Turkin koulutusjärjestelmä. Tutkintojen tunnustaminen -yksikön seminaarit syksyllä 2019 Johanna Niemi, erityisasiantuntija

Samankaltaiset tiedostot
Kiinan koulutusjärjestelmä

Venäläisten tutkintojen tunnustaminen Veera Minkin, erityisasiantuntija

Venäjän koulutusjärjestelmä

Irakissa ja Syyriassa suoritetut tutkinnot Anne Kolehmainen, erityisasiantuntija

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos

ECVET EQF EQARF EUROPASS

Ulkomaisten tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen Carita Blomqvist, yksikön päällikkö

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Urareitti-hankkeen loppuseminaari

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Vaasa Suunnittelija Antti Kanniainen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Valtioneuvoston asetus

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Mitä peruskoulun jälkeen?

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa seminaari Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

Opettajankoulutus Suomessa

Lakimieskoulutus EU:ssa

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu

2 Opintojen kesto ja laajuus

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2012 opiskelijavalinnasta

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Valtioneuvoston asetus

Lakimieskoulutus EU:ssa Skotlanti

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari , Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Muutokset opiskelijavalinnoissa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden näkökulmasta

Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Henkilökohtaistamisen prosessi

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen päätöksen hakeminen ja hakemusten käsittely Opetushallituksessa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset)

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset Katariina Männikkö

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Opo-info Sirkku Mäntyniemi

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)

N:o 33/400/ Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Ohjauksen ajankohtaisfoorumi: Koulunsa päättävien palvelut kehittämispäällikkö Tytti Pantsar, Suomen Kansanopistoyhdistys

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

Lääketieteellinen tiedekunta opiskelusta ja kevään 2014 opiskelijavalinnasta

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia aikana

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola , Hanasaari

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Mikä on ammatillinen tutkinto?

Yhteiset tutkinnon osat

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

Päivitä ja pätevöidy

KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT

Oppisopimuksella ammattiin

Korkeakouluun ulkomaille. Maailmalle.net Opetushallitus

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM YVA Polvinen Minna(OKM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017

Transkriptio:

Turkin koulutusjärjestelmä Tutkintojen tunnustaminen -yksikön seminaarit syksyllä 2019 Johanna Niemi, erityisasiantuntija

Turkin tutkintojärjestelmä

Kansallinen tutkintojen viitekehys Turkki on laatinut kansallisen tutkintojen viitekehyksen (Türkiye Yeterlilikler Çerçevesi, TYÇ), jossa tutkintojärjestelmään kuuluvat tutkinnot on sijoitettu kahdeksalle tasolle. Viitekehys on vahvistettu vuonna 2015 ja sen tasot on suhteutettu eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (European Qualifications Framework, EQF). Tutkintotietokantaa kehitetään parhaillaan: http://portal.tyc.gov.tr/. Lähde: http://portal.tyc.gov.tr/.

Perusaste Esiopetukseen osallistuminen on Turkissa vapaaehtoista. Kaikille pakollinen kahdeksanvuotinen perusasteen opetus aloitetaan 5,5 6-vuotiaana. Ennen vuotta 1997 pakollisen perusasteen opetuksen kesto oli viisi vuotta, jonka jälkeen oli mahdollista jatkaa kolmevuotisiin opintoihin. Vuonna 1997 pakollisen perusopetuksen kesto nostettiin kahdeksaan vuoteen ja opetus alettiin järjestää yhtenäisenä. Vuodesta 2012 alkaen perusopetus on järjestetty kaksivaiheisena (ilkokul 4 vuotta + ortaokul 4 vuotta) ja oppivelvollisuuden kokonaiskesto on nostettu 12 vuoteen. Oppilaitokset noudattavat kansallista opetussuunnitelmaa.

Perusaste Nykyisessä järjestelmässä oppilaat saavat diploması-todistuksen suoritettuaan koko 12- vuotisen oppivelvollisuuden (ks. toisen asteen koulutus ). Ennen vuotta 2012 kahdeksanvuotisen yhtenäisen perusopetuksen suorittamisen päätteeksi myönnettiin İlköğretim Diploması. Ennen vuotta 1997 voimassa olleen järjestelmän mukaisesti myönnetty İlkokul Diploması viittaa viisivuotisen pakollisen perusopetuksen suorittamiseen ja Ortaokul Diploması sen jälkeiseen kolmevuotiseen koulutukseen.

Toisen asteen koulutus Perusasteen jälkeen suoritettava neljävuotinen toisen asteen koulutus (ortaöğretim) on ollut kaikille pakollinen vuodesta 2012 lähtien. Toisen asteen koulutus käsittää: yleissivistävät oppilaitokset ammatilliset ja teknilliset oppilaitokset sekä ammatillista että yleissivistävää koulutusta järjestävät oppilaitokset. Aikaisemmat kolmevuotiset toisen asteen koulutukset muuttuivat neljävuotisiksi vuonna 2005.

Toisen asteen koulutus Muun muassa vieraalla kielellä järjestettäviin koulutuksiin (esim. Anadolu Lisesi) vaaditaan loppuun suoritettujen perusasteen opintojen lisäksi vuoden valmentava koulutus, hazırlık. Oppilaitokset noudattavat kansallisia opetussuunnitelmia. Toisen asteen koulutuksen päätteeksi myönnettävä tutkintotodistus tuottaa jatkoopintokelpoisuuden korkeakoulutukseen.

Yleissivistävä toisen asteen koulutus Yleissivistävän toisen asteen koulutuksen (genel ortaöğretim) kesto on vuodesta 2005 lähtien ollut neljä vuotta. Yleissivistävää koulutusta järjestäviä oppilaitoksia ovat muun muassa: Genel Lise (General High School), Anadolu Lisesi (Anatolian High School), Fen Lisesi (Science High School), Sosyal Bilimler Lisesi (Social Science High School), Güzel Sanatlar Lisesi (Fine Arts High School) ja Spor Lisesi (Sports High School). Koulutuksen tarkoituksena on valmistaa jatko-opintoihin. Koulutuksen päätteeksi myönnetään Lise Diploması -todistus, joka antaa kelpoisuuden hakeutua korkeakouluopintoihin.

Ministeriö Opiskelijan nimi Myöntämispäivä Opiskelijan syntymäpaikka ja -aika Opintojen kesto Oppilaitos Oppilaitos, jossa pohjakoulutus on suoritettu

Ammatillinen toisen asteen koulutus Ammatillisen toisen asteen koulutuksen (mesleki ve teknik ortaöğretim) kesto on vuodesta 2005 lähtien ollut vähintään neljä vuotta; esim. tekniikan alalla on myös viisivuotisia ohjelmia. Ammatillista koulutusta järjestäviä/järjestäneitä oppilaitoksia ovat muun muassa: Mesleki ve Teknik Anadolu Lisesi (Vocational and Technical Anatolian High School), Çok Programlı Anadolu Lisesi (Multi-programme High School), Anadolu İmam Hatip Lisesi (Anatolian İmam Hatip High School), Endüstri Meslek Lisesi (Industrial Vocational High School), Otelcilik ve Turizm Meslek Lisesi (Hotel and Tourism Vocational High School), Ticaret Meslek Lisesi (Commerce Vocational High School ja Özel Eğitim Meslek Lisesi (Special Education Vocational High School).

Ammatillinen toisen asteen koulutus Ammatillista koulutusta järjestetään myös mm. oppisopimuskoulutuksena. Kansalliset opetussuunnitelmat sisältävät yleissivistäviä aineita, ammattialan mukaisia aineita sekä valinnaisia aineita. Koulutuksen tarkoituksena on valmistaa ammattiin ja jatko-opintoihin. Koulutuksen päätteeksi myönnetään Meslek Lisesi Diploması -todistus, joka antaa kelpoisuuden hakeutua korkeakouluopintoihin.

Ministeriö Ammatillinen koulutus Opiskelijan nimi Myöntämispäivä Opiskelijan syntymäpaikka ja -aika Oppilaitos Oppilaitos, jossa pohjakoulutus on suoritettu Opintojen kesto

Korkeakoulutus Korkeakoulutus käsittää Turkissa kaiken toisen asteen jälkeisen, vähintään kaksivuotisen koulutuksen. Korkeakoulutusta hallinnoi kansallisesti Yükseköğretim Kurulu Başkanlığı (YÖK, Council of Higher Education of Turkey). Korkeakoulutusta järjestetään pääosin valtiollisissa yliopistoissa ja säätiöyliopistoissa (üniversitesi). Lisäksi korkeakoulutusta järjestetään teknillisissä korkeakouluissa (yüksek teknoloji enstitüsü), ammatillisesti suuntautuneissa korkeakouluissa (meslek yüksekokulu) sekä esimerkiksi puolustusvoimien alaisissa akatemioissa. Yliopistot koostuvat tiedekunnista (fakülte), instituuteista (enstitü), ammatillisesti suuntautunutta korkeakoulutusta järjestävistä yksiköistä (yüksekokul) sekä musiikin ja taidealan koulutusta järjestävistä yksiköistä (konservatuvar).

Korkeakoulutus Toukokuussa 2019 Turkissa oli 130 valtiollista ja 72 säätiöyliopistoa (ml. teknilliset korkeakoulut), viisi ammatillisesti suuntautunutta korkeakoulua sekä yksittäisiä muun kuin opetusministeriön/yökin hallinnonalan korkeakouluja. Yliopistot ja korkeakoulut (YÖK): http://akademik.yok.gov.tr/akademikarama/. Opiskelijavalinta tapahtuu keskitetysti kansallisen pääsykokeen (Yükseköğretim Kurumları Sınavı, YKS) ja toisen asteen koulutuksen arvosanojen perusteella.

Kansallinen korkeakoulututkintojen viitekehys Lähde: http://www.tyyc.yok.gov.tr/

Korkeakoulututkintojen järjestelmä Önlisans (associate s degree) Önlisans on akateemisesti tai ammatillisesti suuntautunut kaksivuotinen (120 ECTS) korkeakoulututkinto. Önlisans voi olla osa ensimmäisen vaiheen lisans-tutkintoon johtavia opintoja tai itsenäinen, ammatillisesti suuntautunut tutkinto. Önlisans antaa jatko-opintokelpoisuuden lisans-tutkintoon johtaviin opintoihin.

Korkeakoulututkintojen järjestelmä Lisans (bachelor s degree) Lisans on akateemisesti (fakülte) tai ammatillisesti (yüksekokul/konservatuar) suuntautunut, vähintään neljävuotinen (240 ECTS) ensimmäisen vaiheen korkeakoulututkinto. Lisans antaa jatko-opintokelpoisuuden yüksek lisans -tutkintoon johtaviin opintoihin. - Vuodesta 2003 lähtien lisans-tutkinnon erinomaisin arvosanoin suorittaneita on voitu yliopiston päätöksellä hyväksyä myös suoraan tohtoriopintoihin. Esimerkiksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneilta tai vieraalla kielellä annettavaan opetukseen hakeutuvilta saatetaan edellyttää yhden vuoden valmentavien opintojen (hazirlik) suorittamista ennen varsinaisia lisans-opintoja.

Korkeakoulututkintojen järjestelmä Eläinlääketieteen (Veteriner Hekimliği), hammaslääketieteen (Diş Hekimliği) ja farmasian (Eczacılık) alalla koulutus järjestetään poikkeuksellisesti viisivuotisena yksiportaisena koulutuksena. Lääketieteellinen (Tıp Doktorluğu) koulutus on kuusivuotinen. Tutkintojen katsotaan Turkissa vastaavan toisen vaiheen korkeakoulututkintoa ja ne antavat jatko-opintokelpoisuuden suoraan tohtoriopintoihin.

Korkeakoulututkintojen järjestelmä Yüksek lisans (master s degree) Yüksek lisans on akateemisesti tai ammatillisesti suuntautunut puolitoista- tai kaksivuotinen (90-120 ECTS) toisen vaiheen korkeakoulututkinto. - Kaksivuotisiin ohjelmiin sisältyy laaja opinnäytetyö. Yüksek lisans antaa jatko-opintokelpoisuuden tohtoriopintoihin. Yüksek lisans -tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi korkeakoulut järjestävät lisanstutkinnon suorittaneille suunnattuja ammatillisia erikoistumis- tai täydennyskoulutuksia.

Korkeakoulututkintojen järjestelmä Doktora (doctorate) Doktora on akateemisesti suuntautunut, 3-4-vuotinen (180-240 ECTS) kolmannen vaiheen tieteellinen korkeakoulututkinto, joka koostuu teoriaopinnoista, loppukokeesta sekä väitöskirjatyöstä ja sen puolustamisesta. Lääketieteen alalla tieteellinen korkeakoulututkinto on Tıpta Uzmanlık (Specialization in Medicine) ja taiteiden alalla Sanatta Doktora (Doctorate in Art Degrees).

Korkeakoulututkinnoista annettavat todistukset Tutkintotodistuksen (diploması) ja opintosuoritusotteen (transkript) myöntää Turkissa korkeakoulu. Todistukset ovat turkin- ja/tai englanninkielisiä. Korkeakoulut saattavat myöntää opiskelijalle väliaikaisen todistuksen valmistumisesta (geçici mezuniyet belgesi) ennen varsinaisen tutkintotodistuksen valmistumista. Tutkintotodistukset eivät ole kansallisesti yhtenäisiä, mutta korkeakoulujen on vuodesta 2006 alkaen tullut myöntää valmistuneille tutkintotodistuksen liitteenä Diploma Supplement -asiakirja ja ottaa käyttöön ECTS-pisteet.

Korkeakoulu ja yksikkö Väliaikainen todistus valmistumisesta Myöntämispäivä Opintojen kesto Tutkinto Väliaikainen todistus on myönnetty tutkintotodistuksen ollessa valmisteilla Ammattiala Allekirjoittaja

Opiskelijan nimi Korkeakoulu ja yksikkö Myöntämispäivä Ammattiala Opintojen loppuun suorittamisen päivämäärä 1. lukukauden opinnot Opintojen mitoitus ja arvosanat Allekirjoittaja

Korkeakoulu ja tiedekunta Koulutusala Tutkinto Myöntämispäivä Allekirjoittajat

Valmentavat opinnot Tutkinto Opintojen kesto Valmistumis -päivä

Todistuksen numero Korkeakoulu ja instituutti Tutkinto Koulutusala Todistuksen päiväys Allekirjoittajat

Todistuksen numero Myöntämispäivä Allekirjoittaja

Lähde: www.bologna.yildiz.edu.tr/

Tietoa Turkin koulutusjärjestelmästä Ministry of National Education / T.C. Milli Eğitim Bakanlığı: http://www.meb.gov.tr/ Vocational Qualifications Authority / Mesleki Yeterlilik Kurumu (MYK): http://www.myk.gov.tr/ Council of Higher Education / Yükseköğretim Kurulu (YÖK): https://www.yok.gov.tr/en Tutkintojen viitekehys: http://tyc.gov.tr/trr.pdf; korkeakoulututkintojen viitekehys: http://www.tyyc.yok.gov.tr/ Eurydice-tietokanta: https://eacea.ec.europa.eu/national-policies/eurydice/content/turkey_en Muita kansainvälisiä tiedonlähteitä: https://www.oph.fi/fi/palvelut/tietoa-tutkintojentunnustamisesta-ohjaustyon-tueksi

Kiitos! www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen www.oph.fi/examenserkannande www.oph.fi/recognition