Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014

Kuopion ilmanlaatu vuonna 4 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPPKalibrointi Ky

TIIVISTELMÄ Vuonna 4 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 7 t, typen oksidien päästöt noin t, hiilimonoksidipäästöt noin 6 t, hiilivetypäästöt noin 6 t ja hiukkaspäästöt noin t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, tieliikenne, Savon Sellu Oy:n tehtaat sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. Kokonaisuutena vuosi 4 oli PohjoisSavossa keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Tavanomaista lauhemman talven jälkeen maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja myös aurinkoinen. Lämpimät kesäiset säät alkoivat jo toukokuussa ja jatkuivat kesäkuussa. Myös elokuu oli lämmin. Kokonaisuutena koko loppuvuosi oli varsin lauha. Lunta loppuvuodesta maassa ei juurikaan ollut. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 448 μg/m3, vuorokausiarvot 47 μg/m3 ja vuosikeskiarvo,7 μg/m3. Rikkidioksidipitoisuudet vuonna 4 olivat hieman kutakuinkin samaa tasoa kuin vuonna 3. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 375 μg/m3 ja vuorokausiarvot 945 μg/m3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa oli μg/m3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 5, μg/m3. Maaherrankadulla vastaavat tuntiarvot olivat 3784 μg/m3 ja vuorokausiarvot 54 μg/m3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Maaherrankadulla oli 5 μg/m3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 7,3 μg/m3. Tasavallankadulla typpidioksidin tuntiarvot olivat 476 μg/m3 ja vuorokausiarvot 3 μg/m3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Tasavallankadulla oli 6 μg/m3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 45,3 μg/m3. Vuonna 4 typpidioksidin pitoisuudet Kuopiossa olivat jonkin verran alhaisempia kuin vuonna 3. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Maaherrankadulla olivat,4,6 mg/m3 ja suurimmat kahdeksan tunnin keskiarvot,3,7 mg/m3. Syysjoulukuulta tuloksia ei ole käytettävissä mittalaitteen rikkoutumisen vuoksi. Hiilimonoksidipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta luvun lopulla. Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 6337 μg/m3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot 69 μg/m3. Kahdeksan tunnin tavoitearvo ylittyi toukokuussa. AOTarvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi

annetun pitkänajan tavoitearvon ollen noin /4 pitkän ajan tavoitearvosta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 4 olivat hieman korkeampia kuin vuonna 3. Hengitettävien hiukkasten (PM) vuorokausiarvot olivat Kasarmipuistossa 6 μg/m3, Maaherrankadulla 763 μg/m3, Tasavallankadulla 8 μg/m3 ja Sorsasalossa μg/m3. Hengitettävien hiukkasten rajaarvotaso 5 μg/m3 ylittyi Maaherrankadulla 8 vuorokautena, Tasavallankadulla 4 vuorokautena ja Sorsasalossa 3 vuorokautena. Kasarmipuistossa ylityksiä ei mitattu. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Kasarmipuistossa μg/m3, Maaherrankadulla 6 μg/m3, Tasavallankadulla 9 μg/m3 ja Sorsasalossa 4 μg/m3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskustassa Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla jonkin verran korkeampia kuin vuonna 3 Tasavallankadulla ja Sorsasalossa pitoisuudet keskimäärin jäivät puolestaan hieman alhaisemmiksi kuina vuonna 3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi Tasavallankadulla katupölyjakson aikaan maaliskuussa ja myös syksyllä marraskuussa, jolloin ylityksen syynä niin ikään oli katupöly. Sorsasalossa ohjearvo puolestaan ylittyi maalistoukokuussa. Pienhiukkasten (PM,5) vuorokausiarvot vaihtelivat Kasarmipuistossa välillä 7,7,4 μg/m3. Vuosikeskiarvo oli 5,9 μg/m3. Pienhiukkasten pitoisuudet Kasarmipuiston taustaasemalla olivat vuonna 4 samaa tasoa kuin vuonna 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat,4,4 μg/m3 ja Haminalahdessa,98, μg/m3. Pelkistynedien rikkiyhdisteiden ohjearvo ylittyi Haminalahdessa tammikuussa. Pitoisuudet Haminalahdessa ja Sorsasalossa olivat vuonna 4 keskimäärin samaa tasoa kuin vuonna 3. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi maalishuhtikuun katupölyjakso sekä syksyn vähäisempi katupölyjaksi. Sorsasalossa valtatie 5:n rakennustöistä johtuvat erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua ajoittain paljonkin keväällä ja kesällä. Haminalahdessa kaatopaikan hajuhaitat heikensivät ilmanlaatu ensisijaisesti talvella ja keväällä.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE.... ILMANLAADUN ARVIOINTI.... ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS, YMPÄRISTÖ JA ILMASTOVAIKUTUKSET.. 3 3. MITTAUSPISTEET... 6 4. PÄÄSTÖLÄHTEET......7 5. SÄÄOLOSUHTEET... 8 6. RIKKIDIOKSIDI (SO)... 6. Päästöt.... 6. Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 6.. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 6.. Pitoisuudet verrattuna rajaarvoihin.... 6..3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin.... 4 7. TYPEN OKSIDIT (NOX)... 7. Päästöt... 7. Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 7.. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 7.. Pitoisuudet verrattuna rajaarvoihin.... 7..3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin...... 5 5 6 6 8 8. HIILIMONOKSIDI (CO)... 8. Päästöt...... 8. Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 8.. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 8.. Pitoisuudet verrattuna rajaarvoihin... 8..3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 3 3 5 5. 9. OTSONI (O3). 9. Muodostuminen.. 9. Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 9.. Pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin.... 6 6 6.6. HIUKKASET....9.. Yleistä... 8. Päästöt... 9.3 Hengitettävien hiukkasten (PM) mitatut pitoisuudet Kuopiossa....3.3. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.....3.3. Pitoisuudet verrattuna rajaarvoihin....3.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin..... 35

.4 Pienhiukkasten (PM,5) mitatut pitoisuudet Kuopiossa 36.4. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.36.4. Pitoisuudet verrattuna rajaarvoihin....37.4.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin.....38. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS).... Päästöt.... Mitatut pitoisuudet Kuopiossa..... Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 39 39 39 39. ILMANLAATUINDEKSI.... Yleistä.... Indeksiarvot Kuopiossa... 4 4 4 3. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPIOSSA 3. Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC) 3. Kasvihuonekaasut 3.3 Metallit 45 45 47 49 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5 LIITTEET LIITE Mittausasemien kuvaukset. 5 LIITE Mittaus ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 59 Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina 9864. 6 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina 9864. 6 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina 9864. 63 LIITE 6 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina 9864. 64 LIITE 7 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina 9864.. 65 LIITE 8 Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina 99. 66 Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina 994. 67 LIITE Tunnusluvut vuosien 4 mittauksista 68 LIITE Pitoisuustuuliruusut Haminalahden, Tasavallankadun LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 9

ja Sorsasalon mittausasemilta.. 8 LIITE Hiukkasmittaukset Tehdaskatu 8 kiinteistöllä.8..9.4 84

ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa vuonna 4 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu osana Kuopion ja Varkauden ilmanlaadun yhteisseurantaa, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion kaupungin ja KeskiSavon ympäristötoimen (Leppävirran kunta) lisäksi tärkeimmät energiantuotanto ja teollisuuslaitokset Kuopiosta ja Varkaudesta erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittauksiin on hankittu alihankintana palveluja JPP Kalibrointi Ky:ltä. Raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut FM Erkki Pärjälä. Tulosten käsittelyyn on osallistunut ins. ylempi AMK Juha Pulkkinen.

. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje, raja, tavoite ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (48/996). Uusimmat rajaarvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (64/7). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (48/996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Rajaarvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Rajaarvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun rajaarvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos rajaarvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja rajaarvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Rajaarvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla rajaarvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura ja mulla luonnonsuojelualuieilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAHyhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni, rikkidioksidi ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

3 Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 64/7 ja 38/ epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaaantavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seurantaalueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan.. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS, YMPÄRISTÖ JA ILMASTOVAIKUTUKSET Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM,5). Vähäisempää vaikutusta on ulkoilman otsonilla (O3). Myös PAHyhdisteille (benzo(a)pyreeni, BaP) altistumisella voi joillakin olla terveydellistä merkitystä alueilla, joilla altistutaan puunpolton savukaasuille.

4 (Kuva EEA, 3) Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen. Ilman epäpuhtauksien terveys, ympäristö ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O 3) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä.

5 Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO ) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO voi vaikuttaa maksaan, keuhkoihin, haimaan ja verenkuvaan. Voi edistää keuhkosairauksia aiheuttaen hengityselinoireita ja altistaa hengitystieinfektioille. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja eutrofikaatiota muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja vesi ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää, Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C 6H 6) PAHyhdisteet (bentzoapyreeni, BaP) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Bentseeni on kasvihuonekaasu lämmittäen siis ilmakehää. Edistää hapen ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

6 Metallit Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa ihooireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. 3. MITTAUSPISTEET Vuonna 4 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Haminalahdessa, Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Lisäksi käytettävissä on ollut säätiedot Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilta.

7 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi 4. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto ja teollisuuslaitokset keskeisellä kaupunkialueella ovat Haapaniemellä Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset ja Sorsasalossa Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehdas ja voimalaitos. Hieman kaupunkialueen ulkopuolella Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella toimii useita paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavia laitoksia: Heikki Hiltusen kivenlouhimo ja murskaamo, Lemminkäinen Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, NCC Roads Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Savon Kuljetus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema, Jätekukko Oy:n jätekeskus ja Pelastusopiston harjoitusalue. Savon Voima Oyj:llä on lisäksi 5 kpl kaukolämpökeskuksia Nilsiän taajamassa. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 63 ja liitteissä 39. Erityisesti erilaisten hajapäästöjen laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavastikin, mistä johtuen eri vuosille raportoitujen hajapäästöjen määrät poikkeavat toisistaan paljonkin.

8 Tässä yhteenvedossa päästötiedot perustuvat teollisuus ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTItietokantaan tieliikenteen osalta VTT:n LIISAtietokantaan raide ja vesiliikenteen, työ ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTAtietokantaan (viimeisin päivitys vuodelta ). Päästöissä ovat mukana myös hajaasutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä. 5. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 4 alkoi poikkeuksellisen lauhana, mutta tammikuun. päivän jälkeen säätila muuttui puolestaan jopa harvinaisen kylmäksi. Vuoden alussa lunta oli maassa hyvin vähän. Vasta tammikuun puolessa välissä saatiin pysyvämpi lumipeite. Helmikuu oli poikkeuksellisen leuto: jopa 68 astetta keskimääräistä helmikuuta lämpimämpi. Lumipeite oli koko talven hyvin ohut ja maaliskuun alkupuolella maa oli jo lähes lumeton. Kevät alkoi maaliskuussa 45 astetta tavanomaista lauhempana.. Kuun lopulla lämpötilan vuorokausivaihtelu oli varsin suurta. Selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi säätila jatkui koko huhtikuun. Toukokuun alussa sää kylmeni taas kolmeksi viikoksi hyvin koleaksi. Tämän jälkeen oli lähes helteinen sääjakso, joka muuttui hyvin nopeasti taas kylmäksi kuun lopulla. Kuukauden puolessa välissä saatiin hyvin runsaita sateita. Kesä alkoi helteisenä, mutta kesäkuun loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea. Heinäkuun alussa alkoi poikkeuksellisen pitkä hellejakso, joka kesti lähes elokuun puoleen väliin. Elokuun loppupuolella säätila viileni. Syksy alkoi tavanomaista lämpimämpänä ja aluksi hyvin kuivana. Syyskuun lopulla säätila muuttui kylmemmäksi ja epävakaisemmaksi. Myös lokakuussa säätila vaihteli varsin kylmän ja poikkeuksellisen lämpimän sään välillä. Marraskuu oli jälleen tavanomaista lämpimämpi kuukausi. Marraskuussa saatiin lyhytaikaisesti lumipeite koko maahan, mutta kuun lopulla maa oli jälleen paljas.

Sademäärä (mm) mm 9 Ilman lämpötilat Kuopion mittausasemilla vuonna 4 3 3 Sorsasalo Tasavallankatu Keskiarvo Sademäärä Kuopion Maaningalla vuonna 4 8 6 Sademäärä Kuopion mittausasemilla vuosina 4 8 6 4 Sorsasalo Tasavallankatu

Vallitsevat tuulet Kuopiossa vuonna 4 olivat eteläkaakosta ja lounaasta. Kaupunkialueen maaston huomattavan korkeusvaihtelun sekä suurten vesistöjen läheisyyden vuoksi paikalliset meteorologiset olosuhteet voivat kuitenkin poiketa paljonkin eri puolilla kaupunkia eri vuodenaikoina. 6. RIKKIDIOKSIDI (SO) 6. Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 4 olivat noin 7 tonnia, mikä on vähemmän kuin koko sinä aikana, miltä tilastoituja päästötietoja on käytettävissä. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöt olivat noin 6 t pienemmät kuin vuonna 3. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. Rikkidioksidin puoliintumisaika ilmakehässä on muutamia päiviä.

6 8 6 SAVON SELLU OY SAVON VOIMA OYJ YHT. MUUT LAITOKSET KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE TYÖ JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE 989 99 993 995 997 999 3 5 7 9 3 t/a Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 9864 KUOPION ENERGIA OY YHT. HAJAPÄÄSTÖT* Ylivoimaisesti tärkein rikkidioksidin päästölähde Kuopiossa on Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 4 % 3% % % ATRIA OYJ KUOPION ENERGIA OY YHT. % SAVON SELLU OY SAVON VOIMA OYJ YHT. KIINT. KOHT. LÄMMITYS 8 % MUUT 6. Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 6.. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Rikkidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat SO, Suomi SO, Suomi SO, WHO SO, WHO Viiteaika tunti vuorokausi min vuorokausi Ohjearvo 5 µg/m3 8 µg/m3 5 µg/m3 µg/m3 Huom. Saa ylittyä % ajan kuukaudessa Saa ylittyä kerran kuukaudessa

Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat Mitattu pitoisuus (μg/m3) Ohjearvo (μg/m3) Tuntiarvot 4 48 5 Vuorokausiarvot 4 7 8 SO Korkeimmillaan pitoisuudet olivat keväällä ja alkukesästä, kuten aiempinakin vuosina. Tämä johtuu Savon Sellu Oy:n tehtaiden suhteellisen viileiden savukaasujen leviämisolosuhteista vesistön äärellä kesäolosuhteissa. Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa vuonna 4 3 5 Tuntiarvo (mg/m3) Pitoisuus 5 (ug/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo 5 Vuorokausiohjearvo Joulukuu Marraskuu Lokakuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu 5.3. Pitoisuudet verrattuna rajaarvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin raja ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Terveydensuojelu tunti Raja tai kynnysarvo 35 µg/m3 Terveydensuojelu vuorokausi 5 µg/m3 Väestön varoituskynnys (*) Kasvillisuuden suojelu Kasvillisuuden suojelu (**) tunti vuosi talvikausi (..3.3.) 5 µg/m3 µg/m3 µg/m3 Huom. Saa ylittyä 4 kertaa vuodessa Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

3 Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa rajaarvoihin olivat Korkein mitattu pitoisuus (μg/m3) Rajaarvo (μg/m3) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 78 35 4 vuorokausikeskiarvo 8 5 3 SO Rikkidioksidipitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuihin kriittisiin tasoihin olivat SO Mitattu pitoisuus (μg/m3) Kriittinen taso (μg/m3),7,3 Vuosikeskiarvo Talvikauden keskiarvo (..33.3.4) Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on mitattu muutamina vuosina 99luvulla ja yhtäjaksoisesti vuodesta alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 99luvulla selvästi korkeampia kuin, mitä on mitattu luvulla. luvulla vuosikeskiarvot ovat olleet tasoa 3 ug/m3. SO vuosikeskiarvot Sorsasalossa v. 994 5 5 Pitoisuus (ug/m3) 5 Sorsasalo Rajaarvo

4 6..3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy tunti 75 µg/m3 5 µg/m3 Saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa Kasvillisuuden suojelu (*) talvikausi (..3.3.) µg/m3 8 µg/m3 (*) sovelletaan laajoilla maa ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Rikkidioksidin tuntiarvo on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen luvulla vuosina 45, 7, ja. Lisäksi alempi arviointikynnys on ylittynyt luvulla vuosina 3, 89 ja 4. Sen sijaan talvikauden keskiarvo on selvästi alittanut molemmat arviointikynnykset luvulla. SO vuoden 4. korkein tuntiarvo Sorsasalossa v. 994 35 Sorsasalo 3 SO µg/m3 5 Ylempi arviointikynnys 5 Alempi arviointikynnys 5 99 99 993 994 995 996 997 998 999 3 4 5 6 7 8 9 3 4

5 SO talvikauden (..3.3.) keskiarvot Sorsasalossa v. 4 Sorsasalo SO µg/m3 Ylempi arviointikynnys 8 Alempi arviointikynnys 6 4 4 3 9 8 7 6 5 4 3 7. TYPEN OKSIDIT (NOX) 7. Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 4 olivat Kuopiossa noin tonnia. Päästöt olivat samaa tasoa kuin vuonna 3, mutta pienimmät mitä on tilastoitu koko sinä aikana, kun päästöistä on luotettavia tietoja. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO). Typen oksidien puoliintumisaika alailmakehässä on muutamia tunteja, koska ne ovat varsin reaktiivisia yhdisteitä. Typenoksidipäästöt Kuopiossa v. 9884 KUOPION ENERGIA OY YHT. 6 SAVON SELLU OY 5 MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE 3 KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE 988 99 99 994 996 998 4 6 8 4 t/a HAJAPÄÄSTÖT

6 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Kuopiossa vuonna 4 olivat Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset, tieliikenne ja Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Typenoksidipäästöt Kuopiossa vuonna 4 7% 4 % 8 % KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY TIELIIKENNE 6% KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ JA MAATALOUSKONEET 4 % % MUUT 7. Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 7.. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat NO, Suomi NO, Suomi NO, WHO NO, WHO Viiteaika tunti vuorokausi tunti vuosi Ohjearvo µg/m3 5 7 µg/m3 µg/m3 µg/m3 Huom. Saa ylittyä % ajan kuukaudessa Saa ylittyä kerran kuukaudessa

7 Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m3) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m3) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m3) Ohjearvo (μg/m3) Tuntiarvot 3 75 37 84 4 76 5 Vuorokausiarvot 9 45 5 4 3 7 Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan tammi ja maaliskuussa, jolloin esiintyi pakkasjaksoja. Vuonna 4 pitoisuustasoissa ei eri mittausasemien välillä ollut kovin suuria eroja. Hieman muita alhaisempia pitoisuuksia mitattiin Kasarmipuistossa, mikä on ns. kaupunkitaustaasema ja kuvaa siten keskimääräisiä pitoisuuksia kaupunkialueella. Tasavallankadun ja Maaherrankadun tulokset kuvaavat pitoisuuksia liikenneympäristössä kadun välittömässä vaikutuspiirissä. Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 4 6 Tuntiarvo (mg/m3) Pitoisuus 8 (ug/m3) 6 Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Lokakuu Marraskuu Joulukuu Elokuu Syyskuu Heinäkuu Kesäkuu Huhtikuu Toukokuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu Vuorokausiaohjearvo

8 Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 4 6 Tuntiarvo (mg/m3) Pitoisuus 8 (ug/m3) 6 Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Joulukuu Marraskuu Lokakuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu Vuorokausiaohjearvo Typpidioksidipitoisuudet Tasavallankadulla vuonna 4 6 Tuntiarvo (mg/m3) Pitoisuus 8 (ug/m3) 6 Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Joulukuu Marraskuu Lokakuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu Vuorokausiaohjearvo 6.3. Pitoisuudet verrattuna rajaarvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti µg/m3 Saa ylittyä 8 kertaa vuodessa Terveydensuojelu Väestön varoituskynnys (*) Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi tunti vuosi µg/m3 µg/m3 3 µg/m3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO laskettuna NO:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

9 Typpidioksidin pitoisuudet suhteessa rajaarvoihin olivat Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m3) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m3) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m3) tuntikeskiarvo max 97 5 vuosikeskiarvo 5 NO Rajaarvo (μg/m3) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä 97 8 6 Typen oksidien (NO + NO) pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NOX Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m3) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m3) Vuosikeskiarvo (NO+NO) 5, 7,3 Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m3) 45,3 Kriittinen taso (μg/m3) 3 Typenoksidien (NO + NO) kriittinen taso ylittyi Tasavallankadun mittausasemalla. Typenoksidien kriittinen taso on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa. Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 989 lähtien. Vuonna 994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 5 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Maaherrankadulla typen oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 4 5 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 7 lähtien. Tasavallankadulla mittaukset aloitettiin vuonna. Typpidioksidipitoisuudet laskivat keskustassa 98luvun lopusta selvästi aina luvun alkuvuosiin saakka. Sen jälkeen pitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa. Vuonna 4 typpidioksidin vuosikeskiarvo oli kaikilla mittausasemilla hieman alhaisempi kuin vuonna 3. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Kuopion kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä.

µg/m3 NO vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 9894 8 7 6 5 3 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Rajaarvo 6.3.3. Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Terveyshaittojen ehkäisy, NO Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NOx (*) Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. tunti µg/m3 µg/m3 Saa ylittyä 8 kertaa kalenterivuod essa vuosi vuosi 3 µg/m3 4 µg/m3 6 µg/m3 9,5 µg/m3 (*) sovelletaan laajoilla maa ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin tuntiarvo on ylittänyt alemman arviointikynnyksen luvulla Tasavallankadulla vuosina ja, kun otetaan huomioon, että tuntiarvo saa ylittää rajaarvon 8 kertaa kalenterivuodessa. Maaherrankadulla alempi arviointikynnys on ylittynyt vuosina 8 ja ja sitä on sivuttu vuosina ja 3. Kasarmipuistossa alempi arviointikynnys on ylittynyt vuonna 4.

994 995 996 997 998 999 3 4 5 6 7 8 9 3 4 6 NO 9. korkein mitattu tuntikeskiarvo Kuopiossa v. 9844 Kasarmi puisto Maaherran katu Tasavallankatu Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys NO µg/m 3 8 6 Typpidioksidin vuosikeskiarvo on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen Tasavallankadulla vuonna. Muutoin vuosikeskiarvo on jäänyt alle alemman arviointikynnyksen kaikilla mittausasemilla viime vuosina. NO vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 9894 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu µg/m 3 8 7 6 5 3 Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) ylempi arviointikynnys on ylittynyt Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla joka vuosi vuoden jälkeen. Kasarmipuistossa alempi arviointikynnys on ylittynyt viimeksi vuonna. Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta kaupunkiympäristöön.

NO + NO vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 9974 6 Kasarmipuisto Maaherrankatu Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Tasavallankatu 5 µg/m3 3 8. HIILIMONOKSIDI (CO) 8. Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 4 olivat noin 6 tonnia. Erityisesti tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat pienentyneet aina 98luvulta saakka. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu hiilidioksidiksi. Puoliintumisaika on noin kolme kuukautta, minkä vuoksi se ehtii osallistua myös otsonin muodostumisreaktioihin ilmakehässä. Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 9864 9 8 TEOLLISUUS 7 KIINT. KOHT. LÄMMITYS 6 TIELIIKENNE 5 TYÖ JA MAATALOUSKONEET 3 RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 986 988 99 99 994 996 998 4 6 8 4

3 Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä, erilaisista työkoneista sekä epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun pienpoltosta. Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 4 4% % TIELIIKENNE 4% KIINT. KOHT. LÄMMITYS 35 % TYÖ JA MAATALOUSKONEET 3 % VESILIIKENNE TEOLLISUUS 34 % MUUT 8. Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 8.. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hiilimonoksidille ovat seuraavat CO, Suomi CO, Suomi CO, WHO CO, WHO Viiteaika tunti 8 tunnin liukuva keskiarvo tunti 8 tunnin liukuva keskiarvo Ohjearvo Huom. mg/m3 8 mg/m3 3 mg/m3 mg/m3 Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat CO Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m3) Ohjearvo (mg/m3) Tuntikeskiarvot,4,6 8 tunnin keskiarvot,3,7 8

Pitoisuus (mg/m3) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 4 Korkeimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin tammikuussa. maaliskuussa vuoden kylmimpänä kuukautena. Syysjoulukuulta mittaustuloksia ei ole käytettävissä mittalaitteen rikkoutumisen vuoksi. Hiilimonoksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 4 5, Pitoisuus (mg/m3), 5,, 5,, Tuntikeskiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) Ohjearvo tuntikeskiarvolle Ohjearvo 8 h keskiarvolle Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Maaherrankadulla vuodesta 4 lähtien. Tätä ennen mittauksia tehtiin Kasarmipuistossa. Hiilimonoksidipitoisuudet laskivat keskustassa 99luvun alusta luvulle. Pitoisuuksissa ei ole kuitenkaan tapahtunut enää oleellisia muutoksia luvulla. Vuonna 4 vuosikeskiarvo oli sama kuin vuosina 8.,5 CO vuosikeskiarvot Maaherrankadulla v. 44,,5, Maaherran katu, vuosikeskiarvo,5 4 5 6 7 8 9 3 4

5 7.3. Pitoisuudet verrattuna rajaarvoon Ilmanlaatuasetuksen mukainen hiilimonoksidin rajaarvo on seuraava Viiteaika 8 tunnin liukuva keskiarvo CO Ohjearvo Huom. mg/m3 Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa rajaarvoon olivat Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m3) CO 8 tunnin keskiarvot Rajaarvo (mg/m3),3,7 Pitoisuudet alittivat 8 tunnin rajaarvon hyvin selvästi. 7.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hiilimonoksidille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 8h 7 mg/m3 5 mg/m3 Terveyshaittojen ehkäisy Huom. Hiilimonoksidin 8 tunnin keskiarvot ovat koko mittuashistorian ajan selvästi alle alemman ja ylemmän arviointikynnyksen. CO suurimmat 8 h keskiarvot Maaherrankadulla v. 44 8 Pitoisuus (mg/m3) 7 Maaherrankatu, suurin 8h arvo 6 5 Ylempi arviontikynnys 4 3 Alempi arviointikynnys 4 6 8 4

6 9. OTSONI (O3) 9. Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Myös metaanilla ja (CH4) ja hiilimonoksidilla (CO) on merkitystä otsonin muodostumisessa. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina KeskiEuroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kaupunkikeskustoissa, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä, kuten maaseudulla. 9. Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 9.. Pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvo otsonille on O3, WHO Viiteaika 8 tunnin liukuva keskiarvo Ohjearvo Huom. µg/m3 Ilmanlaatuasetuksen mukaiset otsonin tavoite ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Terveydensuojelu Kasvillisuuden suojelu Pitkän ajan tavoite terveydensuojelulle Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelulle Väestön tiedotuskynnys Väestön varoituskynnys Viiteaika Tavoite tai kynnysarvo Huom. vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT maalisheinäkuussa µg/m3 Saa ylittyä 5 päivänä kolmen vuoden aikana vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT maalisheinäkuussa tunti tunti 8 (µg/m3) *h viiden vuoden keskiarvona µg/m3 6 (µg/m3)*h 8 µg/m3 µg/m3

7 Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin olivat seuraavat O3 Mitattu pitoisuus (μg/m3) Tavoitearvo (μg/m3) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot 6 9 5 O3 Mitattu pitoisuus (μg/m3) Tavoitearvo (μg/m3h ) viiden vuoden keskiarvona 769 6 /8 AOT Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O3 Mitattu pitoisuus (μg/m3) Väestön tiedottamiskynnys (μg/m3) 63 37 8 Tuntiarvot Otsonipitoisuudet olivat korkeimmillaan huhtisyyskuussa. Yleensä olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat keväällä ja alkukesästä. Tällöin myös kaukokulkeuma on suurinta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 4 8 6 Pitoisuus (ug/m3) 8 6 Tuntiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) liukuva Joulukuu Marraskuu Syyskuu Lokakuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu Väestön tiedottamiskynnys Tavoitearvo 8 h keskiarvolle

8 Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna 997. Otsonipitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman kasvussa. Vuonna 4 otsonin vuosikeskiarvo oli hieman alhaisempi kuin vuonna 3. O3 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 9984 6 Pitoisuus (ug/m3) 5 Keskiarvo 3 4 3 9 8 7 6 5 4 3 999 998. HIUKKASET. Yleistä Ilmassa olevat hiukkaset voidaan jakaa useisiin fraktioihin niiden koon mukaan. Hengitettävät hiukkaset (PM) ovat peräisin pääosin hiekoitushiekasta, tiesuolasta, teiden ja katujen asfalttipinnasta, maanpinnasta, autojen jarruista ja renkaista ja myös erilaisista teollisuuden prosessipäästöistä. Pienhiukkaset (PM,5) ovat puolestaan peräisin pienpolton ja autojen pakokaasuista, energiantuotantolaitosten lentotuhkasta sekä metsä ja maastopaloista. Paitsi että ilmakehässä olevista hiukkasista osa on peräisin suorista päästöistä energiantuotannosta, teollisuusprosesseista, liikenteestä ja erilaisista hajapäästöistä (primäärihiukkaset), osa hiukkasista on peräisin kaasumaisista epäpuhtauksista (SO, NOx, NH3 ja VOCyhdisteet), kun ne reagoivat ilmakehässä (ns. sekundääriset hiukkaset). Suomessa pienhiukkasista valtaosa on tällaisia kaukokulkeutuvia sekundäärihiukkasia maan rajojen ulkopuolelta.

9 (Kuva EPA, 4) Ilmakehän hiukkasmateriaalista osa on epäorgaanista (kuten ammonium, nitraatti ja sulfaattiionit). Euroopassa taustailmassa PM:stä noin /3 ja PM,5:stä noin ½ on epäorgaanista. Vastaavista orgaanista ainesta taustailmassa on PM:stä noin /5 ja PM,5:stä noin /3. Orgaaninen aines koostuu sadoista yksittäisistä yhdisteistä.. Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 4 olivat noin tonnia. Vuonna 4 päästöt olivat hieman pienemmät kuin vuonna 3 teollisuuden päästöjen pienentymisen vuoksi. Tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat pienentyneet 99luvun alun tasosta. Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 9864 3 KUOPION ENERGIA OY YHT. 5 SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE 5 KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE 5 VESILIIKENNE 986 988 99 99 994 996 998 4 6 8 4 HAJAPÄÄSTÖT Uusimpien arvioiden mukaan Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Pölypitoisuuksiin

3 vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ajoittain myös kaukokulkeuma, aina Suomen rajojen ulkopuolelta saakka. Kuopion kokonaishiukkaspäästöistä noin 7 % on hengitettäviä hiukkasia (PM) ja noin 5 % pienhiukkasia (PM,5). % Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 4 4% 9% 3% KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY TIELIIKENNE 4 % KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ JA MAATALOUSKONEET 39 % HAJAPÄÄSTÖT MUUT %.3 Hengitettävien hiukkasten (PM) mitatut pitoisuudet Kuopiossa.3. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM) ovat seuraavat PM, Suomi Viiteaika vuorokausi Ohjearvo 7 PM, WHO PM, WHO vuorokausi vuosi 5 µg/m3 µg/m3 µg/m3 Huom. Saa ylittyä kerran kuukaudessa

3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m3) Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m3) 6 7 Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m3) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m3) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m3) 7 63 7 8 7 7 PM Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan maaliskuussa katupölyjakson aikaan, jolloin hengitettävien hiukkasten ohjearvo 7 ug/m3 ylitettiin Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilla. Kevään lisäksi toinen lievempi katupölyjakso ajoittui marraskuulle ennen lumien tuloa. Tällöin hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi Tasavallankadun mittausasemalla. Sorsasalossa kevään katupölyjakso jatkui maaliskuulta aina toukokuulle ja Sorsasalossa ohjearvo ylittyikin maaliskuun lisäksi myös huhti ja toukokuussa. Sorsasalossa pölyämistä aiheutti Savon Sellu Oy:n tehtaille ja EkokemPalvelut Oy:n jätekeskukselle suuntautuva raskas liikenne. Osa näille laitoksille johtavasta Sellun tiestä on päällystämätöntä, mikä lisää pölyhaittaa. Lisäksi mittausaseman lähistölle Selluntielle varisee puutavaraautoista kiintoainesta, joka kuivalla säällä kohoaa ilmaan autoliikenteen myötävaikutuksella. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kuopiossa vuonna 4 8 Kasarmipuisto Pitoisuus 6 (ug/m3) Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ohjearvo Joulukuu Marraskuu Lokakuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu

3.3. Pitoisuudet verrattuna rajaarvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten rajaarvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat PM, rajaarvo Viiteaika vuorokausi Rajaarvo 5 µg/m3 PM, rajaarvo vuosi µg/m3 Huom. Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa rajaarvoihin olivat seuraavat Suurin mitattu pitoisuus (μg/m3) Rajaarvo (μg/m3) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 5 5 35 Vuosikeskiarvo PM Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m3) Rajaarvo (μg/m3) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 8 5 8 35 Vuosikeskiarvo 6 PM Kasarmipuisto PM Tasavallankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m3) Rajaarvo (μg/m3) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 5 4 35 Vuosikeskiarvo 9 Suurin mitattu pitoisuus (μg/m3) Rajaarvo (μg/m3) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 89 5 3 35 Vuosikeskiarvo 4 PM Sorsasalo

Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 33 Keskustassa rajaarvotason 5 ug/m 3 ylittäviä vuorokausikeskiarvoja mitattiin 8 vuorokautena. Näistä 6 mitattiin Maaherrankadulla maalishuhtikuussa katupölyaikaan ja yksi marraskuussa syksyisen katupölyjakson aikana ja yksi tammikuun pakkaskaudella. Tasavallankadun mittausasemalla rajaarvotason ylityksiä mitattiin 4 kpl. Näistä 6 kpl mitattiin maalishuhtikuussa katupölyjakson, 5 kpl lokamarraskuussa syksyisen katupölyjakson aikaan ja 3 kpl tammikuussa pakkasjakson aikana. Sorsasalossa ylityksiä oli 3 kpl, joista kpl mitattiin ns. kevätpölykauden (maalistoukokuu) ulkopuolella. Sorsasaloa lukuun ottamatta hengitettävien hiukkasten rajaarvotason ylityksiä oli vuonna 4 hieman enemmän kuin vuonna 3. 8 6 Hengitettävien hiukkasten rajaarvotason ylitykset v. 94 9 3 4 Kasarmipuisto Tasavallankatu Sallitut ylitykset (35 kpl/a) Maaherankatu Sorsasalo Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 99 alkaen. Kasarmipuiston mittausasemalla mittaukset aloitettiin vuonna 994. Maaherrankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 6. Tasavallankadulla ja Sorsasalossa mittaukset aloitettiin puolestaan vuonna. Pitoisuudet Kasarmipuistossa kuvastavat keskimääräistä tasoa Kuopion keskustassa. Pitoisuustaso Kasarmipuistossa on pysynyt varsin samana koko luvun ajan. Maaherrankadun pitoisuudet kuvaavat tasoa keskustan vilkkaiden katujen lähialueella. Tästä syystä pitoisuudet Maaherrankadulla ovatkin olleet korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Vuonna 4 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Maaherrankadulla kohosi takaisin tasolle, jossa oltiin vuosina 8. Tasavallankadun hiukkaspitoisuudet kuvaavat tilannetta liikenteen eniten kuormittamalla alueella Kuopiossa. Tasavallankadulla

994 995 996 997 998 999 3 4 5 6 7 8 9 3 4 Pitoisuus (ug/m3) 34 hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa kuitenkin jossain määrin myös viereisen Niiralan asuntoalueen lämmityksen päästöt (ks. liite ). Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet noin kaksinkertaiset keskustan pitoisuuksin nähden. Vuosikeskiarvo vuonna 4 Tasavallankadulla oli alhaisin, mitä alueella on mitattu sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna. Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten keskimääräiset pitoisuudet vuosina olivat erittäin korkeita. Vuosina ja 3 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Sorsasalossa laskivat selvästi. luvun alkuvuosien pitoisuudet Sorsasalossa kuvastivat osittain tilannetta valtatie 5:n työmaaalueella. Vuosina 3 ja 4 mitattuihin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin on vaikuttanut eniten katupöly, jota Selluntiellä on runsaasti raskaan liikenteen ja osin päällystämättömän Selluntien vuoksi. On kuitenkin ilmeistä, että jonkin verran Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin alueella vaikuttavat myös Savon Sellu Oy:n voimalaitoksen hiukkaspäästöt (ks. liite ). Korkeiden hiukkaspitoisuuksien alueella ei ole asutusta, joten ihmisten altistuminen näille korkeille hiukkaspitoisuuksille jää vähäiseksi. PM vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 9944 45 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Rajaarvo 35 3 5 5 5

35.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Terveyshaittojen ehkäisy Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. vuorokausi 35 µg/m3 5 µg/m3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 8 µg/m3 µg/m3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen Tasavallankadulla vuosina ja Sorsasalossa vuosina 4. Alempi arviointikynnys on lisäksi ylittynyt Maaherrankadulla vuosina 67, 9 ja vuonna 4. PM 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kuopiossa v. 9944 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys PM µg/m3 8 6 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat ylittäneet ylemmän arviointikynnyksen Sorsasalossa vuosina ja ja alemman arviointikynnyksen Sorsasalossa vuosina 4 ja Tasavallankadulla vuosina 3. 4 3 9 8 7 6 5 4 3 999 998 997 996 995 994

36 PM vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 9944 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu 35 Sorsasalo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Pitoisuus (ug/m3) 3 5 5 5.4 Pienhiukkasten (PM,5) mitatut pitoisuudet Kuopiossa.4. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM,5) ovat seuraavat PM,5, WHO PM,5, WHO Viiteaika vuorokausi vuosi Ohjearvo Huom. µg/m3 5 µg/m3 Kasarmipuistossa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmi, kesä ja syyskuussa. Pitoisuusvaihteluun vaikuttanee paljon kaukokulkeuma, jonka osuus Kuopion pienhiukkaspitoisuuksista on huomattavan suuri verrattuna paikallisten päästölähteiden aiheuttamaan pitoisuuteen. Helmikuussa pitoisuuksiin on voinut vaikuttaa lämmityksen ja liikenteen päästöt. Kesä ja syyskuussa kohonneiden pitoisuuksien alkuperä voi olla kaukokulkeuma. 4 3 9 8 7 6 5 4 3 999 998 997 996 995 994

37 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kasarmipuistossa vuonna 4 3 5 Pitoisuus 5 (ug/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) 5 WHO:n esitys ohjearvoksi Joulukuu Lokakuu Marraskuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Helmikuu Maaliskuu Tammikuu.4. Pitoisuudet verrattuna rajaarvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten rajaarvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat PM,5, rajaarvo PM,5, rajaarvo PM,5, altistumisen pitoisuuskatto PM,5, altistumisen vähennystavoite Viiteaika vuosi vuosi Rajaarvo Huom. µg/m3 5 µg/m3 Saavutettava.. mennessä Saavutettava..5 µg/m3 mennessä % vuoteen mennessä riippuen referenssivuoden pitoisuudesta (*) (*) lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitaustaaseman vuosien 9 pitoisuuksista Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa vuonna 4 oli hieman korkeampi kuin vuonna 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m3 ja vuosirajaarvon 5 ug/m3.

38 PM,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 74 9, Pitoisuus (ug/m3) 8, 7, 6, Kasarmipuisto 5, 4, Altistumisen vähennystavoite 3,,,, 7 8 9 3.4.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Terveyshaittojen ehkäisy Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys vuosi 7 µg/m3 µg/m3 Huom. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat Kasarmipuistossa alittaneet vuosina 74 selvästi sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. PM,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 74 9, Pitoisuus (ug/m3) 8, 7, 6, 5, Kasarmipuisto 4, Altistumisen vähennystavoite 3,,,, 7 8 9 3 4

39. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS). Päästöt Merkittävimmät rikkivedyn (HS) päästölähteet Kuopiossa ovat Savon Sellu Oy:n tehtaat Sorsasalossa ja Jätekukko Oy:n jätekeskus Heinälamminrinteellä Haminalahdessa. Savon Sellu Oy:n rikkivetypäästöt vuonna 4 olivat 3 tonnia laskettuna rikkinä. Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei tiedetä.. Mitatut pitoisuudet Kuopiossa.. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat TRS, Suomi Viiteaika vuorokausi Ohjearvo µg/m3 Huom. Saa ylittyä kerran kuukaudessa Haminalahdessa ja Sorsasalossa mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat TRS Vuorokausiarvot Mitattu pitoisuus Haminalahdessa (μg/m3) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m3),9 8,,4,4 Ohjearvo (μg/m3) Sorsasalossa pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvotason, mutta Haminalahdessa ohjearvo ug/m3 ylittyi tammikuussa. Haminalahdessa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammikuussa, jolloin esiintyi pakkasjaksoja. Myös keväällä sekä loppukesästä ja alkusyksystä pitoisuudet olivat koholla. Sorsasalossa pitoisuudet olivat alhaisempia ja pitoisuusvaihtelu vähäisempää kuin Haminalahdessa.

Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 4, 8, 6, 4,, Pitoisuus ug/m3, 8, 6, 4,,, Sorsasalo Haminalahti Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat luvulla vaihdelleet välillä,,6 ug/m3. Vuonna 4 vuosikeskiarvo sekä Haminalahdessa että Sorsasalossa oli sama kuin vuonna 3. TRS vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 44,4,,8 Pitoisuus (ug/m3),6 Sorsasalo Haminalahti,4, 4 6 8 4 Ns. hajutuntien määrä, jolloin pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvo on ylittänyt 3, ug/m3, on Sorsasalossa kahtena viime vuonna selvästi pienentynyt. Haminalahdessa hajutunteja on ollut huomattavasti enemmän vuosina 3 ja 4.

4 Hajutuntien määrä Kuopiossa v. 94 Hajutuntien määrä (kpl) 8 7 6 5 3 9 Haminalahti 3 4 Sorsasalo. ILMANLAATUINDEKSI. Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma aliindeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali ja luontovaikutuksia.

4 Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu hyvä tyydyttävä välttävä huono Terveysvaikutukset Muut vaikutukset ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä väestöryhmillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. aliindeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO NO PM PM.5 O3 CO TRS Indeksiluokitus hyvä alle alle alle alle alle 6 alle alle 5 tyydyttävä 8 7 5 5 6 8 5 välttävä 85 75 5 55 8 huono 535 5 575 8 3 5 yli 35 yli yli yli 75 yli 8 erittäin huono yli 3. Indeksiarvot Kuopiossa Koska eri mittausasemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin ja niillä mitataan erilaisia epäpuhtauksia, ilmanlaatuindeksin avulla ilmanlaatua eri mittausasemilla ei voi verrata keskenään. Kasarmipuistossa, joka kuvaa keskustan taustailmanlaatua kortteleiden sisäosissa, ilmanlaadun vaihtelu vuoden mittaan oli suhteellisen vähäistä. Kasarmipuistossa ilmanlaadussa ei vuonna 4 ollut suurta vaihtelua. Jossain määrin huonompi ilman laatu oli tammikuun pakkasjaksoilla sekä maaliskuussa katupölyjakson aikaan.

43 Kuopion Kasarmipuiston ilmanlaatuindeksi v. 4 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Liikenneympäristössä Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla ilmanlaatu oli heikoimmillaan maalishuhtikuussa katupölyjakson aikana. Molemmilla mittausasemilla oli havaittavissa toinen heikomman ilmanlaadun jakso lokamarraskuun lopulla. Tällöinkin ilmanlaatua heikensivät hengitettävät hiukkaset eli katupöly. Kuopion Maaherrankadun ilmanlaatuindeksi v. 4 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

44 Kuopion Tasavallankadun ilmanlaatuindeksi v. 4 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Sorsasalossa ilmanlaatua heikensivät ajoittain erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet maalistoukokuussa. Sorsasalossa ilmanlaatu kuitenkin vaihteli erittäin paljon päivästä toiseen. Huonon ilmanlaadun jaksot olivat varsin lyhytaikaisia. Kuopion Sorsasalon ilmanlaatuindeksi v. 4 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

45 Haminalahdessa esiintyi etenkin tammikuussa sekä loppukesästä jaksoja, jolloin hajurikkiyhdisteet heikensivät ilmanlaatua huomattavasti. Kuopion Haminalahden ilmanlaatuindeksi v. 4 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Vuonna 4 tunteja, jolloin ilmanlaatu luokittua eri mittausasemilla huonoksi oli seuraavasti: Haminalahti Kasarmipuisto Maaherrankatu Sorsasalo Tasavallankatu 83 tuntia 6 tuntia 37 tuntia 96 tuntia 9 tuntia 3. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 3. Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC) Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOCyhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC yhdisteistä. VOC yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta. VOCyhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä

986 988 99 99 994 996 998 4 6 8 4 46 ja pientalojen lämmityksestä. VOCyhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Vuonna 4 Kuopion hiilivetypäästöt olivat noin 6 t. Lähinnä tieliikenteen ja osin myös teollisuuden päästöt ovat viime vuosina pienentyneet. Vuosien 93 edellisiä vuosia suurempia päästöarvio johtuu siitä, että hajapäästöjen määrät on arvioitu aiempaa suuremmaksi. 35 Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 9864 3 5 5 5 TEOLLISUUS TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT Kuopiossa VOCpäästöistä noin 65 % arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä mukaan lukien kiinteistökohtainen lämmitys. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat tieliikenne sekä työ ja maatalouskoneet. Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuonna 4 3 % TIELIIKENNE 6 % 3 % KIINT. KOHT. LÄMMITYS 35 % 33 % TYÖ JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT % TEOLLISUUS VESI JA RAIDELIIKENNE

47 3. Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Kuopion kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu sekä KASVENERlaskentamallilla että ns. hyödynjakomenetelmällä. Nämä eri laskentamallit antavat jonkin verran toisistaan poikkeavia tuloksia niin, että KASVENERlaskelmamallin antamat tulokset ovat suurempia kuin hyödynjakomenetelmällä saatavat tulokset. Viimeisimmät kasvihuonekaasupäästölaskelmat ovat vuodelta. Vuosina ja Kuopion kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet laskussa johtuen lähinnä siitä, että kaukolämmön ja sähkön tuotannossa turvetta on korvattu puupohjaisilla polttoaineilla.

t COekv 48 Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä t COekv (CO, CH4, NO) (CO raportin mukaan) 8 99 CO raportti 6 6 CO raportti 8 CO raportti 9 CO raportti CO raportti Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkö (998 & 999: Muu sähkö ja Sähkölämmitys yhdistetty) Muu polttoaine (teollisuus ja työkoneet) Päästölähde Liikenne Jätehuolto Maatalous Yhteensä CO raportti CO raportti

49 3.3 Metallit Metalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Metalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Eri metallien päästöt ovat tilastojen mukaan kasvaneet selvästi luvulla, mutta täytyy huomata, että päästöarvioihin sisältyy huomattavasti epävarmuuksia. Metallipäästöt Kuopiossa v. 4 7, Vanadiini (V) 6, Sinkki (Zn) 5, Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb), Kupari (Cu) 3, Kromi (Cr), Kadmium (Cd), Elohopea (Hg) 4 3 9 8 7 6 5 4 3, kg / a 8, Arseeni (As)

5 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hiilivetyjen kokonaispäästöt ovat Kuopiossa pienentyneet selvästi 99luvun tasosta. Sen sijaan kokonaishiukkaspäästöt ovat pysyneet samalla tasolla aina 99luvun alusta saakka. Erityisesti ovat pienentyneet päästöt tieliikenteestä, mutta myös energiantuotantolaitoksilta ja teollisuudesta. Teollisuuden päästöjä on vähentänyt merkittävästi lukuisten tuotantolaitosten toiminnan lopettaminen 99 ja luvuilla. Energiantuotannon päästöjä ovat vähentäneet laitosten uudempi polttotekniikka ja polttoaineiden ja niiden laadun muutokset. Rikkidioksidipitoisuudet Kuopiossa ovat nykyisellään hyvin alhaisia ja pitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia luvulla. Rikkidioksidipitoisuudet ovat selvästi laskeneet 99luvun alun tasosta erityisesti Savon Sellu Oy:n päästöjen pienentymisen seurauksena. Kuopiossa mitattavat typpidioksidin pitoisuudet ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä. Typpidioksidin pitoisuudet ovat hiljalleen laskeneet 99luuvun tasosta. Merkittävin pudotus pitoisuuksissa tapahtui 99luvun alussa. Myös hiilimonoksidipitoisuudet ovat peräisin lähes yksinomaan tieliikenteestä kaupunkialueella. Pitoisuudet ovat Kuopion keskustassa olleet koko luvun hyvin alhaisia. Tästä syystä hiilimonoksidimittaukset lopetettiin vuoden 4 lopussa. Otsonin pitoisuudet ovat olleet varsin tasaisia koko luvun. Kuopiossa mitattava otsoni on pääosin kaukokulkeumaa Etelä Suomesta ja EteläSkandinaviasta ja KeskiEuroopasta. Vallitsevilla otsonipitoisuuksilla voi olla vähäisiä terveysvaikutuksia. Keskimääräiset hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat hieman laskeneet Kuopion keskustassa 99luvun puolivälin tasosta. Pitoisuuksissa on kuitenkin suurta vaihtelua eri mittausasemien välillä. Keväisen katupölyn tehostettu torjunta on alentanut hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuoden jälkeen pahimmilla alueilla, kuten Tasavallankadulla. Samalla rajaarvotason ylitykset ovat hieman laskeneet. Tilanne eri vuosina on kuitenkin vaihdellut ja vuonna 4 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat taas hieman korkeampia kuin vuonna 3. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat olleet hieman laskussa luvun lopulta, jolloin mittaukset aloitettiin. Kuopiossa mitattavat pienhiukkasten pitoisuudet ovat valtaosin peräisin kaukokulkeumasta, mutta paikallisesti myös puun pienpoltolla on vaikutuksia pitoisuuksiin. Vaikka pienhiukkasten pitoisuudet selvästi alittavatkin ilmanlaatuasetuksen altistumisen vähentämistavoitteen, aiheuttavat pienhiukkaset kuitenkin terveyshaittaa myös Kuopiossa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa ovat olleet varsin alhaisia koko luvun. Selvästi korkeampia pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia on mitattu Haminalahdessa Jätekukko Oy:n jätekeskuksen vaikutusalueella.

5 Kokonaisuutena Kuopion ilmanlaatu luokittuu varsin hyväksi. Eniten ilmanlaatua heikentää keväisin katupöly. Vähäisemmässä määrin katupölyä on ollut ilmassa viime vuosina myös pakkaspäivinä syksyisin, ennen kuin pysyvä lumipeite on ehtinyt tulla maahan. Talven pakkasjaksoilla ilmanlaatua ovat paikoin heikentäneet tieliikenteen ja lämmityksen päästöt. Haminalahdessa pelkistyneistä rikkiyhdisteistä johtuvat hajuhaitat ovat ajoittain olleet varsin vakavia, näin etenkin talvella pakkasilla sekä kesäaikaan tyyninä öinä.

5 Liite MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

53 HAMINALAHTI Osoite: Karttulantie 483, KUOPIO Koordinaatit: 68497:7588 Mittausparametrit: TRS, ilman lämpötila, tuulensuunta, tuulen nopeus, suhteellinen kosteus, sademäärä Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 8 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Kuopion keskeisen kaupunkialueen reunamilla hajaasutusalueella maaseutumaisessa ympäristössä. Asemalla mitataan Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun lähimpien asuinkiinteistöjen luona, noin km:n päässä jätekeskuksesta. Havaintojen mukaan mittauspiste edustaa aluetta, joilla hajuja esiintyy useimmin ja vakavimpina. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Thermo Electron 4A + TRSkonvertteri / UVfluoresenssi Sääparametrit: Vaisala WXT 5 Aseman toiminta aloitettiin 3...

54 HATSALA Osoite: Opistotie, KUOPIO Koordinaatit: 69773:35339 Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 3 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savonia ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV5/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA5/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTBA Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu 9.9. Valokuvia ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saa seuraavasta linkistä: http://weather.savonia.fi/

55 KASARMIPUISTO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: 697687:35343 Mittausparametrit: O3, NO, NO, PM, PM,5 Näytteenottokorkeus: 34 m maanpinnasta, m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 4 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: Thermo 49i / UVabsorptio NO/NO: S.A. Environnement AC3M / kemiluminesenssi PM: TEOM / värähtelevä mikrovaaka PM,5: TEOM a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin..994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

56 MAAHERRANKATU Osoite: Maaherrankatu, KUOPIO Koordinaatit: 6976789:3535 Mittausparametrit: NO, NO, CO, PM Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 5 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7 ajoneuvoa/vrk ja 5 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 55 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 3% ja keskimääräinen ajonopeus 3 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Monitor Labs, malli 983B / eidispersiivinen infrapunamenetelmä PM : TEOM a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO : Monitor Labs, malli 984B / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 7.5.4.

57 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: 6983756:3535547 Mittausparametrit: SO, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM) sekä sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 9 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savon Sellu Oy:nn tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 3 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 5 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO: Monitor Labs, malli 985B / UVfluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43i + TRSkonvertteri PPMSystems, malli 89 PM: TEOM 5 / värähtelevä mikrovaaka Sääasema: Vaisala WXT5 Asema on ollut toiminnassa..993..996 ja sen toiminta on aloitettu uudelleen...

58 TASAVALLANKATU Osoite: Kontutie 4, KUOPIO Koordinaatit: 6885:6697 Mittausparametrit: PM, NO, NO, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 7 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa vilkkaimmin liikennöityä aluetta Haapaniemellä ja Niiralassa. Haapaniemelle suuntautuu runsaasti asiointiliikennettä ja läpiajoliikennettä sekä myös raskasta liikennettä. Mittausasema sijaitsee Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten lähivaikutusalueella. Niiralan puolella on kiinteistökohtaista lämmitystä. Leviämismallilaskelmien perusteella alue on Kuopion kuormitetuinta aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM: TEOM a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO: AC3M / kemiluminesenssi Sääasema: Vaisala WXT5 Aseman toiminta aloitettu 3..9.