Päätös UUDELY/7039/2019 26.9.2019 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Espoon kaupunki Kuntatekniikan keskus PL 41 02070 Espoo Sijainti Espoon kaupunki, Laajalahti Sakkolantie 3 Kiinteistötunnus 49-405-1-201 Omistaja Espoon kaupunki Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus Kiinteistöllä todettiin maaperätutkimusten yhteydessä kohonneita haittaainepitoisuuksia. Alueella ei ole todettu riskiperusteista kunnostustarvetta, mutta rakennustöiden yhteydessä korkeimmat haitta-ainepitoisuudet käytännössä poistuvat. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 18.6.2019. Ilmoitusta täydennettiin 13.9.2019. Toiminta ja tuleva käyttö kiinteistöllä Kiinteistö on ollut vuokrattuna työ- ja harrastetilaksi ja siellä on säilytetty mm. romuautoja, renkaita, autonosia sekä muuta metalli- ja muoviromua. Kiinteistöllä on omakotitalo ja varastorakennus. Raide-Jokerilinja on suunniteltu kulkemaan kiinteistön itäosan poikki ja muu osa kiinteistöstä muuttuu maantiealueeksi. Tulevan käytön vuoksi kiinteistöllä olevat rakennukset tullaan purkamaan. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/7039/2019 2/15 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kiinteistö sijaitsee Espoon Laajalahdessa osoitteessa Sakkolantie 3 (Liite 1.). Kiinteistön länsipuolella kulkee Hagalundintie (Kehä I) ja itäpuolella Sakkolantie. Alue on väljään rakennettua. Idässä noin 130 metrin etäisyydellä sijaitsee Laajalahden Natura 2000 -alue (FI0100028). Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa maantien alueeksi (LT). Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Kiinteistön pihamaa on hiekka- ja nurmipintainen. Kiinteistön itäosassa pintamaa on kivituhkaa. Tehtyjen maaperätutkimusten perusteella luonnonmaa on noin 0,3 0,5 metrin paksuisen täyttökerroksen alapuolella hiekkaa. Kallio havaittiin kiinteistön eteläosassa 0,6 1 metrin syvyydellä. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Puolarmetsä (0104902, 1-luokka), joka sijaitsee noin kuusi kilometriä kiinteistöstä lounaaseen. Maaperätutkimusten yhteydessä ei havaittu pohjavettä. Lähin pintavesi on Laajalahti, joka sijaitsee 330 metriä kiinteistöstä länteen. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kiinteistöllä tehdyt maaperätutkimukset - Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Sakkolantie 3, Espoon kaupunki. Sitowise Oy, 6.9.2018. - Maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimusraportti, Sakkolantie 3, Espoon kaupunki. Sitowise Oy, 26.4.2019. - Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Sakkolantie 3, Espoo, Espoon kaupunki. Sitowise Oy, 13.9.2019. Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia 19.7.2018 ja 15.4.2019. Alueelle tehtiin yhteensä 11 koekuoppaa kaivonkoneella ja kuusi lapiolla. Lisäksi otettiin yksi kasanäyte. Näytteitä otettiin yhteensä 46 kpl ja näytteenotto ulottui syvimmillään 1,6 metriin. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kaikista näytteistä tutkittiin metallien pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla. Laboratoriossa analysoitiin kymmenestä näytteestä metallien (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V) pitoisuudet, kolmesta näytteestä helposti haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet, viidestä näytteestä PAH-yhdisteiden pitoisuudet, yhdestä näytteestä bensiinihiilivetyjen (C 5 C 10 ) ja aro-
UUDELY/7039/2019 3/15 maattisten hiilivetyjen pitoisuudet sekä 11 näytteestä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 C 21 ) ja raskaiden jakeiden (C 21 C 40 ) pitoisuudet. Näytteessä LP5/0 0,2 m todettiin laboratorioanalyysissä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä (487 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus raskaita öljyjakeita sekä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet kadmiumia (1,18 mg/kg) ja lyijyä (115 mg/kg). Näytteessä SW2/0 0,1 todettiin laboratorioanalyysissä kynnysarvon ylittävä pitoisuus kuparia (139 mg/kg) ja näytteessä SW6/0 0,3 m kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia (6,1 mg/kg). Maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot, arvioidaan olevan kiinteistöllä 15 20 m 3 (25 30 t). Alemman ohjearvon ylittävä öljypitoisuus todettiin samassa tutkimuspisteessä, joten em. arvioon sisältyy myös maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alempien ja ylempien ohjearvojen välillä. Maa-ainesta, jonka pitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, arvioidaan olevan 20 25 m 3 (35 40 t). Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kiinteistölle on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on huomioitu todettujen haitta-aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä alueen käyttö ja ympäristöolosuhteet. Riskinarvioinnissa ihmisten mahdollisiksi altistumisreiteiksi tunnistettiin suora ihokosketus sekä haitta-ainepitoisen pölyn hengittäminen. Nämä kuitenkin osoittautuivat merkityksettömiksi, koska kohteessa ei oleskella toistuvasti ja pitkäketoisesti. Haitta-aineiden kulkeutumista tarkasteltiin pintamaan pölyämisen vaikutuksesta, haihtumalla sekä sade- ja sulamisvesien mukana. Arvioinnin perusteella kohteessa ei esiinny merkittävää haitta-aineiden kulkeutumisriskiä. Merkittävää ekologista riskiä ei arvioida aiheutuvan, koska kohde ei ole erityisen herkkä ja kulkeutumisen arvioinnin perusteella haitta-aineet eivät kulkeudu läheiselle Natura 2000-alueelle. Riskinarvioinnin perusteella aluetta ei katsota pilaantuneeksi eikä sillä ole puhdistustarvetta. Alueen pintamaat tullaan kuitenkin poistamaan rakentamisen vuoksi. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kiinteistöllä ei ole riskiperusteista kunnostustarvetta, joten maaperän kunnostustyö esitetään tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Alueen maaperästä poiste-
UUDELY/7039/2019 4/15 taan haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ja ylemmät ohjearvot. Maa-aines korvataan tarvittaessa rakennusteknisesti kohteeseen soveltuvilla pilaantumattomilla maa-aineksilla. Ennen varsinaista maaperän kunnostustyötä alueelta tullaan purkamaan vanhat rakennukset. Lisäksi maanpäälliset jätejakeet poistetaan. Kaivutöitä valvoo ympäristötekninen valvoja, joka on paikalla aina, kun pilaantuneiden maiden alueella tehdään kaivutöitä. Valvojan tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja -havainnot, poiskuljetettavan maa-aineksen vastaanottopaikkojen osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito valvovaan ympäristöviranomaiseen. Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen, jos työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita. Kunnostus toteutetaan vuoden 2019 aikana. Työn aikainen näytteenotto Kaivumassoista ja kaivupohjasta otetuista näytteistä tutkitaan arseenin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Vähintään noin 10 % kaivua ohjaavista näytteistä analysoidaan laboratoriossa. Analyysit teetetään akkreditoidussa laboratoriossa. Kunnostuksen lopputulos varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, jotka kaikki analysoidaan laboratoriossa. Kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan vähintään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit sekä öljyhiilivedyt C 10 C 40. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavasti kokoomanäytteinä. Kaivualueilta otetaan vähintään kaksi näytettä. Mikäli kunnostustyön aikana maaperässä havaitaan muita haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina, analysoidaan niiden pitoisuudet jäännöspitoisuusnäytteistä niiltä alueilta, joissa haitta-aineita on havaittu. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Maa-ainekset ja jätteet erotellaan kaivuvaiheessa ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti vähintään seuraavasti: pilaantumattomat maa-ainekset (pitoisuus alle kynnysarvon), kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset (pitoisuus alle alemman ohjearvotason, mutta yli kynnysarvotason), alemmat ohjearvot ylittävät ma-ainekset ja ylemmät ohjearvot ylittävät maa-ainekset. Pois kuljettavat massat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä materiaalia. Pilaantuneiden maiden kuormat varustetaan asianmukaisella siirtoasiakirjalla (yk-
UUDELY/7039/2019 5/15 si kappale vastaanottopaikkaan, yksi kuljettajalle ja yksi ympäristötekniselle valvojalle). Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään kunnostuksen Ioppuraporttiin ja ympäristötekninen valvoja tai tilaaja säilyttää asiakirjoja kolme vuotta kunnostuksen päättymisestä. Kohteelta kaivetaan haitta-ainepitoisia pintamaita, jotka eivät ole geoteknisiltä ominaisuuksiltaan optimaalisia hyötykäyttöön. Näin ollen kaivettuja, kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia ei hyödynnetä kohteella. Pintamaassa todettiin mm. Iasinsiruja, muovia ja tiiltä. Jätettä sisältävän maan määrä on kuitenkin niin vähäinen, ettei seulonta tai käsin erottelu kohteessa ole tarkoituksenmukaista. Pintamaa toimitetaan vastaanottopaikkaan jätteellisenä maana. Kaivutöiden aikana mahdollisesti esiin tulevat suuremmat jätteet erotellaan ja toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa ko. materiaaleja vastaan. Kaivettuja materiaaleja ei lähtökohtaisesti välivarastoida kohteessa pitkiä aikoja, vaan ne kuljetetaan vastaanottopaikkaan viimeistään laboratorioanalyysien valmistuttua. Alemmat tai ylemmät ohjearvot ylittävien maaainesten välivarastointiajaksi arvioidaan enintään kaksi viikkoa. Pilaantunen veden käsittely Mikäli kunnostusvaiheessa kunnostuskaivantoon kertyy vettä, otetaan kaivantovedestä näyte. Näytteestä analysoidaan vähintään maaperässä todetut haitta-aineet sekä kiintoaine. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä vesi poistetaan kaivannosta imuautolla tai pumppaamalla vesi viemäriin Espoon veden luvalla tai maastoon ympäristöviranomaisen luvalla (Uudenmaan ELY-keskus). Tarvittaessa maastoon johdettavat vedet käsitellään ympäristölle haitattomiksi. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Mikäli kunnostussuunnitelmassa, kunnostuksen toteuttamisessa tai laajuudessa esiintyy kunnostuksen aikana muutostarvetta, ottaa valvoja välittömästi yhteyttä lupaviranomaisiin ja kunnostuksesta vastaavaan. Massamäärien huomattavasta kasvusta ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle. Käsittelylaitosten tai sijoituspaikkojen kapasiteetti varmistetaan etukäteen massamäärien ylitysten varalta. Kunnostus voi kestää arvioitua kauemmin, jolloin työhön osallistuvat ovat kauemmin sidotut tähän projektiin. Mikäli alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, havainnoista ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Kunnostusta jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti.
UUDELY/7039/2019 6/15 Mikäli alueen maaperässä havaitaan mahdollisesti erittäin voimakkaita haitta- ainepitoisuuksia sisältäviä massoja tai kemikaalitynnyreitä, massoista otetaan ylimääräinen edustava kokoomanäyte, joka toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Havainnoista ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle ja viranomaiselle. Ylimääräinen kunnostustarve ja massamäärä arvioidaan ja massat toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ennen kunnostustöiden aloittamista alue aidataan ja estetään sivullisten pääsy työmaa-alueelle. Työmaa-aitaan kiinnitetään varoituskyltit, joissa ilmoitetaan työmaa-alueesta ja pilaantuneen maa-alueen kunnostamisesta. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Massojen kuljetukseen käytettävien kuorma-autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pesemällä tai esim. murskepatjalla ajamalla ennen kuin ajoneuvot poistuvat alueelta. Tarvittaessa lähialueen katuja puhdistetaan harjakoneella. Tarvittaessa kasalla olevia maa-aineksia kastellaan tai pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi. Alueilla, joilla välivarastoidaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia ja jätteitä, huolehditaan siitä, ettei pilaantumaton maaperä pilaannu varastoinnin seurauksena. Tarvittaessa maaperän tila varmistetaan näytteenotolla varastoinnin jälkeen. Sääolosuhteet, kuten voimakas tuuli ja voimakas sade huomioidaan kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään. Alueella työskentelevillä on asianmukaiset henkilökohtaiset suojavarusteet (turvaliivit/heijastava suojavaatetus, kypärä, suojalasit, kuulosuojaimet, työkäsineet ja turvakengät). Pilaantuneella alueella työskenneltäessä käytetään tarvittaessa henkilökohtaisia pölyltä suojaavian hengityssuojaimia. Kaivutyössä kiinnitetään huomioita myös henkilökohtaiseen hygieniaan. Kädet pestään aina ennen lounas- ja kahvitaukoja. Syöminen on kunnostusalueella sallittu vain sosiaalitiloissa. Työjalkineet pestään tai vaihdetaan poistuttaessa kaivualueelta. Näytteenoton yhteydessä käytetään suojakäsineitä ihokosketuksen ja viilto-/pistohaavojen välttämiseksi. Suojajalkineiksi soveltuvat naulaan astumissuojalla varustetut, pitkävartiset kumisaappaat tai turvakengät. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostustöiden aloittamisajankohta ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle (Uudenmaan ELY-keskus) ennen töiden alkua.
UUDELY/7039/2019 7/15 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Työmaan ympäristötekninen valvoja pitää kunnostustyön aikana kirjaa kaikesta työmaalta poiskuljetettavasta massasta sekä massojen määrästä, alkuperästä, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdasta. Näytteenottohavainnoista kirjataan vähintään maalaji/materiaali, haju, väri, näytteenottoajankohta, mittaustulokset sekä dokumentoidaan näytteenottopisteet karttapohjalle. Erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamista kirjataan muistiin. Kunnostustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan raporttiin, jonka kunnostuksesta vastaava toimittaa tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle sekä tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Loppuraportti sisältää yhteenvedon kirjanpidosta sekä mm. tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, käsitellyt massat (määrä, laatu, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), kohteeseen jäävien massojen laatu ja sijainti, kunnostuksen toteutus, kunnostuksen aikataulu, maa-ainesten ja jätteiden käsittelytiedot, hyödynnetty haitta-ainepitoinen maa-aines, mahdollisten vesien käsittely ja johtaminen, laadunvarmistusmenetelmät, käyttörajoitukset, arvio tavoitteiden toteutumisesta, asiakirjojen säilytys, tiedot työskentelyolosuhteista sekä erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt mahdollisiin poikkeamiin. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Espoon kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Espoossa osoitteessa Sakkolantie 3 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 49-405- 1-201, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Rakentamisen vuoksi kaivettavilta alueilta on poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja/tai puolimetallien, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
UUDELY/7039/2019 8/15 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutöiden aikana on otettava maaperänäytteitä kaivettavan maaaineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä aiemmissa tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, mahdollisen välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haittaaineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
UUDELY/7039/2019 9/15 Välivarastointi 5. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kaivualueiden läheisyydessä. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaisia. Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä ja pilaantumattomalla alueella, on välivarastoalueen maaperän puhtaus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
UUDELY/7039/2019 10/15 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja
UUDELY/7039/2019 11/15 ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia metalleja ja puolimetalleja sekä öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C 10 - C 21 ) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 40 ) 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 - C 40 ) 300 Antimoni 2 10 50 Arseeni 5 50 100 Elohopea 0,5 2 5 Kadmium 1 10 20 Koboltti 20 100 250 Kromi 100 200 300 Kupari 100 150 200 Lyijy 60 200 750 Nikkeli 50 100 150 Sinkki 200 250 400 Vanadiini 100 150 250 Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti rakennustöiden vuoksi kaivettaville alueille maaperän kunnostustavoitteeksi todettujen haitta-aineiden valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. Kunnostustaso on katsottu riittäväksi alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapa-
UUDELY/7039/2019 12/15 uksessa poistetaan alueelta jo esim. rakennustöiden vuoksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kaivutöiden aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Päätöksessä on hyväksytty pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. ja 7.2.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä
UUDELY/7039/2019 13/15 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Valvonnan maksullisuus maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 770. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 14 tuntia. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 :n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu
UUDELY/7039/2019 14/15 Päätöksen voimassaolo Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Espoon kaupunki Kaupunkitekniikan keskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus, Maiju Kivioja-Korhonen (sähköisesti) Sitowise Oy, Juha Kallio/Minna Vesterinen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Elina Kerko.
UUDELY/7039/2019 15/15 Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Maaperätutkimusten näytepisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/7039/2019 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/7039/2019 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Kerko Elina 26.09.2019 09:36 Esittelijä Valkeapää Hanna 26.09.2019 09:35
Ympäristökarttapalvelu Karpalo 25-syys-2019 Lähde: Maanmittauslaitos 1: 50 516 2,5 0 1,26 2,5 km ETRS-TM35FIN
VALITUSOSOITUS Liite 3. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15