EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 553 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus EGF/2015/005 FI/Computer Programming) FI FI
EHDOTUKSEN TAUSTA PERUSTELUT 1. Euroopan globalisaatiorahaston EGR:n rahoitustukeen sovellettavat säännöt vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahastosta (2014 2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1309/2013 1 (EGR-asetus). 2. Suomi toimitti 12. kesäkuuta 2015 hakemuksen EGF/2015/005 FI/Computer programming EGR:n rahoitustuen saamiseksi niiden työntekijävähennysten 2 vuoksi, jotka toteutettiin NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 62 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta) luokitellulla toimialalla NUTS 3 2 -tason alueilla Länsi-Suomi (FI19), Helsinki-Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Pohjois- ja Itä-Suomi (FI1D) Suomessa. Nämä alueet muodostavat yhdessä koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 3. Arvioituaan hakemuksen komissio on tullut EGR-asetuksen kaikkien sovellettavien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:stä täyttyvät. HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ EGR-hakemus Jäsenvaltio EGF/2015/005 FI/Computer programming Suomi Asianomaiset alueet (NUTS 2 -taso) Länsi-Suomi (FI19) Helsinki-Uusimaa (FI1B) Etelä-Suomi (FI1C) Pohjois- ja Itä-Suomi (FI1D) Hakemuksen toimittamispäivä 12. kesäkuuta 2015 Ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta 12. kesäkuuta 2015 Lisätietopyyntö 26. kesäkuuta 2015 Lisätietojen toimittamisen määräaika 21. elokuuta 2015 Arvioinnin päättämisen määräaika 13. marraskuuta 2015 Toimintakriteeri Asianomaisten yritysten määrä 69 Toimiala(t) (NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso) 4 EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohta Kaksinumerotaso 62 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta) 1 2 3 4 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. EGR-asetuksen 3 artiklan mukaisessa merkityksessä. Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34). EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1. FI 2 FI
Viiteajanjakso (yhdeksän kuukautta): 30. heinäkuuta 2014 30. huhtikuuta 2015 Vähennettyjen työntekijöiden määrä viiteajanjaksolla Tukeen oikeutettujen edunsaajien kokonaismäärä 1 603 1 603 Kohteena olevien edunsaajien kokonaismäärä 1 200 Kohteena olevien työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (nk. NEET-nuoret) määrä Yksilöllisten palvelujen talousarvio euroina 4 167 000 EGR:n täytäntöönpanon talousarvio 5 euroina 205 000 Kokonaistalousarvio euroina 4 372 000 EGR:n tuki euroina (60 %) 2 623 200 HAKEMUKSEN ARVIOINTI Menettely 4. Suomi jätti 12. kesäkuuta 2015 hakemuksen EGF/2015/005 FI/Computer programming 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin EGR-asetuksen 4 artiklassa tarkoitetut toimintakriteerit täyttyivät. Komissio ilmoitti hakemuksen vastaanottamisesta 12. kesäkuuta 2015 eli kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämispäivästä ja pyysi Suomelta lisätietoja 26. kesäkuuta 2015. Nämä lisätiedot toimitettiin kahdeksan viikon kuluessa pyynnön esittämisestä, kun määräaikaa oli Suomen asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä jatkettu kahdella viikolla. Täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta alkava 12 viikon määräaika, jonka kuluessa komission olisi saatettava päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämisen edellytykset, päättyy 13. marraskuuta 2015. Hakemuksen tukikelpoisuus Asianomaiset yritykset ja edunsaajat 5. Hakemus koskee 1 603:a työntekijää, jotka vähennettiin NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 62 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta) luokitellulla toimialalla. Työntekijävähennykset sijoittuvat NUTS 2 -tason alueille Länsi-Suomi (FI19), Helsinki-Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Pohjois- ja Itä-Suomi (FI1D). Työntekijävähennykset toteutettiin 69 yrityksessä 6, ja lähes puolet niistä (778) Microsoft Mobile Oy:ssa. Toimintakriteerit 6. Suomi toimitti hakemuksen EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan toimintakriteerien nojalla; siinä edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään yhdeksän kuukauden viiteajanjaksona yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella jäsenvaltiossa. Pelkästään Helsinki-Uudenmaan (FI1B) alueella vähennettiin 737 työntekijää. 0 5 6 Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Liitteenä on luettelo yrityksistä. FI 3 FI
7. Hakemuksen yhdeksän kuukauden viiteajanjakso alkoi 30. heinäkuuta 2014 ja päättyi 30. huhtikuuta 2015. Työntekijävähennysten ja työskentelyn loppumisen laskeminen 8. Työntekijävähennykset viiteajanjakson aikana on laskettu seuraavasti: 1 218 henkilöä päivästä, jona työnantaja antaa yksilöllisen ilmoituksen työntekijän irtisanomisesta tai työsopimuksen päättämisestä, 385 henkilöä päivästä, jona työsopimus päättyy tosiasiallisesti tai jona sen voimassaolo päättyy. Tukeen oikeutetut edunsaajat 9. Tukeen oikeutettuja edunsaajia on yhteensä 1 603. Työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välinen yhteys 10. Osoittaakseen yhteyden työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välillä Suomi katsoo, että viime vuosina työpaikkojen jakautuminen tieto- ja viestintätekniikan alalla EU:n ja muiden talouksien välillä on kehittynyt EU:n kannalta vahingollisesti. Volyymi on tällä toimialalla kasvanut maailmanlaajuisesti mutta vähentynyt Euroopassa, sillä yritykset ja palvelut ovat siirtyneet Kiinaan, Intiaan, Taiwaniin ja muihin Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin. Pelkästään vuonna 2014 suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan alan yritysten henkilöstö supistui 3 prosenttia eli 1 500 henkilöä. Tieto- ja viestintätekniikan alan työpaikkojen jakautuminen Euroopan unionin ja muiden talouksien välillä (2009 & 2011) Lähde: Euroopan komissio. ICT Industry Analysis Predict 2013 & 2014 Reports: An Analysis of ICT R&D in the EU and Beyond. 11. Nämä vaikutukset tuntuivat erityisesti Suomessa, sillä Suomen koko elektroniikkateollisuus kärsi vaikutuksista voimakkaasti. Kehitys huipentui siihen, kun Nokia ilmoitti vuonna 2011 mittavista työntekijävähennyksistä. Vuonna 2012 Nokia vähensi ensin 1 000 työntekijää Salossa (EGF/2012/006 FI/Nokia Salo) ja myöhemmin vielä 3 700 työntekijää vuoden 2012 lopulla sekä alkuvuodesta 2013 (EGF/2013/001 FI/Nokia). Tätä seurasi vielä 600 työntekijän vähentäminen piirisarjojen kehittämisen alalla vuonna 2014 (EGF/2015/001 FI/Broadcom). FI 4 FI
12. Näissä olosuhteissa ohjelmistoihin, konsultointiin ja siihen liittyvään toimintaan keskittyvä toimiala on edelleen pyrkinyt kilpailemaan maailmanlaajuisesti, vaikka sen palvelujen suurin asiakas eli Nokia onkin kadonnut. 13. Suomen ohjelmistoteollisuus investoi nyt entistä enemmän teolliseen internetiin ja pilvipalveluihin. Se on keskittynyt parantamaan yritysten välisiä palveluita, mutta samalla sillä on ongelmia yrityksiltä kuluttajille suuntautuvissa palveluissa. Nämä ongelmat johtuvat markkinoiden maailmanlaajuisesta hintapaineesta. Markkinatoimijoiden on kilpailtava tilauksista alhaisemman kustannustason maista tulevien yritysten kanssa. Suomessa toimivat globaalit yritykset ovat myös siirtäneet osan toiminnastaan alhaisemman kustannustason maihin. Esimerkiksi CGI ilmoitti marraskuussa 2014, että sen oli vähennettävä suomalaista henkilöstöään 270 hengellä ja siirrettävä toimintansa EU:n ulkopuolelle 7. 14. Ohjelmistoala on maailmanlaajuista liiketoimintaa, ja ohjelmistotuotteet hankitaan maailmanlaajuisesti kustannustehokkaimmista lähteistä. Ohjelmistotuotteita voidaan kuitenkin edelleen muokata vastaamaan maa-, alue- tai kielikohtaisia vaatimuksia. 15. Globaalin ohjelmistoteollisuuden tärkeä ominaispiirre on se, että se tarvitsee jatkuvasti uutta, koulutettua työvoimaa, koska tuotteiden ja niihin liittyvien ohjelmistoratkaisujen elinkaari on erittäin lyhyt verrattuna alan henkilöstön elinkaareen. EU:n ja EU:n ulkopuolisten työntekijöiden välinen kilpailu on kovaa. EU:n ikääntyvien ja vähemmän koulutettujen työntekijöiden ei ole helppo kilpailla EU:n ulkopuolisista maista tulevien nuorten ja paremmin koulutettujen työntekijöiden kanssa. 16. Teknologiateollisuus työllisti vuonna 2008 yhteensä 326 000 työntekijää Suomessa, mutta vuonna 2014 näiden yhtiöiden työllistämien henkilöiden määrä oli 276 000. Tämä vastaa vuosittaista keskimäärin 3 prosentin (10 000 työntekijän) laskua. 17. Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta -alan osalta on tähän mennessä jätetty kaksi EGR-hakemusta, joista yksi perustui globalisaatioon ja yksi maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin 8. Työntekijävähennyksiin ja toiminnan lopettamiseen johtaneet tapahtumat 18. Näihin työntekijävähennyksiin johtivat Nokian viime vuosien tapahtumat, joilla oli merkittävä vaikutus Suomen tieto- ja viestintätekniikka-alaan. Käyttöjärjestelmien kehittäminen ja suunnittelu Nokian matkapuhelimia varten työllisti tuhansia suomalaisia erityisesti Oulussa, mutta nyt nämä toiminnot on siirretty Euroopan ulkopuolisiin maihin. 19. Nokian ja Microsoftin päätökset (toimintojen siirtäminen ulkomaille, tuotannon lopettaminen ja kehitystyön lopettaminen Suomessa) ovat vaikuttaneet lukuisiin ohjelmistoalan yrityksiin, joiden toiminta liittyi Nokiaan tai Microsoftiin. Tämän seurauksena Nokian ongelmat ovat vaikuttaneet koko Suomen ohjelmistoteollisuuden tilanteeseen. Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan palveluyritys Tieto perusteli syksyllä 2014 ilmoittamansa irtisanomiset sillä, että yhden sen tärkeimmän asiakkaan eli Nokian tilausten määrä oli laskenut. Muutkin yritykset, kuten Atos IT Solutions and Services, peliyhtiö Rovio Entertainment ja Samlink, tekivät samanlaisia päätöksiä samoista syistä. 7 8 http://yle.fi/uutiset/it_firm_cgi_decides_to_send_home_270_in_finland/7632870 http://www.itviikko.fi/ihmiset-ja-ura/2014/11/14/cgi-paatyi-irtisanomaan-270/201415871/7 EGF/2011/016/Agile; COM(2013) 120 final ja nyt esillä oleva asia. FI 5 FI
20. Yhteensä 69 ohjelmistoteollisuuden yritystä joutui irtisanomaan työntekijöitään syksyllä 2014 ja keväällä 2015. Irtisanomisiin johtaneet syyt vaihtelevat, mutta suurin yhteinen nimittäjä on se, että yritykset ovat kohdanneet yhä kiihtyvää ja tiukentuvaa kansainvälistä kilpailua. Nokian ja Microsoftin sulkemispäätöksillä on ollut ratkaiseva merkitys, mutta suurin osa työntekijävähennyksistä on osa laajempaa ilmiötä koko ohjelmointialalla. Työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen Yli 75 prosenttia työntekijävähennyksistä toteutettiin NUTS 2 -alueilla Helsinki- Uusimaa (FI1B) ja Pohjois- ja Itä-Suomi (FI1D). Tästä syystä näitä kahta aluetta tarkastellaan yksityiskohtaisesti jäljempänä. 21. Pohjois-Pohjanmaa (osa Pohjois- ja Itä-Suomen (FI1D) aluetta, jolla Oulu sijaitsee) on alue, jolla työttömyysaste on korkea (yli kansallisen keskiarvon). Helmikuussa 2015 koko Suomen työttömyysaste oli 13,5 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 15,7 prosenttia ja Oulussa 17,1 prosenttia. Lähes kaksi kolmasosaa alueen työttömistä työnhakijoista asuu Oulun alueella, samoin kuin suurin osa alueen työttömistä ammattilaisista. 22. Tieto- ja viestintätekniikan alalla on tällä hetkellä noin 1 250 yritystoimipaikkaa Pohjois-Pohjanmaalla, ja näistä valtaosa sijaitsee Oulussa. Talouskehitystä koskevat luvut osoittavat, että tieto- ja viestintätekniikan alan yritysten liikevaihto on supistunut vuodesta 2012 lähtien 9. Koko informaatiosektorin osuus on noin 12 prosenttia tämän alueen työpaikoista. Nämä ongelmat ovat johtaneet lukuisiin työntekijävähennyksiin niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Tieto- ja viestintätekniikka-alan yritykset työllistivät alueella lähes 13 000 työntekijää vuonna 2008, mutta viime aikoina määrä on laskenut noin 10 000 henkeen. 23. Tieto- ja viestintätekniikka-alan työpaikkojen vähennykset ovat vaikuttaneet merkittävästi Oulun alueeseen, koska se on ollut yritysten konttoreiden, T&K&Itoiminnan ja työvoiman osalta keskus 1980-luvulta lähtien. Keväällä 2015 tieto- ja viestintätekniikka-alalla oli noin 1 500 työtöntä työnhakijaa tällä alueella. Noin 80 prosenttia heistä elää Oulun alueella. Lisäksi kolmasosa korkeakoulututkinnon suorittaneista tieto- ja viestintätekniikan alan työttömistä on ollut yhtäjaksoisesti ilman työtä yli vuoden. Microsoftin työntekijävähennykset pahensivat lisää jo ennestään poikkeuksellisen huonoa tilannetta. 24. Uusia kasvualoja, jotka luovat työpaikkoja, kuten teollisten prosessien digitalisointi ja ennustettavuuden lisääminen, kehitetään aktiivisesti Oulun alueella, ja on varmistettava työttömien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden ottaminen mukaan tähän kehitykseen 10. 25. Uudellamaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11 prosenttia helmikuun 2015 lopulla. Vaikka tämä luku on kansallista keskiarvoa pienempi, työttömyyden kasvu on huomattavasti kiivaampaa Uudellamaalla (15,0 %) kuin koko Suomessa (9,7 %). Helmikuussa työttömiä työnhakijoita oli 5,1 jokaista avointa työpaikkaa kohti. Työttömyys kasvaa myös alueelle suuntautuvan nettomuuton vuoksi. Työttömien työnhakijoiden määrä ylitti 104 000 Uudellamaalla elokuussa 2015, mikä on korkein luku sitten 1990-luvun alun. 9 10 http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?3634 s. 3 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2285/ohjelmistoala_joulukuu_2014.pdf s. 42 FI 6 FI
26. Uudenmaan BKT on 36 prosenttia Suomen BKT:stä. Sen osuus on 71 prosenttia koko Suomen yksityisen ohjelmistoteollisuuden liikevaihdosta, 62 prosenttia sen työvoimasta ja 52 prosenttia sen yrityksistä. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmistoteollisuuden alalla Uudellamaalla voidaan sanoa olevan vieläkin suurempi rooli kuin kaikilla muilla aloilla yhteensä. 27. Vuonna 2013 ohjelmistoteollisuuden osuus yksityisen sektorin liikevaihdosta Uudellamaalla oli 3 prosenttia, sen henkilöstöstä 5 prosenttia ja yrityksistä 3 prosenttia. 28. Viiteajanjaksolla yhteensä 49 ohjelmistoalan yritystä turvautui Uudenmaan alueella yhteistoimintaneuvotteluihin. Henkilöstöleikkausten arvioitu tarve yhteistoimintaneuvottelujen käynnistyessä oli 1 681 henkilöä. 29. Alustavan arvioinnin perusteella näyttää siltä, että (erityisesti CGI:n tapauksessa) työntekijöiden vähentämiset ovat koskeneet yli 50-vuotiaita toimihenkilöitä, joiden on vaikea löytää uutta työtä ja joiden osalta on perusteltua olettaa, että kesäkuuhun 2016 mennessä yli 50 prosenttia näistä henkilöistä on pitkäaikaistyöttömiä. Kohteena olevat edunsaajat ja ehdotetut toimet Kohteena olevat edunsaajat 30. Arviolta 1 200 vähennetyn työntekijän odotetaan osallistuvan toimiin. Kyseisten työntekijöiden jakauma sukupuolen, kansalaisuuden ja iän mukaan on seuraava: Luokka Kohteena olevat edunsaajat Sukupuoli: Miehiä: 660 (55,0 %) Naisia: 540 (45,0 %) Kansalaisuus: EU:n kansalaisia: 1 160 (96,7 %) Muita kuin EUkansalaisia: 40 (3,3 %) Ikäryhmä: 15 24-vuotiaita: 24 (2,0 %) Ehdotettujen toimien tukikelpoisuus 25 29-vuotiaita: 72 (6,0 %) 30 54-vuotiaita: 936 (78,0 %) 55 64-vuotiaita: 156 (13,0 %) yli 64-vuotiaita: 12 (1,0 %) 31. Vähennetyille työntekijöille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimista. A. Valmennustoimenpiteet ja muut valmistelutoimet Työnhakukoulutus Työnhakukoulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille tietoa työmarkkinoista, auttaa heitä kartoittamaan vaihtoehtoja ja parantamaan ja päivittämään työnhakutaitojaan. Tieto- ja viestintätekniikka-alan työnhakuun liittyvien erityispiirteiden vuoksi aiotaan ostaa kohderyhmän ammatillisen pätevyyden ja tarpeiden mukaan mitoitettuja koulutuspalveluja. FI 7 FI
Työllisyyttä voidaan edistää koulutuspalveluilla, tukemalla työvoiman liikkuvuutta yhteistyössä Eures-palvelujen kanssa ja esimerkiksi tarjoamalla kohdennettuja työnhakukoulutuksen ryhmiä, joissa keskitytään löytämään tieto- ja viestintätekniikka-alan töitä ulkomailta. Työnohjaus (yksilöllinen opastus) Työnohjauksen tarkoituksena on ohjata yksityinen asiakas etsimään työtä tai työpaikkakoulutukseen. Työnohjaajat voivat edistää uudelleentyöllistymistä ohjaamalla työnhakijaa käyttämään erilaisia mahdollisuuksia työpaikan löytämiseen (tapausten hallinta) ja auttaa heitä löytämään uusi työpaikka neuvomalla työnhakijaa hakuprosessin aikana. Uraohjaus Uraohjausta järjestetään, jos työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) arvion mukaan asiakkaat tarvitsevat toimivampaa, intensiivisempää ja pitkäaikaisempaa tukea urasuunnittelussaan. Asiantuntija-arviot Ohjelmistoalan ihmisillä on hyvin erilaista osaamista. Työnhakijoiden palveluntarpeen arvioimiseksi TE-toimisto voi järjestää erilaisia asiantuntijaarvioita, kuten työkyvyn arvioinnin, osaamisen ja ammattitaidon kartoituksen sekä yrittäjyystaitojen ja yrittäjäksi ryhtymiseen liittyvien mahdollisuuksien arvioimisen. Asiantuntija-arvion sisältö ja laajuus riippuvat työnhakijan henkilökohtaisesta tilanteesta. B. Työllistymis- ja yrityspalvelut EGR:stä rahoitettuihin, TE-toimiston tarjoamiin työllistymis- ja yrityspalveluihin kuuluvat itsenäisen työnhaun tukeminen verkkopalveluilla, työtarjoukset ja muut työllistymispalvelut, mukaan luettuina kansainväliset työnvälityspalvelut, matka- ja muuttokustannusten korvaukset, ammatillisen koulutuksen ja osaamisen kartoitus, työkyvyn arvioinnit, koulutus, kokeilujaksot (työkokeilut, koulutuskokeilut) ja palkkatuet. TE-toimisto vastaa tarjotuista palveluista, ja EGR:n palvelujen asiantuntijat ottavat työn hoitaakseen. C. Koulutus Koulutus toteutetaan ammatillisena uudelleenkoulutuksena, jonka tavoitteena on hankkia ammatillinen tutkinto tai erikoisammattitutkinto toimialalla, jolla on korkea työllisyysaste, tai ammatillisena täydennyskoulutuksena nykyisen osaamisen vahvistamiseksi. Koulutus räätälöidään kohderyhmän mukaan. Koulutuksen tavoitteena on myös antaa koulutettaville käytännön tietoa siitä, miten yritykset toimivat, ja tarjota heille ne valmiudet, joita tarvitaan yrityksessä työskentelyyn, sekä yrityksen kehittämiseksi tarvittava osaaminen. Koulutuksen tavoitteena on joko löytää työpaikka jostakin kumppaniyrityksestä tai käynnistää uusi yritys kehittämishankkeen avulla. Erityiskoulutusta voidaan antaa sellaisille henkilöille, joilla on korkea-asteen tutkinto. D. Palkkatuki FI 8 FI
Palkkatukea on saatavilla vähennetyille työntekijöille tukemaan työllistymistä uudessa työpaikassa vähentämällä työnantajan palkkakustannuksia. Palkkatukia käytetään erityisesti yksityisen sektorin palvelukseenoton kannustamiseen. Vuodesta 2015 alkaen palkkatuki on 30 50 prosenttia palkkakustannuksista riippuen palkatun henkilön työttömyyden kestosta. E. Starttirahat Starttirahojen tarkoituksena on edistää yritystoiminnan luomista ja yksittäisten henkilöiden työllistymistä. Starttirahalla turvataan aloittavan yrittäjän toimeentulo sinä aikana, joka yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen kuluu, kuitenkin enintään 18 kuukauden ajan. Starttiraha muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Vuonna 2015 perustuen suuruus on 32,80 euroa/päivä. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauskohtaisesti TE-toimiston harkinnan mukaan. Lisäosa on 10 60 prosenttia perustuesta. F. Yrittäjyyteen ohjaaminen ja palvelut uusille yrittäjille Yrittäjyyttä edistetään yrityshautomotyyppisillä koulutuksilla ja yrittäjyyskoulutuksella. Lisäksi uusille yrittäjille tarjotaan opastusta, neuvontaa ja starttirahaa. Uuden yritystoiminnan synnyttämistä alueelle edistetään seudullisen yrityspalveluverkoston sekä työ- ja elinkeinoministeriön yritysasiakkuussuunnittelun avulla. G. Matka-, oleskelu- ja muuttokustannukset Työnhakija voi saada korvauksen työnhakuun liittyvistä matkoista aiheutuvista matka- ja oleskelukustannuksista tai koulutukseen osallistumisesta aiheutuvista matka- ja oleskelukustannuksista. Lisäksi hän voi saada muuttokustannusten korvausta siirtyessään työhön työssäkäyntialueen ulkopuolelle. 32. Ehdotetut toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGRasetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia. Toimet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. 33. Suomi on toimittanut vaaditut tiedot toimista, jotka ovat asianomaiselle yritykselle pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla. Suomi on vahvistanut, ettei EGR:n rahoitustuella korvata tällaisia toimia. Alustava talousarvio 34. Arvioidut kokonaiskustannukset ovat 4 372 000 euroa, johon sisältyy yksilöllisten palvelujen kustannuksia 4 167 000 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien kustannuksia 205 000 euroa. 35. EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 2 623 200 euroa (60 prosenttia kokonaiskustannuksista). FI 9 FI
Toimet Arvioitu osallistujamäärä Arvioidut kustannukset osallistujaa kohti (euroa) Arvioidut kokonaiskustannukset (euroa) Yksilölliset palvelut (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta) Valmennustoimenpiteet ja muut valmistelutoimet 710 400,00 284 000,00 Työllistymis- ja yrityspalvelut 1 200 375,00 450 000,00 Koulutus 468 5 000,00 2 340 000,00 Starttirahat 45 6 000,00 270 000,00 Yrittäjyyteen ohjaaminen ja palvelut uusille yrittäjille 12 5 000,00 60 000,00 Välisumma a): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista 3 404 000 (81,69 %) Avustukset ja kannustimet (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) Palkkatuki 92 8 000,00 736 000,00 Matka-, oleskelu- ja muuttokustannukset 180 150,00 27 000,00 Välisumma b): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaiset toimet 763 000 (18,31 %) 1. Valmistelutoimet 10 000,00 2. Hallinnointi 165 000,00 3. Tiedotus ja mainonta 25 000,00 4. Valvonta ja raportointi 5 000,00 Välisumma c): Prosenttiosuus kokonaiskustannuksista: 205 000,00 4,69 % Kustannukset yhteensä (a + b + c): 4 372 000 EGR:n rahoitusosuus (60 % kokonaiskustannuksista) 2 623 200 FI 10 FI
36. Edellä olevassa taulukossa EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisiksi toimiksi yksilöityjen toimien kustannukset ovat enintään 35 prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. Suomi on vahvistanut näiden toimien edellytyksenä olevan, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin. 37. Suomi on vahvistanut, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla liittyvät investointikustannukset ovat enintään 15 000 euroa edunsaajaa kohti. Menojen tukikelpoisuuskausi 38. Suomi aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 1. elokuuta 2014. Kyseisten toimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 1. elokuuta 2014 ja 12. kesäkuuta 2017 väliseltä ajalta. 39. Suomelle on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 1. elokuuta 2014 lähtien. Valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvontaja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 1. elokuuta 2014 12. joulukuuta 2017 väliseltä ajalta. Täydentävyys suhteessa kansallisin tai unionin varoin rahoitettuihin toimiin 40. Kansalliset ennakkomaksut tai yhteisrahoitus rahoitetaan pääosin julkisten työvoimapalveluiden budjettikohdasta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta. Joitakin palveluja rahoitetaan lisäksi elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja TE-toimistojen toimintamenoista. Teknisen tuen tehtävät rahoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten toimintamenoilla. 41. Suomi on vahvistanut, että EGR:n rahoitustukea saaviin edellä kuvattuihin toimiin ei saada tukia muista unionin rahoitusvälineistä. Menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten kuulemiseksi 42. Suomi on ilmoittanut, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu työmarkkinaosapuolia ja alueviranomaisia. ELY-keskus ja Pohjois- Pohjanmaan TE-toimisto järjestivät (1. lokakuuta 2014) tilaisuuden EGR-hankkeisiin sisältyvien toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Tähän tapahtumaan kutsuttiin osallistumaan hanketta toteuttavien organisaatioiden kumppaneita (Business Oulu, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Yritystakomo, kauppakamari ja Pohjois- Pohjanmaan Yrittäjät) ja kohderyhmien edustajia. 43. Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut koolle ryhmän, jossa käsitellään tietokoneohjelmointialan työntekijävähennyksiä ja joka osallistui EGR-hakemuksen valmisteluun. Tähän ryhmään kuuluu kyseisten alueiden ELY-keskusten ja TEtoimistojen, Business Oulun ja työmarkkinaosapuolten edustajia. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät 44. Hakemuksessa on hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kuvaus, jossa täsmennetään eri elinten vastuulla olevat tehtävät. Suomi on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustukea hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö, joka hallinnoi myös ESR:n varoja. Sama ministeriö toimii todentamisviranomaisena. Näistä kahdesta tehtävästä vastaavien yksiköiden velvollisuudet ja raportointisuhteet on erotettu tiukasti toisistaan. EGR:n hallinnointitehtävät on annettu työllisyys- ja yrittäjyysosastolle, kun taas Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) koskevat hallinnointitehtävät kuuluvat FI 11 FI
alueosastolle. Molempien rahastojen todentamisesta vastaa henkilöstö- ja hallintoyksikkö. Ministeriö on laatinut ohjeet, joissa esitetään noudatettavat menettelyt yksityiskohtaisesti. 45. Tarkastuksesta vastaa kyseisen ministeriön kansliapäällikön suorassa alaisuudessa toimiva riippumaton sisäisen tarkastuksen yksikkö. Valvontaan ja tarkastuksiin liittyviä toimintoja sisältyy myös niin hallinto- kuin todentamisviranomaistenkin toimintoihin. Asianomaisen jäsenvaltion sitoumukset 46. Suomi on toimittanut kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista: Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita. Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu. Työntekijöitä vähentäneet yritykset, jotka ovat jatkaneet toimintaansa irtisanomisten jälkeen, ovat noudattaneet työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvanneet työntekijänsä asianmukaisesti. Suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja kaksinkertainen rahoitus estetään. Suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastojen rahoittamia toimia. EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Talousarvioesitys 47. EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 11 12 artiklassa säädetään. 48. Tutkittuaan hakemuksen EGR-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten suhteen ja otettuaan huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, suunnitellut toimet ja arvioidut kustannukset komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön 2 623 200 euroa eli 60 prosenttia suunniteltujen toimien kokonaiskustannuksista rahoitustuen myöntämiseksi hakemukselle. 49. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 12 13 kohdan mukaisesti yhdessä ehdotetun päätöksen EGR:n varojen käyttöönotosta. Muut asiaan liittyvät asiakirjat 50. Samaan aikaan kun komissio esittää tämän ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaista 11 12 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. FI 12 FI
budjettikohtaa koskevan määrärahasiirtoehdotuksen, jonka määrä on 2 623 200 euroa. 51. Samaan aikaan kun komissio tekee ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se antaa täytäntöönpanosäädöksen muodossa rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat päätöksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta. FI 13 FI
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus EGF/2015/005 FI/Computer Programming) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014 2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan, ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 14 ja erityisesti sen 13 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä EGR, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja heidän auttamisekseen integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille. (2) EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 15 12 artiklassa säädetään. (3) Suomi toimitti 12 päivänä kesäkuuta 2015 hakemuksen EGF/2015/005 FI/Computer programming EGR:n rahoitustuen saamiseksi niiden työntekijävähennysten vuoksi, jotka toteutettiin NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 62 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta) luokitellulla toimialalla NUTS 16 2 -tason alueilla Länsi-Suomi (FI19), Helsinki-Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Pohjois- ja Itä-Suomi (FI1D) Suomessa. Sitä on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. (4) Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 2 623 200 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Suomen hakemuksen perusteella. 13 14 15 16 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013 vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884). Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34). FI 14 FI
(5) Jotta EGR-rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 2 623 200 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2015 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota. 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [sen hyväksymispäivästä] 17. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 17 Parlamentti lisää päivämäärän ennen kuin päätös julkaistaan EUVL:ssä. FI 15 FI