18 561 5 611 194 I-XII 211 238 211 118 81 57 387 3 13 4 24 212 625 143 45 16 8 194 13 1 213 9681 57 49 9 36 258 2 1 214 511 11 54 19 58 297 15 8 6 Verkot I-IV 211 32 275 + 539 163 14 # 4-7 mm 212 478 145 3 125 16 14 213 593 277 1 361 434 3 + 214 2379 274 1 265 445 9 1 V-X 211 1433 72 28 119 66 229 11 1 212 119 59 12 19 54 161 3 + + 213 839 56 4 282 95 7 6 214 8531 74 4 291 85 132 1 XI-XII 211 3 5 7 333 133 1 3 212 1534 263 532 11 36 213 11 211 7 269 224 122 214 3332 114 + 355 179 68 + I-XII 211 235 84 15 188 76 116 6 + 212 1321 86 11 228 64 141 3 + + 213 1479 15 2 315 239 6 4 214 14242 117 3 31 167 97 1 Katiskat II 214 212 18 267 V-VIII 211 353 44 2132 57 67 212 114 148 1134 64 213 239 193 1397 116 2 214 6 1133 Vetouistelu VI-X 211 19 832 611 547 679 374 212 1 61 21 7 17 213 15 853 267 84 113 214 14 693 15 129 164 329
Taulukko 17 Kiantajärven kirjanpitokalastajien muikunpyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat ja vetokerrat (pkk/vk) sekä pyydyskokukerta- tai vetokertakohtainen saalis (g/pkk, g/vk) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/vk Muikku Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Särki Kuore Muikkuverkot VI-X 211 134 1163 49 45 3 212 314 514 18 3 8 213 32 851 38 21 12 214 633 326 19 3 12 Isorysät V-IX 211 34 1271 15 5 56 4 71 13 144 212 17 654 14 39 27 5 84 3 39 213 81 1159 34 28 55 7 64 3 194 214 113 16 45 31 75 4 92 3 5 Nuotta II-IV 211 2 25 25 5 15 75 212 26 1956 165 144 819 213 38 1316 53 1 187 1 5 214 37 2299 152 18 116 + Trooli V-X 211 74 295 4 11 1 23 212 6 2667 17 2 25 17 667 213 73 3288 5 2 32 2 199 214 63 2952 14 24 556 2
21 7 SIIKA Verkot # 34-4 mm 6 5 4 g/pkk 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 7 SIIKA Verkot # 4-7 mm 6 5 4 g/pkk 3 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 2 SIIKA Isorysät 15 kg/pkk 1 5 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 9 TAIMEN Vapakalastus 8 7 6 5 g/kkr 4 3 2 1 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 6 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
22 g/pkk 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 MUIKKU Muikkuverkot 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 14 MUIKKU Isorysät 12 1 8 kg/pkk 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 35 KUHA Verkot # 4-7 mm 3 25 2 g/pkk 15 1 5 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 3 HAUKI Verkot # 4-7 mm 25 2 g/pkk 15 1 5 Kuva 7 Kiantajärven verkko- ja rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214. 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
3.2.2 Vuokkijärvi Vuokkijärvellä kalasti 6-7 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 18). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-65 mm). Vuokkijärvellä kalastettiin lisäksi vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm), katiskoilla, koukuilla, pilkkiongilla ja vetouistelemalla. Katiskoilla pyydettiin ahventa ammattimaisesti. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös läpi kesän. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 ahven, kuha, hauki ja made (taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa ja särkeä sekä vähän säynettä. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista ahventa oli 34 %, kuhaa 31 % ja haukea 23 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 2382 kg. Vuokkijärvellä on ollut kirjanpitäjänä myös ammattikalastaja, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. 23 Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Vuokkijärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Säyne Särki Yht. kg/kal. 211 7 3411 163 3166 6472 717 48 599 14576 282 212 6 3148 1 138 5335 172 88 17 128 11349 1892 213 6 3364 128 427 617 179 28 452 15185 2531 214 6 386 3 189 5578 5761 2157 51 598 18143 324 Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 211-214 runsaasti (68-18 pkk), ja niillä saadun kuhan yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli 42-637 g/pkk (taulukko 19). Hauen yksikkösaalis oli pieni eli 227-47 g/pkk. Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni eli tasoa 1 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat vähäisiä. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) pyynti oli vähäistä, ja siikaa saatiin niillä vähän eli 3-91 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja kuhaa erittäin hyvin eli haukea 4,6-5,9 kg ja kuhaa 4,3-8,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin ammattimaisesti ahventa ja kokukertoja kertyi paljon. Ahvenen kokonaissaalis oli enimmäkseen tasoa 6 t vuodessa (liite 3) ja yksikkösaalis oli paljolti pyynnin laajuudesta johtuen pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,7 kg/pkk. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain (liite 3). Kalastajat kommentoivat myös siian ja muikun vähyyttä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvun alkupuolelta lähtien kohtalaiseksi eli tasolle,5 kg/pkk ja 21-luvulla yksikkösaalis on ollut melko vakaa (kuva 8). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni eli enimmäkseen tasoa,3-,4 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut sekä harvojen että välikoon siikaverkkojen osalta (kuva 8). Viime vuosina siian yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut vähäinen eli tasoa 2 g/pkk ja välikoon verkoillakin alle 1 g/pkk. Vuoden 21 keskimääräistä parempi yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla johtunee vähäisen pyynnin (6 pkk) aiheuttamasta sattumasta. Vetouistelun kuhan yksikkösaalis on kasvanut 2-luvulla, ja se on ollut 21-luvulla erittäin hyvä eli tasoa 4-8 kg kalastuskertaa kohden (kuva 9).
24 Taulukko 19 Vuokkijärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Harjus Säyne Särki Verkot V-IX 213 6 45 273 978 42 3 17 # 34-4 mm 214 121 251 242 67 91 14 Verkot I-IV 211 674 49 5 417 16 2 5 # 45-7 mm 212 5995 444 693 114 17 2 213 5789 354 5 179 16 5 214 8421 254 513 89 11 + 6 V-X 211 143 312 85 563 181 4 212 98 195 27 311 53 93 17 213 136 367 71 518 84 193 18 214 121 278 74 54 13 131 17 XI-XII 212 1733 69 465 33 1 213 1378 287 372 2 6 214 2259 125 392 16 29 I-XII 211 6847 47 6 42 14 24 5 + 212 7826 358 + 637 95 17 2 + 213 733 341 1 476 147 17 4 + 214 181 227 1 488 74 17 + 5 Katiskat V-X 211 8765 42 716 5 1 65 212 585 42 281 22 15 213 13482 46 441 6 + 32 214 14843 74 377 5 26 39 Vetouistelu V-IX 211 5 4934 33 4712 212 64 4797 439 5277 19 84 213 48 4644 281 8285 214 36 5894 325 4258 5
7 6 5 4 KUHA Verkot # 41-7 mm 25 g/pkk 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 6 HAUKI Verkot # 41-7 mm 5 4 g/pkk 3 2 1 25 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 SIIKA Verkot # 41-7 mm 2 15 g/pkk 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 4 SIIKA Verkot # 34-4 mm 35 3 25 g/pkk 2 15 1 5 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 8 Vuokkijärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
9 8 7 6 5 KUHA Vapakalastus 26 g/kkr 4 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 9 Vuokkijärven vapakalastuken kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 24-214. 3.2.3 Hyrynjärvi Hyrynjärvellä kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 2). Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkkokalastusta. Hyrynjärvellä kalastettiin sekä harvoilla verkoilla (# pääasiassa 45-65 mm) että joinakin vuosina myös vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm). Muikkuverkoilla kalastettiin vähän joinakin vuosina. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha ja hauki (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, muikkua, madetta, ahventa ja lahnaa sekä satunnaisesti mm. taimenta ja särkeä. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 65 % ja haukea 13 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 315 kg. Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Hyrynjärvellä v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Muikku Kuha Ahven Made Lahna Säyne Särki Yht. kg/kal. 211 2 88 3 34 43 349 9 9 5 54 27 212 3 143 3 74 3 647 13 28 27 1 13 979 326 213 3 121 3 43 65 638 21 45 3 6 945 315 214 3 122 2 53 85 653 18 66 52 151 35 Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v. 211-214 kohtalaisesti eli 587-772 g/pkk (taulukko 21). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli hauella 17-244 g/pkk ja muilla kalalajeilla alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) siikaa saatiin vähänkohtalaisesti eli 99-625 g/pkk; vuoden 212 parempaan tulokseen saattoi vaikuttaa vähäisen pyynnin aiheuttama sattuma. Muikkuverkoilla pyydettiin melko vähän ja muikkua niillä saatiin vähän-kohtalaisesti eli 317-675 g/pkk. Vähäisellä vetouistelulla kuhaa saatiin erittäin hyvin eli 4,1-5,5 kg kalastuskertaa kohden. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla kohosi 2-luvun alkupuolella erittäin hyväksi eli tasolle 1,5-2,5 kg/pkk, mutta sen jälkeen se on alentunut kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk (kuva 1). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on alentunut 2- luvulla, ja viime vuosina se on ollut pieni eli tasoa,1-,2 kg/pkk (kuva 1). Tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut se, että kalastuksessa on yhä enenevässä määrin keskityt-
ty kuhan pyyntiin. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on 2-luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi eli tasolta,5 kg/pkk tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 1). Vuoden 212 keskimääräistä parempi siian yksikkösaalis saattoi johtua vähäisen pyynnin aiheuttamasta sattumasta. Muikun verkkopyynnin yksikkösaalis on laskenut 2-luvun alkupuolelta lähtien ja yksikkösaalis on ollut viime vuosina pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 kg/pkk (kuva 1). 27 Taulukko 21 Hyrynjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Säyne Särki Muikku Verkot I-IV 212 2 12 41 19 625 # 34-4 mm V-VIII 211 196 3 23 435 99 4 I-VIII 211 196 3 23 435 99 4 212 2 12 41 19 625 Verkot I-IV 211 282 227 553 18 11 11 # 4-7 mm 212 428 186 841 3 49 3 11 2 213 374 131 759 15 15 7 214 566 57 545 68 32 2 42 V-X 211 23 43 174 87 478 122 212 22 156 62 288 3 155 15 1 99 213 192 171 11 218 44 157 16 1 214 95 344 182 146 59 84 12 11 XI-XII 211 52 423 238 77 1 19 212 198 149 1116 26 46 1 213 22 85 142 141 31 214 368 121 3 766 34 73 73 I-XII 211 357 244 11 739 25 41 8 11 212 828 17 15 772 29 74 4 4 32 1 213 786 128 27 76 57 54 4 3 3 214 129 17 18 587 55 51 2 5 Muikkuverkot VII-X 211 81 526 212 94 135 317 213 122 14 8 47 53 214 126 675 Vetouistelu/ V-VIII 213 15 667 5467 jigi 214 12 483
3 KUHA Verkot # 4-7 mm 28 25 2 g/pkk 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 6 HAUKI Verkot # 4-7 mm 5 4 g/pkk 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 8 SIIKA Verkot # 34-4 mm 7 6 5 g/pkk 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 15 MUIKKU Muikkuverkot 12 9 g/pkk 6 3 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 1 Hyrynjärven verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-214.
3.2.4 Iijärvi Iijärven aluella kalasti 2-3 kirjanpitokalastajaa v. 211-214 (taulukko 22). Kalastus oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# 45-65 mm). Alueella harjoitettiin vähän myös katiskapyyntiä ja vetouistelua. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 211-214 kuha, hauki ja lahna (taulukko 22). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa, madetta ja siikaa. Taimenta ja särkeä saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 211-214 keskimääräisestä saaliista kuhaa oli 4 %, lahnaa 22 % ja haukea 2 %. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 258 kg. 29 Taulukko 22 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis (kg) ja kokonaissaalis/kalastaja (kg) Iijärven-Ristijärven alueella v. 211-214. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Kuha Ahven Made Lahna Särki Yht. kg/kal. 211* 2 3 6 114 1 21 172 86 212 2 81 1 251 46 43 77 499 25 213 3 233 2 1 269 37 88 38 8 676 225 214 3 21 44 462 92 133 48 1412 471 *sis. myös Uvan saalista Harvoilla verkoilla saatiin kuhaa v. 211-214 vähän-kohtalaisesti eli 318-61 g/pkk (taulukko 23). Haukea saatiin vähän eli 131-33 g/pkk ja madetta kevättalvella myös vähän eli 15-158 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli yleensä alle 1 g/pkk lukuun ottamattta lahnaa, jota saatiin v. 214 poikkeuksellisen paljon (363 g/pkk). Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea erittäin hyvin eli kuhaa 5,2-7, ja haukea 2,7-3,3 kg kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin vain vähän, ja niillä saatu ahvensaalis vaihteli vuosittain huomattavasti. Kalastajien v. 211-214 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja voimakkaat juoksutukset haittasivat kalastusta ajoittain (liite 3). Lahnan runsautta kommentoitiin v. 214; lahnaa tuli liiaksi asti, mikäli käytti solmuväliltään yli 6 mm:n verkkoja. Kalojen lieviä makuvirheitä kommentoitiin satunnaisesti. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut v. 28 lähtien pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 kg/pkk, ja se on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 11). Vetouistelulla kuhaa on saatu erittäin hyvin eli yleensä tasoa 4-7 kg kalastuskertaa kohden (kuva 11). Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut koko tarkkailujakson ajan pieni eli tasoa,1-,3 kg/pkk (kuva 11).
3 Taulukko 23 Iijärven-Ristijärven alueen kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 211-214. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Harjus Taimen Lahna Särki Verkot I-IV 212 212 168 11 719 139 26 # 45-65 mm 213 3 271 8 344 158 2 61 214 88 19 18 424 15 22 38 V-X 211 212 142 5 536 28 99 212 115 232 65 48 3 214 213 135 543 53 271 26 13 78 56 214 342 164 63 113 46 7 586 XI-XII 212 9 211 22 568 18 6 94 213 18 227 468 343 87 214 172 169 8 229 19 13 18 I-XII 211* 212 142 5 536 28 99 212 417 195 28 61 12 1 184 213 543 33 18 35 162 1 3 71 14 214 1322 131 28 318 11 33 363 Katiskat V-VII 212 81 42 213 6 667 3 214 4 3 1325 Vetouistelu VI-VIII 213 15 3333 6 5233 214 6 2667 333 7 *sis. myös Uvan saalista
7 6 5 4 KUHA Verkot # 41-8 mm 31 g/pkk 3 2 1 28 29 21 211 212 213 214 35 HAUKI Verkot # 41-8 mm g/pkk 3 25 2 15 1 5 28 29 21 211 212 213 214 7 KUHA Vapakalastus g/kkr 6 5 4 3 2 1 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 11 Iijärven-Ristijärven alueen verkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) ja vapakalastuksen kalastuskertakohtainen saalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 28-214. 3.3 Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastuskirjanpitoaineistoissa esiintyy normaalia vuotuista vaihtelua. Useilla alueilla pyyntiponnistuksen määrä vaihtelee vuosittain. Myös kirjanpitäjät ovat paikoin osin vaihtuneet. Lisäksi kalastuskirjanpitoaineistoissa esiintyy yleensäkin monista yksittäistekijöistä johtuen satunnaisvaihtelua. Merkittävin muutos kalastuskirjanpidon tuloksissa on kuhasaaliiden kasvu 2-luvulla kaikilla järvillä. Kuha on nykyisin kirjanpitäjien tärkein saalislaji kaikilla järvillä Hyrynsalmen Kiantajärveä lukuun ottamatta. Siikakannat ovat useimmilla järvillä hyvin heikkoja; poikkeuksen muodostaa Hyrynsalmen Kiantajärvi, josta siikaa saadaan selvästi muita alueita paremmin. Samasta Kiantajärvestä saadaan myös muikkua varsin runsaasti; mualla muikkukannat ovat heikkoja tai enintään kohtalaisia.
Kalastajien mukaan pyydysten limoittuminen haittasi kalastusta ainakin ajoittain kaikilla järvillä. Kalojen makuvirheet eivät olleet ongelma; niistä oli vain satunnaisia mainintoja. 32 4 HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU 4.1 Aineisto ja menetelmät Kalastustiedustelu vuodelta 214 tehtiin helmi-maaliskuussa 215 postitse paikallisilta osakaskunnilta, Suomussalmen ja Hyrynsalmen-Ristijärven kalastusalueilta sekä metsähallitukselta kalastuslupia lunastaneille henkilöille. Tallennetuista nimistä poistettiin kaksoiskappaleet eli saman henkilön useampaan kertaan ostamat luvat. Tiedustelu oli käytännössä talouskohtainen seisovia pyydyksiä käyttävien kalastajien osalta. Pelkästään vapakalastusta harjoittavilla tiedustelu oli osalla kalastajista kalastajakohtainen. Ammattikalastus on käsitelty erillisenä. Pääosa ammattikalastajien tiedoista saatiin kirjanpitokalastajien tiedoista. Ammattikalastajien määrää tarkennettiin lisäksi Kainuun kalatalouskeskuksesta sekä Suomussalmen kalastusalueelta. Tiedustelu koski aiempien tiedustelujen tapaan osaa Hyrynsalmen reitin järvivesiä ja Emäjokea. Järviin laskevat joet on rajattu tiedustelun ulkopuolelle, koska useilla osakaskunnilla on jokialueilla istuta ja ongi -tyyppisiä koskikalastuskohteita. Koskialueet olivat tiedustelussa mukana Luvan reitillä, jossa ne on tulostettu järvikalastuksesta erillään. Tiedustelussa ei ollut mukana Emäjoki Hyrynsalmen ja Suomussalmen kunnanrajan ja Ämmänsaaren väliseltä noin 2 km:n pituiselta osuudelta. Kullekin otantajoukolle laadittiin oma tiedustelukaavake, jossa huomioitiin ko. otantajoukon mahdolliset kalastusalueet eri järvillä. Tiedustelun osa-aluejako oli seuraava: Iijärvi: Iijärvi ja Emäjoki Leppikosken ja Seitenoikean voimalaitosten välillä (2793 ha) Hyrynjärvi: Hyrynjärvi ja Emäjoki Seitenoikean voimalaitoksen ja Hyrynsalmen kunnanrajan välillä (2299 ha) Iso-Pyhäntäjärvi (1127 ha) Luvan- ja Niemelänjärvi (173 ha) Mikitänjärvi (697 ha) Vuokkijärvi: Vuokki-, Parva-, Alanteen- ja Kylmäjärvi sekä näiden lahdet (5392 ha) Kiantajärvi: Kianta- ja Juntusjärvi sekä näiden lahdet (1713 ha) Kalastuslupien myynti jakautui eri järvillä kalatalousyhteisöittäin seuraavasti: Iijärvi: Paltamo 2. ja Ristijärven ok. Hyrynjärvi: Salmen ja Hoikan ok. (Hyrynsalmen-Ristijärven kalastusalueen viehelupia ei myyty v. 214). Iso-Pyhäntäjärvi: Ristijärven ok. (Paltamo 2- ok:n luvilla ei kalastettu v. 214). Luvan- ja Niemelänjärvi: Moision-Luvan ok. Mikitänjärvi: Moision-Luvan ok. Vuokkijärvi: Vuokin ja Alanteen ok., Suomussalmen kalastusalueen viehelupa ja verkkolupa, metsähallituksen viehelupa ja verkkolupa. Kiantajärvi: Yläkiannan, Kanervan ja Alajärvi-Oilolan ok., Suomussalmen kalastusalueen viehelupa ja verkkolupa, metsähallituksen viehelupa ja verkkolupa.
Metsähallituksen viehelupa (aiemmin alueellinen lupa Kianta- ja Vuokkijärvelle) on nykyisin valtakunnallinen lupa, joten sen pohjalta ei voitu enää tehdä selvitysalueelle kohdennettua tiedustelua. Kianta- ja Vuokkijärven viehekalastuksen osalta on tulostuksessa kuitenkin käytetty v. 29 tietoja, jotta kokonaissaalisarvio olisi myös metsähallituksen osalta tasoltaan mahdollisimman oikea. Tiedustelun lopullinen otanta käsitti poistuman (13 taloutta, ei tavoitettu) jälkeen 1385 taloutta eli 43 % luvan lunastaneista (taulukko 24). Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin 972 kpl eli 7 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Kunkin kalastajan tiedot kohdennettiin tietylle alueelle pääasiallisen kalastusalueen mukaan. Esimerkki tiedustelukaavakkeesta Iijärven alueelta on esitetty liitteessä 4 ja tiedustelun perustulostus kalatalousyhteisöittäin ja järvittäin liitteessä 5. 33 Taulukko 24 Tiedusteluaineisto Hyrynsalmen reitillä v. 214. Kalatalousyhteisö Lupia Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa kpl kpl % kpl otanta kpl kpl % kpl % Paltamo 2 248 124 5, 13 111 85 76,6 31 36,5 Ristijärvi 467 156 33,4 26 13 95 73,1 77 81,1 Salmi 249 125 5,2 13 112 67 59,8 42 62,7 Hoikka 17 8 74,8 7 73 55 75,3 54 98,2 Moisio-Luva, verkot 98 8 81,6 12 68 48 7,6 38 79,2 viehe 213 99 46,5 2 97 55 56,7 52 94,5 mobiili 193 8 41,5 1 79 39 49,4 38 97,4 Vuokki 69 4 58, 1 39 33 84,6 23 69,7 Alanne 38 38 1, 1 37 25 67,6 21 84, Yläkianta 27 99 47,8 1 89 64 71,9 53 82,8 Kanerva 114 8 7,2 6 74 59 79,7 57 96,6 Alajärvi-Oilola 227 114 5,2 4 11 69 62,7 33 47,8 Hyryns.-Ristij. ka., viehe ei myyty - - - - - - - - Suomussalmen ka., viehe 196 9 45,9 1 89 65 73, 6 92,3 Suomussalmen ka., verkot 25 95 46,3 4 91 71 78, 54 76,1 MH, Suomussalmi, viehe ks. teksti - - - - - - - - MH, Suomussalmi, verkot 591 188 31,8 2 186 142 76,3 43 3,3 Yhteensä 3222 1488 46,2 13 1385 972 7,2 676 69,5 4.2 Iijärvi 4.2.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika Iijärven alue kattaa Iijärven, Ristijärven sekä Emäjoen Leppikosken ja Seitenoikean voimalaitosten välisellä alueella. Iijärvellä kalasti v. 214 yhteensä 336 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta otantajoukosta riippuen keskimäärin 1,6-1,8 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 55. Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammihuhtikuussa 4 % kalastajista. Talvikalastajat olivat pääasiassa pilkki- ja verkkokalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli kalatalousyhteisöstä riippuen 28-37 päivää (taulukko 25). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 35-76 päivää vuoden aikana (taulukko 25). Muikkuverkkojen käyttö oli vähäistä. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 5-2 kertaa kesän aikana.
34 Taulukko 25 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin Iijärvellä v. 214. Ristijärven ok. Paltamo 2 ok. Kalastuspäiviä/kalastaja 28 37 Muikkuverkot 5 - Verkot # 27-33 mm - 11 Verkot # 34-4 mm 7 7 Verkot # >4 mm 35 76 Heittovavat 1 11 Vetouistelu, moottorivene 2 11 Vetouistelu, soutuvene 5 8 4.2.2 Pyydykset ja saalis Kalastus Iijärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 5 % ja katiskoilla 46 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 63 % ja heittovapakalastusta 31 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 87 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli reilut 8 % ja muikkuverkkoja 9 % (taulukko 26). Katiskoja oli käytössä noin 35 kpl. Vetouistelua harjoitettiin noin 19 moottoriveneellä ja 4 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 82 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Taulukko 26 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Iijärvellä v. 214. Ristijärven ok. Paltamo 2 ok. Yhteensä Muikkuverkot 8-8 Verkot # 27-33 mm - 18 18 Verkot # 34-4 mm 25 27 52 Verkot # >4 mm 439 278 717 Katiskat 238 115 353 Heittovavat 118 24 142 Vavat (moottoriuistelu) 455 158 613 Vavat (soutuvene) 49 16 65 Koukut 98 81 179 Lippo/haavi - 3 3 Mato-onget 142 41 183 Pilkkionget 92 44 136 Kokonaissaalis oli v. 214 Iijärvellä 26,8 t, josta kuhaa oli 29 %, haukea 24 %, ahventa 2 % ja lahnaa 14 % (taulukko 27). Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin särkeä, madetta ja siikaa. Muikkua ja taimenta saatiin vain vähän eli 7-12 kg. Kokonaissaaliista 72 % saatiin Ristijärven osakaskunnan alueelta. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen varsin hyvä eli keskimäärin 8 kg.
Taulukko 27 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Iijärvellä v. 214. 35 Ristijärven ok. Paltamo 2 ok. Yhteensä kg % Muikku 34 36 7,3 Siika 295 14 435 1,6 Taimen 123 3 126,5 Kirjolohi 25-25,1 Harjus 12-12, Hauki 4164 2259 6423 24, Ahven 4251 115 5266 19,7 Kuha 552 2111 7631 28,5 Made 627 673 13 4,9 Lahna 2549 1173 3722 13,9 Säyne 5-5, Särki 1661 78 1739 6,5 Yhteensä 19266 7488 26754 1, kg/talous 78 83 8-4.2.3 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 78 kommentoi Iijärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kolmannes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei Iijärvellä ole (taulukko 28). Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin pyydysten likaantumista, jota kommentoi 45 % kalastajista. Vesistön säännnöstelyä ja heikkoa saalista kommentoi kolmannes kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi vain 3 % kalastajista. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa muikun ja taimenen vähyyttä. Muita kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: kuhakanta vahva, kuhia liikaa, kuhaa heikosti edellisvuosiin verrattuna, kuha pientä, lahnaa liikaa, särkikalat vallanneet järven, lohikalaistutuksia lisää. Taulukko 28 Kalastajien (n = 78) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Iijärvellä v. 214. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 33 Veden heikko laatu 4 Pyydysten likaantuminen 45 Särkikalojen runsaus 18 Kalojen makuvirheet 3 Vesistön säännöstely 32 Heikko saalis 32 Vesistön liettyminen 12 Vesikasvien runsaus 6 Metsäojituksen kuormitus 14
4.3 Iso-Pyhäntäjärvi 36 4.3.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika Iso-Pyhäntäjärvellä kalasti v. 214 yhteensä 133 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,7 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 23. Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammihuhtikuussa 41 % kalastajista. Talvikalastajat olivat pääasiassa pilkki- ja verkkokalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli 36 päivää (taulukko 29). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 68 päivää vuoden aikana (taulukko 3). Muikkuverkkojen käyttö oli vähäistä. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 13-14 kertaa kesän aikana. Taulukko 29 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin Iso-Pyhäntäjärvellä v. 214. Paltamo 2- osakaskunnan luvilla ei kalastettu Iso- Pyhäntäjärvellä v. 214. Ristijärven ok. Kalastuspäiviä/kalastaja 36 Muikkuverkot 5 Verkot # 34-4 mm 5 Verkot # >4 mm 68 Heittovavat 14 Vetouistelu, moottorivene 13 Vetouistelu, soutuvene 49* *vain 1 kalastajan tiedot 4.3.2 Pyydykset ja saalis Kalastus Iso-Pyhäntäjärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 52 % ja katiskoilla 59 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 6 % ja heittovapakalastusta 4 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 27 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli vajaa 9 % ja muikkuverkkoja 7 % (taulukko 3). Katiskoja oli käytössä noin 13 kpl ja rantarysiä muutama kpl. Vetouistelua harjoitettiin 84 moottoriveneellä ja 25 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 35 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja.
37 Taulukko 3 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Iso-Pyhäntäjärvellä v. 214. Paltamo 2- osakaskunnan luvilla ei kalastettu Iso-Pyhäntäjärvellä v. 214. Ristijärven ok. Muikkuverkot 2 Verkot # 34-4 mm 1 Verkot # >4 mm 237 Katiskat 126 Rantarysät 5 Heittovavat 34 Vavat (moottoriuistelu) 277 Vavat (soutuvene) 34 Koukut 89 Mato-onget 38 Pilkkionget 39 Kokonaissaalis oli v. 214 Iso-Pyhäntäjärvellä 9, t, josta kuhaa oli 32 %, haukea 31 % ja ahventa 27 % (taulukko 31). Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin madetta ja särkeä. Siikaa saatiin vain vähän eli noin 11 kg. Muikkua ja taimenta saatiin vain hiukan. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 68 kg. Taulukko 31 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Iso-Pyhäntäjärvellä v. 214. Paltamo 2- osakaskunnan luvilla ei kalastettu Iso-Pyhäntäjärvellä v. 214. Ristijärven ok. kg % Muikku 59,7 Siika 112 1,2 Taimen 5,1 Hauki 24 26,6 Ahven 2825 31,3 Kuha 2916 32,3 Made 417 4,6 Särki 31 3,3 Yhteensä 935 1, kg/talous 68-4.3.3 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 23 kommentoi Iso-Pyhäntäjärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kalastajista 17 % arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei Iso- Pyhäntäjärvellä ole (taulukko 32). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin vesistön säännöstelyä, heikkoa saalista ja pyydysten likaantumista, joita kommentoi 3-39 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi vain 4 % kalastajista. Vapaamuotoisia yksittäisiä kommentteja olivat Iso-Pyhäntäjärvellä mm. seuraavat: ojitus pilannut latvavesien kutupaikat, istutettava siikaa ja taimenta eli muuta kuin kuhaa, kuhaa tuli heikosti, taimenta ei enää ole.
Taulukko 32 Kalastajien (n = 23) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Iso- Pyhäntäjärvellä v. 214. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). 38 Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 17 Veden heikko laatu 9 Pyydysten likaantuminen 3 Särkikalojen runsaus 4 Kalojen makuvirheet 4 Vesistön säännöstely 39 Heikko saalis 35 Vesistön liettyminen 17 Vesikasvien runsaus 9 Metsäojituksen kuormitus 4 4.4 Hyrynjärvi 4.4.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika Hyrynjärven alue kattaa Hyrynjärven sekä Emäjoen Seitenoikean voimalaitoksen ja Hyrynsalmen kunnanrajan välisellä alueella. Hyrynjärvellä kalasti v. 214 yhteensä 261 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,6 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 42. Kalastus keskittyi selvästi Hyrynjärven alueelle, jolla kalasti 95 % kalastajista. Emäjoella kalasti viidennes ja Seitenoikealla kymmenesosa kalastajista. Kalastus painottui selvästi kesään kesä-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammihuhtikuussa 38 % kalastajista. Talvikalastajat olivat pääasiassa verkko- ja pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli molempien osakaskuntien alueella 34 päivää (taulukko 33). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 1,5-2 kuukautta vuoden aikana (taulukko 33). Muikkuverkoilla kalastettiin keskimäärin 1 päivää kesän aikana. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 8-3 kertaa kesän aikana. Taulukko 33 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin Hyrynjärvellä v. 214. Salmen ok. Hoikan ok. Kalastuspäiviä/kalastaja 34 34 Muikkuverkot 8 12 Verkot # 34-4 mm 1 9 Verkot # >4 mm 65 48 Heittovavat 24 18 Vetouistelu, moottorivene 17 24 Vetouistelu, soutuvene 3 8
4.4.2 Pyydykset ja saalis Kalastus Hyrynjärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 64 % ja katiskoilla 23 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 55 % ja heittovapakalastusta 18 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 9 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli 62 % ja muikkuverkkoja 28 % (taulukko 34). Katiskoja oli käytössä noin 9 kpl. Nuottausta kokeiltiin parilla nuotalla. Vetouistelua harjoitettiin 12 moottoriveneellä ja 25 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 45 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. 39 Taulukko 34 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Hyrynjärvellä v. 214. Salmen ok. Hoikan ok. Yhteensä Muikkuverkot 113 139 252 Verkot # 27-33 mm 4 18 22 Verkot # 34-4 mm 15 54 69 Verkot # >4 mm 34 246 549 Katiskat 53 4 94 Nuotta 1 1 2 Heittovavat 34 16 5 Vavat (moottoriuistelu) 231 124 355 Vavat (soutuvene) 35 14 49 Koukut 114 46 16 Mato-onget 25 28 52 Pilkkionget 53 42 95 Kokonaissaalis oli v. 214 Hyrynjärvellä 2,2 t, josta kuhaa oli 41 %, haukea 28 % ja ahventa 12 % (taulukko 35). Muikun osuus kokonaissaalista oli 5 % ja siian vastaavasti 2 %. Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin madetta, lahnaa ja särkeä. Taimensaalis oli pieni eli noin 26 kg. Vähäisestä kirjolohisaaliista osa voi olla peräsin jokialueiden pyynnistä. Kokonaissaaliista kaksi kolmannesta saatiin Salmen osakaskunnan alueelta. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen varsin hyvä eli keskimäärin 77 kg.
Taulukko 35 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Hyrynjärvellä v. 214. 4 Salmen ok. Hoikan ok. Yhteensä kg % Muikku 542 5 142 5,2 Siika 176 264 44 2,2 Taimen 237 25 263 1,3 Kirjolohi 76-76,4 Harjus 7 1 17,1 Hauki 4257 1439 5696 28,3 Ahven 1779 624 242 11,9 Kuha 5272 2999 8271 41, Made 473 266 74 3,7 Lahna 229 271 5 2,5 Säyne 23 1 33,2 Särki 486 194 68 3,4 Yhteensä 13558 662 216 1, kg/talous 87 63 77-4.4.3 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 83 kommentoi Hyrynjärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Neljännes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei Hyrynjärvellä ole (taulukko 36). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin pyydysten likaantumista, heikkoa saalista ja vesistön säännöstelyä, joita kommentoi 39-48 % kalastajista. Kalojen makuvirheistä oli vain yksittäinen kommentti. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa heikkoa muikku-, siika- ja taimenkantaa sekä liiallista kuhakantaa. Kuhan arvioitiin heikentävän liikaa muikkukantaa. Lähinnä yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: kuhakanta heikentynyt, istutettava siikaa ja taimenta, hauessa ja siiassa paljon haukimatoja, verkkokalastusta säädeltävä enemmän, pohjassa uppopuita, talvella vesi jäällä, verkot haittana/verkkojen huono merkintä. Taulukko 36 Kalastajien (n = 83) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Hyrynjärvellä v. 214. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 25 Veden heikko laatu 7 Pyydysten likaantuminen 48 Särkikalojen runsaus 8 Kalojen makuvirheet 1 Vesistön säännöstely 39 Heikko saalis 45 Vesistön liettyminen 12 Vesikasvien runsaus 4 Metsäojituksen kuormitus 14
4.5 Mikitänjärvi 41 4.5.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika Mikitänjärvellä kalasti v. 214 yhteensä 31 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,3 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 4. Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastus oli vähäistä; sitä harjoitti tammi-huhtikuussa 13 % kalastajista. Talvikalastajat olivat verkko- ja pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli 27 päivää (taulukko 37). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 27 päivää vuoden aikana (taulukko 37). Muikkuverkoilla kalastettiin keskimäärin 11 päivää kesän aikana. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 8-11 kertaa kesän aikana. Taulukko 37 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) Mikitänjärvellä v. 214. Moision-Luvan ok. Kalastuspäiviä/kalastaja 27 Muikkuverkot 11 Verkot # 34-4 mm 1 Verkot # >4 mm 27 Heittovavat 8 Vetouistelu, moottorivene 11 Vetouistelu, soutuvene 1 4.5.2 Pyydykset ja saalis Kalastus Mikitänjärvellä oli pääasiassa verkko-, katiska- ja vapakalastusta. Verkoilla kalasti 73 % ja katiskoilla 6 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 47 % ja heittovapakalastusta 13 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 8 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli vajaa 6 % ja muikkuverkkoja vajaa viidennes (taulukko 38). Katiskoja oli käytössä noin 5 kpl. Vetouistelua harjoitettiin 12 moottoriveneellä ja 2 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 5 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Taulukko 38 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Mikitänjärvellä v. 214. Moision-Luvan ok. Muikkuverkot 14 Verkot # 34-4 mm 19 Verkot # >4 mm 45 Katiskat 48 Heittovavat 4 Vavat (moottoriuistelu) 46 Vavat (soutuvene) 2 Mato-onget 8 Pilkkionget 6
42 Kokonaissaalis oli v. 214 Mikitänjärvellä 1,8 t, josta ahventa oli yli puolet eli 58 %, kuhaa 23 % ja haukea 11 % (taulukko 39). Muikkua ja siikaa saatiin vähän eli 4-5 kg ja taimenta vain satunnaisesti. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 57 kg. Taulukko 39 Kokonaissaalis (kg) Mikitänjärvellä v. 214. Moision-Luvan ok. kg % Muikku 47 2,7 Siika 36 2,1 Taimen 4,2 Hauki 193 11, Ahven 127 58,4 Kuha 43 22,9 Särki 48 2,7 Yhteensä 1759 1, kg/talous 57-4.5.3 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 13 kommentoi Mikitänjärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Mikitänjärvellä kalastusta haittaavat tekijät eivät olleet kovin voimakkaita, sillä yli puolet kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko 4). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin pyydysten likaantumista ja heikkoa saalista, joita kommentoi 23-38 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä tai vesistön säännöstelyä ei kommentoinut kukaan. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin vahvaa kuhakantaa, jonka epäiltiin olevan syynä heikkoihin muikku- ja siikakantoihin. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: tehtävä siika- ja taimenistutuksia - ei kuhaistutuksia, turvesuolta tulee järveen humusta. Taulukko 4 Kalastajien (n = 13) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Mikitänjärvellä v. 214. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 54 Veden heikko laatu 15 Pyydysten likaantuminen 38 Särkikalojen runsaus - Kalojen makuvirheet - Vesistön säännöstely - Heikko saalis 23 Vesistön liettyminen - Vesikasvien runsaus - Metsäojituksen kuormitus -
4.6 Luvan- ja Niemelänjärvi 43 4.6.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika Luvan- ja Niemelänjärvellä kalasti v. 214 yhteensä 97 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin noin 2 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä vajaa 2. Reitin koskialueilla kalasti lisäksi vavoilla 339 kalastajaa. Kalastus painottui Luvan- ja Niemelänjärvellä selvästi kesään kesä-syyskuulle. Talvikalastusta harjoitti tammi-huhtikuussa 34 % kalastajista. Talvikalastajat olivat verkko- ja pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli Luvan- ja Niemelänjärvellä 32 päivää (taulukko 41). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin keskimäärin 25 päivää vuoden aikana (taulukko 41). Muikkuverkoilla kalastettiin keskimäärin 7 päivää kesän aikana. Muiden verkkojen käyttö oli vähäistä. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 6-14 kertaa kesän aikana. Koskialueilla kalastettiin heittovavoilla keskimäärin 5 kertaa kesän aikana (taulukko 41). Taulukko 41 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) Luvan- ja Niemelänjärvellä sekä reitin koskialueilla v. 214. Moision-Luvan ok. Luvan- ja Niemelänjärvi Koskikalastajat Kalastuspäiviä/kalastaja 32 5 Muikkuverkot 7 - Verkot # 27-33 mm 1 - Verkot # 34-4 mm 4 - Verkot # >4 mm 25 - Heittovavat 8 5 Vetouistelu, moottorivene 14 7 Vetouistelu, soutuvene 6 5 4.6.2 Pyydykset ja saalis Kalastus Luvan- ja Niemelänjärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 54 % ja katiskoilla 49 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 66 % ja heittovapakalastusta 54 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty liitteessä 5. Koskialueilla kalastettiin käytännössä vain heitto- ja perhovavoilla. Kalastajilla oli v. 214 käytössä Luvan- ja Niemelänjärvellä noin 24 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli 72 % ja muikkuverkkoja 6 % (taulukko 42). Katiskoja oli käytössä noin 9 kpl. Vetouistelua harjoitettiin 54 moottoriveneellä ja 1 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 17 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Koskialueilla oli käytössä noin 34 heittovapaa, joista osa oli myös perhovapoja (taulukko 42). Koskikalastajien vetouisteluvapoja käytettiin ilmeisesti vain järvillä.
Taulukko 42 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Luvan- ja Niemelänjärvellä sekä reitin koskialueilla v. 214. 44 Luvan- ja Niemelänj. Koskialueet Yhteensä Muikkuverkot 14-14 Verkot # 27-33 mm 15-15 Verkot # 34-4 mm 38-38 Verkot # >4 mm 172-172 Katiskat 92-92 Nuotta 1-1 Heittovavat 64 339 43 Vavat (moottoriuistelu) 93 51 144 Vavat (soutuvene) 16 18 34 Koukut 29-29 Mato-onget 45 9 54 Pilkkionget 63 13 76 Kokonaissaalis oli v. 214 Luvan- ja Niemeläjärvellä 6,6 t, josta kuhaa oli 4 %, ahventa sekä särkeä molempia 23 % ja haukea 12 % (taulukko 43). Muikkua, siikaa ja taimenta saatiin vain hiukan eli 1-55 kg kutakin. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 68 kg. Yksi kalastaja ilmoitti saaneensa 85 rapua ja toinen kalastaja muutaman ravun. Luvan reitin koskialueilta kokonaissaalis oli noin 2,1 t, josta vajaa 4 % oli taimenta (taulukko 43). Koskialueet ovat istutuksin hoidettuja kohteita. Haukea ja ahventa oli 16-26 % kokonaissaaliista. Koskilta saatiin harjusta yhteensä 43 kg. Kalastajakohtainen saalis oli pieni eli keskimäärin 6 kg/kalastaja. Kokonaan ilman saalista jäi koskikalastajista reilu kolmannes. Taulukko 43 Kokonaissaalis (kg) Luvan- ja Niemelänjärvellä sekä reitin koskialueilla v. 214. Luvan- ja Niemelänj. Koskialueet Yhteensä kg % kg % kg % Muikku 33,5 - - 33,4 Siika 1,2 - - 1,1 Taimen 55,8 85 37,5 859 9,8 Kirjolohi - - 19 5,1 19 1,2 Harjus 2, 43 2, 45,5 Hauki 8 12,1 558 26, 1358 15,5 Ahven 1494 22,5 332 15,5 1826 2,8 Kuha 2618 39,5 255 11,9 2873 32,7 Made 71 1,1 - - 71,8 Säyne 2, 2,1 4, Särki 1544 23,3 41 1,9 1585 18,1 Seipi - - 2,1 2, Yhteensä 6629 1, 2147 1, 8776 1, kg/talous 68-6 - 2 -
4.6.3 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 33 kommentoi Luvan- ja Niemelänjärvellä ja 61 koskialueilla kalastusta haittaavia tekijöitä. Luvan- ja Niemelänjärvellä vajaa kolmannes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko 44). Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin heikkoa saalista ja pyydysten likaantumista, joita kommentoi 45-52 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä ja vesistön säänöstelyä kommentoi vain 3 % kalastajista. Luvan reitin koskialueilla kalastusta haittaavat tekijät eivät olleet kovin voimakkaita, sillä puolet kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei koskialueilla ole (taulukko 44). Vajaa puolet kalastajista kommentoi heikkoa saalista. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin Luvan- ja Niemelänjärvellä pääasiassa muikun ja siian vähyyttä. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: alikalastettu ja kuhaa on liikaa, kuha syö kaikki muut kalat, istutettava lisää siikaa ja taimenta, huonot reitit ja laavualue huonosti hoidettu. Koskialueilla vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin taimenen 6 cm alamittaa liian suureksi. Muutamat halusivat tilalle kirjolohta, jotta voisi edelleen kalastaa. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: istutusten jälkeen ryöstöpyyntiä, kosket täynnä haukia kesällä, taimenistutuksia, kirjolohi-isutuksia, ei kirjolohi-istutuksia, kalat alamittaisia, hyvät puitteet, kalliit luvat, monta lupaa pienelle alueelle, runsaasti kalastajia, rantapusikot, turvesuon kuormitus. 45 Taulukko 44 Kalastajien (n = vastaajien määrä) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Luvan- ja Niemelänjärvellä sekä reitin koskialueilla v. 214. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta Luvan- ja Niemelänj. Koskialueet (n=33) (n=61) Ei ole erityisiä kalastushaittoja 3 51 Veden heikko laatu 6 2 Pyydysten likaantuminen 45 2 Särkikalojen runsaus 9 3 Kalojen makuvirheet 3 2 Vesistön säännöstely 3 3 Heikko saalis 52 43 Vesistön liettyminen 15 8 Vesikasvien runsaus 15 2 Metsäojituksen kuormitus 18 8 4.7 Vuokkijärvi 4.7.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika Vuokkijärven alue kattaa Vuokki-, Parva-, Alanteen- ja Kylmäjärven. Metsähallituksen vieheluvalla kalastaneiden tiedot ovat Vuokijärvellä vuodelta 29 (ks. kohta 4.1). Vuokkijärvellä kalasti v. 214 yhteensä 262 taloutta. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta otantajoukosta riippuen keskimäärin 1,4-1,8 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 42. Kalastus painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Muista kuin vain vieheluvan lunastaneista talvikalastusta harjoitti tammi-huhtikuussa 41 % kalastajista. Talvikalastajat
olivat pääasiassa verkko- ja pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli otantajoukosta riippuen 18-38 päivää, metsähallituksen luvilla kalastaneilla kuitenkin vain noin 1 päivää (taulukko 45). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin otantajoukosta riippuen keskimäärin 1-24 päivää vuoden aikana (taulukko 45). Muikkuverkoilla kalastettiin keskimäärin 6 päivää kesän aikana. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 2-18 kertaa kesän aikana. 46 Taulukko 45 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin Vuokkijärvellä v. 214. Vuokin ok. Alanteen ok. Suomussalmen ka. Metsähallitus Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. Kalastuspäiviä/kalastaja 38 2 28 18 8 11 Muikkuverkot 6 - - - 6 - Verkot # 27-33 mm - - - - - - Verkot # 34-4 mm 16 5 - - - - Verkot # >4 mm 24 24 24-1 - Heittovavat 7 9-8 - 5 Vetouistelu, moottorivene 17 18 15 18 8 11 Vetouistelu, soutuvene 1-8 2 5 1 4.7.2 Pyydykset ja saalis Kalastus Vuokkijärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 35 % ja katiskoilla 25 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 67 % ja heittovapakalastusta 19 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 43 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli 84 % ja muikkuverkkoja 8 % (taulukko 46). Katiskoja oli käytössä noin 11 kpl. Vetouistelua harjoitettiin 15 moottoriveneellä ja 3 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 61 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Taulukko 46 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Vuokkijärvellä v. 214. Vuokin ok. Alanteen ok. Suomussalmen ka. Metsähallitus Yhteensä Alanne Vuokki Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. Muikkuverkot 21 - - - - 12-33 Verkot # 34-4 mm 28 3-3 - - - 34 Verkot # >4 mm 178 26-145 - 8-358 Katiskat 5 8 7 18-25 - 18 Heittovavat 12 8 2 9 6-52 88 Vavat (moottoriuistelu) 5 63 21 15 13 33 17 482 Vavat (soutuvene) 12-2 6 6 8 9 43 Koukut 57 8-24 - 41-13 Mato-onget 27 5 5 12 - - - 48 Pilkkionget 5 9 3 6 - - - 68
47 Kokonaissaalis oli v. 214 Vuokkijärvellä 15,1 t, josta haukea oli 42 %, kuhaa 28 % ja ahventa 2 % (taulukko 47). Siikaa saatiin vähän eli 4 % kokonaissaaliista Muita merkittäviä saalislajeja olivat made ja särki. Muikkua ja taimenta saatiin vain satunnaisesti. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne ja vapakalastuksen suosio huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 58 kg. Taulukko 47 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Vuokkijärvellä v. 214. Vuokin ok. Alanteen ok. Suomussalmen ka. Metsähallitus Yhteensä Alanne Vuokki Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. kg % Muikku 3 - - - - 2-5, Siika 149 5-364 - 8-571 3,8 Taimen 23 - - 3 - - - 26,2 Järvilohi 6 - - - - - - 6, Harjus - - - - 2 - - 2, Hauki 2126 867 11 436 1967 214 611 632 41,8 Ahven 153 494 86 435 122 28 18 2955 19,6 Kuha 1944 359 13 638 763 17 237 4215 27,9 Made 473 51-21 - - - 544 3,6 Säyne 42 - - - - - - 42,3 Särki 28 46-84 - 4-414 2,7 Yhteensä 6549 1866 29 1982 2853 66 956 1513 1, kg/talous 136 81 32 94 68 18 11 58-4.7.3 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 59 kommentoi Vuokkijärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Vuokijärvellä viidennes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko 48). Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin selvästi vesistön säännöstelyä, jota kommentoi 73 % kalastajista. Pyydysten likaantumista kommentoi 42 % kalastajista. Veden heikkoa laatua, heikkoa saalista ja vesistön liettymistä kommentoi viidennes-neljännes kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoi vain 7 % kalastajista. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa turvelauttojen aiheuttamia haittoja sekä muikun ja siian vähyyttä ja kuhakannan liiallista vahvuutta; kuhan epäiltiin syövän muikun ja siian poikaset. Yksittäisiä kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: merkitsemättömät verkot haittana, pohjassa uppopuita/kantoja/risuja, kalaa runsaasti ja kalastajia vähän, ammattikalastus vähentää saalista, ei kuhaistutuksia, vettä jäällä, Alanteen kalankasvatuslaitos kuormittaa.
Taulukko 48 Kalastajien (n = 59) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Vuokkijärvellä v. 214. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). 48 Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 2 Veden heikko laatu 22 Pyydysten likaantuminen 42 Särkikalojen runsaus 7 Kalojen makuvirheet 7 Vesistön säännöstely 73 Heikko saalis 27 Vesistön liettyminen 22 Vesikasvien runsaus 1 Metsäojituksen kuormitus 7 4.8 Kiantajärvi 4.8.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika Kiantajärven alue kattaa Kianta- ja Juntusjärven sekä niiden lahdet. Metsähallituksen vieheluvalla kalastaneiden tiedot ovat Kiantajärvellä vuodelta 29 (ks. kohta 4.1). Kiantajärvellä kalasti v. 214 yhteensä 1171 taloutta, joista vajaa kolmannes kalasti vavoilla metsähallituksen vieheluvalla. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta otantajoukosta riippuen viehekalastajia lukuun ottamatta keskimäärin 1,5-1,8 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä noin 16. Kalastus painottui selvästi kesään touko-lokakuulle. Vain viehekalastusluvan lunastaneita lukuun ottamatta talvikalastusta harjoitti tammi-huhtikuussa 47 % kalastajista. Talvikalastajat olivat verkko-, pilkki- ja koukkukalastajia. Keskimääräinen kalastusaika oli vain viehekalastusluvan lunastaneilla 14-18 päivää ja muilla 27-41 päivää (taulukko 49). Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat # >4 mm:n verkot, joilla kalastettiin otantajoukosta riippuen keskimäärin 26-88 päivää vuoden aikana (taulukko 49). Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin keskimäärin 16-44 päivää vuoden aikana ja muikkuverkoilla 6-15 päivää kesän aikana. Erityyppisillä vavoilla kalastettiin keskimäärin 5-15 kertaa kesän aikana. Taulukko 49 Keskimääräinen kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) sekä pyyntiaika eri pyydyksillä (verkoilla vedessäolopäiviä, vavoilla kalastuskertoja) kalatalousyhteisöittäin Kiantajärvellä v. 214. Ylikiannan Kanervan Alajärvi- Suomussalmen ka. Metsähallitus ok. ok. Oilolan. ok. Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. Kalastuspäiviä/kalastaja 35 27 31 41 18 36 14 Muikkuverkot 8 11 6 12-15 - Verkot # 27-33 mm 2 15 13 48 - - - Verkot # 34-4 mm 2 18 23 44-16 - Verkot # >4 mm 28 26 88 56-52 - Heittovavat 12 8 11 1 5 6 1 Vetouistelu, moottorivene 11 11 13 12 15 9 11 Vetouistelu, soutuvene 11 1 6 6 1 8 6
4.8.2 Pyydykset ja saalis Kalastus Kiantajärvellä oli pääasiassa verkko-, vapa- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalasti 46 % ja katiskoilla 19 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 65 % ja heittovapakalastusta 27 % kalastajista. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. Kalastajilla oli v. 214 käytössä noin 4 verkkoa, joista harvoja solmuväliltään yli 4 mm:n verkkoja oli 42 %, välikoon siikaverkkoja (# 34-4 mm) 19 % ja muikkuverkkoja 38 % (taulukko 5). Katiskoja oli käytössä noin 42 kpl. Vetouistelua harjoitettiin noin 6 moottoriveneellä ja 2 soutuveneellä. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 32 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Pyynti yhdellä nuotalla oli pienimuotoista kokeilua. 49 Taulukko 5 Käytössä olleet pyydykset (kpl) kalatalousyhteisöittäin Kiantajärvellä v. 214. Yläkiannan Kanervan Alajärvi- Suomussalmen ka. Metsähallitus Yhteensä ok. ok. Oilolan ok. Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. Muikkuverkot 334 296 135 442-31 - 158 Verkot # 27-33 mm 1 26 11 18 - - - 65 Verkot # 34-4 mm 233 116 62 251-99 - 761 Verkot # >4 mm 474 254 136 399-44 - 1668 Katiskat 141 64 34 15-78 - 421 Nuotta - - - 1 - - - 1 Heittovavat 57 18 33 28 4 25 151 352 Vavat (moottoriuistelu) 213 151 119 152 736 19 979 2541 Vavat (soutuvene) 38 13 36 16 63 28 151 346 Koukut 174 116 1 152-31 - 844 Mato-onget 62 25 37 21-3 - 175 Pilkkionget 126 6 43 52-65 - 346 Kokonaissaalis oli v. 214 Kiantajärvellä 66,9 t, josta haukea oli 28 %, ahventa 22 %, kuhaa ja muikkua molempia 15 % ja siikaa 9 % (taulukko 51). Taimenta saatiin 1,2 t eli 2 % kokonaissaaliista. Näiden lisäksi saatiin merkittävässä määrin madetta, särkeä ja harjusta. Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne ja vapakalastuksen suosio huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 57 kg. Viehekalastusluvan lunastaneilla keskimääräinen saalis oli 2-45 kg ja muilla merkittävästi korkeampi eli enimmäkseen tasoa 7-12 kg.
Taulukko 51 Kokonaissaalis (kg) kalatalousyhteisöittäin Kiantajärvellä v. 214. 5 Yläkiannan Kanervan Alajärvi- Suomussalmen ka. Metsähallitus Yhteensä ok. ok. Oilolan ok. Verkkol. Viehel. Verkkol. Viehel. kg % Muikku 2324 214 473 374-1633 - 1185 15,2 Siika 1233 52 371 314-716 14 5941 8,9 Taimen 136 35 76 18 92 68 712 1228 1,8 Järvilohi - - - 14 7-33 55,1 Kirjolohi 3 14-12 - - 26 55,1 Harjus 16-1 3 3-41 433,6 Hauki 3246 1487 1381 326 3434 2477 3632 18684 27,9 Ahven 3847 974 1512 2636 1629 268 1555 14762 22,1 Kuha 137 1587 52 3149 114 1653 65 17 15,1 Made 118 42 275 948-1148 - 381 5,7 Lahna - 187 - - - - - 187,3 Säyne 46 - - - - 88-134,2 Särki 456-237 352-267 - 1312 2, Seipi - - 3 2 - - - 5, Kuore - 2-22 - - - 24, Yhteensä 13696 7223 485 1727 636 1659 7123 66885 1, kg/talous 8 66 44 126 45 73 2 57-4.8.3 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Tiedusteluun vastanneista 248 kommentoi Kiantajärvellä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kiantajärvellä neljännes kalastajista arvioi, että erityisiä kalastushaittoja ei järvellä ole (taulukko 52). Kalastusta eniten haittaavana tekijänä pidettiin vesistön säännöstelyä ja pyydysten likaantumista, joita kommentoi puolet kalastajista. Heikkoa saalista kommentoi 36 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin pääasiassa taimenkannan heikkoutta/romahtamista, taimenen 6 cm alamittaa liian suurena, siikakannan heikkoutta ja säännöstelyn aiheuttamaa veden nousua jäälle. Lähinnä yksittäisiä kommentteja/muutamia kommentteja olivat lisäksi mm. seuraavat: kuhaa liikaa/kuhaistutukset lopetettava, hauki-, kuha- ja muikkukannat hyviä, liikaa haukea, muikkukanta heikentynyt onko syynä kuha, verkkojen silmäkokorajoitukset ja alamitat turhia, isorysäpyyntiä liikaa, kova virtaus kerää verkoihin uppopuita ja risuja, uppopuita ja kantoja joka puolella, säännöstely muuttaa rantaviivaa alituisesti/rannat sortuvat, maatalous kuormittaa Ylä-Kiannalla, esteverkko Emäjokeen, tehtävä hoitokalastusta, istutettava enemmän lohikaloja, verkkojen huono merkintä, liikaa verkkokalastusta, trooli vetää siian poikaset.
Taulukko 52 Kalastajien (n = 248) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Kiantajärvellä v. 214. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). 51 Kalastushaitta % Ei ole erityisiä kalastushaittoja 26 Veden heikko laatu 7 Pyydysten likaantuminen 48 Särkikalojen runsaus 5 Kalojen makuvirheet 1 Vesistön säännöstely 51 Heikko saalis 36 Vesistön liettyminen 9 Vesikasvien runsaus 3 Metsäojituksen kuormitus 7 4.9 Ammattikalastus Kiantajärvellä harjoitti v. 214 ammattimaista kalastusta 3 kalastajaa harvoilla verkoilla, isorysillä, nuotalla ja troolilla. Vuokkijärvellä ammattimaista kalastusta harjoitti 1 kalastaja verkoilla ja katiskoilla. Ammattikalastajilla oli käytössä noin 3 harvaa verkkoa ja 13 katiskaa (taulukko 53). Lisäksi käytössä oli 4 isorysää sekä 1 nuotta ja trooli. Kokonaissaalis oli 73,2 t, josta muikkua oli 54 %, kuhaa 16 % sekä haukea ja ahventa molempia noin 1 % (taulukko 54). Siian osuus kokonaissaaliista oli vain 5 %. Kolme neljännestä kokonaissaaliista saatiin Kiantajärvestä. Kiantajärvellä muikun osuus kokonaissaaliista oli 7 % ja loput käytännössä kuhaa, haukea, siikaa ja madetta. Vuokkijärvellä saalis oli pääasiassa verkoilla pyydettyä kuhaa ja katiskoilla pyydettyä ahventa; molempien osuus kokonaissaaliista oli vajaa kolmannes. Hauen osuus oli Vuokkijärvellä viidennes ja mateen osuus kymmenesosa kokonaissaaliista. Siikasaalis Vuokkijärvestä oli vähäinen. Kalastajakohtainen saalis oli molemmilla järvellä keskimäärin noin 18 t. Taulukko 53 Ammattikalastajien käytössä olleet pyydykset (kpl) Vuokki- ja Kiantajärvellä v. 214. Vuokkijärvi Kiantajärvi Yhteensä Muikkuverkot - 5 5 Verkot # >4 mm 15 16 31 Katiskat 13-13 Isorysät - 4 4 Nuotta - 1 1 Trooli - 1 1
Taulukko 54 Ammattikalastajien kokonaissaalis (kg) Vuokki- ja Kiantajärvellä v. 214. Vuokkijärvi Kiantajärvi Yhteensä kg % kg % kg % Muikku -, 39282 71, 39282 53,6 Siika 249 1,4 35 5,5 3299 4,5 Taimen 3, 3, 6, Hauki 3713 2,7 3747 6,8 746 1,2 Ahven 5554 31, 392,7 5946 8,1 Kuha 5771 32,2 5789 1,5 1156 15,8 Made 226 11,3 345 5,5 571 6,9 Säyne 45,3 - - 45,1 Särki 56 3,1 - - 56,8 Yhteensä 17921 1, 5538 1, 73229 1, kg/kalastaja 17921-18436 - 1837-52 4.1 Kalastustiedustelun kokonaistulokset Hyrynsalmen reitin järvillä kalasti v. 214 yhteensä vajaa 23 taloutta (taulukko 55). Käytännössä talouksien määrä on hiukan pienempi, sillä lähinnä vapakalastuslupia ostetaan joissakin tapauksissa useampia taloutta kohden. Kalastajista puolet (51 %) kalasti Kiantajärvellä. Kiantajärvi on suosittu vetouistelukohde. Kiantajärvellä viehekalastusta harjoittavien määrä oli reilu viidennes koko reitin kalastavien talouksien kokonaismäärästä. Ammattimaista kalastusta harjoitti Vuokkijärvellä ja Kiantajärvellä 4 taloutta. Taulukko 55 Kotitarvekalastajien talouksien määrä järvittäin Hyrynsalmen reitillä v. 29. Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä* Vuokki Kianta Yhteensä 336 133 261 31 97 262 1171 2291 *lisäksi koskikalastajia 339 Kotitarvekalastajilla oli käytössä v. 214 yhteensä noin 68 verkkoa, joista reilu puolet oli harvoja (# > 4 mm) verkkoja (taulukko 56). Välikoon siikaverkkoja (# 34-4 mm) ja muikkuverkkoja käytettiin aktiivisesti Kiantajärvellä. Muikkuverkkoja käytettiin kohtalaisen paljon myös Hyrynjärvellä. Katiskoja oli käytössä noin 12 kpl. Pyynti muutamalla rantarysällä ja nuotalla oli pienimuotoista kotitarvekalastusta. Heitto- ja vetouisteluvapoja oli käytössä yhteensä noin 57 kpl. Vapojen laskennallinen määrä on jonkin verran yliarvio, sillä eri vapakalastusmuodoissa käytetään osin samoja vapoja. Ammattikalastajilla oli käytössä noin 3 harvaa verkkoa ja 13 katiskaa. Lisäksi heillä oli käytössä 4 isorysää sekä 1 nuotta ja trooli.
53 Taulukko 56 Kotitarvekalastajien käytössä olleet pyydykset (kpl) järvittäin Hyrynsalmen reitillä v. 214. Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä* Vuokki Kianta Yhteensä Muikkuverkot 8 2 252 14 14 33 158 1922 Verkot # 27-33 mm 18-22 - 15-65 12 Verkot # 34-4 mm 52 1 69 19 38 34 761 983 Verkot # >4 mm 717 237 549 45 172 358 1668 3746 Katiskat 353 126 94 48 92 18 421 1242 Rantarysät - 5 - - - - - 5 Nuotta - - 2-1 - 1 4 Heittovavat 142 34 5 4 64 88 352 735 Vavat (moottoriuistelu) 613 277 355 46 93 482 2541 447 Vavat (soutuvene) 65 34 49 2 16 43 346 554 Koukut 179 89 16-29 13 844 1431 Lippo/haavi 3 - - - - - - 3 Mato-onget 183 38 52 8 45 48 175 55 Pilkkionget 136 39 95 6 63 68 346 753 *ei sisällä koskikalastusta Kotitarvekalastajien kokonaissaalis v. 214 oli noin 146 t, josta haukea oli 28 %, kuhaa 25 % ja ahventa 21 % (taulukko 57). Siian ja muikun osuus kokonaissaalista oli 5-8 %. Muikusta 89 % sekä siiasta ja taimenesta 72-79 % saatiin Kiantajärvestä. Taimensaalis oli kokonaisuudessaan pieni (1,7 t) eli 1 % kokonaissaaliista. Kirjolohesta osa voi olla kalastettu jokialueiden istutuskohteista. Kokonaissaaliista saatiin Kiantajärvestä 46 %, Iijärvestä 18 % ja Hyrynjärvestä 14 % (kuva 12). Talouskohtainen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne ja vapakalastuksen suosio huomioon ottaen kohtalainen eli keskimäärin 64 kg. Taulukko 57 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis (kg) järvittäin Hyrynsalmen reitillä v. 214. Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä* Vuokki Kianta Yhteensä kg % Muikku 7 59 142 47 33 5 1185 11442 7,8 Siika 435 112 44 36 1 571 5941 7545 5,2 Taimen 126 5 263 4 55 26 1228 177 1,2 Järvilohi - - - - - 6 55 61, Kirjolohi 25-76 - - - 55 157,1 Harjus 12-17 - 2 2 433 467,3 Hauki 6423 24 5696 193 8 632 18684 4518 27,7 Ahven 5266 2825 242 127 1494 2955 14762 3731 21, Kuha 7631 2916 8271 43 2618 4215 17 36124 24,7 Made 13 417 74-71 544 381 6882 4,7 Lahna 3722-5 - - - 187 449 3, Säyne 5-33 - 2 42 134 216,1 Särki 1739 31 68 48 1544 414 1312 638 4,1 Seipi - - - - - - 5 5, Kuore - - - - - - 24 24, Yhteensä 26754 935 216 1759 6629 1513 66885 146324 1, kg/talous 8 68 77 57 68 58 57 64 - *ei sisällä koskikalastusta
54 7 6 5 4 3 kg Muut Särki Made Kuha Ahven Hauki Siika Muikku 2 1 Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva- Niemelä Vuokki Kianta Kuva 12 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis (kg) järvittäin Hyrynsalmen reitillä v. 214. Ammattikalastajien kokonaissaalis v. 214 oli 73,2 t, joten kotitarve- ja ammattikalastajien yhteissaalis Hyrynsalmen reitillä oli noin 22 t (taulukko 58). Saalis oli pääasiassa muikkua, haukea, kuhaa ja ahventa, joita kutakin oli 17-23 % kokonaissaaliista. Siian ja mateen osuus kokonaissaaliista oli molemmilla 5 %. Taulukko 58 Kotitarve- ja ammattikalastajien kokonaissaalis (kg) Hyrynsalmen reitillä v. 214. Kotitarve- Ammatti- Yhteensä kalastajat kalastajat kg % Muikku 11442 39282 5724 23,1 Siika 7545 3299 1844 4,9 Taimen 177 6 1713,8 Järvilohi 61-61, Kirjolohi 157-157,1 Harjus 467-467,2 Hauki 4518 746 47978 21,9 Ahven 3731 5946 36677 16,7 Kuha 36124 1156 47684 21,7 Made 6882 571 11953 5,4 Lahna 449-449 2, Säyne 216 45 261,1 Särki 638 56 6598 3, Seipi 5-5, Kuore 24-24, Yhteensä 146324 73229 219553 1, Hyrynsalmen reitin järvillä hehtaarikohtainen saalis oli kohtalaisen hyvä eli keskimäärin 8,1 kg/ha (taulukko 59). Saalis oli paras Ii- ja Hyrynjärvellä, joilla se oli tasoa 9-1 kg/ha. Hehtaarikohtainen saalis oli pienin Mikitänjärvellä eli vajaa 3 kg/ha. Vuokki- ja
Kiantajärvellä ammattikalastuksen saalis nosti hehtaarisaalista; kotitarvekalastuksen saalis ko. järvillä oli pieni eli tasoa 3-4 kg/ha. 55 Taulukko 59 Hehtaarikohtainen saalis (kg/ha) Hyrynsalmen reitillä v. 214. Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä Vuokki Kianta Keskim. Kotitarvekalastajat 9,6 8, 8,8 2,5 6,2 2,8 3,8 4,8 Ammattikalastajat - - - - - 3,3 3,2 3,3 Yhteensä 9,6 8, 8,8 2,5 6,2 6,1 7, 8,1 4.11 Vertailu aiempiin tuloksiin Kotitarvekalastus Hyrynsalmen reitillä on tehty kalastustiedustelu aiemmin vuosilta 1999, 23 ja 29 (Voimalohi Oy 2, PSV- Maa ja Vesi Oy 25b, Pöyry Finland Oy 21a). Vuoden 23 tiedustelun käytännön toteutus tehtiin Nab Labs Ympäristöanalytiikka Oy:n toimesta ja tulokset raportoitiin PSV- Maa ja Vesi Oy:n toimesta. Tiedustelun menetelmällisten puutteiden vuoksi ko. vuoden tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden vuosien vastaaviin tuloksiin. Kalastavien talouksien määrä on Hyrynsalmen reitillä kasvanut 2-luvulla tasolle 23 kalastavaa taloutta (taulukko 6). Käytännössä talouksien määrä on hiukan pienempi, sillä lähinnä vapakalastuslupia ostetaan joissakin tapauksissa useampia taloutta kohden. Kalastajien määrän kasvu on keskittynyt lähinnä Kianta- ja Iijärvelle; ko. järvillä vetouistelu on varsin suosittua. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli v. 214 tarkkailujakson paras ollen noin 1 % suurempi kuin aiemmin keskimäärin (taulukko 6). Verrattuna 199-luvun lopun tilanteeseen saalis oli kasvanut merkittävästi Ii- ja Iso-Pyhäntäjärvellä ja vastaavasti vähentynyt Mikitän-, Vuokki- ja Kiantajärvellä. Kokonaissaalin muutoksiin vaikuttavat kalastajamäärien ohella merkittävästi myös kuhakannan voimistuminen ja muikkukantojen vaihtelu sekä kalastuskulttuurin muutokset eli lähinnä vapakalastuksen suosion kasvu. Paljolti kuhakantojen voimistumisen myötä myös verkkokalastus on alueella edelleen aktiivista; verkkoja oli käytössä v. 214 jonkin verran enemmän kuin esimerkiksi v. 29.
56 Taulukko 6 Kotitarvekalastajien määrä (talouksia) ja kokonaissaalis (kg) Hyrynsalmen reitillä v. 1999-214. Iijärvi Iso-Pyhäntä Hyry Mikitä Luva-Niemelä Vuokki Kianta Yhteensä Kalastavat taloudet 1999 199 77 212 9 83 263 754 1678 23 24 97 313 67 65 241 645 1632 29 35 129 256 71 123 21 889 1983 214 336 133 261 31 97 262 1171 2291 Kokonaissaalis 1999 921 32 182 76 822 258 7157 13786 23 12449 315 27485 4179 5579 21969 43749 118425 29 25468 7738 2675 5197 7322 11182 48533 126115 214 26754 935 216 1759 6629 1513 66885 146324 Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis v. 1999-214 on esitetty taulukossa 61 ja kuvissa 13-14. Muikkusaalis on vaihdellut vuosittain huomattavasti. Muikkua saatiin v. 214 merkittävästi vain Kianta- ja Hyrynjärvestä. Muikun kokonaissaalis oli v. 214 suurempi kuin v. 29, mutta edelleen selvästi pienempi kuin sitä ennen. Siikasaalis on tarkkailujakson aikana alentunut tasaisesti, ja saalis oli v. 214 tarkkailujakson heikoin. Siikaa saatiin muikun tapaan merkittävästi vain Kiantajärvestä. Taimensaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan pieni eli tasoa 1,5-2,5 t, eikä sen saaliskehityksessä ole tapahtunut yksisuuntaista muutosta. Hauki- ja ahvensaaliissa ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä; tosin saaliit v. 214 olivat jonkin verran parempia kuin aiemmin. Kuhaistutusten onnistuminen 2-luvulla ja nykyisin todennäköissti myös luontaisen lisääntymisen onnistuminen näkyvät kuhasaaliin kehityksessä selvästi. Kuhasaalis on moninkertaistunut 2-luvulla. Madesaalis on alentunut 2-luvulla, mutta v. 214 saalis oli jälleen lähellä tarkkailujakson keskimääräistä tasoa. Madesaaliseen on voinut merkittävästi vaikuttaa talviaikaisten verkkokalastustapojen muuttuminen. Aktiivinen kuhanpyynti on vaikuttanut myös kalastustapoihin lähinnä pyyntisyvyyden osalta, millä voi olla vaikutusta ainakin madesaaliisiin.
57 Taulukko 61 Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis (kg) Hyrynsalmen reitillä v. 1999-214. Muikku kg Siika kg Taimen kg 1999 23 29 214 1999 23 29 214 1999 23 29 214 Iijärvi 65 1 35 19 7 21 279 86 435 4 15 23 126 Iso-Pyhäntä 6-1 59 6 22 86 112 2 3 23 5 Hyry 6 43 11 911 113 142 1 17 1 489 577 44 17 12 89 263 Mikitä 1 61 626 92 47 42-37 36 3-74 4 Luva-Niemelä 27 13-33 8 7 42 1 11 95 34 55 Vuokki 2 3 3 711 319 5 99 1 6 544 571 12 121 55 26 Kianta 19 5 1 666 5774 1185 14 11 1 283 8856 5941 2 12 1 16 212 1228 Yhteensä 3 55 28 52 7 317 11 441 17 4 13 23 1 228 7 545 2 61 1 442 2 31 1 77 Hauki kg Ahven kg Kuha kg 1999 23 29 214 1999 23 29 214 1999 23 29 214 Iijärvi 4 33 4 31 7125 6423 1 78 1 652 4162 5266 64 3 292 134 7631 Iso-Pyhäntä 83 1 158 2763 24 1 1 835 1852 2825 71 757 2336 2916 Hyry 5 18 4 661 5255 5696 2 81 4 264 3658 242 84 3 384 6886 8271 Mikitä 1 69 1 341 83 193 91 892 1371 127 1 89 1 52 1379 43 Luva-Niemelä 3 35 1 82 1822 8 1 8 1 168 245 1494 29 1 554 2515 2618 Vuokki 1 6 4 49 4224 632 4 9 6 126 364 2955 26 771 1438 4215 Kianta 13 1 7 41 1335 18684 12 1 9 297 14 14762 43 1 239 4233 17 Yhteensä 38 45 24 371 35 54 4 516 25 22 24 234 26 768 3 731 5 6 12 49 29 91 36 124 Made kg 1999 23 29 214 Iijärvi 87 1 48 134 13 Iso-Pyhäntä 11-343 417 Hyry 1 5 1 7 596 74 Mikitä 4-49 - Luva-Niemelä 46 534 155 71 Vuokki 1 28 621 329 544 Kianta 5 56 2 376 1757 381 Yhteensä 9 73 5 586 4 263 6 882
58 35 3 25 2 15 1 5 kg Muikku 1999 23 29 214 Kianta Vuokki Luva-Niemelä Mikitä Hyry Iso-Pyhäntä Iijärvi 18 15 12 kg Siika Kianta Vuokki Luva-Niemelä 9 Mikitä 6 Hyry 3 1999 23 29 214 Iso-Pyhäntä Iijärvi 3 25 2 kg Taimen Kianta Vuokki Luva-Niemelä 15 Mikitä 1 Hyry 5 1999 23 29 214 Iso-Pyhäntä Iijärvi 45 4 35 3 25 2 15 1 5 kg Hauki 1999 23 29 214 Kianta Vuokki Luva-Niemelä Mikitä Hyry Iso-Pyhäntä Iijärvi Kuva 13 Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis (kg) Hyrynsalmen reitillä v. 1999-214.
59 35 3 kg Ahven Kianta 25 Vuokki 2 Luva-Niemelä 15 Mikitä 1 Hyry 5 Iso-Pyhäntä 1999 23 29 214 Iijärvi 4 35 3 25 2 15 1 5 kg Kuha 1999 23 29 214 Kianta Vuokki Luva-Niemelä Mikitä Hyry Iso-Pyhäntä Iijärvi 1 8 kg Made Kianta Vuokki 6 4 Luva-Niemelä Mikitä Hyry 2 Iso-Pyhäntä 1999 23 29 214 Iijärvi Kuva 14 Kotitarvekalastajien tärkeimpien kalalajien saalis (kg) Hyrynsalmen reitillä v. 1999-214. Ammattikalastus Kianta- ja Vuokkijärvellä kalasti v. 29 6 ammattikalastajaa, joiden kokonaissaalis oli 58,7 t. Ammattikalastajia oli v. 214 Kianta- ja Vuokkijärvellä 4, joiden kokonaissaalis oli 73,2 t. Kiantajärvellä kalastettiin v. 214 rysien ja nuotan lisäksi myös troolilla, mikä lisäsi merkittävästi muikun osuutta saaliissa. Tulokset vuodelta 23 eivät ole ko. järvillä ilmeisesti kattavia, sillä tuolloin tietoja saatiin vain yhdeltä Kiantajärvellä ja kahdelta Vuokkijärvellä kalastaneelta ammattikalastajalta. Ko. kalastajien kokonaissaalis v. 23 oli vain 18,7 t, ja siitäkin oli kuoretta 7,2 t.
5 KALAKANTANÄYTTEET 6 5.1 Aineisto ja menetelmät Tarkkailuohjelman mukaan kalakantanäytteitä kerätään siiasta ja kuhasta ensisijaisesti istukkaiden kasvun ja kalaston ikäluokkarakenteen sekä eri siikamuotojen osuuksien selvittämiseksi. Tätä varten näytteet tulisi kerätä valikoimattomilla pyydyksillä, mutta kirjanpitäjät kalastavat pääasiassa harvoilla verkoilla, joten näytteet ovat osin valikoituneita ja edustavat kullakin järvellä vallitsevaa kalastusta. Rysäpyyntiä on nykyisin vain vähän. Rysäsaaliista saatiin Nuasjärven ja Kiantajärven (Hyrynsalmi) siika- ja kuhanäytteet (taulukko 62). Onto- ja Iijärven kuhanäytteet ovat vallitsevasta verkkopyynnistä. Nuasjärven siikakanta on heikko; yhden tiheän rysän siikasaalis oli kesän aikana vain 57 siikaa. Muita tiheitä rysiä ei Nuasjärvellä ollut pyynnissä. Siikanäytteitä kerätään Nuasjärveltä lisää vielä kesällä 215. Taulukko 62 Kalakantanäytteiden tavoitemäärä (kpl/a) ja toteutuma v. 214. Siika Kuha Tavoite Toteutuma Tavoite Toteutuma Sotkamon reitti Ontojärvi - - 15 15 Nuasjärvi 15 57 15 15 Hyrynsalmen reitti Kiantajärvi 15 15 15 15 Iijärvi - - 15 15 Siikanäytteet ostettiin kalastajilta kokonaisina ja ne käsiteltiin Pöyry Finland Oy:n toimesta. Siiat punnittiin 1 g:n tarkkuudella, mitattiin 1 mm:n tarkkuudella ja otettiin suomunäyte yksilökohtaisesti. Eri siikamuodot määritettiin siivilähampaiden lukumäärän perusteella. Määrittelyrajoina käytettiin tarkkailussa aiemmin käytössä olleita rajoja: pohjasiika < 26 siivilähammasta vaellussiika 26-35 järvisiika 36-45 planktonsiika > 45 Kuhanäytteiden mittaus ja suomunäytteiden otto tehtiin ohjeistetusti kalastajien toimesta. Kuhat punnittiin 1-5 g:n tarkkuudella, mitattiin,5-1, cm:n tarkkuudella ja otettiin suomunäyte yksilökohtaisesti. Suomunäytteistä on laskettu pituus takautuvasti viimeiselle täydelle vuodelle niille kaloille, jotka oli pyydetty kesällä ja joiden suomuissa näkyi uuden kasvukauden kasvua. Muutamalle syyskuun lopulla pyydetylle Kiantajärven kuhalle takautuvaa määritystä ei enää tehty, vaan kalojen tulkittiin kasvaneen vuosikasvunsa jo kokonaan. Näin kalojen ikä ja pituus vakioitiin pyyntivuotta edeltävän vuoden loppuun ja kalojen kasvu esitetään näin saaduista ikäryhmistä. Takautuvan pituuden määrittämisessä käytettiin seuraavaa Leen (192) kaavaa, jossa korjauskertoimen c oletettiin olevan 2 mm: l n -c = S n /S x (l-c), missä
61 l = kalan mitattu pituus l n = kalan pituus vuosirenkaan n muodostuessa S = suomun säteen pituus S n = suomun säteen pituus vuosirenkaan n muodostuessa c = kalan pituus suomupeitteen syntyessä Tuloksissa esitetään siikanäytteiden siivilähammasjakauma ja kalojen kasvutiedot järvikohtaisesti. Vastaavat tiedot edellisten tarkkailujaksojen eli v. 21-26 ja 27-21 tuloksista on raportoitu raporteissa Pöyry Environment Oy 27 ja Pöyry Finland Oy 211. 5.2 Sotkamon reitti 5.2.1 Ontojärvi Kuha Ontojärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa vallitsevan verkkopyynnin (# 5-55 mm) antamaa saalista, joten nuoria ikäryhmiä ei aineistossa ollut. Ontojärven kuhista 75 % kuului aineiston kahteen runsaimpaan ikäryhmään eli 8-9 -vuotiaisiin, painottuen selvästi 9-vuotiaisiin (kuva 15). Kuhista 95 % oli 7-1-vuotiaita. Vanhoja yli 1-vuotiaita kuhia näytteissä oli vain muutamia yksilöitä. Kuhien ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 4-66 cm. Kuha näyttää kasvavan tasaisesti ikäryhmissä 7-1 -vuotiaat (kuva 15). Muiden ikäryhmien aineisto oli vähäinen. Ensimmäiset kuhat saavuttivat 1 kg:n painon jo 8-vuotiaina, mutta pääosa saavutti tämän vasta yhdeksäntenä tai kymmenentenä kasvukautena ollessaan keskimäärin 47-49 cm pitkiä. 7 6 Ontojärvi, kuha 7 6 % yksilömäärästä 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. ikä Kuva 15 Ontojärven kuhien (n = 15) kasvu ja ikäluokkajakauma v. 214. Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.
5.2.2 Nuasjärvi 62 Siika Nuasjärven siikanäytteet olivat varsin monimuotoisia. Rysäpyynnin siikanäytteistä 65 % oli planktonsiikoja, 23 % järvisiikoja, 7 % vaellussiikoja ja 5 % pohjasiikoja (kuva 16). Nuasjärven näytemäärä oli v. 214 vähäinen. Aineistoa täydennetään vielä v. 215. Nuasjärven siikanäytteet olivat rysästä, joten mukana oli myös nuoria ikäluokkia. Siioista 56 % kuului aineiston kolmeen runsaimpaan ikäryhmään eli 3-5 -vuotiaisiin (kuva 17). Siioista 96 % oli 2-8 -vuotiaita. Yli 8-vuotiaita yksilöitä näytteissä oli vain satunnaisesti. Siikojen ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 12-37 cm. Siika näyttää kasvavan varsin tasaisesti kaikissa ikäryhmissä (kuva 17). Aineisto on kuitenkin pieni varsinkin yli 6-vuotiaista kaloista. Aineiston vähäisyyden vuoksi pohja- ja planktonsiikojen kasvua eri ikä-ryhmissä ei voi luotettavasti vertailla. Siian kasvu oli melko hidasta, sillä siiat saavuttivat 2 g:n painon 5-6 -vuotiaina ollessaan keskimäärin 27-28 cm pitkiä, ja 3 g:n paino saavutettiin vasta kahdeksantena kasvukautena. 12 % Nuasjärvi 1 8 6 4 2 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 Kuva 16 Siikojen (n = 57 kpl) siivilähammasjakauma (% yksilömäärästä) Nuasjärvellä v. 214. Pohjasiika < 26, vaellussiika 26-35, järvisiika 36-45 ja planktonsiika > 45 siivilähammasta.
63 2 Nuasjärvi, siika 4 35 % yksilömäärästä 15 1 5 3 25 2 15 1 5 pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. ikä Kuva 17 Nuasjärven siikojen (n = 57) kasvu ja ikäluokkajakauma v. 214. Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus. Kuha Nuasjärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa tiheän rysän antamaa saalista, joten saaliin ikäjakauma oli laaja. Nuasjärven kuhista 64 % kuului aineiston kahteen runsaimpaan ikäryhmään eli 8-9 -vuotiaisiin (kuva 18). Yli 9 % kaloista oli 5-1 - vuotiaita. Nuoria alle 3-vuotiaita kaloja ei aineistossa ollut. Vanhoja yli 1-vuotiaita kuhia näytteissä oli vain satunnaisesti. Kuhien ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 26-64 cm. Kuha näyttää kasvavan varsin tasaisesti 1-vuotiaaksi asti (kuva 18). Yli 1-vuotiaiden kalojen aineisto oli vähäinen. Ensimmäiset kuhat saavuttivat 1 kg:n painon jo 8- vuotiaina, mutta pääosa saavutti tämän vasta 9-vuotiaana ollessaan keskimäärin 47 cm pitkä. 35 3 Nuasjärvi, kuha 7 6 % yksilömäärästä 25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. ikä Kuva 18 Nuasjärven kuhien (n = 15) kasvu ja ikäluokkajakauma v. 214. Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.
5.3 Hyrynsalmen reitti 64 5.3.1 Kiantajärvi Siika Hyrynsalmen Kiantajärven siikanäytteet olivat varsin monimuotoisia. Rysäpyynnin siikanäytteistä 6 % oli planktonsiikoja, 17 % järvisiikoja, 9 % vaellussiikoja ja 14 % pohjasiikoja (kuva 19). Kiantajärven siikanäytteet olivat rysästä, joten mukana oli myös nuoria ikäluokkia. Siioista 85 % kuului aineiston neljään runsaimpaan ikäryhmään eli 2-5 -vuotiaisiin (kuva 2). Siioista 97 % oli 2-6 -vuotiaita. Yli 7-vuotiaita yksilöitä näytteissä oli vain satunnaisesti. Siikojen ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 19-36 cm. Siika näyttää kasvavan varsin tasaisesti ikäryhmissä 2-7 -vuotiaat (kuva 2). Vanhemmista kaloista aineistoa oli vain vähän. Pohjasiikoja oli aineistossa 21 kpl kuudesta eri ikäryhmästä, joten pohja- ja planktonsiikojen kasvua eri ikäryhmissä ei voi luotettavasti vertailla. Siian kasvu oli melko hidasta, sillä siiat saavuttivat 2 g:n painon 5-6 - vuotiaina ollessaan keskimäärin 27-29 cm pitkiä. 8 % Kiantajärvi 7 6 5 4 3 2 1 2 22 24 26 28 3 32 34 36 38 4 42 44 46 48 5 52 54 56 58 6 62 Kuva 19 Siikojen (n = 15 kpl) siivilähammasjakauma (% yksilömäärästä) Hyrynsalmen Kiantajärvellä v. 214. Pohjasiika < 26, vaellussiika 26-35, järvisiika 36-45 ja planktonsiika > 45 siivilähammasta.
65 4 35 Kiantajärvi, siika 4 35 % yksilömäärästä 3 25 2 15 1 5 3 25 2 15 1 5 pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. ikä Kuva 2 Hyrynsalmen Kiantajärven siikojen (n = 15) kasvu ja ikäluokkajakauma v. 214. Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus. Kuha Kiantajärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa tiheän rysän antamaa saalista, joten saaliin ikäjakauma oli laaja. Kiantajärven kuhista 57 % kuului aineiston kahteen runsaimpaan ikäryhmään eli 4-5 -vuotiaisiin (kuva 21). Yli 9 % kaloista oli 3-9 - vuotiaita. Näitä nuorempia ja vanhempia kaloja näytteissä oli vain satunnaisesti. Kuhien ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 16-71 cm. Kuha näyttää kasvavan varsin tasaisesti 9-vuotiaaksi asti (kuva 21). Yli 9-vuotiaiden kalojen aineisto oli vähäinen. Ensimmäiset kuhat saavuttivat 1 kg:n painon jo 6-vuotiaina, mutta pääosa saavutti tämän vasta 7-vuotiaana ollessaan keskimäärin 48 cm pitkä. 4 35 Kiantajärvi, kuha 8 7 % yksilömäärästä 3 25 2 15 1 5 6 5 4 3 2 1 pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. ikä Kuva 21 Hyrynsalmen Kiantajärven kuhien (n = 15) kasvu ja ikäluokkajakauma v. 214. Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus.
5.3.2 Iijärvi Iijärven aineiston kuhien vuosiluokkajakauma edustaa vallitsevan verkkopyynnin (# 5-55 mm) antamaa saalista, joten nuoria ikäryhmiä ei aineistossa ollut. Iijärven kuhista 64 % kuului aineiston kahteen runsaimpaan ikäryhmään eli 8-9 -vuotiaisiin (kuva 22). Kuhista yli 9 % oli 7-1 -vuotiaita. Vanhoja yli 1-vuotiaita kuhia näytteissä oli vain muutamia yksilöitä. Kuhien ikäryhmäkohtainen keskipituus oli 4-61cm. Kuha näyttää kasvavan tasaisesti ikäryhmissä 6-1 -vuotiaat (kuva 22). Muiden ikäryhmien aineisto oli vähäinen. Noin puolet kuhista saavutti 1 kg:n painon 8-vuotiaina ollessaan keskimäärin 48 cm pitkiä ja loput pääosin 9-vuotiaina ollessaan keskimäärin 5 cm pitkiä. 66 35 3 Iijärvi, kuha 7 6 % yksilömäärästä 25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 pituus cm 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. ikä Kuva 22 Iijärven kuhien (n = 15) kasvu ja ikäluokkajakauma v. 214. Pylväs = ikäluokan %-osuus, viiva = ikäluokan keskimääräinen pituus. 5.4 Kasvun vertailu eri vesistöissä Siika Siikanäytteet edustavat rysäpyyntiä, joten näytteet ovat valikoitumattomia. Siian kasvu Nuasjärvellä oli hieman hitaampaa kuin Kiantajärvellä (kuva 23). Nuasjärven osalta aineisto on kuitenkin pieni, mikä vähentää tuloksen luotettavuutta. Siian kasvu Nuasjärvellä oli v. 214 hieman parempaa kuin aiemmin v. 24-26 (Pöyry Environment Oy 27) ja v. 28-21 (Pöyry Finland Oy 211). Kiantajärvellä siian kasvu oli v. 214 samaa tasoa kuin v. 28-21 ja jonkin verran parempaa kuin v. 24-26. Siian kasvu reittivesistöissä oli v. 214 parempaa kuin esimerkiksi Oulujärvellä (Pöyry Finland Oy 21b).
67 Kiantajärvi ja Nuasjärvi, siika 4 35 3 pituus cm 25 2 15 1 Kiantajärvi Nuasjärvi 5 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. ikä Kuva 23 Siian keskimääräinen kasvu Hyrynsalmen Kiantajärvellä ja Nuasjärvellä v. 214. Kiantajärvellä n = 15, Nuasjärvellä n = 57. Siika saavuttaa Nuasjärvellä 2 g painon noin 29 cm pituisena, jolloin se on keskimäärin 6-7 -vuotias (kuva 24). Siika saavuttaa 4 g painon noin 36 cm pituisena, jolloin se on vähintään 9-vuotias. Kiantajärvellä siika saavuttaa 2 g painon noin 29 cm pituisena, jolloin se on keskimäärin 6-vuotias (kuva 25). Siika saavuttaa 4 g painon noin 35 cm pituisena, jolloin se on vähintään 8-vuotias. Nuasjärvi, siika 5 45 4 35 Nuasjärvi y =,2x 3,4225 R² =,9754 paino g 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4 pituus cm Kuva 24 Siian pituus-paino suhde Nuasjärvellä v. 214.
68 paino g Kiantajärvi, siika 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 y =,26x 3,3489 R² =,9837 5 1 15 2 25 3 35 4 pituus cm Kiantajärvi Kuva 25 Siian pituus-paino suhde Hyrynsalmen Kiantajärvellä v. 214. Kuha Kuhanäytteet edustavat Ontojärvellä ja Iijärvellä vallitsevan verkkopyynnin (# 5-55 mm) saalista, joten näytteet ovat siten osin valikoituneita. Nuasjärven ja Kiantajärven näytteet ovat valikoitumattomia rysänäytteitä. Kuhan kasvu Sotkamon reitin Ontojärvellä oli hieman hitaampaa kuin Nuasjärvellä (kuva 26). Hyrynsalmen reitillä Iijärvellä kuhan kasvu oli selvästi hitaampaa kuin Kiantajärvellä (kuva 27). Kiantajärvellä kuhan ravintotilanne lienee mm. varsin vahvan muikkukannan vuoksi lähtökohtaisesti parempi kuin Iijärvellä. Myös kuhakannan vahvuus voi vaikuttaa kasvunopeuteen. 7 Sotkamon reitti, kuha 6 Nuasjärvi Ontojärvi 5 pituus cm 4 3 2 1 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. ikä Kuva 26 Kuhan keskimääräinen kasvu Sotkamon reitin eri järvillä v. 214.
69 8 7 6 Kiantajärvi Iijärvi Hyrynsalmen reitti, kuha pituus cm 5 4 3 2 1 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. 13-v. ikä Kuva 27 Kuhan keskimääräinen kasvu Hyrynsalmen reitin eri järvillä v. 214. Verrattaessa kuhan kasvunopeutta eri reiteillä voidaan todeta, että kasvu oli Sotkamon reitin järvillä selvästi hitaampaa kuin Hyrynsalmen reitin järvillä (kuva 28). Kasvunopeuden ero näkyi kaikissa vanhemmissa ikäryhmissä eli 6-1 -vuotiaissa kaloissa. Yli 1-vuotiaita kaloja oli osassa näytealueita enää vain vähän. 8 7 6 Kiantajärvi Nuasjärvi Reittien vertailu, kuha Iijärvi Ontojärvi pituus cm 5 4 3 2 1 1-v. 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. 1-v. 11-v. 12-v. 13-v. ikä Kuva 28 Kuhan keskimääräinen kasvu Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien järvillä v. 214.
Kuhan kasvu oli v. 214 Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä selvästi heikompaa kuin esimerkiksi Oulujärvellä (Pöyry Finland Oy 21b). Pituusero ikäryhmissä 5-7 - vuotiaat, joista on aineistoa Oulujärvellä kohtuullisen paljon, oli useita senttimetrejä. Kuhan kasvu on ollut tarkkailujakson aikana heikointa Ontojärvellä, ja siellä tulokset viittaavat siihen, että kuhan pituuskasvu on kantojen vahvistuessa ja tihetessä hidastunut merkittävästi 199-luvun puolivälin jälkeen (kuva 29). 7 6 55 Ontojärvi, kuha 214 28-21 24-26 1995 pituus cm 5 45 4 35 3 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v. ikä Kuva 29 Kuhan keskimääräinen kasvu Ontojärvellä v. 1995-214. Tiedot vuodelta 1995 raportista Sutela & Hyvärinen 1998. Kuha saavuttaa molemmilla reiteillä kilon painon keskimäärin 46-49 cm pituisena, jolloin se on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 7-8- vuotias ja Sotkamon reitillä 9-1 - vuotias (kuvat 3 ja 31). Kahden kilon paino saavutetaan noin 1 cm pidempänä, jolloin kuha on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 1-11-vuotias ja Sotkamon reitillä ainakin vuoden vanhempi.
71 Sotkamon reitti, kuha 35 Nuasjärvi 3 Poly. (Nuasjärvi) Ontojärvi Poly. (Ontojärvi) y = 1,3621x 2-59,225x + 756,45 R² =,922 y = 2,5864x 2-183,78x + 3815,6 R² =,9382 25 paino g 2 15 1 5 2 3 4 5 6 7 pituus cm Kuva 3 Kuhan pituus-paino suhde Sotkamon reitin järvillä v. 214. Hyrynsalmen reitti, kuha 4 y =,36x 3,2689 R² =,9872 y =,99x 2,9635 R² =,8196 35 3 Iijärvi Power (Iijärvi) Kiantajärvi Power (Kiantajärvi) paino g 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 pituus cm Kuva 31 Kuhan pituus-paino suhde Hyrynsalmen reitin järvillä v. 214.
6 TIIVISTELMÄ Tässä väliraportissa esitetään Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailun kalastuskirjanpidon, kalastustiedustelun ja kalakantanäytteiden tulokset vuosilta 212-214. Mukana ovat myös aiemmin raportoimattomat kalastuskirjanpidon tulokset vuodelta 211. Kirjanpitokalastajien kalastus oli v. 211-214 pääasiassa verkkokalastusta ja vetouistelua. Käytetyimpiä olivat harvat solmuväliltään 45-6 mm olevat verkot. Muikkuverkoilla kalastettiin vain vähän. Aktiivinen rysäpyynti keskittyi Hyrynsalmen Kiantajärvelle, jossa rysäsaalis oli pääasiassa muikkua, siikaa ja kuhaa. Kiantajärvellä harjoitettiin myös muikun nuottausta ja troolausta. Verkkokalastuksen saalis oli kaikilla alueilla pääasiassa kuhaa, haukea ja ahventa. Siikaa saatiin merkittävästi vain Hyrynsalmen Kiantajärveltä. Vapapyynnin pääasiallinen saalis oli kuhaa ja haukea. Verkkokalastuksen kalalajikohtaiset yksikkösaaliit olivat kuhaa lukuun ottamatta pääosin pieniä eli alle,5 kg/pkk. Kuhasaaliit ovat yleisesti parantuneet 2-luvulla ja kuhasta on tullut useimmilla järvillä merkittävin saalislaji. Kuhan yksikkösaalis oli yleisesti kohtalainen eli tasoa,5-,7 kg/pkk, Hyrynsalmen Kiantajärvellä kuitenkin pieni eli tasoa,3 kg/pkk. Useilla järvillä kuhan yksikkösaaliissa ei ole tapahtunut enää nousua 21- luvulla. Siikakannat ovat reiteillä heikkoja. Siian verkkokalastuksen yksikkösaaliit olivat välikoon siikaverkoilla yleisesti tasoa alle,15 kg/pkk ja harvoilla verkoilla alle,5 kg/pkk. Parhaat siikasaaliit saatiin Hyrynsalmen Kiantajärveltä, mutta sielläkin yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla oli pieni eli tasoa,2-,4 kg/pkk. Muikkukanta oli etenkin Sotkamon reitillä heikko, eikä sitä siellä juuri pyydetty. Muikkua pyydettiin eniten Hyrynsalmen Kiantajärveltä, jossa muikun verkkokalastuksen yksikkösaalis oli pieni-kohtalainen eli tasoa,3-1,1 kg/pkk. Kiantajärvellä edelleen vahvaan muikkukantaan viittasivat kuitenkin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Kiantajärvellä muikun pieni koko on vaikeuttanut sen markkinointia. Hyrynsalmen reitin kalastustiedustelun mukaan reitin järvillä kalasti v. 214 yhteensä vajaa 23 taloutta. Niistä puolet kalasti Kiantajärvellä. Kiantajärvi on suosittu vetouistelukohde. Ammattimaista kalastusta harjoitti Vuokkijärvellä 1 ja Kiantajärvellä 3 taloutta. Kotitarvekalastajat kalastivat pääasiassa verkoilla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Ammattikalastajilla oli käytössä verkkojen ja katiskojen lisäksi myös isorysiä sekä nuotta ja trooli. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis v. 214 oli 146 t, josta haukea oli 28 %, kuhaa 25 % ja ahventa 21 %. Siian ja muikun osuus kokonaissaalista oli 5-8 %. Muikku, siika ja taimen saatiin pääosin Kiantajärvestä. Kotitarvekalastajien saalista saatiin Kiantajärvestä 46 %, Iijärvestä 18 % ja Hyrynjärvestä 14 %. Ammattikalastajien kokonaissaalis v. 214 oli 73 t, josta muikkua oli 54 %, kuhaa 16 % sekä haukea ja ahventa molempia noin 1 %. Kolme neljännestä ammattikalastajien kokonaissaaliista saatiin Kiantajärvestä. Kiantajärvellä muikun osuus kokonaissaaliista oli 7 %. Vuokkijärvellä saalis oli pääasiassa verkoilla pyydettyä kuhaa ja katiskoilla pyydettyä ahventa; molempien osuus kokonaissaaliista oli vajaa kolmannes. Kalastavien talouksien määrä on Hyrynsalmen reitillä kasvanut 2-luvulla. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli v. 214 tarkkailujakson paras. Muikkusaaliit ovat vaihdelleet huomattavasti eri tiedusteluvuosina. Siikasaalis on alentunut tasaisesti tarkkailujakson aikana. Taimensaalis on ollut 2-luvulla pieni. Kuhakanta on voimistunut reitillä istutusten myötä, ja sen saalis on moninkertaistunut 2-luvulla. Kuhan osuus kotitarvekalastajien kokonaissaaliista oli v. 214 neljännes. Hauki- ja ahvensaalissa ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä. Rysillä pyydetyt siikanäytteet olivat v. 214 Nuasjärvellä ja Hyrynsalmen Kiantajärvellä pääasiassa planktonsiikoja. Planktonsiikojen osuus oli 6-65 %. Molemmilla järvillä 72
esiintyi planktonsiikojen ohella merkittävästi myös järvi-, vaellus- ja pohjasiikaa. Siian kasvu oli Nuasjärvellä hieman hitaampaa kuin Kiantajärvellä. Siika saavuttaa reiteillä 2 g:n painon noin 29 cm pituisena, jolloin se on keskimäärin noin 6-7 -vuotias, ja 4 g:n painon noin 35-36 cm:n pituisena, jolloin se on vähintään 8-9 -vuotias. Kuhanäytteet Nuasjärveltä ja Kiantajärveltä olivat v. 214 valikoimattomia rysänäytteitä, joissa kalojen ikäjakauma oli laaja. Ontojärven ja Iijärven kuhanäytteet olivat vallitsevan verkkopyynnin saalista, joten kuhanäytteet painottuivat niillä selvästi kahteen vuosiluokkaan eli 8-9 -vuotiaisiin kaloihin. Kuhan kasvu oli Sotkamon reitillä hitaampaa kuin Hyrynsalmen reitillä. Heikointa kasvu oli Ontojärvellä. Kasvu oli kaikilla järvillä varsin tasaista ainakin 1-vuotiaaksi asti. Kuhan kasvu oli reiteillä heikompaa kuin esimerkiksi Oulujärvellä. Kuha saavuttaa molemmilla reiteillä kilon painon keskimäärin 46-49 cm pituisena, jolloin se on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 7-8 -vuotias ja Sotkamon reitillä 9-1 -vuotias. Kahden kilon paino saavutetaan noin 1 cm pidempänä, jolloin kuha on Hyrynsalmen reitillä keskimäärin 1-11-vuotias ja Sotkamon reitillä ainakin vuoden vanhempi. 73 7 VIITTEET Kantojärvi, V. 23. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastotarkkailu 22. Lee, R. M.192. A review of the methods oaf age and growth determination in fishes by means of scales. Fishery Invest. Lond. Ser. 2, 4:2. Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 22. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalastotarkkailu 21. Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 24. Sotkamon ja Hyrynsalmen reitin kalastotarkkailu vuonna 23. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29. Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215. 215 s. PSV- Maa ja Vesi Oy 25a. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 24. PSV- Maa ja Vesi Oy 25b. Kalastustiedustelu Hyrynsalmen reitillä v. 23. Pöyry Environment Oy 26. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 25. Pöyry Environment Oy 27. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu. Yhteenvetoraportti v. 21-26. Pöyry Finland Oy 21a. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 29. Pöyry Finland Oy 21b. Oulujärven kalataloustarkkailuohjelma v. 21-214. Pöyry Finland Oy 211. Oulujärven kalataloustarkkailu v. 21. Pöyry Finland Oy 211. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu. Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21. Pöyry Finland Oy 212. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailuohjelma v. 212-216. Sutela, T. & Hyvärinen, P. 1998. Oulujoen vesistöalueen kuhakantojen tila ja esitys hoito- ja tutkimustoimenpiteistä. Riistan- ja kalantutkimus. Kala- ja riistaraportteja 113.
Voimalohi Oy 2. Kalastus ja kalansaalis Hyrynsalmen reitin järvillä vuonna 1999. Voimalohi Oy 21. Kalataloustarkkailun tulokset Sotkamon ja Hyrynsalmen reitin alueilla vuonna 2: kalastuskirjanpito ja kalakantanäytteet. 74
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 211 Liite 2.1 (211) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 23. Ontojärv i 5 kalastajaa Muikkuverkoilla kokeiltu pyyntiä (5 pkk, VII), ei muikkua Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk siika kuha hauki ahven made lahna säyne särki kaikki VII 6 6 2,5 2,5, 1,3 6,3 IX 4-6 1 1,8 4,1,7 2,9 1 1,3 11,8 X 2-6 16,7 6,8 4,8,8 1 3,6 1 7 25,7 VII-X 2-6 32 5, 13,4 5,5 5, 2, 4,9 1, 7, 43,8 kg/pkk,156,419,172,156,63,153,31,219 1,369 Verkot # 4-65 mm kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne harjus särki kaikki I 178, 3,9, 79,8 61,1 3,3 18,9 25,3,,, 192,3 II 162 1,,8, 66,7 54,8, 29,3 19,5,5,, 171,6 III 188,8 2,4, 76,1 36,2,4 1,5 26,8,,, 152,4 IV 172, 3, 1,8 112,5 64,3 1,9 21,4 93,9,,3, 299,1 V 71,,, 37,7 3,6 1,8 2,7 85,5 4,5,, 162,8 VI 128, 12,8, 93,5 26, 5,1, 123,5 5,5, 1, 267,4 VII 1956, 73,3, 77, 55,6 22,3, 113,9,,,4 1935,5 VIII 3135, 96,7, 86,2 49,1 31,9, 1581,5,,, 2619,4 IX 2524, 23,1, 113,9 27, 2,2, 147,,,,2 2491,4 X 729, 7,, 254, 16,5 6,5 4,7 1,,,, 289,7 XI 41,,, 17,5 3,9,3 3,2 3,,,, 27,9 XII 64, 2,1, 16,5 17,1,3 17,9,,,, 53,9 I-IV 7 1,8 1,1 1,8 335,1 216,4 5,6 8,1 165,5,5,3, 815,4 kg/pkk,3,14,3,479,39,8,114,236,1,, 1,165 V-X 8543, 212,9, 329,3 24,8 87,8 7,4 4212,4 1,, 1,6 7766,2 kg/pkk,,25,,355,24,1,1,493,1,,,99 XI-XII 15, 2,1, 34, 21,,6 21,1 3,,,, 81,8 kg/pkk,,2,,324,2,6,21,29,,,,779 I-XII 9348 1,8 225,1 1,8 3398,4 442,2 94, 18,6 438,9 1,5,3 1,6 8663,4 kg/pkk,,24,,364,47,1,12,469,1,,,927 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki made kuha V 2-3 1 2,7 2,9,5 VI 3-4 23 4,7 6,4 VII 3 18 1,5 17,8 VIII 4 24 1 4,5,4,9 IX 2-4 14 3,4 4,2 1,4,3 V-IX 2-4 89 13,3 35,8,4 1,4 1,7 kg/pkk,149,42,4,16,19 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven taimen käytössä kertoja aika h V 2-3 34 7,5 11,4 35,7,8 VI 2-1 27 65 138,8 35,6,7 VII 2-12 24 59 115,3 27,6 1,7 VIII 2-3 15 27,5 28,8 17,9,4 V-VIII 2-12 1 222 393,3 116,8 2,8,8 kg/kkr 3,933 1,168,28,8
Iskukoukut Liite 2.2 (211) kk kpl pkk hauki made kuha II 6-7 49 9,8 1,6 III 6-12 252 72,8 9,1 3, IV 15-2 235 37,1 6,9 1,8 II-IV 6-2 536 119,7 16, 6,4 kg/pkk,223,3,12 Pilkkionget kk kalastus- kalastus- ahven särki kuha hauki kertoja aika h III 7 11,5 2,2 5,5 IV 14 33 3,7 3,8 9,6 1 III-IV 21 44,5 5,9 8,8 9,6 1,5 kg/kkr,176,181,457,48 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-IV), vaikeuttaa pyyntiä (V lp-vi ap), vähäistä (VII ap-viii ap), vaikeuttaa pyyntiä (VIII lp), voimakasta (IX-XI). 2. Lahnaa tolkuttomasti päivittäin. 3. Piilevä haittaa pyyntiä (X ap). 4. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-VI), vaikeuttaa pyyntiä (VII-IX), vähäistä (X-XII). Kallioinen (Ontojoki) 2 kalastaja Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk ahven lahna VI 1 2 1,2,5 VII 1 1,3 VI-VII 1 3 1,5,5 kg/pkk,5,167 Verkot # 45-6 mm kk kpl pkk kuha lahna kaikki VI 2-4 6 2,1 2,3 4,4 VII 3 3,,, VI-VII 2-4 9 2,1 2,3 4,4 kg/pkk,175,192,367 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki V 1 3 2,5 VI 1 2 1,5 VII 1 1 2 V-VII 1 6 1,5 4,,5 kg/pkk,25,667,83 Heittovavat/vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- hauki kirjolohi ahven käytössä kertoja aika h V 1 3 3 VI 1-2 8.. 2,5 5,4 2,8 VII 1-2 7.. 7,5 3 1,7 VIII 2 4.. 2 2,3 V-VIII 1-2 22.. 1 1,4 6,8 kg/kkr,455,473,39 Kalastajan kommentit 1. Katiska limoittuu voimakkaasti (VI ap).
Kiimasjärvet Liite 2.3 (211) 3 kalastajaa Muikkuverkot # 1-13 mm kk pkk muikku ahven särki VIII 2,2 IX 2 1,1,5 3 VIII-IX 4 1,3,5 3 kg/pkk,325,125,75 Verkot # 5-7 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 3, 46,2 27,3 2,2 3,5 8,8 88 II 28, 2,7 22,, 1,1 1,1 53,9 III 24 1,3 1,1 33,3,, 3,1 47,8 IV 8,, 4,5,, 4,1 8,6 V 8, 7,1,,8, 1,3 9,2 VI 8,6 2,9 3,,6, 2,6 9,7 VII 4, 2,3 1,5,, 3,8 X 4, 1,4,,, 1,4 I-IV 9 1,3 77, 87,1 2,2 13,6 17,1 198,3 kg/pkk,14,856,968,24,151,19 2,23 V-X 24,6 13,7 4,5 1,4, 3,9 24,1 kg/pkk,25,571,188,58,,163 1,4 I-X 114 1,9 9,7 91,6 3,6 13,6 21, 222,4 kg/pkk,17,796,84,32,119,184 1,951 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki kuha V 6 36 6,7 26,2 17,2 VI 6 3 4,9 16,9,3 VII 6 36 6,2 1,4 VIII 6 3 3,6 11,3,5,6 IX 6 18 1,2 5,8 1,3 1,2 V-IX 6 15 22,6 7,6 19,3 1,8 kg/pkk,151,471,129,12 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h V 2 1,5 1 VI 2-3 4 1,5 6,5 7 VII 2-3 5 1,5 7,6 7 VIII 2 1 2,5 3,1 V-VIII 2-3 11 24 15,1 17,1 kg/kkr 1,373 1,555 Kalastajien kommentit 1. Verkot erittäin likaiset (X lp). Sapsojärvet 3 kalastajaa Verkot # 5-55 mm kk pkk siika kuha hauki ahven lahna kaikki I 27,5 25,4,4 3,7 3, II 23, 22,2, 1,1 2,7 26, III 25, 22,8 1,,5 3,6 27,9 IV 4, 8,3 4,2,5 1,2 14,2 V 4,5 18,, 1,4 7,7 27,6 VI 28, 7,,, 4,2 11,2 VII 23, 6,1 2,3, 15,9 24,3 VIII 16, 1, 1,1,5 8,6 11,2 IX 2, 7,5, 1,1 4,2 12,8 I-IV 79,5 78,7 5,2 2,5 11,2 98,1 kg/pkk,6,996,66,32,142 1,242 V-IX 127,5 39,6 3,4 3, 4,6 87,1 kg/pkk,4,312,27,24,32,686 I-IX 26 1, 118,3 8,6 5,5 51,8 185,2 kg/pkk,5,574,42,27,251,899
Liite 2.4 (211) Kalastajien kommentit 1. Katiskojen likaantuminen (roska, levä) vähäistä (V ap), vaikeuttaa pyyntiä (V lp). Limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VI ap-vii ap). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-III, VII). Kiantajärvi 5 kalastajaa Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki V 4 12 2,5 4,6 5,1 7,4, 2,2 21,8 VI 4 16 2,4 14,4 5,7 4,3, 1,5 4,1 32,4 VII 4 16 2,4 14,5 1,4 3,9,, 3,4 25,6 VIII 3 15 12,7 3,6 7,2 2,9 4,4 3,8 IX 3-4 15 1,9 13,9 2,3 4,7 1,7 1,5 3,4 29,4 V-IX 3-4 74 9,2 6,1 18,1 27,5 1,7 5,9 17,5 14, kg/pkk,124,812,245,372,23,8,236 1,892 Verkot # 45-6 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 121 71,4 12,1,4 2 16,6 12,5 II 112,8 97,6 1,7 1,1 6,9 13,4 121,5 III 14 1,4 85,7 14,5,4 6,4 11, 119,4 IV 53 1,2 53,6 13,1,, 16,6 84,5 X 18 1,8 19,3 5,7 4,4 3,5 3,9 38,6 I-IV 39 3,4 38,3 41,4 1,9 15,3 57,6 427,9 kg/pkk,9,791,16,5,39,148 1,97 X 18 1,8 19,3 5,7 4,4 3,5 3,9 38,6 kg/pkk,1 1,72,317,244,194,217 2,144 I-X 48 5,2 327,6 47,1 6,3 18,8 61,5 466,5 kg/pkk,13,83,115,15,46,151 1,143 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h VI 3 2 3 8,3 4, VII 3 8.. 75,5 39,6 VIII 3 8.. 34, 37, VI-VIII 3 18.. 117,8 8,6 kg/kkr 6,544 4,478 Kalastajien kommentit 1. Talvella ei likaantumishaittoja. Likaantumista ei haitalle asti, maku hyvä (VI). 2. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I ap-ii ap), vaikeuttaa pyyntiä (II lp-iv ap). Nuasjärvi 6 kalastajaa Muikkuverkot kk kpl pkk muikku särki kiiski X 8 8 2,1,2,1 kg/pkk,263,25,13 Verkot # 27-33 mm kk kpl pkk siika kuha ahven made särki IX 2 8 2,7,2,8,4,2 kg/pkk,338,25,1,5,25 Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk siika kuha hauki ahven särki kaikki V 2-5 13 5 3 8 VI 5-6 21 2 2 1 23 VIII 2-5 18,9 1,5 11,1,4 22,9 IX 5 5 1, 3,,,, 4 V-IX 2-6 57 3,9 38,5 3, 12,1,4 57,9 kg/pkk,68,675,53,212,7 1,16
Verkot # 5-6 mm Liite 2.5 (211) kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna kaikki I 18, 2,6, 8,1 29,1, 4,5 12,8 129,1 II 58,,, 29,6 16,6, 5,2 2,9 54,3 III 86, 2,9, 63,8 12,4,8 6, 19,6 15,5 IV 22,,, 17,3 22,2, 3,4 7,8 5,7 V 6 2,3,,,, 2,,, 4,3 VI 6 3,,, 6, 4, 2,,, 15, IX 9 8, 4,, 7, 3, 1, 6, 29, I-IV 274, 5,5, 19,8 8,3,8 19,1 43,1 339,6 kg/pkk,,2,,696,293,3,7,157 1,239 V-IX 21 13,3 4,, 6, 11, 7, 1, 6, 48,3 kg/pkk,633,19,,286,524,333,48,286 2,3 I-XII 295 13,3 9,5, 196,8 91,3 7,8 2,1 49,1 387,9 kg/pkk,45,32,,667,39,26,68,166 1,315 Isorysä kk kpl pkk taimen siika kuha lahna VI 1 4 22 5 32 69 kg/pkk 5,5 1,25 8, 17,25 Katiskat (Veke) kk kpl pkk hauki ahven särki V 1 5 5, 6,3 7, VI 1 4, 7,6, V-VI 1 9 5, 13,9 7, kg/pkk,556 1,544,778 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V 4 5 14 11,4 12,4 3,9 VI 2-4 16.. 59,6 17,3,6 VII 4 21.. 21,7 18,3 7,8 VIII.. 8.. 51, 15, 9, V-VIII 2-4 5.. 332,7 63, 21,3 kg/kkr 6,654 1,26,426 Iskukoukut kk kpl pkk hauki VI 8 16 12,8 kg/pkk,8 Pilkkionget kk kalastus- kalastus- ahven särki kertoja aika h III 4 7,5 6,6,4 IV 4 1, 5,6, III-IV 8 17,5 12,2,4 kg/kkr 1,525,5 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-VI, VIII lp), vaikeuttaa pyyntiä, vesi sekaista (IX lp). 2. Verkkojen likaantuminen (lima, humus) voimakasta Jormaslahdella (V-VI). Nuasjärvessä on erinomainen kuhakanta. Uistelemalla tulee jo niin runsaasti, ettei verkkoja uskalla heittää.
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 212 Liite 2.1 (212) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 2. Ontojärv i 6 kalastajaa Muikkuverkoilla kokeiltu pyyntiä (12 pkk, IX), muikkua 3 kpl Verkot # 27-33 mm kk kpl pkk siika kirjolohi kuha hauki ahven särki kaikki XI 1 1,4,5,,,1,2 1,2 XII 1-2 8 8,4 7,4 2,2,2,6 18,8 XI-XII 2-6 9 8,8,5 7,4 2,2,3,8 2, kg/pkk,978,56,822,244,33,89 2,222 Verkot # 4-6 mm kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne harjus särki kaikki I 614, 6,1 4, 247,8 47,1,6 22,6 14,5 2,2,, 344,9 II 183, 5,7 1,5 291,5 75,4,7 23,7 33,2 1,2,, 432,9 III 716, 8,2 2,2 199,1 68,9 2,4 11,1 26,7 3,5,, 322,1 IV 294, 8,3, 11,1 62,3 1,7 13,4 29,3,5 1,2, 226,8 V 68, 2,2, 4,8 6,7 2, 11, 3,9 1,8,7,2 15,3 VI 118, 9,8, 84,8 22,4 2,6, 13,8 2,3,, 27,7 VII 22, 3,, 13,9 7, 3,9, 8,5,,, 36,3 VIII 99, 12,8, 219,1 11,,,,,,, 242,9 IX 2867, 15,7 6,8 137, 23, 2,2 5,6 16,4 9,5,,5 1386,7 X 147 2, 13,3 1,5 426, 16,8,7 1,5 4,2 4,1,,3 477,4 XI 37,,, 13,5 1,8, 3,5,3,, 5, 24,1 XII 155, 7,8, 8,8 8,5, 12,6 7,8,,, 117,5 I-IV 277, 28,3 7,7 848,5 253,7 5,4 7,8 13,7 7,4 1,2, 1326,7 kg/pkk,,1,3,313,94,2,26,38,3,,,49 V-X 5112 2, 56,8 8,3 291,6 14,9 29,4 27,1 19,8 17,7,7 1, 2564,3 kg/pkk,,11,2,49,28,6,5,37,3,,,52 XI-XII 192, 7,8, 94,3 1,3, 16,1 8,1,, 5, 141,6 kg/pkk,,41,,491,54,,84,42,,,26,738 I-XII 811 2, 92,9 16, 334,4 44,9 34,8 114, 32,6 25,1 1,9 6, 432,6 kg/pkk,,12,2,379,51,4,14,38,3,,1,53 - yksi ammattimaisesti kalastanut ei punninnut lahnoja, 3-3 kg päivässä, enimmillään 8 kg päivässä Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki made kuha V 3-5 22 4,7 11,4 VI 9 38 3,5 9 VII 7 15 2,3 2,6 VIII 4-7 22 5 13,1 1 1,6,7 IX 4 8 2,5 3,5,8 X 2-3 8 1,5 1,7 7 2 V-X 2-9 113 19,5 41,3 8 4,4,7 kg/pkk,173,365,71,39,6 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V 2-3 28 66,5 138,6 25,9 VI 1-6 29 59 77,2 41,7 1,3 VII 1-6 29 68,5 6,3 37,3,8 VIII 1-3 19 48 53,4 12,2 IX 2-4 6 8 11,4 2,5,3 X 1-2 4 6,5 12,5 V-X 1-6 115 256,5 353,4 119,6 2,4 kg/kkr 3,73 1,4,21 Iskukoukut kk kpl pkk hauki made kuha II 6-12 66 1 1,2 III 6-1 52 7,5 1,, IV 8-1 116 29,5 3,4 1,7 II-IV 6-12 234 47, 4,4 2,9 kg/pkk,21,19,12
Pilkkionget Liite 2.2 (212) kk kalastus- kalastus- ahven särki kertoja aika h II 4 7,5 1,3 4 III 5 8,5 2 3,6 IV 4 5 2 1,6 II-IV 13 21 5,3 9,2 kg/kkr,154,123 Kalastajien kommentit 1. Verkoissa huomattavaa limoittumista (VI ap). Kuhan keskikoko pienentyy jatkuvasti. 2. Verkkojen likaantuminen (humus) vähäistä (I ap-iii ap), vaikeuttaa pyyntiä (III lp-iv ap). Verkkojen likaantuminen (levä, humus) vähäistä (VIII lp), vaikeuttaa pyyntiä (IX ap-x ap). 3. Verkkojen limoittuminen vähäistä (VI-VII), vaikeuttaa pyyntiä (VIII-IX, XII). 4. Verkkojen limoittuminen (piilevä) vaikeuttaa pyyntiä (VI ap). 5. Verkkojen likaantuminen vähäistä läpi vuoden. Ei makuvirheitä. 5. Verkkojen ja katiskojen limoittuminen vähäistä läpi vuoden. Kiimasjärvet 2 kalastajaa Muikkuverkot # 1-13 mm kk pkk muikku ahven särki VIII 3,3 1,5,5 kg/pkk,1,5,167 - toinen pyytäjä kokeili pyyntiä 3 kertaa (6 pkk), saalis 7 muikkua Verkot # 55 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 14,5 1,1 14,8 1,5,3 36,2 II 14,5 8,6 1,7, 14,9 1 35,7 III 2,4 6,2 8,4,7 7,9 23,6 IV 6,, 1,, 1,6 2,6 V 2, 3,5 1,1,, 1,2 5,8 VI 6, 3,5 5,4,, 8,9 VII 8, 1,2,,8, 3,6 5,6 VIII 2,, 2,3,, 1,1 3,4 XII 14,5 7,6 11,6, 5, 2 26,7 I-IV 54 1,4 24,9 34,9,7 34,9 1,3 98,1 kg/pkk,26,461,646,13,646,24 1,817 V-VIII 18, 8,2 8,8,8, 5,9 23,7 kg/pkk,,456,489,44,,328 1,317 XII 14,5 7,6 11,6, 5, 2 26,7 kg/pkk,36,543,829,,357,143 1,97 I-XII 86 1,9 4,7 55,3 1,5 39,9 9,2 148,5 kg/pkk,22,473,643,17,464,17 1,727 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h VI 4 1 3 2,5 2,2 VII 2-4 6.. 6,6 15,1 VI-VII 2-4 7.. 9,1 17,3 kg/kkr 1,3 2,471 Kalastajien kommentit 1. Verkko limottui herkästi (I-IV).
Sapsojärvet Liite 2.3 (212) 4 kalastajaa Verkot # 5-55 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 63,6 21,3 14,1,3 3,2 9,3 48,8 II 59, 31, 8,9,4 4,7 6, 51, III 67 1,3 24, 12,3,,8,7 39,1 IV 38, 18,7 6,7 2, 7,2 1,8 36,4 V 16, 3,6,,, 1,2 13,8 VI 36, 11,5 5,7 2,5, 2, 39,7 VII 28, 9,2, 1,7, 18,2 29,1 VIII 29, 11,5 9, 1,2, 15,9 37,6 IX 2, 5,6 6,2,, 11,2 23, X 2, 6, 4,2 1,3, 12,4 23,9 XI 8, 2,1, 1,, 4,7 7,8 XII 7,8 47,4 2,8,5 2,1 16,2 69,8 I-IV 227 1,9 95, 42, 2,7 15,9 17,8 175,3 kg/pkk,8,419,185,12,7,78,772 V-X 149, 47,4 25,1 6,7, 87,9 167,1 kg/pkk,,318,168,45,,59 1,121 XI-XII 78,8 49,5 2,8 1,5 2,1 2,9 77,6 kg/pkk,1,635,36,19,27,268,995 I-XII 454 2,7 191,9 69,9 1,9 18, 126,6 42, kg/pkk,6,423,154,24,4,279,925 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-III, VIII, XII). 2. Katiskojen likaantuminen (roskat, levä) vähäistä (V lp-vi ap). Verkkojen limoittuminen vähäistä (XII). Kiantajärvi 4 kalastajaa Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki V 4 4,,4 1,8, 1,6,, 2, 5,8 VI 4 16, 2, 4,8, 5,2, 1, 3,2 16,2 VII 4 16, 2,1 6,2 8,1 3,1, 1,9 1,6 23, VIII 4 12, 1,1 4,6 2,4 1,7 2,3,, 12,1 IX 4 2,9 2,2 6,3 8,7 5,9 2,1 1,9,4 28,4 V-IX 4 68,9 7,8 23,7 19,2 17,5 4,4 4,8 7,2 85,5 kg/pkk,13,115,349,282,257,65,71,16 1,257 Verkot # 5-6 mm kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne kaikki I 5,,, 33,1 3,5, 2,1,8, 39,5 II 72,,, 46,2 7,5 1,6, 15,, 7,3 III 78,8 1,8,8 47,2 27,7 2,5 1,6 33,8, 116,2 IV 72,,, 36,4 4,5,4 7,5 32,9, 81,7 X 12,,8 1,2 13,2 3,2 1,2 5,5 1,9 1,7 28,7 XI 6,,9, 6,7 4,4,, 3,2, 15,2 XII 16,,9, 9,4,,9, 3,1, 14,3 I-IV 272,8 1,8,8 162,9 43,2 4,5 11,2 82,5, 37,7 kg/pkk,3,7,3,599,159,17,41,33, 1,131 X 12,,8 1,2 13,2 3,2 1,2 5,5 1,9 1,7 28,7 kg/pkk,,67,1 1,1,267,1,458,158,142 2,392 XI-XII 22, 1,8, 16,1 4,4,9, 6,3, 29,5 kg/pkk,,82,,732,2,41,,286, 1,341 I-XII 36,8 4,4 2, 192,2 5,8 6,6 16,7 9,7 1,7 365,9 kg/pkk,3,14,7,628,166,22,55,296,6 1,196 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VI 3 3 12 47,6 8, 1, VII 3 4 18 56,3 6,, VIII 3 7 27 62,9 17,, VI-VIII 3 14.. 166,8 31, 1, kg/kkr 11,914 2,214,71 Kalastajien kommentit 1. Talvipyynnissä kaikki hyvin, ei likaantumista, ei makuhaittoja. Ei makuhaittoja (VII-IX).
Nuasjärvi Liite 2.4 (212) 6 kalastajaa Muikkuverkot kk kpl pkk muikku ahven särki X 4 4 1,2,3,1 kg/pkk,3,75,25 Verkot # 27-33 mm kk kpl pkk siika kuha hauki ahven X 2 4 3,5 1,7 1,3 2,2 kg/pkk,875,425,325,55 Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk kuha hauki ahven lahna kaikki V 5 1 15, 4, 4, 1, 24, VI 4-5 24 16, 2, 1,, 19, VII 5 5 1,, 8,, 9, VIII 5 5 1,, 5,, 6, V-VIII 4-5 44 33, 6, 18, 1, 58, kg/pkk,75,136,49,23 1,318 Verkot # 5-6 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki I 72,, 41,6 2,8,3 3,9 3,4, 7, II 72,, 64,5 35,6, 9,9 2,8, 112,8 III 112 1, 1, 86,4 49,1,7 1, 5,7,2 154,1 IV 24,, 29, 11,1,8 2,4 7,2 5,5 11, V 2,, 13,5 4, 8,5 3,5 2,, 31,5 X 3, 1,5 4,,,,5,, 6, XI 6,,,,5, 3,5,, 4, XII 118, 2,5 89,9 3,, 16, 3,4, 141,8 I-IV 28 1, 1, 221,5 116,6 1,8 26,2 19,1 5,7 437,9 kg/pkk,4,4,791,416,6,94,68,181 1,564 V-X 23, 1,5 17,5 4, 8,5 4, 2,, 37,5 kg/pkk,,65,761,174,37,174,87, 1,63 XI-XII 124, 2,5 89,9 3,5, 19,5 3,4, 145,8 kg/pkk,,2,725,246,,157,27, 1,176 I-XII 427 1, 5, 328,9 151,1 1,3 49,7 24,5 5,7 621,2 kg/pkk,2,12,77,354,24,116,57,119 1,455 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven made säyne särki V 2-3 17 1,4 12,4 6,,3, VI 1-2 7, 17,3,,,2 V-VI 1-2 24 1,4 29,7 6,,3,2 kg/pkk,58 1,238,25,13,8 Vetouistelu (uistin, jigi) kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VI 2 11 26,5 22,5 8, 4, VII 2 7 17, 13,5 7,, VIII 2 7 21,5 21,5 15,, IX 2 4 17, 11, 15,, VI-IX 2 29 82 68,5 45 4 kg/kkr 2,362 1,552,138 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (V-VIII), ei makuvirheitä. 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (III lp-iv ap) 3. Verkkojen likaantuminen (lima, roskat) voimakasta ja kalat maistuivat mudalle Jormaslahdella (V lp). Vetouistelussa siimaan kertyy limaa (VII-VIII).
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 213 Liite 2.1 (213) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 17 (poikkeuksellisesti 2 ei kalastanut ja 3 lopetti). Ontojärv i 4 kalastajaa Muikkuverkot # 1-14 mm kk pkk muikku ahven särki salakka kuha hauki VIII 39 9,9 2,2,7 2 2,2 IX 78 24,7 1,7 4,5,3 1,3 X 6 34 2,6 4 XI 14 1,1 VIII-X 177 68,6 1,7 9,3 1 7,3 2,2 kg/pkk,388,1,53,6,41,12 XI 14 1,1 kg/pkk,79,,,,, VIII-XI 191 69,7 1,7 9,3 1 7,3 2,2 kg/pkk,365,9,49,5,38,12 Verkot # 4-55 mm (hiukan # 7-9 mm) kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne harjus särki kaikki I 26, 6,8, 133,4 35,2 4,7 9,5 33,6 2,, 4,9 23,1 II 199, 7,6, 144,8 67, 3,1 36,9 43,1,, 2,2 34,7 III 25,6 1,, 148,6 88,8 1,2 23,8 14,2,,,2 277,8 IV 95 1,7,8, 91,2 38,, 15,5 47,7,,5, 193,7 V 52,5 7,3, 39,4 21,6 11,6 1,5 2,9 8,1, 5,2 115,6 VI 36, 12,2, 38, 38,2 4,5, 26,6 1,5, 13,3 143,3 VII 5,,,,,,,,3,,,,3 IX 152, 6,2, 9,8 1,5 3,3, 18,5,,,7 121, X 75 1,1 3,8 1,3 53,8 4,2 3,3 7,1 3,5,, 1,5 78,5 XI 24,,, 1,3 1,2, 7,3 5,9,,, 15,7 XII 132 1, 3,5, 1,5 44,1 4,2 1,6 51,9 2,8, 4,6 222,2 I-IV 75 2 16 518 229 9 86 139 2 1 7 16 kg/pkk,3,23,,735,325,13,122,197,3,1,1 1,427 V-X 32 2 3 1 222 66 23 9 7 19 21 459 kg/pkk,5,92,4,694,25,71,27,218,58,,65 1,433 XI-XII 156 1 4 12 45 4 18 58 3 5 238 kg/pkk,6,22,,653,29,27,115,371,18,,29 1,525 I-XII 1181 5 49 1 842 34 36 112 266 23 1 33 173 kg/pkk,4,42,1,713,288,3,95,225,2,,28 1,442 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki made kuha V 1-7 25 1 13,2 VI 4-7 29 7 18,1,4 VII 4 16 7,2,9 1,5 VIII 3 3 2,2 IX 1 4 8 X V-X 2-9 77 15,2 41,9,5 1,9 kg/pkk,135,371,4,,17 - tammi-helmikuussa 1 katiska, pieniä mateita (n. 14 g) 114 kpl, kaadettu järveen Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven säyne käytössä kertoja aika h V 1-3 25 63,5 14,2 12,4 VI 1-3 31 79 126,5 58,8,6 1,6 VII 1-4 26 63 15,1 41,9,7 1,3 VIII 1-3 11 29 36,3 17,1 IX 2-3 4 8 9,2 1 X 2 1 1 1,8 V-X 1-4 98 243,5 383,1 14,1 1,4 2,9 kg/kkr 3,99 1,43,14,3 Pitkäsiima kk koukkuja pkk kuha hauki VIII 4 2 6, 14,3 kg/pkk 3, 7,15
Pilkkionget Liite 2.2 (213) kk kalastus- kalastus- ahven särki kuha kertoja aika h III 6 12 3,7,8 IV 8 19,5 3,8 1,8 1,1 III-IV 14 31,5 7,5 2,6 1,1 kg/kkr,271,129,79 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II, V-VI, XII). Vetouistelu lisääntynyt Ontojärvellä valtavasti. 2. Verkkojen ja katiskojen likaantuminen vähäistä (I-IV, VIII-XII). Kiimasjärvet 2 kalastajaa Muikkuverkot # 1-11 mm kk pkk muikku IX 6 1,2 X 3,1 IX-X 9 1,3 kg/pkk,144 Verkot # 55 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 14, 14,4 1,1,4 3,9,8 29,6 II 14,6 14,4 15,6, 12,6 1 44,2 III 16, 4,7 4,, 13,6,7 59, IV 2,, 4,3, 1,4 1,6 7,3 XII 6,,7 2,7, 2,1 1 6,5 I-IV 46,6 33,5 7,,4 31,5 4,1 14,1 kg/pkk,13,728 1,522,9,685,89 3,46 XII 6,,7 2,7, 2,1 1 6,5 kg/pkk,,117,45,,35,167 1,83 I-XII 52,6 34,2 72,7,4 33,6 5,1 146,6 kg/pkk,12,658 1,398,8,646,98 2,819 Isorysä kk kpl pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki V 1 1,, 15 32, 47, VI 1 7,9, 6,5 1,9 4,7, 145,1, 213,1 VII 1 6,,3 32,, 1,6, 23,4 57,3 114,6 VIII 1 4,, 28, 1,2 3,6, 32,3 65,1 IX 1 2,,4 22,,,, 23, 45,4 X 1 2,, 17, 3,1,4 1,2 21,7 43,4 V-X 1 22 1 1 175 6 1 1 256 79 529 kg/pkk,41,32 7,932,282,468,55 11,614 3,65 24,27 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VII 2 2 4,5 1,9 2,1,3 VIII 2 3 5,5 1 7,3, VII-VIII 2 5 1 2,9 9,4,3 kg/kkr,58 1,88,6
Sapsojärvet Liite 2.3 (213) 4 kalastajaa Verkot # 5-6 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 16 4,3 36,4 5,5 3,8 16,7 66,7 II 73 2,4 24,6 6,2, 3,7 5,8 42,7 III 96 2,7 41,1 47,1 3,5 5,7 19,9 12, IV 52 1,2 21,8 6,6,8,9 17,7 49, V 28, 13,7, 1,7, 24,3 39,7 VI 3, 8,7 3,2 2,2, 15,7 29,8 VII 19, 5,6 5,6,7, 15,8 27,7 VIII 15, 2,1 4,7,, 15,3 22,1 IX 8, 2,8 1,3,, 5,9 1, XII 1, 18,6,,,9 3,4 22,9 I-IV 327 1,6 123,9 65,4 4,3 14,1 6,1 278,4 kg/pkk,32,379,2,13,43,184,851 V-IX 1, 32,9 14,8 4,6, 77, 129,3 kg/pkk,,329,148,46,,77 1,293 XII 1, 18,6,,,9 3,4 22,9 kg/pkk, 1,86,,,9,34 2,29 I-XII 437 1,6 175,4 8,2 8,9 15, 14,5 43,6 kg/pkk,24,41,184,2,34,322,985 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (III ap, VI ap, VIII lp). 2. Verkoissa helposti irtoavaa ruskehtavaa sakkaa (I). Kiantajärvi 2 kalastajaa Verkot # 45-6 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 24 1,4 14,5 4,2, 3,4 8,4 31,9 II 24, 28,4 7,7,7 2,1 16,5 55,4 III 2,6 16,1 5,9,, 5,9 28,5 IV 16, 23,3 16,7, 1,1 9,9 51, VIII 8, 3,2 1,1 5,5,, 9,8 XII 2, 14, 3,6, 5,2 4,4 27,2 I-IV 84 2, 82,3 34,5,7 6,6 4,7 166,8 kg/pkk,24,98,411,8,79,485 1,986 VIII 8, 3,2 1,1 5,5,, 9,8 kg/pkk,,4,138,688,, 1,225 XII 2, 14, 3,6, 5,2 4,4 27,2 kg/pkk,,7,18,,26,22 1,36 I-XII 112 2, 99,5 39,2 6,2 11,8 45,1 23,8 kg/pkk,18,888,35,55,15,43 1,82 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h V 2 1 6 54,, VI 2 1 31 96,4 76,2 VII 2 11 22 57,1 29,7 VIII 2 9 2 41,8 18,8 IX 2 4 12 9,3 8,6 V-IX 2 35 91 258,6 133,3 kg/kkr 7,389 3,89
Nuasjärvi Liite 2.4 (213) 6 kalastajaa Verkot # 27-33 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven särki kaikki VI 6,5 3,2 1,4 1,2 5,8 21,1 X 4,9 5,8 1,1 4,1 1,9 13,8 X 1,9 6,3 3,2 2,5 14,3 7,7 34,9 kg/pkk,9,63,32,25 1,43,77 3,49 Verkot # 34-4 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made kaikki V 15 1, 2, 5, 2, 1, 11, VI 1 2, 4,, 2,, 8, VII 5 1, 6,, 6,, 13, VIII 4, 2,, 2,, 4, IX 5,,, 6,, 6, V-IX 39 4, 14, 5, 18, 1, 42, kg/pkk,13,359,128,462,26 1,77 Verkot # 5-6 mm (vähän # 4-45 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki I 144, 1,8 13, 29, 2,5 7,1 17,5, 16,9 II 134,,8 71,4 21,7,3 25,5 9,, 128,7 III 112, 4,8 68,2 12, 1,1 5,7 6,2, 98, IV 6, 2, 23,7 13,2,3 5,1 7,, 51,3 V 36, 1, 3,5 7, 1,3,,, 48,8 VI 15, 3,2 9,6,,,,3, 13,1 VII 3,, 1,8,,,,, 1,8 VIII 18,, 3,2 1,,8,,, 5, IX 6,, 5,5,,,,, 5,5 X 21 2,, 12, 1,5 1,5 3, 1,8, 21,8 XI 4 3,,,,, 3, 3, 1, 1, XII 38,, 21,4 7,,, 2,3, 3,7 I-IV 45, 9,4 266,3 75,9 4,2 43,4 39,7, 438,9 kg/pkk,,21,592,169,9,96,88,,975 V-X 99 2, 4,2 62,6 9,5 12,6 3, 2,1, 96, kg/pkk,2,42,632,96,127,3,21,,97 XI-XII 42 3,, 21,4 7,, 3, 5,3 1, 4,7 kg/pkk,71,,51,167,,71,126,24,969 I-XII 591 5, 13,6 35,3 92,4 16,8 49,4 47,1 1, 575,6 kg/pkk,8,23,593,156,28,84,8,2,974 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven kuha särki made V 1-4 13 3,2 23,7, 3,1 1,5 VI 1-4 6 3,6 3,4,, 1, VIII 1 4 1,3 2,9,7,, V-VIII 1 23 8,1 3,,7 3,1 2,5 kg/pkk,352 1,34,3,135,19 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V 4 3 6 7,2 8,5 VI 2-1 15 36 81,3 49,7 6 VII 2-1 13 3 52,8 26,8, VIII 1-2 11 21 17, 31,, IX 2 5 8 5, 13,, X 12 3 11, 15,3, V-X 1-12 5 112 163,3 144,3 6 kg/kkr 3,266 2,886,12 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II, V lp-vi ap, VII ap, VIII lp-ix ap). 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II), vaikeuttaa pyyntiä (III), voimakasta (IV ap-vi ap, X). Ei makuvirheitä.
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT SOTKAMON REITILLÄ V. 214 Liite 2.1 (214) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Ontojärv i 5 kalastajaa Muikun pyyntiä kokeiltiin verkoilla (#11-15 mm) X-XI, 16 pkk, saalis 9 kpl muikkua Verkot # 34-4 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki IX 8 1 16 2,5 11,5,3 31,3 XI 1 2,3 5,7 5,4 3,1,7,4 17,6 XII 8,8 1,2 3,9 1,2 7,1 IX 8 1 16 2,5 11,5,3 31,3 kg/pkk,125 2,,313,, 1,438,38 3,913 XI-XII 18 3,1 6,9 8,4 4 1,9,4 24,7 kg/pkk,172,383,467,222,16,22, 1,372 IX-XII 26 4,1 22,9 1,9 4 1,9 11,9,3 56 kg/pkk,158,881,419,154,73,458,12 2,154 Verkot # 4-6 mm (hiukan # 7 mm) kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne harjus särki kaikki I 633, 9,7, 643,7 128,2 2,6 48, 36,4,,,2 868,8 II 639, 1,8, 446,7 12,9,3 31,6 25, 1,3,, 69,6 III 686,,8 1,8 582,1 214,6 3,5 62,9 44,9 1,1,, 911,7 IV 39 1,2 1,, 32,7 88, 5,8 3,9 81,6,,8, 53, V 47, 3,8, 33,1 23,2 7, 2,2 11,6 2,5,,8 84,2 VI 41 1,3 5,7 1,5 48,8 25,7 9,4 14,5,,,, 16,9 VII 24, 8,7, 5,6,7 1,1, 1,7,,, 17,8 VIII 8,,, 2,3, 1,1, 3,9,,, 7,3 IX 74, 11,, 33,8 2,7 4,9, 2,2,,,3 144,9 X 582 1,1 6,4, 511,5 12,8 1,3 3,9 6,7,,, 543,7 XI 115, 4,, 85,1 16,2 1,7 18,4 7,2,3,, 132,9 XII 178, 5,2, 118,4 39,4 2, 25,8 8,6,2,, 199,6 I-IV 2348 1,2 13,3 1,8 1993,2 533,7 12,2 173,4 187,9 2,4,8,2 292,1 kg/pkk,1,6,1,849,227,5,74,8,1,, 1,244 V-X 776 2,4 125,6 1,5 635,1 65,1 24,8 2,6 26,1 2,5, 1,1 94,8 kg/pkk,3,162,2,818,84,32,27,34,3,,1 1,166 XI-XII 293, 9,2, 23,5 55,6 3,7 44,2 15,8,5,, 332,5 kg/pkk,,31,,695,19,13,151,54,2,, 1,135 I-XII 3417 3,6 148,1 3,3 2831,8 654,4 4,7 238,2 229,8 5,4,8 1,3 4157,4 kg/pkk,1,43,1,829,192,12,7,67,2,, 1,217 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven särki lahna kuha made V 3 6 5 1,3 VI 5-7 32 9,8 13 1,5 1,4 VII 3-7 28 1,7 1,3 VIII 2-4 12,8 14,5 1 IX 2-3 5 4 X 3 9 1 6,3 V-X 2-9 92 21,3 47,8 1,3 1,5 1,4 7,3 kg/pkk,232,52,14,16,15,79 - helmi-maaliskuussa 1 katiska, pieniä mateita n. 7 kpl, kaadettu järveen, saaliksi otettu 6 kg. Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V 1-3 33 8,5 69,2 37,5,2 VI 1-3 27 56 59,6 42,5 2,7 VII 2-3 25 62,5 71,2 46,3 3,3 VIII 1-3 11 15 15 17,1 1,5 IX 2-3 3 4,5,8 3,5,2 X 2-3 3 5 2 V-X 1-3 12 223,5 215,8 148,9 7,9 kg/kkr 2,116 1,46,77 Iskukoukut kk koukkuja pkk hauki III 8 24 2,2 kg/pkk,92
Pilkkionget Liite 2.2 (214) kk kalastus- kalastus- ahven särki kertoja aika h III 3 7 2,6 IV 5 14 1,6,2 III-IV 8 21 3,6,8 kg/kkr,2,25 Kalastajien kommentit 1. Muikku loppunut; nyt jo yhdeksäs kesä, ettei saa muikkua. 2. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-II), vaikeuttaaa pyyntiä (V lp-vi lp, XI lp), vähäistä (XII). Kuhakanta lisääntynyt valtavasti, Vetouistelulla voi saada jopa kymmeniä illassa. 3. Verkkojen ja katiskojen likaantuminen vähäistä (I-IV, VII-XII). Kiimasjärvet 3 kalastajaa Muikkuverkot # 1-11 mm kk pkk muikku IX 6 15 kpl Verkot # 45-6 mm kk pkk siika taimen lohi kuha hauki ahven made lahna kaikki I 11 1,1 11,1 2 1,9 21,6 15,3 17, II 96,, 3, 39,4 15, 1,2 4,4 5,6 14,6 III 96,,, 3,2 12,3 1,8 3,9 5,5 53,7 IV 4,,, 5, 6, 1,, 1 22, V 19 2,4 1,5, 7,3 1, 2, 2,4 3,6 29,2 VI 28,8,, 24, 1, 5,, 9 48,8 VII 7,8,, 6, 3, 2,, 2 13,8 VIII 3,,, 15, 3,,, 5 23, IX 6,,, 28,5, 2,, 8 38,5 X 8,8,,, 1,4,, 4,3 6,5 XI 48,,, 16, 6,,, 9,5 31,5 XII 98,,, 68,6 23,2, 3,2 16,4 111,4 I-IV 342 1,1, 3, 184,7 53,3 5,9 65,9 36,4 35,3 kg/pkk,3,,9,54,156,17,193,16 1,24 V-X 152 4,8 1,5, 8,8 27,4 11, 2,4 31,9 159,8 kg/pkk,32,1,,532,18,72,16,21 1,51 XI-XII 146,,, 84,6 29,2, 3,2 25,9 142,9 kg/pkk,,,,579,2,,22,177,979 I-XII 64 5,9 1,5 3, 35,1 19,9 16,9 71,5 94,2 653, kg/pkk,9,2,5,547,172,26,112,147 1,2 Isorysä kk kpl pkk siika kuha hauki ahven muikku lahna särki kaikki VI 1 1, 1,, 1,,3 4, 6,3 VII 1 3,3 1,5 2,5 6,5, 23 2,5 45,3 VIII 1 4, 17, 3, 4,, 32 5,5 61,5 IX 1 3, 12, 4, 2,,1 47 3,5 68,6 V-X 1 11,3 4,5 9,5 13,5,4 16, 11,5 181,7 kg/pkk,27 3,682,864 1,227,36 9,636 1,45 16,518 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h VI 2 7 15 1,8 25,7 VII 2 2 4 11,6 VIII 2 1 2,5 2,2 VII-VIII 2 1 21,5 1,8 39,5 kg/kkr,18 3,95
Sapsojärvet Liite 2.3 (214) 3 kalastajaa Verkot # 5-55 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 58 38,4 5,3 2,2 6,9 52,8 II 46, 12, 1,9 1,2 1,7 4,3 21,1 III 52 1,7 27,8 5,5 1,8 6,7 1,8 54,3 IV 32, 11,2 3,, 2,1 7,8 24,1 V 6 3, 63,4 25,6 8,5, 54,2 154,7 VI 36, 18,8 14,6 9,2, 16,4 59, VII 28, 5, 1,5 8,5, 17,3 32,3 VIII 36,6 14,3 5,8 5,3, 25,2 51,2 IX 28,6 9,3 1,8 7,6, 14,3 33,6 X 32,6 15, 6, 3,7, 17,5 42,8 XI 24,6 19,1,9,6 1, 2, 24,2 XII 38, 29,7 2,, 2,6 14,2 48,5 I-IV 188 1,7 89,4 15,7 3, 12,7 29,8 152,3 kg/pkk,9,476,84,16,68,159,81 V-X 22 4,8 125,8 55,3 42,8, 144,9 373,6 kg/pkk,22,572,251,195,,659 1,698 XI-XII 62,6 48,8 2,9,6 3,6 16,2 72,7 kg/pkk,1,787,47,1,58,261 1,173 I-XII 47 7 264 74 46 16 191 599 kg/pkk,15,562,157,99,35,46 1,274 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen roskaantuminen vaikeuttaa pyntiä (V). 2. Verkkojen limoittuminen vähäistä lähes läpi vuoden, vaikeutti pyyntiä IX ap. 3. Verkkojen limoittuminen vähäistä (XII), ei makuvirheitä. Kiantajärvi 4 kalastajaa Verkot # 5-6 mm kk pkk siika taimen kirjolohi kuha hauki ahven made lahna kaikki I 84 5, 3 58,8 23,4 2, 4 48,4 144,6 II 84 4,,7 2, 47,3 21,3 1, 9, 36,9 122,2 III 112 1,,, 93,3 34,9 3, 8,7 63,1 24, IV 4,,, 27, 4, 1,, 15, 47, VI 3,,, 25, 6, 1, 1, 16, 49, IX 8,,, 2,5,,, 1,5 4, XI 12,,, 2,6,,, 3,5 6,1 XII 46 1,,, 31,8,,, 9,8 42,6 I-IV 32 1, 3,7 2, 226,4 83,6 7, 21,7 163,4 517,8 kg/pkk,31,12,6,78,261,22,68,511 1,618 VI-IX 38,,, 27,5 6, 1, 1, 17,5 53, kg/pkk,,,,724,158,26,26,461 1,395 XI-XII 58 1,,, 34,4,,, 13,3 48,7 kg/pkk,17,,,593,,,,229,84 I-XII 416 11, 3,7 2, 288,3 89,6 8, 22,7 194,2 619,5 kg/pkk,26,9,5,693,215,19,55,467 1,489 Isorysä kk kpl pkk taimen siika kuha hauki ahven lahna särki kaikki V 1 7 11,8 3,8 113,9 1,1 6,8 21,6 4,7 163,7 VI 1 7 1,8 2,7 152,,8 8,4 15,7 6,6 188, VII 1 7 2,7,8 49,6, 4, 7 3,8 67,9 VIII 1 6,,4 47,6 2,2,9 32 1,2 84,3 IX 1 6,,7 2,6 1,8, 6,3 1,3 3,7 V-X 1 33 16,3 8,4 383,7 5,9 2,1 82,6 17,6 534,6 kg/pkk,494,255 11,627,179,69 2,53,533 16,2 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V 2 3 8 5,6 6,8 2 VI 2 12 31,5 5,9 24,5,3 VII 2-3 21.. 82,9 81,4 2 VIII 2-3 19.. 44,8 55,8 1 IX 2-3 6.. 7, 5,5 V-IX 2-3 61 39,5 146,2 174, 14,3 kg/kkr 2,397 2,852,234 Kalastajien kommentit 1. Made on hävinnyt ja lahna lisääntynyt, muikkukanta on erittäin vähäinen. 2. Rysän limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII lp-viii lp). 3. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I lp-iv lp), vaikeutta pyyntiä (siitepöly, VI ap).
Nuasjärvi Liite 2.4 (214) 6 kalastajaa Verkot # 5-6 mm (vähän # 4-45 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki I 192,, 182,3 24,5 1,2 4, 8,3, 22,3 II 19 3,6, 162,7 18,8,7 13,5 6,7, 26, III 156,8, 91,3 15,7, 7,1 8,, 122,9 IV 24 1,, 4,5,,3, 2,9, 8,7 V 12,, 5,5 6, 14, 1,,, 26,5 X 8 2,,, 1, 1,,,, 4, XI 8 1,5 2,,,,,5,, 4, XII 9 1,9 2,3 72,5 28,1, 5,9 2,3, 113, I-IV 562 5,4, 44,8 59, 2,2 24,6 25,9, 557,9 kg/pkk,1,,784,15,4,44,46,,993 V-X 2 2,, 5,5 7, 15, 1,,, 3,5 kg/pkk,1,,275,35,75,5,, 1,525 XI-XII 98 3,4 4,3 72,5 28,1, 6,4 2,3, 117, kg/pkk,35,44,74,287,,65,23, 1,194 I-XII 68 1,8 4,3 518,8 94,1 17,2 32, 28,2, 75,4 kg/pkk,16,6,763,138,25,47,41, 1,37 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven V 1 4 1,1 1,3 kg/pkk,275,325 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VI 2-12 13 34 65,7 35 VII 2-16 21 7,5 131,1 53,3 12,7 VIII 2-4 9 24 34,2 21,7 1,2 IX 2 3 6 3,5,, VI-IX 2-16 46 134,5 234,5 11 13,9 kg/kkr 5,98 2,391,32 Syväonki kk kalastus- kalastus- kuha ahven kertoja aika h VI 1 2 7,5, VII 4 8,, 1,5 IX 3 6, 9,5 VI-IX 8 16 7,5 2 kg/kkr,938 2,5 Kalastajien kommentit 1. Likaisuutta ja limaisuutta, Jormaslahdella ja Lahnasjokisuulla vesi myrskyllä ruskeankeltaista (II). Voimakasta likaantumista, ruskeaa mönjää (III lp). Verkot yhtenä limanippuna (IV ap). Verkot erittäin limaisia, ja niissä oli pohjasta irronneita kipsejä (V). Verkot likaantuivat nopeasti (X). Lahnasjoen pinnalla öljymäinen kalvo usein (VIII), myrskyllä Lahnasjokisuun ja Jormaslahden väri keltaruskea (VIII-IX).
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 211 Liite 3.1 (211) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), vetokerrat (vk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 21. Hossanjoki-Kokkojärvi 1 kalastajaa Verkot # 4-45 mm kk pkk siika hauki made säyne kaikki I 1 1,6 9, 7,, 17,6 II 1 1,2 5, 9,8, 16, III 14 2, 13,5 11,5, 27, IV 9 2, 14,,,2 16,2 V 1 2, 16,, 1, 19, XI 2 2,,,, 2, I-IV 43 6,8 41,5 28,3,2 76,8 kg/pkk,158,965,658,5 1,786 V 1 2, 16,, 1, 19, kg/pkk,2 1,6,,1 1,9 XI 2 2,,,, 2, kg/pkk 1,,,, 1, I-XI 55 1,8 57,5 28,3 1,2 97,8 kg/pkk,196 1,45,515,22 1,778 Kalastajien kommentit 1. Verkot likaantuneet koko talven. Kiantajärvi 7 kalastajaa Muikkuverkot (# 11-15 mm) kk kpl pkk muikku särki kiiski ahven kuore VII 4 4,3,,, VIII 4-7 15 2,9,,, IX 3-12 77 121, 3,5 2,4 3,8 X 4-8 38 31,6 2,5 1,4 2,8,4 VII-X 3-12 134 155,8 6, 3,8 6,6,4 kg/pkk 1,163,45,28,49,3 Muikku saatiin pääosin # 12 mm:n verkoilla Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki harjus lohi kaikki V 3-7 75 3,3 8,1 8,6 46,2 13,2 9,2, 4,2, 3, 95,8 VI 2-6 32, 25,8 4,5,,9 1,3, 1,3,, 33,8 VII 1-5 48, 19,3 1,7,,7 1,9,,,9, 24,5 VIII 2-5 46 1,4 27,2 3,8 3,9 8,7 1,1,,3,, 46,4 IX 1-5 23 1,2 7,3,7, 1,9,,,,, 11,1 X 1-3 14 1,2 4,5,, 2,6,,,,, 8,3 V-X 1-7 238 7,1 92,2 19,3 5,1 28, 13,5, 5,8,9 3, 219,9 kg/pkk,3,387,81,211,118,57,,24,4,13,924 Verkot # 4-7 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made järvilohi kaikki I 612, 7,1 439, 74,1, 76,3, 596,5 II 598, 3,1 349,1 61,,4 54,3, 467,9 III 942, 17,1 393,4 34,, 99,6, 814,1 IV 868, 16,1 444,9 39,4, 26,9, 1112 V 73 2,4 9,9 13,8 12,5 1,6 7,1, 47,3 VI 289, 726,1 3,3 92,1 22,2 46,2, 916,9 VII 3293 6,9 512, 21,3 16,2 51, 54,1, 751,5 VIII 3711 33,1 715,6 213,6 25,2 1,5 14,3, 1372 IX 185 23,6 29,7 113,2 14,3 52,5 1,, 63,3 X 479 4,2 12,5 82,1 2, 5, 353,5 5,3 1572 XI 3 1, 3, 1, 15, 2, 4,, 161 I-IV 32, 43,4 1626,4 829,5,4 491,1, ##### kg/pkk,,14,539,275,,163,,99 V-X 1433 16,2 2293,8 1194,3 72,3 277,8 665,2 5,3 ##### kg/pkk,11,229,119,72,28,66,1,524 XI 3 1, 3, 1, 15, 2, 4,, 161 kg/pkk,3,1,333,5,7,133,,537 I-XII 235 116,2 2367,2 382,7 1699,8 298,2 ##### 5,3 ##### kg/pkk,6,116,188,84,15,76,,485
Katiskat Liite 3.2 (211) kk kpl pkk hauki ahven made särki VI 1 1 3,3 2,5,, VII 1 2 2,,, 3,5 VIII 7 35 15 75 2 2 VI-VIII 1-7 353 155,3 752,5 2 23,5 kg/pkk,44 2,132,57,67 Nuotta kk kalastus- veto- muikku siika kuha hauki kuore kaikki päiviä kertoja III 2 2 5 3 1 5 15 74 kg/vk 25, 15, 5, 25, 75, 37, Isorysät kk kpl pkk muikku siika taimen kuha hauki ahven made särki kaikki VI-VIII 1-2 34 432 24 45 19 5 17 15 49 552 kg/pkk 127,1 7,1 1,3 5,6 1,5 5,,4 14,4 162,4 Trooli kk veto- muikku siika hauki särki kuore kaikki kertoja V-X 74 215 8 3 1 17 2332 kg/vk 29,5 1,1,4,1 23, 315,1 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- taimen kuha hauki järvilohiahven käytössä kertoja aika h VI 8 1 4 1,5,,, 1,1 VII 5-11 6 17,8 5,9 5,5, 4,4 VIII 9-11 5 16,5 1,7 4,5 1,5 2,8 1,7 X 11 6 36 7,4,, 4,3 4,4 XI 11 1 4 1,5, 8,8,, VI-XI 5-11 19 77,5 12,9 1,4 15,8 7,1 11,6 kg/kkr,679,547,832,374,611 Kalastajien kommentit 1. Verkot likaantuvat hirveästi (X). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-iii ap), vaikeuttaa pyyntiä (III lp, V). 3. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII lp, X ap). 4. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-VI), vaikeutta pyyntiä (VII ap-ix ap), vähäistä (IX lp), vaikeuttaa pyyntiä (X ap-xi ap), vähäistä (XI lp). 5. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II), vaikeuttaa pyyntiä (III-IV), vähäistä (V-IX), vaikeuttaa pyyntiä (X). Haukiperällä kaloissa lievä makuvirhe (I-II), selvä makuvirhe (III-IX, VII-VIII).
Vuokkijärvi Liite 3.3 (211) 7 kirjanpitokalastajaa Verkot # 45-7 mm (hiukan # 4 mm) kk pkk siika kuha hauki ahven made säyne särki kaikki I 1768 68,5 571,3 3,4 5, 212,9 5,, ##### II 1532 32,5 77, 674,1 5,3 238,7 11,5, ##### III 178 27,5 78,5 914, 1, 122,2 5,, ##### IV 1696 8,5 744,5 851,5 1, 137, 1,, ##### VI 82 11,8 55,2 26,3 7,4,,,6 11,3 VIII 21 3,5 2,4 9,3 2,1,,, 17,3 IX 4 1,6 22,9 9, 2,7,,, 45,2 I-IV 674 137, 2794,3 274, 3,3 71,8 31,5, ##### kg/pkk,2,417,49,5,16,5,,961 VI-IX 143 25,9 8,5 44,6 12,2,,,6 163,8 kg/pkk,181,563,312,85,,,4 1,145 I-IX 6847 162,9 2874,8 2784,6 42,5 71,8 31,5,6 ##### kg/pkk,24,42,47,6,14,5,,965 Katiskat (kokukerrat likimääräinen arvio) kk kpl pkk hauki ahven made kuha särki V 1 14 114, 1425,,, 1, VI 1-17 2332 153,5 1435,,, 212, VII 7-16 433 25,2 2,3 6,, 6, VIII 1 23 49, 2462,, 34, 1, IX 1 23 28, 751,, 12, 1, V-IX 7-17 8765 369,7 6273,3 6, 46, 572, kg/pkk,42,716,1,5,65 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VI 1-6 15 6 63,7 78,8 9,5 VII 1-6 26 117 148,3 145,2 7, VIII 1-3 9 29,5 23,6 22,7, VI-VIII 1-6 5 26,5 235,6 246,7 16,5 kg/kkr 4,712 4,934,33 Mato-onget/pilkkionget kk kalastus- kalastus- ahven särki hauki säyne kuha kertoja aika h VI 4 14 5, 3,8 1, 9,1, VII 6 19 51, 11, 2,, 5,2 VIII 14 5,5 83,3 12, 7,1 6,9 4, VI-VIII 24 83,5 139,3 26,8 1,1 16, 9,2 kg/kkr 5,84 1,117,421,667,383 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (IX). 2. Verkkojen likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä (I ap-iv ap).
Luv anjärv i Liite 3.4 (211) 1 kalastaja Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h V 3 2 2, 4, VI 3 2 2 1,1 1,7 V-VI 3 4 4 1,1 5,7 kg/kkr,275 1,425 Kalastajan kommentit 1. Verkkojen likaantuminen ei haitannut (V). Lievä makuvirhe ei haitannut (V). Mikitänjärvi 1 kalastaja Verkot # 5-65 mm kk kpl pkk siika kuha hauki made kaikki I 4-8 66, 29,5 4, 1,5 35, II 4 32 1, 16,, 1, 17, III 2-4 28, 13, 9,, 22, IV 2-4 24, 13, 2, 3, 18, I-IV 2-8 15 1, 71,5 15, 5,5 92, kg/pkk,7,477,1,37,613 Hyrynjärvi 2 kalastajaa Muikkuverkot # 11-14 mm kk kpl pkk muikku VII 3 9 9, VIII 3 9 2,8 IX 3 15 1,8 X 3-15 48 29, VII_X 3-15 81 42,6 kg/pkk,526 Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk siika kuha hauki ahven lahna kaikki V 2-6 16,3 6,1,,, 6,4 VI 6 36 6,6 12,2,,, 18,8 VII 6 96 11,5 45,,6 4,3,7 62,1 VIII 6 48 1,1 21,9,,3, 23,3 V-VIII 2-6 196 19,5 85,2,6 4,6,7 11,6 kg/pkk,99,435,3,23,4,564 Verkot # 5-7 mm (hiukan # 4 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 14,, 51, 17,,,, 68, II 8, 3, 63, 1,,,, 76, III 8,, 38, 33,, 1, 3, 75, IV 18,, 4, 4,, 4,, 12, VI 23 2,8 11, 2, 1, 4,,, 2,8 XII 52,,5 16, 22,, 4, 1, 133,5 I-IV 282, 3, 156, 64,, 5, 3, 231, kg/pkk,,11,553,227,,18,11,819 VI 23 2,8 11, 2, 1, 4,,, 2,8 kg/pkk,122,478,87,43,174,,,94 XII 52,,5 16, 22,, 4, 1, 133,5 kg/pkk,,1 2,38,423,,77,19 2,567 I-XII 357 3 14,5 264, 87, 4, 9, 4, 385,3 kg/pkk,8,41,739,244,11,25,11 1,79 Kalastajien kommentit 1. Vihreää limaa verkoissa tosi paljon (VIII lp).
Uva ja Iijärvi Liite 3.5 (211) 2 kirjanpitokalastaja Verkot # 45-55 mm (Ristijärvi ja Uva) kk pkk siika kuha hauki ahven lahna kaikki V 13, 12,9 7,8, 21, 41,7 VI 138,6 72,2 6,8,, 79, VII 1, 3,3,,, 3,3 VIII 12, 4,3 3,,, 7,3 X 39 5,3 21, 12,4 1,1, 34,5 V-X 212 5,9 113,7 3 1,1 21 165,8 kg/pkk,28,536,142,5,99,782 Vetouistelu (Uva) kk vapoja kalastus- kalastus- hauki käytössä kertoja aika h VII.. 2.. 3,4 VIII 1 1 3 1, VI-VIII.. 3.. 4,4 kg/kkr 1,467 Nuotta (Uva) kk kalastus- veto- muikku hauki särki kuore päiviä kertoja I 1 1 6 1 3 2 III 1 1 8 1 IV 2 2 38 2 32 I-IV 4 4 52 3 45 2 kg/kp 13, 7,5 112,5 5, Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-IV), vaikeuttaa pyyntiä (roskat, levä, V lp-vi ap), vähäistä (VI lp-vii ap), vaikeuttaa pyyntiä (VII lp-viii ap), vähäistä (VII lp, X). Iso-Pyhäntä 1 kalastaja Muikkuverkot # 12-14 mm kk kpl pkk muikku särki hauki VIII 4 16 11, 6,9 4,2 IX 4 16 18,7 2,1, X 2-5 16 7,7,3, VIII-X 2-5 48 37,4 9,3 4,2 kg/pkk,779,194,88 Verkot # 5 mm kk pkk siika kuha hauki made kaikki I 22, 12,, 1,3 13,3 II 2, 4,3 3, 1,6 8,9 III 2, 9,8 1, 6,1 16,9 IV 42,4 33,1 13,7 6,1 53,3 I-IV 14,4 59,2 17,7 15,1 92,4 kg/pkk,4,569,17,145,888
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 212 Liite 3.1 (212) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), vetokerrat (vk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 19. Kiantajärvi 8 kalastajaa Muikkuverkot (# 11-15 mm) kk kpl pkk muikku särki kiiski ahven kuore VI 3-7 42 27,5,,,,4 VII 2-7 97 35,4,,,4, VIII 2-4 33 8,,,,9, IX 2-12 74 62,2,8 1,4 3, 2,2 X 1-5 65 28,1,,,9, XI 3 3,3,,,5, VI-X 1-12 311 161,2,8 1,4 5,2 2,6 kg/pkk,518,3,5,17,8 XI 3 3,3,,,5, kg/pkk,1,,,167, VI-XI 1-12 314 161,5,8 1,4 5,7 2,6 kg/pkk,514,3,4,18,8 Verkot # 34-4 mm (sis. hiukan # 4-45 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made särki lohi kaikki III 1, 1,2, 2,6,7 5,4,, 9,9 IV 2, 2,1,5 9,9 1, 8,4,,9 22,8 V 52 1,1 4,7 9,2 12,6 5,7 7,7 2,2, 43,2 VI 128, 19,1 11,7 22,7 4,6 7,1 3,3, 68,5 VII 14, 31,3 16,4 12, 4,8 1,7,7, 66,9 VIII 125, 35,2 14,2 3,8 4,2 6,2,2, 63,8 IX 75 6,9 12,4 9,4 3,8 3,5 2,7,, 38,7 X 54, 12,9 3,2 12,5 2,5 6,5,, 37,6 XI 21, 2,1 1,4 9,3 1, 4,2,2, 18,2 III-IV 3, 3,3,5 12,5 1,7 13,8,,9 32,7 kg/pkk,,11,17,417,57,46,,3 1,9 V-X 574 8, 115,6 64,1 67,4 25,3 31,9 6,4, 318,7 kg/pkk,14,21,112,117,44,56,11,,555 XI 21, 2,1 1,4 9,3 1, 4,2,2, 18,2 kg/pkk,,1,67,443,48,2,1,,867 III-XI 625 8, 121, 66, 89,2 28, 49,9 6,6,9 369,6 kg/pkk,13,194,16,143,45,8,11,1,591 Verkot # 43-7 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lohi särki kaikki I 8,,, 6,3, 2,5,, 8,8 II 134, 2,1 19,7 6,3, 19,5,, 47,6 III 172, 1,9 29,2 21,, 27,9,, 8 IV 164, 2,8 1,7 35,6 1,3 26,6,, 77 V 9,, 4,5,,,,, 4,5 VI 54 2,1, 6,4 2,1 1,4 18,2,,2 3,4 VII 1444,8 41,9 54, 35, 15, 1,,, 516,7 VIII 2974 1,9 81,4 116,4 29,5 5,2 21,2,, 1218,6 IX 2892 13,2 354,8 73,5 2, 6,8 15,,, 1482,3 X 3636 8,9 24,3 1212, 26,2 1, 399,5 1,4, 242,3 XII 1534, 54,7 816,5 43,4, 159,6,, 1434,2 I-IV 478, 6,8 59,6 69,2 1,3 76,5,, 213,4 kg/pkk,,14,125,145,3,16,,,446 V-X 119 35,9 1771,4 296,8 652,8 137,4 598,9 1,4,2 5294,8 kg/pkk,3,161,19,59,12,54,,,481 XII 1534, 54,7 816,5 43,4, 159,6,, 1434 kg/pkk,,36,532,263,,14,,,935 I-XII 1321 35,9 1832,9 2972,9 1125,4 138,7 835, 1,4,2 6942,4 kg/pkk,3,141,228,86,11,64,,,533 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven made säyne V 78 39 5, 65, 55, 1, VI 78 624 1, 5, 1,, V-VI 78 114 15 115 65 1 kg/pkk,148 1,134,64,1
Nuotta Liite 3.2 (212) kk kalastus- veto- muikku siika hauki kuore kiiski kaikki päiviä kertoja III 12 12 2266 21 15 83 4 3496 IV 14 14 282 165 28 13 1 4665 III-IV 26 26 586 375 43 213 14 8161 kg/vk 195,6 14,4 16,5 81,9 5,4 313,9 Isorysät kk kpl pkk muikku siika taimen kuha hauki ahven made särki kaikki V-VIII 2-3 17 7 9 35 29 15 42 57 42 9272 kg/pkk 65,4 8,4,3 2,7 1,4 3,9,5 3,9 86,7 Trooli kk veto- muikku siika hauki ahven särki kuore kaikki kertoja VII-X 6 16 15 1 1 1 4 236 kg/vk 266,7 2,5 1,7,2 1,7 66,7 339,3 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- taimen kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VII 4-1 5..,, 2,7 1,3 VIII 1-11 4..,9,7 3,4,4 IX 11 1 4,8,,,4 VII-IX 4-11 1.. 1,7,7 6,1 2,1 kg/kkr,17,7,61,21 Koukut kk kpl pkk hauki III 5 7 1, IV 5 45 7,1 III-IV 115 17,1 kg/pkk,149 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vaikeuttaa pyyntiä (II ap), vähäistä (III ap, IV lp, VI lp-vii ap,viii lp), vaikeuttaa pyyntiä (IX lp), vähäistä (X lp, XII lp). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-vi ap), vaikeuttaa pyyntiä (VI lp-x lp), vähäistä (XI lp-xii lp). 3. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-IV), vaikeuttaa pyyntiä ( VII lp), vähäistä (VIII lp, XII). 4. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII lp). 5. Siikatilanne romahtanut viimeisen 2-3 vuoden aikana. Muikkua ei kotitarvekalastaja ole saanut kohta 1 vuoteen. Troolaus vie muikut ja kait siiatkin. Kuha- ja taimenkanta on selvästi heikentymässä. Vuokkijärvi 6 kalastajaa Verkot # 45-65 mm (hiukan # 4 mm) kk pkk siika kuha hauki ahven made säyne särki kaikki I 1749 27, 147, 279,, 25,,, 1981, II 161 36, 963, 566,, 233,,, 1798, III 1749 25,5 96, 886,, 225, 2,, 244,5 IV 896 16, 813, 93,, 2, 1,, 1789, VII 2 3,3 9,1 8,7 1,,,,5 22,6 VIII 45 1,9 11,1 1,7,,8,, 15,5 IX 33 3,9 1,3 8,7 1,6 4,4, 1,2 3,1 XI 8, 4,,, 4,,, 8, XII 1725 17, 82, 12,, 53,,, 992, I-IV 5995 14,5 4152, 2661,, 683, 12,, 7612,5 kg/pkk,17,693,444,,114,2, 1,27 VII-IX 98 9,1 3,5 19,1 2,6 5,2 1,7 68,2 kg/pkk,93,311,195,27,53,,17,696 XI-XII 1733 17, 86, 12,, 57,,, 1, kg/pkk,1,465,69,,33,,,577 I-XII 7826 13,6 4988,5 28,1 2,6 745,2 12, 1,7 868,7 kg/pkk,17,637,358,,95,2, 1,19
Katiskat (kokukerrat likimääräinen arvio) Liite 3.3 (212) kk kpl pkk hauki ahven made särki II 3.. 38 5 V 6 24 9, 34,, 7, VI 3-9 69 53, 12,, 28, VII 3 21 9, 25,,, VIII 3-13 1221 55, 63,, 2, IX 1 225 5, 49, 8, 2, X 1 15 4, 15, 3,, V-X 3-1 585 216, 1431, 11, 75, kg/pkk,42,281,22,15 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- taimen kuha hauki ahven säyne käytössä kertoja aika h VI 1-4 14 59 1,2 45,7 81,2 1,3 4,2 VII 2-3 2 92, 129,1 129,5,6, VIII 1-3 21 89, 55,6 73,1 26,2 1,2 IX 2-3 9 53, 17,3 23,2,, VI-IX 1-4 64 293 1,2 337,7 37, 28,1 5,4 kg/kkr,19 5,277 4,797,439,84 Koukut kk kpl pkk hauki made II 1 1 18, 23, III 1 2 5, 2, II-III 1 12 23, 25, kg/pkk,192,28 Pilkkionget, jigi kk kalastus- kalastus- ahven hauki kuha särki kertoja aika h VII 8 25 63, 7, 7, 8, VIII 5 16 53, 5, 2, 5, VII-VIII 13 41 116, 12, 9, 13, kg/kkr 8,923,923,692 1, Pilkkionget kk kalastus- kalastus- ahven särki hauki siika kertoja aika h III 12 41 56,8 19,5 2, 4, IV 13 43,5 67, 18,9 4, 3, III-IV 25 84,5 123,8 38,4 6, 7, kg/kkr 4,952 1,536,24,28 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen (lima, roskat) vähäistä (I ap), vaikeuttaa pyyntiä (I lp-iv ap), vähäistä (IV lp, XII). Hyrynjärvi 3 kalastajaa Muikkuverkot # 12-15 mm kk kpl pkk muikku särki salakka VII 2 8 4,5 2,7,3 VIII 5 15 1,5 4, 1, IX 2-5 27 8,3,, X 4-12 44 15,5 6, 8, VII-X 2-12 94 29,8 12,7 9,3 kg/pkk,317,135,99 Verkot # 34-4 mm kk kpl pkk siika kuha hauki made kaikki I 1-2 7 4,2 5,8 1,, 11, II 1 5 2,2,6,, 2,8 III 1 6 3,7,7 1,4, 5,8 IV 1 2 2,4 1,1, 3,8 7,3 I-IV 1-2 2 12,5 8,2 2,4 3,8 26,9 kg/pkk,625,41,12,19 1,345
Verkot # 45-65 mm Liite 3.4 (212) kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna säyne kaikki I 118, 1,8, 117,6 2,7, 2,8,5, 143,4 II 11, 7,7, 135,7 16,5, 4,5,, 164,4 III 152, 7,5 1,2 91,4 37,7, 3,8 3,, 144,6 IV 48, 4,, 15,2 4,9, 1,7 1, 1, 27,8 V 38,,, 6, 22,6 1,5 4,6,, 43,7 VI 71 3, 23,1, 21,1 3, 2,, 2,, 72,2 VII 47, 7, 2, 15, 5,,,,, 29, IX 28,,7, 1,1 1,,,,, 11,8 X 18,,6, 6,,, 1,5,, 8,1 XI 3,,3, 4,6,,,9,, 5,8 XII 195, 8,8, 216,3 29,6, 4,2 2,, 26,9 I-IV 428, 21, 1,2 359,9 79,8, 12,8 4,5 1, 48,2 kg/pkk,,49,3,841,186,,3,11,2 1,122 V-X 22 3, 31,4 2, 58,2 31,6 12,5 6,1 2,, 164,8 kg/pkk,15,155,1,288,156,62,3,99,,816 XI-XII 198, 9,1, 22,9 29,6, 5,1 2,, 266,7 kg/pkk,,46, 1,116,149,,26,1, 1,347 I-XII 828 3, 61,5 3,2 639, 141, 12,5 24, 26,5 1, 911,7 kg/pkk,4,74,4,772,17,15,29,32,1 1,11 Kalastajien kommentit 1. Muikkukanta on melko alhaalla. Lahnaa taitaa olla melko paljon. Kuhaa on saatu hyvin. 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-iii ap, V, VII), vaikeuttaa pyyntiä (VIII), vähäistä (IX-X, XII). Iijärvi 2 kalastaja Verkot # 5-6 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made lahna kaikki I 66, 68,1 16,7 1,9 12,6 1,1 19,4 II 36, 3,7,, 6, 11,5 48,2 III 72, 47,9 16,6,4 8,1 15, 88, IV 38, 5,8 2,3, 2,7 7, 17,8 V 32, 21, 17, 5,, 17, 6, VI 8,, 1,,, 2, 3, VIII 6, 2,1 1,2,8,,9 5, IX 39, 14,4 2,1,6,7 4,7 22,5 X 3, 9,4 5,4 1,1 2,8, 18,7 XI 14, 4,6 7,8,4 3,3, 16,1 XII 76,5 46,5 11,2 1,6 6,4 8,5 74,7 I-IV 212, 152,5 35,6 2,3 29,4 43,6 263,4 kg/pkk,,719,168,11,139,26 1,242 V-X 115, 46,9 26,7 7,5 3,5 24,6 19,2 kg/pkk,,48,232,65,3,214,95 XI-XII 9,5 51,1 19, 2, 9,7 8,5 9,8 kg/pkk,6,568,211,22,18,94 1,9 I-XII 417,5 25,5 81,3 11,8 42,6 76,7 463,4 kg/pkk,1,61,195,28,12,184 1,111 Katiskat kk kpl pkk ahven V 9 36 21, VI 9 27 1, VII 9 18 3, V-VII 9 81 34, kg/pkk,42 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen ja katiskoiden limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (V ap-vii ap).
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 213 Liite 3.1 (213) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käytössä olleet pyydykset (kpl), verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), vetokerrat (vk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia yhteensä 2. Kiantajärvi 8 kalastajaa Muikkuverkot (# 1-15 mm) kk pkk muikku särki kiiski ahven kuore VI 47 32 1,4, 1,8 1 VII 47 37,7,4, 1,7 1,3 VIII 6 36,4 1,4, 7,5, IX 98 124,7 3,4,,2 1,5 X 64 38,7,,3,8, XI 4 2,8,,,, VI-X 316 269,5 6,6,3 12, 3,8 kg/pkk,853,21,1,38,12 XI 4 2,8,,,, kg/pkk,933,,,, VI-XI 32 272,3 6,6,3 12, 3,8 kg/pkk,851,21,1,38,12 Verkot # 34-4 mm (sis. hiukan # 45-5 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made särki lohi kaikki I 1,,6 1,1 3,7, 1,7,, 7,1 II 1,,8,6 1,2, 2,4,, 5, III 12, 2,, 2,5,7 3,5,, 8,7 IV 26, 4,6, 28,3,7 15,5,5, 49,6 V 64 12,9 7, 8,3 16,5 12,1 14, 5,5, 76,3 VI 161 2,4 419,4 28,3 58,9 54,2 12,1,, 575,3 VII 3916, 157,2 1,8 29, 153,2 118,6,2, 1549, VIII 3884, 962,4 7,1 25,3 252,3 155,9,2, 1583,2 IX 8,5 29,3 2,3 1, 1,8 8,8 1,, 71,7 X 6 2,5 9,2 13,1 8,7 1,6 2,9,, 38, XI 18, 3,5,9 1,1, 11,,, 25,5 I-IV 58, 8, 1,7 35,7 1,4 23,1,5, 7,4 kg/pkk,,138,29,616,24,398,9, 1,214 V-X 965 18,3 2484,5 87,9 58,4 475,2 312,3 6,9, 3893,5 kg/pkk,2,259,9,53,49,33,1,,45 XI 18, 3,5,9 1,1, 11,,, 25,5 kg/pkk,,194,5,561,,611,, 1,417 III-XI 9681 18,3 2496, 9,5 554,2 476,6 346,4 7,4, 3989,4 kg/pkk,2,258,9,57,49,36,1,,412 Verkot # 4-7 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made kaikki I 1442, 2, 133,2 59,6, 516,1 26,9 II 1772, 2,9 62,2 37,9, 1512,1 2443,1 III 1362,6 3,8 32, 411,8,9 421,2 1158,3 IV 1354, 1,7 166,7 414, 3,6 124,7 719,7 V 151 5,6 8, 21,3 22,7,8 1,3 68,7 VI 36 1,8 3,1 1,1 5,2,, 2,2 VII 38, 3,1 5,7,, 2,1 1,9 VIII 47, 4,3 3,3,, 1,3 8,9 IX 3591 28,6 9, 14,6 17,7 12,4 22,2 1364,5 X 4176 13,6 25,6 1221,5 315,2 15,3 546,1 2137,3 XI 34, 9,1 8,3 7,2, 7, 31,6 XII 76, 4,3 21,3 16,,8 17,6 6, I-IV 593,6 19,4 214,1 1643,3 4,5 2574,1 6382, kg/pkk,,3,361,277,1,434 1,76 V-X 839 49,6 53,1 2266,5 45,8 28,5 762, 361,5 kg/pkk,6,7,282,56,4,95,449 IX-XII 11 13,4 29,6 23,2,8 24,6 91,6 kg/pkk,,122,269,211,7,224,833 I-XII 1479 5,2 85,9 4436,2 2117,3 33,8 336,7 ###### kg/pkk,4,6,315,15,2,239,716 Katiskat kk kpl pkk hauki ahven made särki V 5-51 256 5, 361,9 3,,5 VI 1 3 7,7 V-VI 5-51 259 5 369,6 3,5 kg/pkk,193 1,397,116,2
Nuotta Liite 3.2 (213) kk kalastus- veto- muikku siika hauki kuha särki kuore kiiski kaikki päiviä kertoja III 2 2 2 21 8 15 316 IV 18 18 3 5 2 55 5 11 486 III-IV 38 38 5 71 2 55 5 19 15 82 kg/vk 131,6 18,7 5,3 1,4,1 5, 3,9 211,1 Isorysät kk kpl pkk muikku siika taimen kuha hauki ahven made särki kaikki V 1 6 54 45 5 4 15 25 15 13 1985 VI 1-2 24 36 19 12 19 11 4 5 15 4297 VII 2 26 33 12 5 11 75 8 7 376 VIII 1-2 17 95 6 1 25 7 5 1255 IX 1 8 1 1 5 5 1 4 125 V-IX 1-2 81 939 515 22 445 275 225 6 157 1252 kg/pkk 115,9 6,4,3 5,5 3,4 2,8,7 19,4 154,3 Trooli kk veto- muikku siika hauki ahven särki kuore kaikki kertoja VII 13 46 5 1 3 496 VIII 15 49 11 1 5 4 5425 IX 2 68 4 5 5 1 4 726 X 25 77 3 15 5 5 35 815 VII-X 73 24 23 4 15 15 145 2575 kg/vk 328,8 3,2,5,2,2 19,9 352,7 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- taimen lohi hauki ahven käytössä kertoja aika h VI 7 1 2,5,, 2,5,3 VII 11 1 3,5,,,, VIII 11 3 12,, 6,1 1,2 IX 11 5 17 5,2, 4,2 2,5 X 11 5 2,5 7,4 1,7,, VI-X 7-11 15.. 12,6 1,7 12,8 4 kg/kkr,84,113,853,267 Iskukoukut kk kpl pkk hauki III 6 18 4,9 IV 6 6 7,1 III-IV 78 12 kg/pkk,154 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen vaikeuttaa kalastusta (VIII), voimakasta (IX). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-X), vaikeuttaa pyyntiä (XI ap), vähäistä (XI lp-xii). Vuokkijärvi 6 kalastajaa Verkot # 34-4 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made särki kaikki VI 42 1,2 39,7 23,5 13,9 2,5,7 81,5 IX 18,6 19,,8 2,5,,3 23,2 VI-IX 6 1,8 58,7 24,3 16,4 2,5 1 14,7 kg/pkk,3,978,45,273,42,17 1,745 Verkot # 45-65 mm kk pkk siika kuha hauki ahven made säyne särki kaikki I 1522 32, 846,5 246,5, 258,,, 1383, II 1368 24, 651, 342,5, 49,5 1,5, 1428,5 III 1474 22, 82, 755,, 245, 1,, 1834, IV 1425 14, 594,5 73,, 124, 16,, 1451,5 V 8,, 7,5,2,,, 7,7 VI 4,2 4, 3,8,,,, 8, VIII 4 7,2 17,7 8,7 3,8,,,7 38,1 IX 84 18,8 48,8 29,9 5,7 11,4, 1,7 116,3 XII 1378 8, 512, 395,, 28,,, 943, I-IV 5789 92 2894 247 137 27,5 697 kg/pkk,16,5,354,,179,5, 1,53 V-IX 136 26,2 7,5 49,9 9,7 11,4 2,4 17,1 kg/pkk,193,518,367,71,84,,18 1,251 XII 1378 8, 512, 395,, 28,,, 943, kg/pkk,6,372,287,,2,,,684 I-XII 733 126,2 3476,5 2491,9 9,7 175,9 27,5 2,4 721,1 kg/pkk,17,476,341,1,147,4,,987
Katiskat (kokukerrat likimääräinen arvio) Liite 3.3 (213) kk kpl pkk hauki ahven kuha made särki V 12-122 1448 63,7 95,8,, 5, VI 125 2745 25, 951, 18, 1, 135, VII 12-125 285 85, 74, 25,, 53, VIII 12-121 2792 125,1 1899,3 3,, 1, IX 12-121 272 61, 1298,2 12,, 8, X 12 99 77, 152,,, 1, V-X 12-125 13482 616,8 5946,3 85, 1, 428, kg/pkk,46,441,6,,32 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h V 2 6 31 47,6 28,4, VI 2-8 21 118,5 233,6 139,5 8,5 VII 2-8 17 74,5 91,7 45,5 5, VIII 2-3 4 19,5 24,8 9,5, V-VIII 1-4 48 243,5 397,7 222,9 13,5 kg/kkr 8,285 4,644,281 Pilkkionget, jigi kk kalastus- kalastus- ahven hauki kuha särki kertoja aika h VII 7 24 42, 6, 6, 11, VIII 3 9 13, 2, 3, 1, VII-VIII 1 33 55, 8, 9, 12, kg/kkr 5,5,8,9 1,2 Pilkkionget kk kalastus- kalastus- ahven särki kertoja aika h III 8 26 19,2 3, IV 7 33,5 29, 5,5 XI 5 17 17,5,5 III-XI 2 76,5 65,7 9, kg/kkr 3,285,45 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap), vaikeuttaa pyyntiä (I lp-ii ap), voimakasta toisin paikoin (II lp-iii lp), vaikeuttaa pyyntiä (IV ap) vähäistä (XII). 2. Siian lähes täysi kato, mihin istukkaat häviävät, olisiko peled tms. parempi. Muikku edelleen kateissa, saa vain muutamia. 3. Verkkojen likaantuminen vähäistä (VIII-IX). Hyrynjärvi 3 kalastajaa Muikkuverkot # 1-14 mm kk pkk muikku särki salakka kuha hauki VII 2, 2,5 1,6 VIII 34 18,1 1,6 1, 1 IX 54 28,5 1,6, 1,7 X 32 18,,, VII-X 122 64,6 5,7 2,6 1, 1,7 kg/pkk,53,47,21,8,14
Verkot # 45-65 mm (vähän # 4 mm) Liite 3.4 (213) kk pkk taimen siika kirjolohi kuha hauki ahven made lahna kaikki I 13, 1,8, 146,7 33,, 2,, 183,5 II 86, 1,, 56, 4,,,, 61, III 98, 2,, 55, 8,, 2,,5 67,5 IV 6,,8, 26, 4,, 1,5 2, 34,3 V 93 3,, 2, 17,2 17, 16,5 8,5, 64,2 VI 54, 15,9, 17,6 6,3 4,6,, 44,4 VII 3, 8,8, 3, 5,5,,, 17,3 VIII 15, 5,5, 4, 4,,,, 13,5 XII 22, 6,8, 229,2 18,8, 31,, 285,8 I-IV 374, 5,6, 283,7 49,, 5,5 2,5 346,3 kg/pkk,,15,,759,131,,15,7,926 V-VIII 192 3, 3,2 2, 41,8 32,8 21,1 8,5, 139,4 kg/pkk,16,157,1,218,171,11,44,,726 XII 22, 6,8, 229,2 18,8, 31,, 285,8 kg/pkk,,31, 1,42,85,,141, 1,299 I-XII 786 3, 42,6 2, 554,7 1,6 21,1 45, 2,5 771,5 kg/pkk,4,54,3,76,128,27,57,3,982 Vetouistelu, jigi kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki käytössä kertoja aika h VI 1-2 4.. 19, 4, VII 1-2 11.. 63, 6, V-VIII 1-2 15 82, 1, kg/kkr 5,467,667 Iskukoukut kk kpl pkk hauki IV 1 4 8,8 kg/pkk,22 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-IV, XII). 2. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I-III, V lp, VII ap), vaikeuttaa pyyntiä (VIII-IX), vähäistä (X, XII). 3. Verkkojen likaantuminen (lima, humus, mura) vähäistä (I, IV-V), voimakasta (VIII lp-ix lp, XII). Iijärvi, Ristijärvi 3 kalastaja Verkot # 45-55 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahven made lahna särki kaikki I 98,, 56,8 4,5,4 31,6,, 129,3 II 84,,7 22,8 26,3, 7,2 4,, 61, III 8,, 18,9 4,4 1,2 4,4 6,8, 35,7 IV 38,, 4,6 1,,8 4,2 7,6, 27,2 V 4,, 17,7 62,3 1,4, 5,3 1,2 87,9 VI 7,,,, 1,7, 1,1 2,8 5,6 VII 8,,,,,,,,, VIII 12,, 1,6,,8, 1,1 3,5 7, IX 32,, 9,6 2,7 1,4, 1,9, 15,6 X 36 1,7, 7,7 8,3 1,9 3,5 1,1, 22,5 XI 1,, 7,5 2,2, 6,3,, 16, XII 98,, 43, 22,3, 3,7 9,4, 15,4 I-IV 3,7 13,1 81,2 2,4 47,4 18,4 253,2 kg/pkk,,2,344,271,8,158,61,,844 V-X 135 1,7, 36,6 73,3 7,2 3,5 1,5 7,5 138,6 kg/pkk,13,,271,543,53,26,78,56 1,27 XI-XII 18 5,5 24,5, 37 9,4 121,4 kg/pkk,,,468,227,,343,87, 1,124 I-XII 543 1,7,7 19,2 179 9,6 87,9 38,3 7,5 513,2 kg/pkk,3,1,35,33,18,162,71,14,945 Katiskat kk kpl pkk ahven hauki V 2 6 18, 4 kg/pkk 3,,667 Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha hauki ahven käytössä kertoja aika h VI 8-1 2 9 14, 12,,5 VII 4-1 8 36 45, 26, 1,5 VIII 6-1 5 23 19,5 12, 7 VI-VIII 4-1 15 68 78,5 5 9 kg/kkr 5,233 3,333,6 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen Ristijärvellä vähäistä (I-II), vaikeuttaa pyyntiä (V ap), voimakasta (V lp). Kaloissa Ristijärvellä lievä makuvirhe (I-II), selvä muran maku (V).
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT HYRYNSALMEN REITILLÄ V. 214 Liite 3.1 (214) Merkinnät: kuukaudet (I-XII), käy tössä olleet py y dy kset (kpl), v erkon solmuv äli (# mm), py y dy skokukerrat (pkk), v etokerrat (v k), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg). ap, lp = kuukauden alkupuoli ja loppupuoli. Kalastajia y hteensä 2. Kiantajärvi 8 kalastajaa Muikkuv erkot (# 11-15 mm) kk pkk muikku ahv en särki kiiski kuore VI 7 28,5 1,7, 1,1 1,2 VII 9 28,1 1,7, 1,2 1,4 VIII 22 9,4,,,, IX 171 59,6 1,4, 2, 2 X 28 8,6 7, 1,7 2,3 2,8 VI-X 633 26,2 11,8 1,7 6,6 7,4 kg/pkk,326,19,3,1,12 Verkot # 34-4 mm (sis. hiukan # 4-45 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahv en made särki lohi kaikki V 41 1,6 3,9 9,7 16,6 17,2 4,6 3,3, 56,9 VI 11 1,5 21,1 22,8 15,1 3, 4,2,,5 68,2 VII 78 1,5 24,3 8,4 3,4 2,1 3,9,, 43,6 VIII 173, 75,4 2,5 12,7 3,4 9,6,, 121,6 IX 88 3, 25,2 32,3 2,7,6 4,1, 3,5 71,4 X 3, 1,8 3,2 1,2 1,4 3,2,, 1,8 V-X 511 7,6 151,7 96,9 51,7 27,7 29,6 3,3 4, 372,5 kg/pkk,15,297,19,11,54,58,6,8,729 Verkot # 4-7 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahv en made kaikki I 832, 8,5 264,9 255,7 1,3 343,5 873,9 II 136, 2, 251,9 257,7, 556,3 167,9 III 348 3,5 7,8 98,1 17,6, 125,5 342,5 IV 163, 4,1 14,5 3,2, 33,7 82,5 V 84 2,4 6,6 9,5 9,4, 3,3 31,2 VI 7, 5,1 12,3 5,1,7 4,8 28 VII 17, 1,5 1,2,,, 2,7 VIII 2466 3, 671,8 33,8 12,, 5, 1175,6 IX 2595 4,1 272,7 958,9 284,4 28,6 33,2 1851,9 X 3299, 172, 1166, 211, 8, 361,8 1918,8 XI 276, 195,2 416,4 177,8,6 322,2 1112,2 XII 1256, 32,7 767,6 21,,3 275,2 1276,8 I-IV 2379 3,5 22,4 629,4 651,2 1,3 159 2366,8 kg/pkk,1,9,265,274,1,445,995 V-X 8531 9,5 1129,7 2479 629,9 37,3 723,1 58,2 kg/pkk,1,132,291,74,4,85,587 IX-XII 3332 227,9 1184 378,8,9 597,4 2389 kg/pkk,,68,355,114,,179,717 I-XII 14242 13, 138, 4292,1 1659,9 39,5 2379,5 9764, kg/pkk,1,97,31,117,3,167,686 Katiskat kk kpl pkk hauki ahv en made II 15-5 212 23,, 566, kg/pkk,18, 2,67 V 2 6 6,8 kg/pkk, 1,133,
Nuotta Liite 3.2 (214) kk kalastus- v eto- muikku siika hauki kuha kuore kiiski kaikki päiv iä kertoja II 1 1 113 5 6 III 21 21 443 275 336 34 + 548 IV 16 16 414 154 227 34 + 4519 II-IV 38 38 862 429 568 68 6 9567 kg/vk 226,8 11,3 14,9 1,8 1,6, 251,8 Isory sät kk kpl pkk muikku siika taimen kuha hauki ahv en made särki kaikki V 2-3 9 156 18 7 113 6 12 249 VI 4 33 363 43 23 257 42 24 4829 VII 4 37 391 34 3 34 81 136 15 496 VIII 3-4 25 157 2 25 3 17 6 255 IX 1 5 56 3 1 546 X 1 4 799 42 2 5 911 V-X 1-4 113 11975 142 3 845 511 354 5 57 1535 kg/pkk 16, 9,2, 7,5 4,5 3,1,4 5, 135,8 Trooli kk v eto- muikku siika hauki kuore kaikki kertoja VII 15 39 5 2 6 457 VIII 14 48 3 3 8 566 IX 19 58 4 2 12 76 X 15 41 3 2 9 55 VII-X 63 186 15 9 35 2234 kg/vk 295,2 2,4 1,4 55,6 354,6 Vetouistelu kk v apoja kalastus-kalastus- lohi taimen kuha hauki ahv en käytössäkertoja aika h VI 5-7 2..,,,,, VII 1-1 2..,, 1,8 3,7,9 VIII 1 1 3,,,,,1 IX 11 4 15, 2,3,,,4 X 11 5 19 4,6,, 6,,7 VI-X 1-11 14.. 4,6 2,3 1,8 9,7 2,1 kg/kkr,329,164,129,693,15 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen v ähäistä (I-VII), v aikeuttaa py y ntiä (VIII-X), v ähäistä (XI-XII). Kalojen makuv irhe liev ä (I, VI-VII), selv ä (VIII-IX), liev ä (XI-XII). 2. Verkkojen likaantuminen v ähäistä (I-IV, VIII-X), v aikeuttaa py y ntiä (lima, XI), v ähäistä (XII). 3. Verkot erittäin likaiset (IX-X). Verkot hieman likaantuneet (XII). 4. Kuhan osuus saaliissa kasv aa ja siian pienenee. 5. Ry sän likaantuminen v ähäistä (VI ap), v aikeuttaa py y ntiä (VI lp-viii lp). Vuokkijärvi 6 kalastajaa Verkot # 34-4 mm kk pkk siika kuha hauki ahv en särki kaikki V 26,3 7,3 17,8 6,8 1,1 33,3 VI 63 3,7 47,1 9,8 13,6, 74,2 VIII 32 7, 19,1 2,8 8,9,6 38,4 V-VIII 121 11 73,5 3,4 29,3 1,7 145,9 kg/pkk,91,67,251,242,14 1,26 Verkot # 45-65 mm kk pkk taimen siika kuha hauki ahv en made säy ne särki kaikki I 2175 3, 16,5 111,5 27,, 77,,, 145, II 1963, 23, 92,5 383,, 24,5,, 1513, III 2175, 35, 167,5 983,5, 339, 2,, 2967, IV 218, 22, 77, 563,, 126, 45,, 1463, V 16,, 5,4 13,,6 1, 2,, 22, VI 21, 2,5 7,7,,,,, 1,2 VIII 5, 8,9 27,2 11,6 4,1 5,5,, 57,3 IX 34, 4,4 25, 9, 4,2 6,,, 48,6 XI 84, 1, 27,5 27,5, 11,,, 67, XII 2175, 65, 858, 255,, 26,,, 124, I-IV 8421 3, 96,5 4318,5 2136,5, 746,5 47,, 7348, kg/pkk,,11,513,254,,89,6,,873 V-IX 121 15,8 65,3 33,6 8,9 12,5 2 138,1 kg/pkk,,131,54,278,74,13,17, 1,141 XI-XII 2259 66 885,5 282,5 37 1271 kg/pkk,,29,392,125,,16,,,563 I-XII 181 3 178,3 5269 2453 8,9 796 49 8757 kg/pkk,,17,488,227,1,74,5,,811
Katiskat (kokukerrat likimääräinen arv io) Liite 3.3 (214) kk kpl pkk hauki ahv en kuha made särki V 13-135 1479 349,8 562,5,, 64, VI 13-134 2933 289, 711, 2,, 26, VII 13 322 25, 1131, 3,, 1, VIII 13 322 115, 1679, 2,, 1, IX 13 2925 16, 1271, 1, 186, 7, X 13 1462 4, 241,, 2, 4, V-X 13-135 14843 114,8 5596 8 386 58 kg/pkk,74,377,5,26,39 I -II 5.. 975 Vetouistelu kk v apoja kalastus-kalastus- kuha hauki ahv en säy ne käytössäkertoja aika h VI 1-8 9 3 18, 57,, 1,8 VII 2-8 2 87,5 88,6 129,2 9,7 VIII 2 7 3 46,7 26, 2, V-VIII 1-8 36 147,5 153,3 212,2 11,7 1,8 kg/kkr 4,258 5,894,325,5 Pilkkionget kk kalastus-kalastus- ahv en särki hauki kuha kertoja aika h I 7 17,5 6,6,,, II 5 13,5 6,1,,, III 14 47 59, 16, 6, 1,5 X 4 15 14,2,,, XI 12 31,5 19,7,,, XII 7 15 1,4,,, I-XII 49 139,5 116 16 6 1,5 kg/kkr 2,367,327,122,31 Kalastajien kommentit 1. Muikkua on hy v in v ähän, jostain sy y stä kutu ei onnistu. Vesi ollut tosi huonoa sy ksy llä, johtunee kov ista sateista. 2. Verkkojen likaantuminen v ähäistä (I ap), v aikeuttaa py y ntiä (I lp-iv ap), v ähäistä (IV lp, IX ap), v oimakasta (IX lp-x lp), v ähäistä (XI lp-xii ap), v aikeuttaa py y ntiä (XII lp). Hyrynjärvi 3 kalastajaa Muikkuv erkot # 12-15 mm kk pkk muikku VIII 14 2,5 IX 5 59, X 62 23,5 VIII-X 126 85, kg/pkk,675 Verkot # 45-65 mm (hiukan # 4 mm) kk pkk taimen siika kuha hauki ahv en made lahna kaikki I 174, 4, 139,,, 14,, 157, II 2, 5,5 83,5 11,5, 3, 2, 15,5 III 176 1, 7,5 81, 21,, 21,5 4, 136, IV 16, 1, 5,,,, 18, 24, V 61 1,1 3, 5, 27,1 17, 3,6 1, 57,8 VI 14, 1, 6,9,6,3,, 8,8 VII 2, 4, 2, 5,, 2,, 13, XI 72, 4,1 72, 16,2, 3,6 7,8 13,7 XII 296, 22,8 29,8 28,5 1, 8,8 19, 289,9 I-IV 566 1, 18, 38,5 32,5, 38,5 24, 422,5 kg/pkk,2,32,545,57,,68,42,746 V-VII 95 1,1 8, 13,9 32,7 17,3 5,6 1, 79,6 kg/pkk,12,84,146,344,182,59,11,838 XI-XII 368, 26,9 281,8 44,7 1, 12,4 26,8 393,6 kg/pkk,,73,766,121,3,34,73 1,7 I-XII 129 2,1 52,9 64,2 19,9 18,3 56,5 51,8 895,7 kg/pkk,2,51,587,17,18,55,5,87
Vetouistelu, jigi Liite 3.4 (214) kk v apoja kalastus-kalastus- kuha käytössäkertoja aika h VI 1-2 5 1 25, VII 1-2 7 14 24, V-VIII 1-2 12 24 49, kg/kkr 4,83 Iskukoukut kk kpl pkk hauki made III 6-1 48 12,3 9,2 kg/pkk,256,192 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen likaantuminen v oimakasta (mura, roskat, XII). Kaloissa ei makuv irheitä. 2. Hy ry njärv en v eden laatu on ollut hy v ä, eikä talv ella ole hav aittav issa limoittumista. 3. Verkkojen limoittuminen v aikeuttaa py y ntiä (I-III), v ähäistä (V ap, VII ap), v oimakasta (VIII), v aikeuttaa py y ntiä (IX), v ähäistä (X ap), v aikeuttaa py y ntiä (XI lp-xii lp). Iijärvi, Ristijärvi 3 kalastaja Verkot # 45-65 mm kk pkk siika kuha hauki ahv en made lahna särki kaikki I 314,6 142,8 38,3 3, 25,4 37,9, 248, II 266 3,5 95,8 15,7 1,5 33,4 65,3, 215,2 III 218 13,4 99,6 3,5 1,2 25,8 14,5, 32, IV 1, 4,2 3,2,, 5,2, 12,6 V 158, 7, 24,4 9,,9 187,5, 228,8 VI 6,,,, 1,4 1,2, 2,6 VIII 7 24, 9,1, 1,6, 3,5, 47,2 IX 66, 11,2 15,,3 5,1 8,1, 39,7 X 42, 11,2 16,7 1,5 8,3,, 37,7 XI 54 1, 1,8 1,9, 9,1 5,4, 37,2 XII 118 1,3 28,6 18,1 1,3 23,5 25,5, 98,3 I-IV 88 17,5 342,4 87,7 14,7 84,6 248,9 795,8 kg/pkk,22,424,19,18,15,38,,985 V-X 342 24 38,5 56,1 21,4 15,7 2,3 356, kg/pkk,7,113,164,63,46,586, 1,41 XI-XII 172 2,3 39,4 29 1,3 32,6 3,9 135,5 kg/pkk,13,229,169,8,19,18,,788 I-XII 1322 43,8 42,3 172,8 37,4 132,9 48,1 1287,3 kg/pkk,33,318,131,28,11,363,,974 Katiskat kk kpl pkk ahv en hauki V 8 4 53, 12 kg/pkk 1,325,3 Vetouistelu kk v apoja kalastus-kalastus- kuha hauki ahv en käytössäkertoja aika h VI 1 3 11 19, 1, 1 VIII 1 3 1 23, 6, 1 VI-VIII 1 6 21 42 16 2 kg/kkr 7, 2,667,333 Kalastajien kommentit 1. Verkkojen limoittuminen v aikeuttaa py y ntiä (I lp), v oimakasta (II-III), talv itulv ien v uoksi poikkeukselliset juoksutukset. Verkkojen limoittuminen v oimakasta (VI lp, hellejakso), v aikeuttaa py y ntiä (VII). Poikkeukselliset juoksutukset, v erkoissa paljon risuja/oksia. Lahna on tosi riesa, jos käy ttää # y li 6 mm:n v erkkoja (III). 2. Verkkojen likaantuminen (ruskea muta) v aikeuttaa py y ntiä (I-II), v oimakkaat juoksutukset. Verkkojen limoittuminen v aikeuttaa py y ntiä (IX ap). Kuhaa tosi v ähän, onko loppunut (XI-XII). 3. Verkkojen likaantuminen v aikeuttaa py y ntiä (lima, roskat, I-V). Kaloissa liev ä mudan maku (I-V).
HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 Liite 4 Arvoisa vastaanottaja Hyrynsalmen reitin kalataloustarkkailuun liittyen reitin järvillä tehdään vuotta 214 koskeva kalastustiedustelu, jolla pyritään selvittämään kalastajamääriä, pyydysmääriä ja saatua saalista. Tiedustelun tuloksia tarvitaan mm. kehitettäessä alueen kalastusmahdollisuuksia ja seurattaessa kalaistutusten onnistumista. Vastaavanlainen tiedustelu on tehty viimeksi vuodelta 29. Tiedustelu tehdään erikseen osakaskuntien kalastuslupia lunastaneille sekä Vuokin, Kiannan ja Metsähallituksen viehelupia lunastaneille. Tämä tiedustelu on suunnattu osakaskunnilta lupia ostaneille ja koskee Iijärven alueen (välillä Seitenoikea-Leppikoski) ja Iso-Pyhäntäjärven aluetta. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain alueen kokonaistulosten laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa 19.2.215 mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Sekin tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p. 13328254 Tiedustelu on henkilökohtainen 1. Kalastitteko Iijärven alueella välillä Seitenoikea-Leppikoski tai Iso-Pyhäntäjärvellä v. 214? (rastita) ei kyllä 2. Kalastusluvan osakaskunnalta lunasti taloudestani yhteensä henkilöä 3. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudestani yhteensä henkilöä 4. Kalastuksen luonne on (rastita) kotitarve- ja virkistyskalastusta sivuammattikalastusta pääammattikalastusta 5. Pääasiallinen kalastusalueeni oli (rastita, ks. kartta s. 3) Iijärven alue välillä Seitenoikea-Leppikoski Iso-Pyhäntäjärvi 6. Kalastuspäivien määrä kuukausittain v. 214 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
7. Arvioikaa oheiseen taulukkoon pyynti- ja saalistietonne vuodelta 214 eli - käytössä olleiden pyydysten määrä (verkkojen määrä 3 metrisinä ilmoitettuna) - pyyntipäivien määrä eri pyydyksillä - saalis kalalajeittain eri pyydyksillä Pyydystyyppi 1 2 Kerralla Pyynti- 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 1 muikkuverkko 2 verkko # 27-33 mm 3 verkko # 34-4 mm 4 verkko # yli 4 mm 5 katiska 6 rantarysä 7 maderysä 8 isorysä 9 nuotta 1 heittovapa 11 moottoriuistelu - vapoja 12 uistelu soutuveneestä - vapoja 13 koukut 14 mato-onki 15 pilkkionki 16 muu, mikä? Saalis eri pyydyksillä kg käytössä kpl päiviä muikku siika taimen kirjolohi hauki ahven kuha made lahna säyne harjus särki kuore muu, mikä?
8. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne? (rastita) Ei ole erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Heikko saalis Pyydysten likaantuminen Vesistön liettyminen Särkikalojen runsaus Vesikasvien runsaus Kalojen makuvirheet Metsäojituksen kuormitus Vesistön säännöstely Muu, mikä? 9. Lisätietoja, kommentteja MERKITKÄÄ PÄÄASIALLINEN PYYNTIALUEENNE KARTTAAN KIITOS
HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 214 Liite 5.1 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet kalastajat selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta kalastajaa kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella Paltamo 2 ok. (Ijärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 9 1, 9 muikkuverkot kpl, verkot # 27-33 mm kpl,33 3, 6, 18 verkot # 34-4 mm kpl,67 6, 4,5 27 verkot # >4 mm kpl,533 48, 5,8 278 katiskat kpl,533 48, 2,4 115 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,167 15, 1,6 24 vavat (moottoriuistelu) kpl,533 48, 3,3 158 vavat (soutuvene) kpl,133 12, 1,3 16 koukut kpl,1 9, 9, 81 lippo/haavi kpl,33 3, 1, 3 mato-onget kpl,2 18, 2,3 41 pilkkionget kpl,233 21, 2,1 44 muikku kg,33 3, 12, 36 siika kg,133 12, 11,7 14 taimen kg,33 3, 1,1 3 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,933 84, 26,9 2259 ahven kg,8 72, 14,1 115 kuha kg,733 66, 32, 2111 made kg,4 36, 18,7 673 lahna kg,367 33, 35,5 1173 säyne kg, särki kg,167 15, 5,2 78 seipi kg, kuore kg, Ristijärven ok. (Ijärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 246 1, 246 muikkuverkot kpl,12 29,5 2,7 8 verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,6 14,8 1,7 25 verkot # >4 mm kpl,38 93,5 4,7 439 katiskat kpl,42 13,3 2,3 238 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,4 98,4 1,2 118 vavat (moottoriuistelu) kpl,56 137,8 3,3 455 vavat (soutuvene) kpl,1 24,6 2, 49 koukut kpl,4 9,8 1, 98 lippo kpl, mato-onget kpl,34 83,6 1,7 142 pilkkionget kpl,22 54,1 1,7 92 muikku kg,4 9,8 3,5 34 siika kg,12 29,5 1, 295 taimen kg,6 14,8 8,3 123 järvilohi kg, kirjolohi kg,4 9,8 2,5 25 harjus kg,2 4,9 2,5 12 hauki kg,78 191,9 21,7 4164 ahven kg,8 196,8 21,6 4251 kuha kg,68 167,3 33, 552 made kg,26 64, 9,8 627 lahna kg,2 49,2 51,8 2549 säyne kg,2 4,9 1, 5 särki kg,3 73,8 22,5 1661 seipi kg, kuore kg,
Ristijärven ok. (Iso-Pyhäntäjärvi) Liite 5.2 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 133 1, 133 muikkuverkot kpl,37 4,9 4, 2 verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,37 4,9 2, 1 verkot # >4 mm kpl,481 64, 3,7 237 katiskat kpl,593 78,9 1,6 126 rantarysät kpl,37 4,9 1, 5 nuotta kpl, heittovavat kpl,185 24,6 1,4 34 vavat (moottoriuistelu) kpl,63 83,8 3,3 277 vavat (soutuvene) kpl,185 24,6 1,4 34 koukut kpl,74 9,8 9, 89 lippo kpl, mato-onget kpl,222 29,5 1,3 38 pilkkionget kpl,296 39,4 1, 39 muikku kg,37 4,9 12, 59 siika kg,148 19,7 5,7 112 taimen kg,37 4,9 1, 5 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,889 118,2 2,3 24 ahven kg,778 13,5 27,3 2825 kuha kg,815 18,4 26,9 2916 made kg,259 34,4 12,1 417 lahna kg, säyne kg, särki kg,333 44,3 6,8 31 seipi kg, kuore kg, Salmen ok. (Hyrynjärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 156 1, 156 muikkuverkot kpl,195 3,4 3,7 113 verkot # 27-33 mm kpl,24 3,7 1, 4 verkot # 34-4 mm kpl,49 7,6 2, 15 verkot # >4 mm kpl,512 79,9 3,8 34 katiskat kpl,244 38,1 1,4 53 rantarysät kpl, nuotta kpl,24* 1, 1, 1 heittovavat kpl,22 34,3 1, 34 vavat (moottoriuistelu) kpl,463 72,2 3,2 231 vavat (soutuvene) kpl,98 15,3 2,3 35 koukut kpl,73 11,4 1, 114 lippo kpl, mato-onget kpl,122 19, 1,3 25 pilkkionget kpl,244 38,1 1,4 53 muikku kg,22 34,3 15,8 542 siika kg,268 41,8 4,2 176 taimen kg,171 26,7 8,9 237 järvilohi kg, kirjolohi kg,98 15,3 5, 76 harjus kg,24 3,7 2, 7 hauki kg,85 125,6 33,9 4257 ahven kg,659 12,8 17,3 1779 kuha kg,77 11,3 47,8 5272 made kg,341 53,2 8,9 473 lahna kg,171 26,7 8,6 229 säyne kg,49 7,6 3, 23 särki kg,171 26,7 18,2 486 seipi kg, kuore kg, *frekvenssiä ei yleistetty
Hoikan ok. (Hyrynjärvi) Liite 5.3 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 15 1, 15 muikkuverkot kpl,34 35,7 3,9 139 verkot # 27-33 mm kpl,57 6, 3, 18 verkot # 34-4 mm kpl,189 19,8 2,7 54 verkot # >4 mm kpl,59 53,4 4,6 246 katiskat kpl,226 23,7 1,7 4 rantarysät kpl, nuotta kpl,19* 1, 1, 1 heittovavat kpl,151 15,9 1, 16 vavat (moottoriuistelu) kpl,453 47,6 2,6 124 vavat (soutuvene) kpl,94 9,9 1,4 14 koukut kpl,57 6, 7,7 46 lippo kpl, mato-onget kpl,132 13,9 2, 28 pilkkionget kpl,264 27,7 1,5 42 muikku kg,34 35,7 14, 5 siika kg,34 35,7 7,4 264 taimen kg,151 15,9 1,6 25 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg,19 2, 5, 1 hauki kg,811 85,2 16,9 1439 ahven kg,66 69,3 9, 624 kuha kg,774 81,3 36,9 2999 made kg,32 31,7 8,4 266 lahna kg,226 23,7 11,4 271 säyne kg,19 2, 5, 1 särki kg,264 27,7 7, 194 seipi kg, kuore kg, *frekvenssiä ei yleistetty Moisio-Luvan ok., verkko- ym. luvat (Mikitänjärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 31 1, 31 muikkuverkot kpl,133 4,1 3,5 14 verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,267 8,3 2,3 19 verkot # >4 mm kpl,6 18,6 2,4 45 katiskat kpl,6 18,6 2,6 48 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,133 4,1 1, 4 vavat (moottoriuistelu) kpl,4 12,4 3,7 46 vavat (soutuvene) kpl,67 2,1 1, 2 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl,133 4,1 2, 8 pilkkionget kpl,2 6,2 1, 6 muikku kg,133 4,1 11,5 47 siika kg,333 1,3 3,5 36 taimen kg,67 2,1 2, 4 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,8 24,8 7,8 193 ahven kg,8 24,8 41,4 127 kuha kg,867 26,9 15, 43 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg,2 6,2 7,7 48 seipi kg, kuore kg,
Moisio-Luvan ok., verkko- ym. luvat (Luvan- ja Niemelänjärvi) Liite 5.4 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 43 1, 43 muikkuverkot kpl,95 4,1 2,5 1 verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,19 8,2 3,3 27 verkot # >4 mm kpl,714 3,7 4,6 141 katiskat kpl,667 28,7 2,4 69 rantarysät kpl, nuotta kpl,48* 1, 1, 1 heittovavat kpl,238 1,2 1, 1 vavat (moottoriuistelu) kpl,524 22,5 1,8 41 vavat (soutuvene) kpl,48 2,1 2, 4 koukut kpl,48 2,1 5, 1 lippo kpl, mato-onget kpl,19 8,2 1,3 11 pilkkionget kpl,19 8,2 1,5 12 muikku kg,95 4,1 8, 33 siika kg,95 4,1 2,5 1 taimen kg,95 4,1 1,5 6 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg,48 2,1 1, 2 hauki kg,81 34,8 14,8 515 ahven kg,857 36,9 24,2 892 kuha kg,857 36,9 58,7 2163 made kg,238 1,2 5,8 59 lahna kg, säyne kg,48 2,1 1, 2 särki kg,381 16,4 77,3 1266 seipi kg, kuore kg, *frekvenssiä ei yleistetty Moisio-Luvan ok., verkko- ym. luvat (koskialueet) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 4 1, 4 muikkuverkot kpl, verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl, rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl 1, 4, 1, 4 vavat (moottoriuistelu) kpl, vavat (soutuvene) kpl, koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl, pilkkionget kpl, muikku kg, siika kg, taimen kg,5 2, 2, 4 järvilohi kg, kirjolohi kg,5 2, 4, 8 harjus kg, hauki kg,5 2, 1, 2 ahven kg, kuha kg, made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg, seipi kg, kuore kg,
Moisio-Luvan ok., vieheluvat (Luvan- ja Niemelänjärvi) Liite 5.5 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 54 1, 54 muikkuverkot kpl,71 3,8 1, 4 verkot # 27-33 mm kpl,71 3,8 4, 15 verkot # 34-4 mm kpl,71 3,8 3, 12 verkot # >4 mm kpl,214 11,6 2,7 31 katiskat kpl,214 11,6 2, 23 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl 1, 54, 1, 54 vavat (moottoriuistelu) kpl,571 3,8 1,7 52 vavat (soutuvene) kpl,143 7,7 1,5 12 koukut kpl,71 3,8 5, 19 lippo kpl, mato-onget kpl,357 19,3 1,8 35 pilkkionget kpl,286 15,4 3,3 51 muikku kg, siika kg, taimen kg,5 27, 1,8 49 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,643 34,7 8,2 285 ahven kg,5 27, 22,3 62 kuha kg,643 34,7 13,1 455 made kg,143 7,7 1,5 12 lahna kg, säyne kg, särki kg,357 19,3 14,4 278 seipi kg, kuore kg, Moisio-Luvan ok., vieheluvat (koskialueet) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 147 1, 147 muikkuverkot kpl, verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl, rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl 1, 147, 1, 147 vavat (moottoriuistelu) kpl,53 7,8 2, 16 vavat (soutuvene) kpl,26 3,8 2, 8 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl,26 3,8 1, 4 pilkkionget kpl,53 7,8 1, 8 muikku kg, siika kg, taimen kg,553 81,3 3,8 39 järvilohi kg, kirjolohi kg,15 15,4 3,3 51 harjus kg,53 7,8,4 3 hauki kg,241 35,4 5,6 198 ahven kg,447 65,7 3,9 256 kuha kg,26 3,8 23, 88 made kg, lahna kg, säyne kg,26 3,8,5 2 särki kg,15 15,4 1,6 25 seipi kg,26 3,8,5 2 kuore kg,
Moisio-Luvan ok., mobiililuvat (koskialueet) Liite 5.6 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 188 1, 188 muikkuverkot kpl, verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl, rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl 1, 188, 1, 188 vavat (moottoriuistelu) kpl,54 1,2 3,5 36 vavat (soutuvene) kpl,27 5,1 2, 1 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl,27 5,1 1, 5 pilkkionget kpl,27 5,1 1, 5 muikku kg, siika kg, taimen kg,459 86,3 5,7 492 järvilohi kg, kirjolohi kg,81 15,2 3,3 5 harjus kg,162 3,5 1,3 4 hauki kg,297 55,8 6,4 357 ahven kg,27 5,8 1,5 76 kuha kg,81 15,2 11, 168 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg,81 15,2 1,1 17 seipi kg, kuore kg, Vuokin ok. (Vuokkijärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 48 1, 48 muikkuverkot kpl,87 4,2 5, 21 verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,174 8,4 3,3 28 verkot # >4 mm kpl,652 31,3 5,7 178 katiskat kpl,478 22,9 2,2 5 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,217 1,4 1,2 12 vavat (moottoriuistelu) kpl,261 12,5 4, 5 vavat (soutuvene) kpl,13 6,2 2, 12 koukut kpl,174 8,4 6,8 57 lippo kpl, mato-onget kpl,348 16,7 1,6 27 pilkkionget kpl,69 29,2 1,7 5 muikku kg,87 4,2,8 3 siika kg,565 27,1 5,5 149 taimen kg,13 6,2 3,7 23 järvilohi kg,43 2,1 3, 6 kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,87 41,8 5,9 2126 ahven kg,913 43,8 34,3 153 kuha kg,739 35,5 54,8 1944 made kg,478 22,9 2,6 473 lahna kg, säyne kg,13 6,2 6,7 42 särki kg,435 2,9 13,4 28 seipi kg, kuore kg,
Alanteen ok. (Vuokkijärvi) Liite 5.7 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 9 1, 9 muikkuverkot kpl, verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl,333 3, 2,5 7 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,167 1,5 1, 2 vavat (moottoriuistelu) kpl,667 6, 3,5 21 vavat (soutuvene) kpl,167 1,5 1, 2 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl,5 4,5 1, 5 pilkkionget kpl,333 3, 1, 3 muikku kg, siika kg, taimen kg, järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg 1, 9, 11,2 11 ahven kg,667 6, 14,3 86 kuha kg,833 7,5 13,8 13 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg, seipi kg, kuore kg, Alanteen ok. (Alanteenjärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 23 1, 23 muikkuverkot kpl, verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,67 1,5 2, 3 verkot # >4 mm kpl,267 6,1 4,3 26 katiskat kpl,133 3,1 2,5 8 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,2 4,6 1,7 8 vavat (moottoriuistelu) kpl,8 18,4 3,4 63 vavat (soutuvene) kpl, koukut kpl,67 1,5 5, 8 lippo kpl, mato-onget kpl,133 3,1 1,5 5 pilkkionget kpl,133 3,1 3, 9 muikku kg, siika kg,2 4,6 1,8 5 taimen kg, järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,933 21,5 4,4 867 ahven kg,733 16,9 29,3 494 kuha kg,867 19,9 18, 359 made kg,2 4,6 11, 51 lahna kg, säyne kg, särki kg,67 1,5 3, 46 seipi kg, kuore kg,
Yläkiannan ok. (Kiantajärvi) Liite 5.8 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 171 1, 171 muikkuverkot kpl,528 9,3 3,7 334 verkot # 27-33 mm kpl,38 6,5 1,5 1 verkot # 34-4 mm kpl,358 61,2 3,8 233 verkot # >4 mm kpl,66 112,9 4,2 474 katiskat kpl,434 74,2 1,9 141 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,32 51,6 1,1 57 vavat (moottoriuistelu) kpl,377 64,5 3,3 213 vavat (soutuvene) kpl,17 29,1 1,3 38 koukut kpl,132 22,6 7,7 174 lippo kpl, mato-onget kpl,226 38,6 1,6 62 pilkkionget kpl,434 74,2 1,7 126 muikku kg,59 87, 26,7 2324 siika kg,736 125,9 9,8 1233 taimen kg,189 32,3 4,2 136 järvilohi kg, kirjolohi kg,19 3,2 1, 3 harjus kg,19 3,2 5, 16 hauki kg,887 151,7 21,4 3246 ahven kg,849 145,2 26,5 3847 kuha kg,679 116,1 11,8 137 made kg,59 87, 11,7 118 lahna kg, säyne kg,113 19,3 2,4 46 särki kg,264 45,1 1,1 456 seipi kg, kuore kg, Kanervan ok. (Kiantajärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 11 1, 11 muikkuverkot kpl,625 68,8 4,3 296 verkot # 27-33 mm kpl,71 7,8 3,3 26 verkot # 34-4 mm kpl,339 37,3 3,1 116 verkot # >4 mm kpl,482 53, 4,8 254 katiskat kpl,34 33,4 1,9 64 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,17 11,8 1,5 18 vavat (moottoriuistelu) kpl,393 43,2 3,5 151 vavat (soutuvene) kpl,71 7,8 1,7 13 koukut kpl,143 15,7 7,4 116 lippo kpl, mato-onget kpl,143 15,7 1,6 25 pilkkionget kpl,321 35,3 1,7 6 muikku kg,625 68,8 29,3 214 siika kg,643 7,7 7,1 52 taimen kg,17 11,8 3, 35 järvilohi kg, kirjolohi kg,54 5,9 2,3 14 harjus kg, hauki kg,768 84,5 17,6 1487 ahven kg,714 78,5 12,4 974 kuha kg,589 64,8 24,5 1587 made kg,357 39,3 1,7 42 lahna kg,34 33,4 5,6 187 säyne kg, särki kg, seipi kg, kuore kg,18 2, 1, 2
Alajärvi-Oilolan ok. (Kiantajärvi) Liite 5.9 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 19 1, 19 muikkuverkot kpl,33 33, 4,1 135 verkot # 27-33 mm kpl,51 5,6 2, 11 verkot # 34-4 mm kpl,154 16,8 3,7 62 verkot # >4 mm kpl,25 22,3 6,1 136 katiskat kpl,154 16,8 2, 34 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,256 27,9 1,2 33 vavat (moottoriuistelu) kpl,179 19,5 6,1 119 vavat (soutuvene) kpl,128 14, 2,6 36 koukut kpl,128 14, 7,2 1 lippo kpl, mato-onget kpl,179 19,5 1,9 37 pilkkionget kpl,282 3,7 1,4 43 muikku kg,231 25,2 18,8 473 siika kg,256 27,9 13,3 371 taimen kg,25 22,3 3,4 76 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg,26 2,8,3 1 hauki kg,667 72,7 19, 1381 ahven kg,667 72,7 2,8 1512 kuha kg,487 53,1 9,8 52 made kg,25 22,3 12,3 275 lahna kg, säyne kg, särki kg,256 27,9 8,5 237 seipi kg,26 2,8 1, 3 kuore kg, Suomussalmen kalastusalue, vieheluvat (Kiantajärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 139 1, 139 muikkuverkot kpl, verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl, rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,239 33,2 1,2 4 vavat (moottoriuistelu) kpl,913 126,9 5,8 736 vavat (soutuvene) kpl,196 27,2 2,3 63 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl, pilkkionget kpl, muikku kg, siika kg, taimen kg,19 15,2 6,1 92 järvilohi kg,22 3,1 2,4 7 kirjolohi kg, harjus kg,22 3,1 1, 3 hauki kg,87 12,9 28,4 3434 ahven kg,761 15,8 15,4 1629 kuha kg,739 12,7 11,1 114 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg, seipi kg, kuore kg,
Suomussalmen kalastusalue, vieheluvat (Vuokkijärvi) Liite 5.1 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 42 1, 42 muikkuverkot kpl, verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl, katiskat kpl, rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,143 6, 1, 6 vavat (moottoriuistelu) kpl 1, 42, 3,1 13 vavat (soutuvene) kpl,71 3, 2, 6 koukut kpl, lippo kpl, mato-onget kpl, pilkkionget kpl, muikku kg, siika kg, taimen kg, järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg,71 3,,8 2 hauki kg,929 39, 5,4 1967 ahven kg,643 27, 4,5 122 kuha kg,857 36, 21,2 763 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg, seipi kg, kuore kg, Suomussalmen kalastusalue, verkkoluvat (Kiantajärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 135 1, 135 muikkuverkot kpl,727 98,1 4,5 442 verkot # 27-33 mm kpl,68 9,2 2, 18 verkot # 34-4 mm kpl,477 64,4 3,9 251 verkot # >4 mm kpl,568 76,7 5,2 399 katiskat kpl,49 55,2 1,9 15 rantarysät kpl, nuotta kpl,23* 1, 1, 1 heittovavat kpl,25 27,7 1, 28 vavat (moottoriuistelu) kpl,25 33,8 4,5 152 vavat (soutuvene) kpl,91 12,3 1,3 16 koukut kpl,136 18,4 8,3 152 lippo kpl, mato-onget kpl,91 12,3 1,7 21 pilkkionget kpl,295 39,8 1,3 52 muikku kg,75 95,2 39,3 374 siika kg,636 85,9 35,1 314 taimen kg,182 24,6 4,4 18 järvilohi kg,23 3,1 4,6 14 kirjolohi kg,23 3,1 4, 12 harjus kg,23 3,1 1, 3 hauki kg,773 14,4 29, 326 ahven kg,864 116,6 22,6 2636 kuha kg,682 92,1 34,2 3149 made kg,364 49,1 19,3 948 lahna kg, säyne kg, särki kg,318 42,9 8,2 352 seipi kg,23 3,1,6 2 kuore kg,23 3,1 7, 22 *frekvenssiä ei yleistetty
Suomussalmen kalastusalue, verkkoluvat (Vuokkijärvi) Liite 5.11 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 21 1, 21 muikkuverkot kpl, verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,143 3, 1, 3 verkot # >4 mm kpl 1, 21, 6,9 145 katiskat kpl,429 9, 2, 18 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,143 3, 3, 9 vavat (moottoriuistelu) kpl,286 6, 2,5 15 vavat (soutuvene) kpl,143 3, 2, 6 koukut kpl,143 3, 8, 24 lippo kpl, mato-onget kpl,286 6, 2, 12 pilkkionget kpl,286 6, 1, 6 muikku kg, siika kg,714 15, 24,3 364 taimen kg,143 3, 1, 3 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,857 18, 24,2 436 ahven kg,429 9, 48,3 435 kuha kg 1, 21, 3,4 638 made kg,286 6, 3,5 21 lahna kg, säyne kg, särki kg,286 6, 14, 84 seipi kg, kuore kg, Metsähallitus, Suomussalmen verkkoluvat (Kiantajärvi) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 146 1, 146 muikkuverkot kpl,543 79,3 3,8 31 verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl,2 29,2 3,4 99 verkot # >4 mm kpl,543 79,3 5,1 44 katiskat kpl,314 45,8 1,7 78 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl,143 2,9 1,2 25 vavat (moottoriuistelu) kpl,343 5,1 3,8 19 vavat (soutuvene) kpl,114 16,6 1,7 28 koukut kpl,2 29,2 1,3 31 lippo kpl, mato-onget kpl,171 25, 1,2 3 pilkkionget kpl,343 5,1 1,3 65 muikku kg,543 79,3 2,6 1633 siika kg,629 91,8 7,8 716 taimen kg,114 16,6 4,1 68 järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,857 125,1 19,8 2477 ahven kg,629 91,8 28,4 268 kuha kg,686 1,2 16,5 1653 made kg,514 75, 15,3 1148 lahna kg, säyne kg,86 12,6 7, 88 särki kg,171 25, 1,7 267 seipi kg, kuore kg,
Metsähallitus, Suomussalmen verkkoluvat (Vuokkijärvi) Lite 5.12 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 33 1, 33 muikkuverkot kpl,125 4,1 3, 12 verkot # 27-33 mm kpl, verkot # 34-4 mm kpl, verkot # >4 mm kpl,125 4,1 2, 8 katiskat kpl,375 12,4 2, 25 rantarysät kpl, nuotta kpl, heittovavat kpl, vavat (moottoriuistelu) kpl,5 16,5 2, 33 vavat (soutuvene) kpl,25 8,3 1, 8 koukut kpl,125 4,1 1, 41 lippo kpl, mato-onget kpl, pilkkionget kpl, muikku kg,125 4,1,5 2 siika kg,125 4,1 2, 8 taimen kg, järvilohi kg, kirjolohi kg, harjus kg, hauki kg,875 28,9 7,4 214 ahven kg,625 2,6 1,1 28 kuha kg,5 16,5 1,3 17 made kg, lahna kg, säyne kg, särki kg,125 4,1 1, 4 seipi kg, kuore kg, Metsähallitus, Suomussalmen vieheluvat (Kiantajärvi), tiedot vuodelta 29 (ks. teksti) tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 361 1, 361 muikkuverkot kpl verkot # 27-33 mm kpl verkot # 34-4 mm kpl verkot # >4 mm kpl katiskat kpl rantarysät kpl nuotta kpl heittovavat kpl,381 137,5 1,1 151 vavat (moottoriuistelu) kpl,714 257,8 3,8 979 vavat (soutuvene) kpl,262 94,6 1,6 151 koukut kpl lippo kpl mato-onget kpl pilkkionget kpl muikku kg siika kg,48 17,3 6, 14 taimen kg,429 154,9 4,6 712 järvilohi kg,24 8,7 3,8 33 kirjolohi kg,48 17,3 1,5 26 harjus kg,71 25,6 16, 41 hauki kg,786 283,7 12,8 3632 ahven kg,643 232,1 6,7 1555 kuha kg,286 13,2 6,3 65 made kg lahna kg säyne kg särki kg seipi kg kuore kg
Metsähallitus, Suomussalmen vieheluvat (Vuokkijärvi), tiedot vuodelta 29 (ks. teksti) Liite 5.13 tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastajia 1, 86 1, 86 muikkuverkot kpl verkot # 27-33 mm kpl verkot # 34-4 mm kpl verkot # >4 mm kpl katiskat kpl rantarysät kpl nuotta kpl heittovavat kpl,4 34,4 1,5 52 vavat (moottoriuistelu) kpl,6 51,6 3,3 17 vavat (soutuvene) kpl,1 8,6 1, 9 koukut kpl lippo kpl mato-onget kpl pilkkionget kpl muikku kg siika kg taimen kg järvilohi kg kirjolohi kg harjus kg hauki kg,9 77,4 7,9 611 ahven kg,5 43, 2,5 18 kuha kg,4 34,4 6,9 237 made kg lahna kg säyne kg särki kg seipi kg kuore kg
Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A FI-959 Oulu Tel. 13328 E-mail: etunimi.sukunimi@poyry.com Viite: SOTKAMON JA HYRYNSALMEN REITTIEN KALATALOUSTARKKAILU V. 212-214 Oheisena lähetämme viitekohdassa mainitun raportin. Oulussa 21.4.215 Pöyry Finland Oy FM Eero Taskila JAKELU: Lapin ELY-keskus, Kajaani/kalatalous (+pdf) Fortum Power and Heat Oy/ Seppo T. Heikkinen (1 kpl + pdf) Fortum Power and Heat Oy/Marja Savolainen (pdf) Kainuun kalatalouskeskus/anssi Härkönen (pdf) Metsähallitus/Pasi Korhonen (pdf) Hyrynsalmen-Ristijärven ja Suomussalmen kalastusalueet (Fortum toimittaa)