Squash. Kuninkaallista squashia. Junioreiden ja senioreiden SM-kisat. Olli Tuominen: Finnish Open

Squash 1 2013 Carl-kristian RUNDMAN Kuninkaallista squashia Olli Tuominen: Viides Finnish Open -voitto Junioreiden ja senioreiden SM-kisat

Jari Mether Pääkirjoitus 3 Viestintä on haastava laji There is so much power...like...insane! George W. Bush (President): Condi! Nice to see you. What s happening? Condoleezza Rice (Secretary of State): Sir, I have the report here about the new leader of China. George: Great. Lay it on me. Condi: Hu is the new leader of China. George: That s what I want to know. Condi: That s what I m telling you. George: That s what I m asking you. Who is the new leader of China? Condi: Yes. George: I mean the fellow s name. Condi: Hu. George: The guy in China. Condi: Hu. George: The new leader of China. Condi: Hu. George: The Chinaman! Condi: Hu is leading China. George: Now whaddya asking me for? Condi: I m telling you Hu is leading China. George: Well, I m asking you. Who is leading China? Condi: That s the man s name. George: That s who s name? Condi: Yes. (Lähde: James Sherman) Viestintä on haastava laji paitsi politiikassa, myös urheilussa. Sen ovat kuluneen talven aikana karvaasti kokeneet ainakin Suomen Jääkiekkoliitto, Kalervo Kummola ja Jukka Jalonen. Ihan helppoa ei ollut myöskään Suomen Palloliitolla sen tiedottaessa (1.2.2013) toimitusjohtaja Kimmo J. Lipposen erosta. Haastavaa on toki meilläkin oman lajimme kanssa. Kaikki ei aina onnistu ajatellulla tavalla, väliin tulee muutama let ja stroke. Suomalaisella squashilla on nyt imu päällä, on hyvä tekemisen meininki. Ja kun syksyllä laji saa historiansa isoimman boostin nousemalla olympialajiksi, kuten vahvasti uskon, meidän tulee olla täällä viestinnällisesti valmiina. Liiton viestintästrategia tulee pikimmiten päivittää ja Kuva: Petteri Repo hyväksyttää liiton hallituksessa. Sähköisen viestinnän painopistettä tulee vahvistaa, mikä tarkoittaa samalla tiedon kulun nopeutumista ja yhä useamman laji-ihmisen osallistumista sisällöntuotantoon mm. sosiaalisen median kautta. Viestinnän rakenteet tulee varmistaa keveiksi ja notkeiksi sekä liiton ja kentän vuorovaikutus saada entistä vaivattomammaksi. Meidän tulee vahvistaa mediaosaamistamme. Olemme marginaalilaji ja siksi meidän tulee olla ennakoivia, ajankohtaisia ja kiinnostavia. Näimme viime vuonna, kuinka hyvä mediaarvo Olli Tuomisen EM-kullalla oli ja kuinka kauan se kantoi eteenpäin. Mutta me näimme myös tänä talvena, kuinka vaatimattomasti Ollin Finnish Open -voitto noteerattiin mediassa. Ja tähän kohtaan hatunnosto Ollille siitä henkilökohtaisesta panoksesta, jonka hän tekee median suuntaan. Se sataa samalla suoraan suomalaisen squashin laariin. Nyt hihat ylös ja squashviestintä nikkiin! Squash 1 2013 Squash-lehti on Suomen Squashliitto ry:n jäsenjulkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Squash.fi/lehti Luonnon inspiroima DUNLOP SQUASH BIOMIMETICS -sarja saatavilla hyvin varustetuista urheiluliikkeistä ja Pro Shopeista kautta maan. Maahantuonti ja markkinointi Berner Oy Sport puh 020791 4000 sport@berner.fi päätoimittaja Jari Mether jari.mether@squash.fi julkaisija Suomen Squashliitto ry Radiokatu 20 00093 SLU puh. 044 525 0421 fax (09) 3481 2411 ulkoasu Graafinen Suunnittelu Mercury ilmoitukset, aineistot ja osoitteenmuutokset Toiminnanjohtaja Hannu Mäkinen Suomen Squashliitto ry hannu.makinen@squash.fi juttuehdotukset Päätoimittajalle paino Mustasaaren Painotalo OY ISSn ISSN-L 1799-9170 ISSN 1799-9170 (painettu) ISSN 1799-9189 (verkkojulkaisu) etukansi Carl-Kristian Rundman Kuva: Petteri Repo squash-lehden numeron 1.2013 avustajat Leo Hatjasalo, Inka Luhtala, Hannu Mäkinen & valmennustiimi, Marko Nakari, Patrik Nyström, Petteri Repo, Poku Salo, SLU Viestintä, Tommi Tapola, Lauri Tarasti, Heikki Teräsvirta, Olli Tuominen, Raimo Yliranta Kiitos! Nettiliite osoitteessa squash.fi/lehti. Squash-lehden seuraava numero 2.2013 ilmestyy 19.6. ja sen aineistopäivä on 29.5.

Sisältö Leo Hatjasalo Puheenjohtajalta 5 Kuva: petteri Repo Jutut s. 10 13 Iloa, tsemppiä ja kuhinaa s. 6 8 Henkilökuva: C.-K. Rundman Kuva: petteri Repo s. 14 15 6 8 Joka pallo täyttä draamaa Jari Mether 16 17 Savcor Finnish Openia jo neljännesvuosisadan ajan Jari Mether 18 Squashlehden lukijatutkimus tulokset Jari Mether 20 21 Muistikuviani Maailman squashliitosta Lauri Tarasti 27 Ovatko nuoret huippupelaajamme kehittymässä oikeiksi urheilijoiksi? Hannu Mäkinen 28 Urheilu ja media Eila Ruuskanen-Himma, Satu Harkke 30 31 Oman elämänsä talonmies Jari Mether 34 35 Vauhdikkaita pelejä ja hengen antimia Jari Mether 36 Viides etappi: Home sweet home Olli Tuominen Kilpailut 10 13 Juniorien SM-kisat Raimo Yliranta 14 15 Olli Tuomiselle viides Finnish Savcor Open -voitto Heikki Teräsvirta 33 34 Seniorit kohtasivat Mikkelissä Jari Mether Ilmiöt 22 25 Squashmaajoukkueemme 2012 2013 SSqL 28 Mika Monto squashin päävalmentajaksi Jari Mether Palstat 3 Pääkirjoitus Jari Mether 5 Puheenjohtajalta Leo Hatjasalo 9 Kirjaesittely: Huipulle Jari Mether 37 Squash Fun Stuff Marko Nakari 38 Jälkipelit Jari Mether Kuva: petteri Repo Savcor Finnish Open 2013 Kuva: poku salo Kansallisen squashin asema lujittumassa! uosi 2013 on lähtenyt squashrintamalla todella vauhdikkaas- V ti käyntiin. Tammikuun tapahtumista mainittakoon Lahti Open, juniorien SM-kilpailut Järvenpäässä ja seniorien SM-kilpailut Mikkelissä sekä Hartwall Jaffa Cup Espoossa. Tämän lisäksi pelattiin luonnollisesti myös liigakierrokset. Helmikuussa kisatahti pysyi ennallaan. Savcor Finnish Open PSA-kisan voiton taisteli itselleen ykköspelaajamme, vuoden 2012 Euroopan mestari Olli Tuominen. Samoihin aikoihin Mikkelissä kisattiin myös Marskin Pultti Squash Cup. Kuun lopussa Oulussa järjestettiin jo perinteikäs Terva Cup, johon osallistui tänä vuonna mukavasti erityisesti nuoria pelaajia. Maaliskuun alussa Helsinki Squash Rackets Club järjesti yhteistyössä Suomen Squashliiton ja kansainvälisen Women s Squash Associationin kanssa Helsingin Talihallissa Planeetta Internet Dunlop Cup:n. Kyseisen squash-kilpailun historia ulottuu jo 40 vuoden taa. Kilpailuun oli ilmoittautunut yli 90 pelaajaa, joista 20 ulkomailta. Merkittävää oli myös se, että kilpailuun oli ilmoittautunut pelaajia, jotka osallistuivat samaiseen turnaukseen myös 40 vuotta sitten. Maaliskuussa on niin ikään kilpailtu Espoo Women s Open, ja tätä kolumnia kirjoittaessani tuleva viikonloppu näyttää jälleen lajimme osalta tapahtumarikkaalta; Sotilaiden SM-kilpailut Esport Centerissä Espoossa sekä Järvenpää Open -eliittikisa Järvenpäässä. Alkuvuonna sekä squashliitto että etenkin seurat ovat jälleen kunnostautuneet esimerkillisellä tavalla ja tuoneet squashkilpailut ja -tapahtumat kaiken kansan ulottuville ja kiitos mainion on-line video-streaming in kilpailumme ovat tavoittaneet myös kansainvälisiä katsojia. Tällaiset saavutukset tuovat jälleen lajille sitä paljon kaivattua näkyvyyttä ja toivottavasti lopultakin myös yhä enemmän kotimaisen median huomiota. Euroopan Squashliitto ESF järjesti tammikuussa Helsingissä Level II -valmentajakurssin, johon osallistui yhteensä 12 valmentajaa, 11 Suomesta ja yksi venäläinen valmentaja. He kaikki läpäisivät kurssin hienosti ja saivat todistuksensa. Liiton toiminnanjohtaja Hannu Mäkinen muistelee, että SSQL:ssä on tuskin koskaan aiemmin ojennettu todistuksia näin suurelle joukolle ympäri maata tulevia valmentajia, ja vieläpä valmentajia, joilla jokaisella on joko henkilökohtainen valmennettava tai niin kutsuttu junnuryhmä omassa seurassaan. Tämä tekee tapauksesta merkittävän. Oli myös todella hienoa saada kurssille mukaan venäläinen valmentaja. Tällaiset valmentajien väliset kohtaamiset luovat osaltaan pohjaa suunnitteilla olevaan välittömään ja läheiseen myös kilpailutoiminnan ulkopuolelle ulottuvaan Squash-yhteistyöhön. Squashliitto on omalta osaltaan pitänyt ennalta sovitut sisäisiin toimintoihinsa liittyvät linjauksensa hyvin ja toiminnanjohtaja on luotsannut hallituksen kanssa sovittuja asioita oivallisesti eteenpäin liiton toimihenkilöitten avustamana. Alkuvuoden tapahtumista liiton tasolla mainittakoon uuden päävalmentajan valinta. Siitä huolimatta, että Mika Montoa tuskin tarvitsee sen suuremmin teille, hyvä squashväki, esitellä, muutama sana hänestä lienee kuitenkin paikallaan. Mika Monto on urheilija henkeen ja vereen. Hän on toiminut vuosia eri tehtävissä lajin parissa ja tuntee omakseen niin vaativan valmennustoiminnan kuin lajin muutkin osa-alueet. Pelaajaurallaan hän on sijoittunut maailmanlistalla 50 parhaan pelaajan joukkoon. Toivotamme kaikki Mikalle onnea ja menestystä vaativassa tehtävässään. Uskon, että kuluvasta vuodesta muodostuu jälleen loistava, ja tekijöitään palkitseva Kuva: Petteri Repo //--...että yhteisestä unelmastamme tulee tosi... --//..squash-vuosi. Edelleen ajankohtaisena tavoitteena ja jatkuvana haasteena Suomen Squashille tulee olla pysyvä näkyvyys eri medioissa ja mahdollisuus siten vaikuttaa lajin kaikenmuotoiseen kehittymiseen. Palkintoja odotellessa meidän kaikkien on edelleen mahdollisuus vaikuttaa, uskoa ja toivoa, että yhteisestä unelmastamme tulee tosi squash tulee valituksi Olympialajiksi syksyllä 2013! Kiitän teitä Suomen squashväki alkuvuoden 2013 aikana jälleen tekemästänne loistavasta työstä kansallisen squashin eteen. Kevään kilpailutapahtumia odotellessa toivon teille kaikkea hyvää ja turvallista alkukevään menoa edelleen reilun pelin merkeissä! Leo Hatjasalo Puheenjohtaja Suomen Squashliitto

6 7 Carl-Kristian Rundman: Teksti: Jari Mether KUVAT: Petteri Repo Joka pallo täyttä draamaa Kun näyttelijä Carl-Kristian Rundmanin kanssa menee squashkentälle, jokainen pallo on lajityyppinä täyttä toimintadraamaa. Toimintaa on se periksi antamattomuus ja tiukka taistelu pisteistä. Vahvaa draamaa ja ilmaisua puolestaan voi kokea jokaisen onnistuneen tai epäonnistuneen ratkaisun jälkeen. Se tempaa vastaansanomattomasti mukaansa ja tarjoaa teatterin tavoin loistavan inspiroivan ja energisoivan session myös vastustajalle. C arl-kristian, tai siis Rundis, valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 1986 Jouko Turkan oppilaana. Se oli kova koulu, joka antoi, mutta myös otti joiltakin oppilailtaan paljon. Hyvää oli se, että hyvä fyysinen kunto ja siitä huolehtiminen tuli minulle elämänmittaiseksi asiaksi. Systeemiin kuului, että aamun ensimmäiselle tunnille piti tulla hikisenä. Minulla se tarkoitti aamulenkkiä ja lisäksi meillä oli paljon tanssia ja akrobatiaa. Silloin olin hyvässä kunnossa, Rundis muistelee. Teatterikorkeakoulussa joutui sietämään kovaa painetta ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä oli Turkan aikana korkeimmillaan. Mutta hyvää koulussa on, että riippumatta vallalla olevasta opetuksellisesta metodista Turkka tai joku muu koulu tuottaa vuosittain vakiomäärän hyviä näyttelijöitä. Näyttelijän ammatissa mennään syvälle itseen ja käydään läpi omanlaisensa psykoanalyysi, sillä jos et tunne itseäsi etkä ole sisäisesti sinut itsesi kanssa, on vaikeaa mennä sisään rooleihin. On helppo nähdä, kuinka tästä on varmasti apua myös urheilussa. Keskittyminen ja pelaaminen on totaalista, huono suoritus ei yksinkertaisesti kelpaa. Tai kuten Rundiksen näyttelijäkollega Kristo Salminen sanoo: Ero urheilun ja näyttelemisen välillä on se, että näyttelijälle rimaa hipoen ylitys ei riitä. Jos syystä tai toisesta ei jonakin iltana pääse esitykseen täysin sisälle, oma suoritus ei tyydytä, vaikka yleisö ei mahdollisesti eroa hyvään iltaan verrattuna huomaakaan. Urheilu alkoi teatterista En lapsena harrastanut juurikaan urheilua. Mökkisulkista pelattiin ja kaikkia eteen tulleita palloja potkittiin, mutta ei sen kummempaa. Teini-iässä olin huonokuntoinen ja ylipainoinenkin. Varsinaisesti Rundiksen urheiluharrastus alkoi Teatterikorkeassa, jonne hän pääsi toisella yrittämällä vuonna 1982. Turkka oli lanseerannut sellaisen jutun, että osana opintoja piti juosta 3000 metriä Cooperissa, punnertaa ja vetää leukoja. Kun sain kesän alussa tiedon, että olin päässyt kouluun, lähdin siltä istumalta katsomaan, mikä oli päivän kunto. No, se oli 1600 metriä. Parin kuukauden kuluttua juoksin 2850 metriä ja syyskuussa tuli huipputulos, suurin piirtein 3000 metriä, Rundis muistelee. Kun Carl-Kristian valmistui vuonna 1986, juokseminen jäi pikku hiljaa sen jälkeen, kun hän oli esittänyt TV-elokuvassa Maailman paras juoksijalegenda Paavo Nurmea nuorena. Squashin aloitin broidin kanssa vuonna -81 Lepakon hallilla Porkkalankadulla Helsingissä. Mutta näyttelijäkaverini Risto Autio ohjasi minut tarkemmin lajin saloihin. Risto oli pelannut jo aiemmin ja osasi neuvoa. Pelattiin Metro-Squashissa, CitySquashissa ja Lönkalla. Sulkiskin tuli opiskeluaikana jossakin vaiheessa mukaan ja koko opiskeluaika oli muutenkin hyvin urheilupainotteista. Salibandya Zoomissa Salibandykin on Rundikselle tuttu peli. Se porukka perusti raittius-ja urheiluseura Zoomiin salibandyjaoston. Siinä jengissä oli muun muassa näyttelijät Risto Kaskilahti ja Ville Virtanen. Seuran keulahahmoksi tuli tuottaja Rimbo Salomaa, joka toimi pelaajavalmentajana. Zoomin johtohenkilöt eivät kai oikein tykänneet, että Zoomin nimellä pelattiin salibandya, mutta kun siirryttiin 35-vuotisten sarjaan ja voitettiin SM-kultaa, se oli ihan ok kaikille. Myöhemmin voitettiin vielä 40- ja 45-vuotisten Suomen mestaruudetkin, Rundis luettelee, koska kaikesta on tarkat muistiinpanot. Niin tarkat, että esimerkiksi vuonna 2000 Rundis pelasi yhden (1) kerran squashia, mutta 145 kertaa tennistä. Plus muut lajit päälle. Racketlonista rakas laji Salibandyn Rundis jätti 5 6 vuotta sitten, kun polvesta meni nivelkapseli. Se alkoi olla niin kovaa hommaa, että piti ajatella ammatinharjoittamistakin ja niin päätin, että on parempi jättää tämä laji. Mutta kun squash, sulkapallo ja tennis olivat tuttuja, niin miksi ei sitten racketlonia. Lahden Finnish Open -kisoista vuonna 2004 se lähti. Alkulohkosta ei ollut asiaa jatkoon, mutta kipinä sydämessä oli syttynyt. Myöhemmin mitaleita on tullut tasaiseen tahtiin: SM-hopeaa (M45) ja FO-hopeaa (M50) vuonna 2010, SM-hopeaa (M50) vuonna 2012, MM-kisojen 9. sija (M50) vuonna 2012. Rundiksen ranking on tällä hetkellä 28. ja M50-luokassa 3. Kaikissa ym. finaaleissa on tullut pataan Harri Kilpiseltä. Näkee, että se käy vähän luonnon päälle, mutta samalla näkee, että tilanne saattaa muuttua. Sarkolan koulu se vasta koulu olikin Carl-Kristian Rundman valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 1986, jonka jälkeen työ näyttelijänä on ollut intensiivistä. Meillä ei suvussa ollut näyttelijöitä, mutta vanhemmat veivät meitä lapsia usein teatteriin. Sieltä se magia syntyi. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista ja muistoista

8 9 TekstI: Jari Mether, laillistettu psykologi Kirjaesittely Keskittyminen ja pelaaminen on totaalista, huono suoritus ei yksinkertaisesti kelpaa oli Lilla Teaternin Jorden runt på 80 dagar Lasse Pöystin ja Asko Sarkolan tähdittäminä. Oman valmistumiseni jälkeen olen näytellyt useastikin Sarkolan kanssa. Se se vasta koulu olikin Rundis kiittelee vanhaa kollegaansa. Televisiosarja Helppo elämä (MTV3) on meille monelle tuttu ja sen uusinnathan alkoivat tämän vuoden alussa. Sarjaa tehtiin kaikkiaan kolme tuotantokautta ja se oli Rundikselle yksi uran kohokohdista. Muistattehan Tapio Mikkosen huikean roolin, joka toi Rundikselle parhaan miesnäyttelijän Venla-palkinnon vuonna 2009 sekä kansainvälisen Seoul International Drama Awardsvoiton paras miesnäyttelijä-kategoriassa vuonna 2010. Loistava käsikirjoitus, loistava casting ja loistava ohjaus. Sarja oli huikea kokemus minulle, Rundis hehkuttaa. Kuninkaan Puhe tuli Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistoon maaliskuussa 2012. Näytelmässä Rundiksella on Yrjö VI:n rooli änkyttävänä kuninkaana. Näytelmä oli huikea menestys ja Rundis miespääosan esittäjänä vertaansa vailla: Carl-Kristian Rundman loisti Kuninkaan puheessa (Ilta-Sanomat 16.3.2012 - Sanna Ala-Seppälä). Hyvä tarina, josta on tehty myös erinomainen elokuva. Tässä näytelmässä kontakti yleisöön oli aivan poikkeuksellinen. Sen tunsi illasta toiseen näyttämöllä. Sellaista hehkua en ole koskaan kokenut, Rundis muistelee. Kuvaavaa näyttelijän tekemälle taustatyölle on tämän näytelmän kohdalla se, että Rundiksen piti opetella änkyttämään. Tapasin Suomen änkyttäjien yhdistyksen jäseniä ja keskustelimme muun muassa siitä, millaista on se pelko, joka änkyttävillä ihmisillä on, kun he tietävät, että änkytys alkaa jossakin vaiheessa puhetta. Oli valtavan tärkeätä oppia Björn Wahlroos ja rakas laji. ymmärtämään näitä ihmisiä ja se auttoi minua suuresti rooliin valmistautuessani. Seuraava työ on aina tärkein Muistan, kuinka nuorena ihailin Ryhmiksen (Ryhmäteatteri) silloisia näyttelijöitä Kari Heiskasta, Pertti Sveholmia, Vesa Vierikkoa, Kari Väänästä ja Pirkka-Pekka Peteliusta. Kaikkien näiden kanssa olen saanut sittemmin tehdä töitä ja kokea itseni tasavertaiseksi heidän kanssaan. Hienoja näyttelijöitä kaikki, Rundis kehuu. Ulkomaista näyttelijäesikuvaa hänellä ei varsinaisesti, mutta onhan Robert De Niron roolisuoritus Raivo härkä -elokuvassa sellaista totaalista antautumista, ettei voi kun haukkoa henkeään. Jokainen näyttelijä arvostaa omalla tavallaan huomionosoituksia ja sitä, että heidän työtään ja elokuvan tai näytelmän välittämää tarinaa ja viestiä arvostetaan. Mutta se ei aja näyttelijää eteenpäin. Eteenpäin ajaa seuraava rooli, joka on aina se tärkein. Rundis valmistautui alkuvuonna uuteen päärooliinsa kuninkaana. Lilla Teaternissa sai maaliskuun 1. päivänä ensi-iltansa näytelmä nimeltä Kungen. Satiirinen näytelmä sijoittuu 1700-luvulle, mutta sijoittuu kuitenkin samalla nykyaikaan. Åminnen kartanossa Halikossa järjestetään pukujuhlat ja illan isäntänä toimii Björn Wahlroos. Esitän näytelmässä kuvitteellista Björn Wahlroosia, mutta eihän nimi taida ihan sattuma olla, Rundis vihjaa. Olisiko nyt kultamitalin vuoro? Maaliskuun lopussa pelataan Racketlonin SM-kisat. Rundiksen tavoitteena on SMhopea (M50). Olisiko kuitenkin niin, että viimevuotinen hopeamitali muuttuu nyt kultaiseksi? Jotenkin tuntuu siltä. HUIPULLE Kun urheilija lähestyy lajinsa huippua, tasoerot muihin urheilijoihin pienenevät. Tällöin henkisistä vahvuuksista tulee usein ratkaisevia. L ause on lainaus Christina Forssellin kirjasta Huipulle, henkinen valmentautuminen urheilussa (Tietosanoma, 2012). Kuinka monta kertaa olet pelannut viiden erän ottelun squashissa? Aivan, ties kuinka monta kertaa. On pelattu kenties 40 minuuttia, kenties tunti ja viides erä alkaa. Pelatut neljä erää ovat osoittaneet, että pelaajat ovat tässä ottelussa hyvin tasavahvoja. Onko tähän tilanteeseen edetty voittamalla eriä vuorotellen, vai kenties niin, että toinen on noussut tasoihin 0 2 tappioasemasta. Sekään ei ole merkityksetöntä. Kysymys on pitkälti siitä, kumpi onnistuu viidennessä erässä paremmin keskittymään, kokoamaan ajatuksensa ja luottamaan tiukoissakin palloissa itseensä ja omiin ratkaisuihinsa. Kyse on pelaajan henkisistä valmiuksista. Forssellin kirja alkaa hyvin. Hän esittää kysymyksen Miksi henkistä valmentautumista? ja vastaa siihen itse. Hänen mukaansa henksien valmentautumisen tavoitteena on, että urheilija voi paremmin ja nauttii enemmän pääsee kehittämään henkisiä ja muita vahvuuksiaan systemaattisesti haastaa itseään positiivisella tavalla saa kaiken irti itsestään silloin kun pitää saa uskoa omaan potentiaaliinsa ja virtaa kehittää omia kykyjä entisestään saa käyttöönsä henkisiä työkaluja, jotka toimivat sekä urheilukentällä että muussa elämässä. Henkinen pyörä Forssellille tärkeä käsite kirjassa on henkinen pyörä, jonka avulla hän käsittelee monia urheilijalle tärkeitä käsitteitä ja asioita, kuten itseluottamusta, keskittymiskykyä, tavoitteenasettelua, jännityksen ja suoritustilanteiden hallintaa sekä motivaation ja elämän tasapainon hallintaa. Kaikki keskeisiä asioita urheilijalle, mutta kuinka muuntaa ne omiksi vahvuuksiksi. Uskallan sanoa, että liian moni suomalainen urheilija kohtaa henkisen valmennuksen mahdollisuudet sattumalta tai liian myöhään. Henkinen valmennus on valmennuksen isossa kuvassa edelleen lapsipuolen asemassa. Tämä on siis yleinen toteamus kaikki lajit huomioiden, sillä tämä alue kehittyy kovaa vauhtia ja aletaan ymmärtää ja hyväksyä osana valmennusprosessia. Harjoittelu Aivan kuten squashin taitoharjoitusten osalta (kämmenlyönti, stoppari, liikkuminen jne.), myös henkinen valmentautuminen tapahtuu harjoitellen. Keskittymiskyvyn tietoista parantamista voidaan harjoitella aivan kuten stoppariakin, itseluottamus paranee asteittain ja sen kanssa voidaan työskennellä. Oikotietä ei kuitenkaan ole ja ajoittain tulee takapakkia. Mutta tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyessä nämä valmiudet pala palalta tulevat osaksi squashpelaajankin työkalupakkia. Suomen Squashliitolla olisi osapuolten niin halutessa käytössään erinomainen voimavara henkisen valmennuksen alueella. Entinen huippupelaaja ja psykologi Kai Peltonen tuntee lajin läpikotaisin ja olisi varmasti suureksi avuksi maajoukkueillemme psyykkisen valmennuksen alueella. Hänen johdollaan maamme kärkipelaajat tutustuisivat henkisen valmennuksen mahdollisuuksiin ja saisivat myös käytännön ohjausta sen eri osa-alueiden kehittämisessä osana henkilökohtaista valmennustaan. Different strokes for different folks Kukin meistä om oma yksilönsä ja kokonaisuutensa, niin ihmisenä, urheilijana kuin valmentajanakin. Se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Siksi hyvä valmentaja tuntee valmennettavansa hyvin, he keskustelevat paljon ja etsivät hyviä toimintatapoja, joiden mukaisesti jokaisen urheilijan valmennusohjelma räätälöidään juuri hänelle sopivaksi. Kuten Forssell hyvin kirjoittaa: Tämä kirja ei kerro, mikä on oikein juuri sinulle. Sen saat itse (yhdessä valmentajasi kanssa, toim. lisäys) selvittää: se on osa huipullesi vievää polkua. Olemme jokainen oman itsemme valmentajia, ja mitä paremmin tunnemme itsemme sitä tehokkaammin ja inspiroivammin voimme itseämme valmentaa. Jos uskot henkisen valmennuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin, tämä kirja antaa sinulle paljon tietoa ja käytännön esimerkkejä ja harjoitteita siitä, kuinka voit kehittää itseäsi yhä vahvemmaksi urheilijaksi. Kysy itseltäsi, minkälaiset tavoitteet sinulla on urheilijana, jonka jälkeen kysy, voiko henkinen valmentautuminen tarjota sinulle jotakin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos vastauksesi on kyllä, ryhdy töihin. Andre Agassin sanoin: Oma itsepuheluni alkaa iltapäivällä suihkussa. Silloin alan kertoa itselleni mielettömiä asioita uudestaan ja uudestaan, kunnes uskon niihin.

10 11 Teksti: Raimo Yliranta KUVAT: Petteri Repo Juniorien SM-Kisat: I loa, Tsem ppiä ja Kuhinaa Squashhallin sökörinki. Valmentajan muistiinpanot: tärkeä osa sitä johdonmukaista työtä, jota tehdään pelaajien taustalla. Analyysin paikka, sanoi Kärjen Leksa, SqK. Juniorit, valmentajat, vanhemmat ja turnausjärjestäjät; tästä se kuhina on tehty. T11: hetki ennen kuperkeikkaa, Jane Kotila, ESRC (vas.) ja Nea Ollikainen, ESRC. Tammikuun 19. 20. Squashpalvelu Järvenpäässä pidettyihin Juniorien SM-kilpailuihin kokoontui laaja rintama maan junioripelaajia. Turnaukseen osallistui 86 pelaajaa mittamaan oman tasonsa suomalaisessa juniorisquashissa. Ikähaitari oli poikkeuksellisen leveä. Kilpailujen nuorin osallistuja ei ollut vielä aloittanut oppivelvollisuuttaan, kun taas vanhimmilla oli jo henkilöauton ajokortti taskussaan. Mukana oli sekä ammattilaisuraansa aloitteleva tyttöjuniori että squashin saloihin vasta edellisenä vuonna innostuneita pikkupelureita. Taso- ja ikäero oli suuri, mutta mitäpä siitä, kaikille heille löytyi oma tärkeä paikkansa näissä kisoissa. M ikä erottaa juniori SM-kisat muista turnauksista? Ensinnäkin se, että pelaamassa on vain junioreita. Paikalla on luonnollisesti myös paljon aikuisia, niin lasten vanhempia, valmentajia kuin muita taustahenkilöitä. Itse asiassa Järvenpään hallille oli kyseisenä viikonloppuna pakkautunut kolmattasataa ihmistä pelaamaan ja seuraamaan kisoja. Yksi monista vanhemmista oli ESRC:n Harry Lilja, joka toi lauantaina poikansa Sebastianin hallille. Harry puki kokemansa hienosti sanoiksi; Oli suuri ilo kokea sitä kuhinaa hallilla, mikä oli vastassa aamulla, kun astelimme ovesta sisään. Sana kuhina kertonee kaiken oleellisen. Kuinka itse kisoissa sitten kävikään? Monet ennakkosuosikeista pitivät kutinsa ja nappasivat sarjavoiton. Jotkut heistä voittivat kultamitalinsa miltei näytöstyyliin. Onko tämän taustalla johdonmukainen harjoittelu, hyvä turnausvalmistautuminen vai pelaajan ylivoimaisuus/vastustajien heikkous? On totta, että osa 17- ja 19-sarjojen junioreistamme harjoittelee tätä nykyä erittäin paljon, jopa 6 10 kertaa viikossa. Tällainen määrä kentällä, ohjattuja harjoituksia, tuottaa useimmiten myös hyviä tuloksia. Nähtäväksi jää, kuinka työ (jos nyt työstä voi puhua) palkitaan, kun pelaajat siirtyvät aikuisten sarjoihin. Juniorien Suomen Mestarit 2013: T11: Viola Joutsi SquNa P11: Oskari Laitinen, OSK T13: Saana Valasma, OSK P13: Samuli Niskala, SC Ruka T15: Henrietta Huuhka, SqK P15: Sebastian Lilja, ESRC T17: Riina Koskinen, SqK P17: Miko Äijänen, JSK T19: Emilia Soini, ESRC P19: Jami Äijänen, JSK

12 13 Juniorikisoista kumpuaa uusia tulevaisuuden tähtiä, squashin harrastajia, klubipelaajia ja seura-aktiiveja. Eniten mitaleita saavuttivat ESRC (12), SqK (5) sekä OSK ja HSRC (molemmat 3). Myös JSK, MiSq, SC Ruka, SquNa ja TSK pääsivät mitalien makuun. Hienoa oli huomata, että jo ennalta vahvojen junioriseurojen lisäksi mitalikantaan pääsi Squashnallet Porista, kun Viola Joutsi saavutti kultaa T11-sarjassa. Myös 13-sarjan Stengårdin sisaruksista, Kamillasta ja Atesta saatamme kuulla lisää tulevaisuudessa. Koko viikonlopun pelejä tiiviisti seurannut Hannu Mäkinen totesikin osuvasti, Hienoa huomata, että mitaleita meni kaikkiin pääilmansuuntiin. Sykähdyttävää oli seurata T11-sarjan otteluita. Nuorimmat osallistujat olivat 6- ja 7-vuotiaita. Virallinen kilpailupallo oli musta kaksipisteinen. Tähän pelivälineeseen osa tytöistä pääsi tutustumaan ensimmäistä kertaa. Pallon pomppu tai siis ettei se kylmänä pomppaa juuri ollenkaan olikin sitten aikamoinen haaste. Moni piste syntyi väärästä syötöstä. Sydäntä lämmittävää oli nähdä miten tytöt, kaikesta huolimatta, osasivat nauttia pelistä. Kerran jos toisenkin, syöttövuorojen vaihtuessa, heidät nähtiin kirmailevan kentällä ylimääräisiä kiekuroita. Taisi mukaan mahtua pari kuperkeikkaakin. Tähän loppuun halusin säästää mielestäni tärkeimmän asian, esikuvan merkityksen squashyhteisössämme. Lajin perinnettä tule vaalia ja parhaat pelaajat ovat aina esikuvia. Me voimme vuodesta toiseen ihalla Tuomisen Ollin asennetta valmistautua kilpailuun, pelata ottelu, antaa haastatteluja ja jutella muiden pelaajien kanssa. Joskus hänenkin varmasti tekisi mieli purkaa tyytymättömyytään hieman kovaäänisemmin. Mutta hän ei tee sitä, koska tietää satojen ja taas satojen silmäparien seuraavan hänen tekemisiään turnauksessa. Samalla tavalla vanhemmilla junioreilla on rooli toimia esikuvana nuoremmilleen. Kokeneemmilta poimitaan lyöntejä, eleitä, lauseita jne Olen iloinen, koska olen pannut merkille, että jo vuosikymmenien ajan peliosaaminen ja kanssakäymisen aakkoset ovat siirtyneet ikäpolvelta toiselle. Juniorikisoista kumpuaa uusia tulevaisuuden tähtiä, squashin harrastajia, klubipelaajia ja seura-aktiiveja. Annetaan heille kaikille mahdollisuus kehittyä ja nauttia pelistä. Emppa & Mika. Wau! Juniorikisojen yksi tavaramerkki on 3 quarters eli englantilainen peli. Hallin kenttäkapasiteetti olikin siten 100 %:sti käytössä. Ei tarvittu kuin erätauko ja saman tien juniorit siirtyivät varpusparven lailla pelaamaan enkkua. Tämä ralli alkoi aamulla klo 9:stä ja päättyi vasta kun hallin ovet pantiin kiinni. Enkku on tapa iloita pelaamisesta ja yhdessäolosta. Harjoitteen sosiaalinen merkitys on suuri, sillä kuka tahansa voi hypätä kentälle jonon jatkoksi. Mutta eipä unohdeta junioreiden vanhempia ja muita taustajoukkoja. Lämmin kiitos teille, olitte osaltanne luomassa hienoa kisatunnelmaa. Olitte esimerkillisesti mukana lastenne ja seuranne junioreiden kisamatkalla. Osalla teistä matkustaminen alkoi jo perjantaina ja päättyi vasta sunnuntaina puolen yön maissa. Pitkä matka, mutta varmastikin antoisa. Itse ottelut sujuivat Fair Play -hengessä ja katsomosta kuuluikin kannustusta niin omille pelaajille kuin vastustajillekin. SM-kilpailut voivat alkaa, ainakin juniorit ovat valmiina!

14 15 Teksti: Heikki Teräsvirta KUVAT: Poku Salo Savcor Finnish Open 2013 OLLI TUOMISELLE VIIDES SAVCOR FINNISH OPEN -VOITTO avcor Finnish Open pelattiin S helmikuussa jälleen Mikkelissä. Kyseessä on harvinaisen pitkä yhtäjaksoinen ammattilaiskilpailuputki, sillä naisten ja/tai miesten Savcor FO on pelattu nyt 25 kertaa. Miesten Savcor FO mestaruuden vei jälleen kerran Olli Tuominen. Egyptin Karim Abdel Gawad kukistui 112 minuuttia kestäneessä letpallojen sävyttämässä loppuottelussa erin 3 2. Neljännessä erässä Gawad johti jo 8/2, mutta Olli otti lopulta taisteluvoiton pistein 14/12. Naisten mestariksi pelasi vasta 16-vuotias Egyptin Yathreb Adel, joka kuuluu WSAkiertueen nouseviin tähtiin. MiSq:n Saara Valtola esitti kotiyleisölleen uransa parasta squashia. Englannin Victoria Bell (WSAranking 65.) pysäytti kuitenkin toisen kierroksen ottelussa hyvin pelanneen Saaran etenemisen semifinaaleihin. Savcor Finnish Openin täydelliset tulokset ja Poku Salon ottamat valokuvat löytyvät squash.fi:n Savcor Finnish Open -sivuilta. Tiukan reissu- ja pelirupeaman palkinto: iso lautanen. Katse palloon ja pallo syvälle takanurkkaan. Areenana jälleen kokolasikenttä Viimevuotiseen tapaan Savcor Finnish Openin ottelut, miesten karsinnan 1. kierrosta lukuunottamatta, pelattiin Kauppakeskus Stellaan pystytetyllä kokolasikentällä. MikkelinSquash ry:n rutinoitunut noin 30 henkeä käsittänyt kisaorganisaatio selvisi järjestelyurakastaan jälleen kunnialla. Seuran puheenjohtajana tänä keväänä aloittanut Erno Teitti kertoikin kisan jälkeen hämmästelevänsä MiSq:n jäsenten pyyteetöntä halua talkootyöhön, joka mahdollistaa kisojen menestyksellisen läpiviennin vuodesta toiseen. Markku Mape Olkkonen, joka selosti squash.fi:ssä kaikki streematut ottelut ja hoiti samanaikaisesti myös kuulutukset Stellan Tähtitorilla, korosti samaa asiaa: Kisaorganisaatiosta löytyi valtava määrä tahtoa käyttää siviilityön ammattitaitoa kisajärjestelyihin. Oli myyntimiestä, rakennusmiestä, lääkäriä, sähkömiestä, johtaja-ainesta, organisoijaa, pelkäämä- töntä esiintyjää, turvallista autonkuljettajaa, ATK-ammattilaista, äänitarkkailijaa, tulospalvelun pitäjää, valokuvaajaa, mediatiedottajaa, AD:tä ja vankkaa squashosaamista lajin markkinointiin ja otteluiden tuomarointiin. Näkyvyydessä parannettavaa TV ei valitettavasti ollut tämän vuoden Savcor FO:ssa lainkaan paikalla. Erno Teitin mielestä jatkossa olisikin tehtävä kaikki voitava tämän asiantilan korjaamiseksi. Finaalipelit siirrettiin aikanaan maanantaiksi juuri TV-näkyvyyden takia. Tänä vuonna tuotti maanantain pienehkö finaalien yleisömäärä järjestäjille kuitenkin pettymyksen. Erityisesti naisten finaalissa oli Kauppakeskus Stellan katsomo puolityhjä. Oliko kuuden päivän kisarupeama uuvuttanut squashin ystävät? Jatkossa finaalit kannattaa pelata sunnuntaina. Uskoisin viikonlopuksi tulevan entistä enemmän myös ulkopaikkakuntalaisia kisoja seuraamaan, toteaa Mikkelin Squash ry:n tuore puheenjohtaja Erno Teitti. Vajaasti miehitetty katsomo ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Kilpailupaikalla liikkui tapahtuman aikana todella paljon kauppakeskuksen asiakkaita. Osuuskauppa Suur-Savo kirjasi kauppakeskuksessa kisojen Jatkossa finaalit kannattaa pelata sunnuntaina. aikana 47 840 asiakaskäyntiä. Finaalipäivänä kello 17 20 oli kävijöitä runsaat 1600. Miten nykyistä suurempi osa kauppakeskuksen asiakkaista saataisiin ohjatuksi istumakatsomoon ja sitä kautta tekemään lähempää tuttavuutta squashin kanssa? Tässä on tulevien vuosien kisojen yksi avainkysymys. TV-lähetysten puuttuminen ei haitannut todellisia lajifriikkejä, sillä kaikki ottelut olivat nähtävissä suorina lähetyksinä squash. fi:ssä. Antti Lindin seurantatietojen mukaan squash.fi/live -sivustoilla oli Savcor FO:n aikana kaikkiaan 9 672 käyntiä. (Suomi: 5 200, UK: 1 000, Itävalta: 390 (Birgit Coufal WSA-finaalissa maanantaina) ja Egypti: 350). Kävijöitä kirjautui listoille kaikkiaan 75 eri maasta. Yhden käynnin kesto oli keskimäärin reilut 4 minuuttia. Finaaliotteluita seurasi parhaimmillaan noin 400 henkilöä. Medianäkyvyyttä arvioitaessa kannattaa muistaa, että kisalauantaina Hesarissa oli puolen sivun kokoinen juttu Emilia Soinista, Savcor FO:sta ja squashista mahdollisena olympialajina. Savcor FO:n tulevaisuus? Savcor Finnish Open on merkittävä brändi suomalaisessa squashissa. Näin ollen Mikkelin Squash ry:llä on vahva tahtotila jatkaa tapahtuman vuosittaista järjestämistä ja kehittämistä. Myös tärkeimmät yhteistyökumppanimme, Savcor Group, Osuuskauppa Suur-Savo, Mikkelin kaupunki ja Suomen Squashliitto, tähtäävät pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja sitä kautta pysyviin positiivisiin vaikutuksiin. Lähivuosien kehittämiskohteita ovat tapahtuman medianäkyvyyden lisääminen ja uusien ihmisten houkutteleminen kisakatsomoon. Markku Olkkonen luettelee kehittämismahdollisuuksina myös otteluiden oheisohjelman lisäämisen (otteluiden väliajat), yhteistyökumppaneiden henkilöstölle suun- Savcor Finnish Open on brandi. natut virkistyspalvelut sekä kokolasikentän hyödyntämisen squashin markkinoinnissa ja nuorten valmennuksessa. Realistina Mape muistaa mainita myös tärkeän reunaehdon: kisaorganisaation voimavarat ovat kuitenkin aina rajalliset.

16 17 Teksti: Jari Mether Kuva: poku salo Kuva: heikki teräsvirta Savcor Finnish Openia jo neljännesvuosisadan ajan Finalistit Olli ja Heke työn touhussa 2010. Sport Forumin katsomo vuoden 2010 Savcorin finaalin jälkeen. 1. Savcor Finnish Open on merkittävin Suomessa vuonna 2013 järjestettävä ammattilaiskilpailu sekä miesten että naisten osalta. Sillä on huomattava merkitys suomalaisen squashin menestyksen rakentamisessa. Tapahtuman alku juontaa vuoteen 1990, josta lähtien Mikkelissä on pelattu huippusquashia katkeamattomasti. Miten kaikki squashin osalta sai alkunsa? Kaikki alkaa yleensäkin aktiivisuudesta. Tässä tapauksessa oveen koputtivat Mikkelin Squash-aktiivit Heikki Teräsvirta ja Juha Pekonen. Tunsin molemmat jo ennetään aikaansaaviksi. Herrat olivat vakuuttuneita Tuija Paarman kyvyistä ja pyysivät Savcoria tukemaan Tuijaa menestykseen! Valitsimme tuolloin squashin Savcorin nimikkolajiksi, jota koko firma alkoi harrastaa. Heikki ja Jussi esittelivät visionsa Mikkelin noususta squash in huipulle. Minun oli helppo jakaa ja hyväksyä tuo tavoite varsinkin, kun reitti huipulle oli kuviteltavissa. Aloitimme naisista ja näin sai alkunsa Savcor Finnish Open for Ladies. Uskoimme esimerkin voimaan. Niinpä Mikkelin Squashista tulikin sittemmin suomalainen suurseura lajissaan. 2. 3. 4. 5. Savcor Group Oy on yhtiönä perustettu vuonna 1981 ja se on kokonaisuudessaan Savisalon perheen omistuksessa. Savcor Groupilla on enemmistöosakkuus kahdessa pörssiyhtiössä. Savcor Group Ltd on listattuna Australian pörssissä ja Cencorp Oyj on pörssissä Helsingissä. Kansainvälisyys on olennainen osa Savcoria. Onko ajatuksissa ollut ryhtyä squashin sponsoriksi myös esim. Australiassa, joka on tunnetusti kova squashmaa? Vai onko Mikkeli ja vahva yhteys kotiseutuun ollut keskeinen motiivi Savcor Finnish Openin historiassa? Kyllä kysymyksessä on ollut puhtaasti kotiseutuun sidottu harrastus. Olemme toki tukeneet squashia kansallisestikin mm. viime vuoden Euroopan mestaruuskisoissa. Tavoitteenamme on ollut kuitenkin kehittää lajin harrastusta erityisesti Mikkelissä. Squash on erinomainen ja älykäs kuntolaji, johon hightech Savcorin on helppo samaistua. Toivomme hartaasti Suomen menestyvän squashissa. Kuten sanot, squash on Australiassa suosittu laji, jonka tapahtumia seurataan tiivisti. On mukava lukea aussilehdistä Mikkelin Savcor Finnish Openin tuloksia jo pelejä seuraavina päivinä. Savcorin liiketoiminnasta vain 5 % on enää Suomessa, yhtiöstä on kasvanut kansainvälinen toimija usealla mantereella. Onko suomalaisuus Savcorin yrityskulttuurin kulmakiviä vai toimitaanko maassa maan tavalla? Kaikissa maissa savcorilaiset seuraavat Savcorin arvoja: Tasa-arvo, Jatkuva oppiminen, Asiakkaan arvostus, Velvollisuudentunto ja Elämän rakastaminen. Nämä luovat yrityskulttuurin, josta olemme ylpeitä. Suomalaisuus ei Savcorissa arvoja lukuunottamatta näy muuten kuin suoruutena ja mutkattomuutena, joita ominaisuuksia minäkin johtajana pyrin kaikin tavoin kannustamaan. Toki kaikkialla toimitaan maassa maan tavalla. Lahjuksia Savcor ei maksa. Savcorin yhtenä keskeisenä arvona on Rakkaus Elämään. Sen mukaisesti menestyksekäs liiketoiminta ilman elämää ja sen hyvää laatua olisi merkityksetöntä. Squash istuu ilmeisen hyvin savcorilaiseen arvomaailmaan? Kyllä vain. Ensinnäkin squash on lajina sopivan kokoinen niin, että Savcorin kokoinen yritys pystyisi halutessaan näkymään globaalistikin. Squash on myöskin ns. tulevaisuuden laji, joka on lisännyt markkinaosuuttaan koko ajan kiristyvässä kilpailussa eri urheilulajien kesken. Tällainen kilpalukyky ja yritteliäisyys on aina ollut Savcorinkin kasvun ja menestyksen perusta. Kaiken lisäksi squash on dynaaminen ja nopea peli, jossa reaktiokyky, nopea päätöksentekokyky ja salamannopeat liikkeet ovat valttia. Tällaiseen lajiin on ketterän yrityksen helppo samaistua. Squashia pelataan maailmalla hyvin monenlaisessa maissa ja kulttuureissa. Diversiteettien ymmärtäminen ja kunnioitus on sekin Savcorille, sen monimuotoiselle liiketoiminnalle ja Savcorin työntekijöille ominaista. Tämä on erinomainen esimerkki Savcor arvoista ensimmäisen Tasa-arvo soveltamisesta. Eipä Rakkaus elämään arvoammekaan pysty täyttämään, jollei itseään rakasta esimerkiksi liikkumalla tai hankkimalla mielelleen monipuolisia virikkeitä vaikkapa maailmalta tai taiteista. Niin liiketoiminta kuin kaikki muukin ihmisen toiminta on merkityksetöntä, jollei se paranna yksilön tai yhteisön henkistä elämää. Hyvästä työstään ja tuloksista on jokaisen ihmisen osattava ja voitava nauttia. Maailmankuulu Vaganovan balettiakatemia avasi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 270-vuotisen historiansa aikana ovensa koulun ulkopuolelle. Balettiakatemia aloitti yhteistyön Savcor Ballet n kanssa järjestäen ensimmäisen baletin Master Class-kurssinsa Mikkelissä. Lisäksi Savcor on ollut aktiivisesti mukana baletin maailmassa jo 18 vuotta. Mistä tämä yhteistyö Vaganovan kanssa juontaa juurensa? Baletti yleensäkin näyttää olevan lähellä Savcorin arvomaailmaa? Aloitan tuosta toisesta kysymyksestä. Savcor joutui todellakin sattumalta baletin kiehtovaan maailmaan jo vuonna 1995. Tuolloin Neuvostoliiton romahtamista seurannut rahapula iski aiemmin vahvasti tuettuun taiteeseenkin. Pietarilaisten jälkeen myös moskovalaisten piti lähteä hankkimaan leipänsä kiertueilla. Meiltä, vaimoltani Ullalta ja minulta, kysyttiin vain, josko haluaisimme Bolshoin baletin ja Maija Plisetskajan tanssimaan Mikkeliin. Maijan ollessa tuolloin tunnettu kymmenien vuosien ajalta maailman ykköstähtenä, lähes jumalaisena, ensimmäinen vuonna 1995 järjestämämme Savcor Ballet oli jättimenestys. Savcor yhtiönä on sen jälkeen ollut nimisponsori yksityishenkilöinä järjestämissämme, nyt jo maailmankuuluissa balettitapahtumissa. Vaganova-yhteistyö on vain looginen jatko kehitykselle. Olemme halunneet luoda jotakin tapahtumia pysyvämpää suomalaisille baletin ystäville ja harrastajille. Vaganova tuntee meidät, kunnioittaa aikaansaamisiamme ja halusi pyydettäessä aloittaa yhteistyön kanssamme. Baletissa yhdistyvät harmoniaan kaikki kauneimmat taiteen muodot: ihminen itse liikkeissä kauneimmillaan, kuvaamataide näyttämönäkymien luomisessa ja maailman kaunein musiikki. Missään lajissa ei maailman parhaaksi pääse ilman sisäistä rauhaa ja voimaa. Taiteet ovat yksi keino henkisen kyvykkyyden lisäämisessä. Kaikki maailman huiput busineksen suurmiehistä urheilijoihin ja taiteentekijöihin allekirjoittavat tämän. Niin myös me Savcorissa uskomme ja olen varma, että maailman squash-huiput ovat asiasta samaa mieltä!

18 19 Teksti: Jari Mether KUVA: Poku Salo Teksti: Patrik Nyström KUVA: Inka Luhtala Kerroimme Squash-lehden edellisnumerossa lukijatutkimuksesta, johon jokaisella asiasta kiinnostuneella oli mahdollisuus tutustua ja vastata tutkimuksen kysymyksiin. Tutkimus oli squash-fi -sivustolla ja kun suljimme linkin, tutkimukseemme oli vastannut 87 lehden lukijaa, joista 78 oli miehiä ja yhdeksän naisia. Kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille, vastauksenne meille ovat arvokkaita. altaosa (91 %) tutkimukseen V vastanneista on pelannut squashia yli viisi vuotta, joten voimme ajatella heidän myös lukeneen lehteämme näinä vuosina ja näin heillä on perspektiiviä antaa palautetta. Puolet vastanneista (51 %) kertoo lukevansa lehden kokonaisuudessaan ja kolme neljästä lukijasta käyttää sen lukemiseen 15 60 minuuttia. Lisäksi puolet vastanneista kertoo säilyttävänsä lehteä ainakin puoli vuotta. Tämä kaikki on lehden tekijöille luonnollisesti mieluisaa tietoa ottaen erityisesti huomioon sen, että niin moni aktiivi squashihminen on vapaaehtoisesti osallistunut lehden tekemiseen omilla kirjoituksillaan. Eivät ole jutut menneet hukkaan! Squash-lehden lukijatutkimus TYYLIKÄS LEHTI, JOTA ON KIVA LUKEA Mitä luetaan? Lukijat pitävät erityisen paljon henkilöhaastatteluista, 96 % vastanneista sanoo olevansa niistä hyvin tai melko kiinnostunut. Viime numerossa aloitimme uuden juttusarjan mielenkiintoisista squashihmisistä esittelemällä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilän ja tässä numerossa squashharrastuksestaan meille kertoo näyttelijä Carl- Kristian Rundman. Ja lisää on luvassa! Kisaraportit ovat edelleen suosittuja, 81 % vastanneista on niistä hyvin tai melko kiinnostunut. Tämä on mielenkiintoinen ja tärkeä tieto, onhan kuitenkin niin, että squash.fi -sivusto seuraa kisoja hyvinkin tarkasti ja raportoi niistä kattavasti. Vastanneista 90 % kertoo seuraavansa squash.fi -sivustoa säännöllisesti, mikä on ilahduttavaa ja tärkeä palaute liitolle ja sivuston päätoimittajalle Poku Salolle. Hyvää työtä on siis tehty myös verkossa! Yleisellä tasolla urheiluun liittyvät asiat kiinnostavat lukijoita vain kohtuullisesti, mutta sen sijaan lehden kolumnit saavat kiitosta: 74 % vastanneista on hyvin tai melko kiinnostunut lehden kolumneista. Erinomainen huomio tuli yhdeltä vastanneelta: Squash-lehteä lukevat halleilla myös muut kuin squashseurojen jäsenet. Heitä varten lehdessä tulisi olla tarjolla säännöllistä infoa, miten squashia voi harrastaa ympäri Suomea. Juuri näin, tästä lehden toimituksen tulee ottaa onkeensa, etenkin, kun 73 % vastanneista kiinnostaa opetus- ja valmennusjutut joko hyvin tai melko paljon. Ulkoasua kehutaan Lehden ulkoinen ilme uusittiin edellisen päätoimittaja Petteri Revon toimesta. Uudistus oli onnistunut ja se saakin vastaajilta kiitosta. Yli 90 % vastanneista pitää lehden sivukokoa ja sivumäärää hyvänä. Edelleen lehden ulkoasu houkuttelee valtaosaa vastanneista tarttumaan lehteen ja lukemaan sitä, samoin lehden kuvitus saa paljon kiitosta. Tässä kohtaa lehti kiittää erityisesti kahta ammattitaitoista kuvaajaa, jotka ovat toimineet ansiokkaasti lehden kuvatoimittajina jo kauan: kiitokset Petteri Revolle ja Tommi Tapolalle. Sähköinen media Squash-lehden sähköinen versio on selkeästi vähemmän luettu. Vastaajista puolet seuraa sitä joko satunnaisesti tai vain joskus ja lähes 40 % ei seuraa sitä lainkaan. Olemme yrittäneet aktivoida lukijoitamme lisäämällä nettilehteen mahdollisuuden kommentoida joitakin juttuja kustakin numerosta, mutta ainakaan toistaiseksi se ei ole kiinnostanut lukijoita joitakin yksittäisiä kommentteja lukuun ottamatta. Kuten jo aiemmin todettukin, squash.fi -sivusto on erittäin suosittu. Vastaajista 90 % seuraa sitä säännöllisesti. Kukaan ei vastaa, etteikö joskus seuraisi sivustoa. Tämä on erittäin hyvä tieto ja rohkaisee liittoa kehittämään sivustoa entistä lukijaystävälliseen suuntaan samoin kuin liiton viestinnästä vastaavien tulee huolellisesti miettiä rajankäyntiä painetun ja sähköisen viestinnän välillä. Liittohan on myös mukana sosiaalisessa mediassa Facebookin kautta. Se on painottunut kisojen aikaiseen nopeaan interaktiiviseen viestintään ja löytää varmasti yhä enemmän lukijoita jatkossa. Vinkit otettu vastaan Kyselyn lopussahan oli avoin kommenttiruutu, johon vastaajat saattoivat kirjoittaa kommenttejaan, ideoitaan ja ehdotuksiaan. Päätoimittaja kiittää! > Jatka keskustelua nettilehdessä > Miten tyytyväinen kaiken kaikkiaan olet Squashlehteen? Haluaisin, että lehdessä olisi nykyistä enemmän 60 50 40 30 20 10 9 % 4 % 65 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen lyhyitä uutisia laajoja ja perusteellisia juttuja 22 % Kuinka tärkeää sinulle on, että saat oman squashlehden kotiisi? 6 % 40 % 54 % erittäin tärkeää melko tärkeää en tarvitse omaa Squashlehteä melko tyytymätön erittäin tyytymätön henkilöhaastatteluja muuta 4 4 NYT ALKAVAT NYT ALKAVAT SEKA4PELIT! Tule mukaan leikkimieliseen seka4pelit -kisaan! Tapahtuma järjestetään perjantaina 17.5.2013 Talihallissa. Säännöt ja pelin idea käydään läpi ennen aloitusta. Valitse itsellesi ennakkoon pari ja ilmoittaudu. Voit myös ilmoittautua ilman peliparia, tällöin kilpailujärjestäjät pyrkivät löytämään sinulle kilpailuparin. Kilpailussa ei ole tärkeintä voitto, vaan osanotto. Illan edetessä pidetään grilli kuumana ja syödään pientä purtavaa hyvässä seurassa. Ilmoittautumiset 13.5. mennessä osoitteessa squash.fi.

20 21 Teksti: Lauri Tarasti KUVAT: Tommi Tapola ja Lauri Tarastin arkisto Muistikuviani Maailman squashliitosta Alla pyramidin äärellä 1999, tässä tammikuussa 2013. Jahangir Khan ja Laurin pinssi! W orld Squash Federation (WSF) on käännetty suomen kielelle Maailman squashliitoksi taikka Kansainväliseksi squashliitoksi. Itse käytän nimeä Maailman squashliitto, joka kuulostaa mahtavalta. Liitto itsessään on kuitenkin pieni, työntekijöitäkin vain muutama. Siltä puuttuvat suuret TV-tulot, ja kilpailutoiminnan painopiste huipulla kuuluu ammattipelaajien järjestöille PSA:lle ja WSA:lle. Olen kahdesti Lontoossa vieraillessani sopinut tapaamisesta liiton toimitusjohtajan kanssa, ensin liiton grand old manin Ted Walbuttonin ja sittemmin vain lyhyen aikaa toimitusjohtajana olleen Christian Leightonin kanssa. Olisin mielelläni mennyt liiton toimistoon, mutta he tulivat tapaamaan minua, Ted ravintolassa ja Christian hotellissa. Toimistoa ei minulle näytetty. Se sijaitsikin Lontoon ulkopuolella. Kuuluin kahdeksan vuotta Maailman squashliiton lääketieteellisen komissioon. Komissio ei kokoontunut tuona aikana kertaakaan. Ei ollut varaa järjestää kokouksia. Kaikki asiat hoidettiin sähköpostitse. Onnistuihan sekin. Olen ottanut kahdesti osaa Maailman squashliiton vuosikokoukseen, joka yleensä pidetään miesten joukkuemaailmanmestaruuskisojen yhteydessä. Nuo kokoukset olivat vuonna 1995 ja 1999 Egyptissä, Kairossa. Toimin samalla Suomen maajoukkueen johtajana. Vuoden 1999 kisoissa Suomi saavutti kunnioitettavan viidennen sijan. Olimme aiemmin kerran eli vuonna 1991 peräti pronssimitaleilla. Squashin peliareena oli ikimuistoinen, hiekkaerämaassa Kairon ulkopuolella kahden mahtavan pyramidin keskellä. Egyptin sysimustassa illassa valaistu kokolasikenttä, katsomot ja pyramidit loivat uskomattoman upean näkymän. Siinä olisi ollut tutustumiskohde Järvenpäässä toimivalle aktiiviselle squashseniorikerholle Egyptin pimeys. Niin kuin tiedämme, Egypti on squashin suurmaa. Pelikentät ja julkinen huomio olivat sen mukaisia. Suomen suurlähetystö järjesti pyynnöstäni molemmilla kerroilla vastaanoton Suomen squashjoukkueelle kutsuen samalla vastaanotolle Egyptin squashliiton johtoa ja muitakin vieraita, joihin kuului vanha ystäväni, YK:n ympäristöjärjestön UNEP:in entinen pääjohtaja Mustafa Tolba. Katselin hänen asunnostaan Kairon keskustassa 13. kerroksen parvekkeelta kauas horisonttiin niitä pyramideja ja loputonta hiekkaa, missä ympäristössä squashin maailmanmestaruuskisojen areena sijaitsi. Eikä kokolasikentällä mitään katosta tarvittu, sillä ei Egyptissä siihen aikaan vuodesta koskaan sada! Tulin näissä vuosikokouksissa tuntemaan WSF:n johtoa. Kun sittemmin kävi selville, että olin tullut valituksi Maailman anti-dopingjärjestön WADA:n oikeudelliseen komiteaan ja KOK:n urheiluoikeuden komissioon, minut kutsuttiin myös WSF:n lääketieteellisen komission jäseneksi. Olin siellä ainoa juristijäsen, minkä vuoksi osalleni lankesivat komission oikeudelliset asiat. Niistä ylivoimaisesti vaativin oli laatia WSF:n antidopingsäännöstö, joka myös ammattipelaajien järjestöjen PSA:n ja WSA:n tuli hyväksyä. Säännöstö hyväksyttiin valmistamani luonnoksen pohjalta vuonna 2003 eli samana vuonna, jolloin Maailman anti-dopingsään- Vaikka Maailman squashliitto on pieni, squash maailmalla ei ole pientä. nöstö tuli voimaan. Sittemmin molemmat säännöstöt on kokonaan uudistettu. Doping ei ole ollut suuri ongelma squashissa, koska se on pääasiassa taitolaji. Muutamia tapauksia on kuitenkin ollut: toimikautenani kolme ranskalaista pelaajaa jäi kiinni dopingista, Itävallan ykköspelaaja tuomittiin kahden vuoden kilpailukelvottomuuteen, oli epäselvyyttä eräiden pelaajien testijärjestelyissä. Muihinkin oikeudellisiin asioihin oman komissioni ulkopuolella jouduin mukaan kuten rangaistaessa David Palmeria sopimattomasta käyttäytymisestä squashturnauksessa, laadittaessa sponsorisopimuksia ja myönnettäessä kilpailujen järjestämisoikeuksia ehtoineen. Jäin pois WSF:n lääketieteellisestä komissiosta vuonna 2008, mutta vuonna 2011 osallistuin pyynnöstä WSF:n vetoomusoikeuden Appeal Panel toimintaan. Paneelissa oli vain kaksi jäsentä, Ted Wallbutton ja allekirjoittanut. Tapaus koski Pakistanin squashliiton pääsihteeriä, joka oli huolimattomuudesta toimittanut ilmoittautumisen nuorten squashmaailmanmestaruuskisoihin aivan liian myöhään ja vielä väärään paikkaan. Seurauksena oli, ettei Pakistanin nuorten joukkue päässyt pelaamaan. Pääsihteeri syytti sitten siitä WSF:n intialaista presidenttiä Rami Ramachandrania ja WSF:n toimistoa. Sitä seurasi WSF:n kurinpito- ja vetoomuslautakunnan tuomio: Pääsihteerille vuoden toimitsijakielto ja 500 punnan sakko. Pääsihteeri valitti tästä Appeal Paneliin. Alkoi vilkas sähköpostiviestin vaihto Englanti Suomi Pakistan. Paneelin ratkaisuksi tuli kumota tuomio, koska säännöt koskivat vain toimintaa itse kisoissa eivätkä pakistanilaiset olleet lainkaan saapuneet kisapaikalle. Kyse ei siten ollut kilpailusääntöjen vastaisuudesta. Tämä ratkaisu kuitenkin menetti merkityksensä sen jälkeen, kun Pakistanin liitto ilmoitti vaihtaneensa pääsihteerinsä. Minulle yllättävä seuraus oli, että Pakistanin squashliitto alkoi lähettää minulle sähköpostitse vuosikatsauksiaan, jotka ovatkin aika jännittävää luettavaa Pakistanin armeijan korkea-arvoisten upseerien miehittäessä liiton johtopaikat. Vaikka Maailman squashliitto on pieni, squash maailmalla ei ole pientä. Squashkenttiä on yhteensä noin 50 000 185 maassa ja pelaajia on miljoonia maailman kaikilla mantereilla. WSF:llä itsellään on 135 kansallista jäsenliittoa. Kun Rio de Janeiron olympiakisoissa on 28 urheilulajia, olisi squash tässä joukossa kansainvälisimpien lajien joukossa. Mutta olympialajiksi valinta ei ole mitään logiikkaa, jossa vain asiaperusteet ratkaisisivat, vaan se on suhdetoimintaa Kansainvälisen olympiakomitean 105 yksityisen jäsenen keskuudessa. Tätä ei WSF ole toistaiseksi ymmärtänyt ja on siksi jäänyt valinnan ulkopuolelle. Mutta nyt näyttää WSF:n presidentti Ramachandran onnistuneen saamaan sellaisen sponsorituen liiton olympiahankkeelle, että liitto on voinut perustaa lobbaustoimiston Lausanneen aivan KOK:n päämajan läheisyyteen ja valita päälobbariksi samaisen konsultin, joka veti rugbyn vuoden 2016 olympiakisoihin. Olen itse antanut pienen panoksen tähän olympialajivalinnan lobbaukseen sekä vuoden 2012 että 2016 olympiakisoja ajatellen lähettämällä ennen valintakokousta henkilökohtaisen kirjeen ja/ tai sähköpostin tuntemilleni 7 10 KOK:n jäsenelle, viimeksi kolme kuukautta sitten KOK:n varapresidentille, saksalaiselle Thomas Bachille, ja olen luvannut WSF:n nykyiselle toimitusjohtajalle George Mieras ille tehdä saman ennen ensi syksynä Buenos Airesissa pidettävää vuoden 2020 olympiakisojen lajivalintakokousta. Tämän ohella squash on uudistunut katsojamyönteisemmäksi kokolasikenttien myötä, viimeisimpänä uutuutena lasikopin sivulle siirretty ovi, jolloin näkyvyys pääkatsomoon paranee. Samalla televisioinnille tarjoutuu paremmat ja monipuolisemmat kuvauskulmat. Parantuneesta suhdetoiminnasta todistaa sekin, että viime jouluna sain ensimmäistä kertaa joulutervehdyksen WSF:n presidentin Ramachandranin nimissä. Mutta vieläkin enemmän minua lämmitti Poku Salon lokakuussa 2012 ottama valokuva WSF:n edellisestä presidentistä, squashin historian suurimmasta pelaajasta Jahangir Khanista, jolla oli WSF:n vuosikokouksessa Tukholmassa rinnassaan Lauri Tarastin squashpinssi. Uskomatonta! Petri Levo Levomäki lahjoitti minulle tuon valokuvan kehyksissä. Olisiko aika ottaa pinssi esiin ja tehdä siitä uusi painos! Siltä pienehköltä osalta, joka on edellä käynyt ilmi, on ollut mielenkiintoista ja jännittävääkin elää WSF:n mukana. Eläköön WSF ja squash!

Squashmaajoukkueemme 2012 2013 Miehet JANNE JÄRVINEN Tatu Knuutila Henrik Mustonen Matias Tuomi Olli Tuominen Jaakko Vähämaa Syntymäaika 24.8.1981 Seura Espoo Squash Rackets Club, esrc Syntymäaika 4.3.1993 Seura Helsinki Senators Syntymäaika 6.11.1990 Seura Ylivieskan Squash, Lahti Squash Syntymäaika 30.9.1985 Seura Espoo Squash Rackets Club, esrc Syntymäaika 15.4.1979 Seura Helsinki Senators Syntymäaika 16.8.1993 Seura Espoo Squash Rackets Club, esrc Naiset Elina Kononen Emilia Korhonen Emilia Soini Saara Valtola Syntymäaika 20.2.1986 Seura Espoo Squash Rackets Club, esrc Syntymäaika 13.9.1995 Seura Espoo Squash Rackets Club, esrc Syntymäaika 16.10.1995 Seura Espoo Squash Rackets Club, esrc Syntymäaika 31.3.1988 Seura Mikkelin Squash, MiSq

Squashmaajoukkueemme 2012 2013 Pojat alle 19 v. Pojat alle 17 v. KRISTIAN RAUTIAINEN jami äijänen Matias hänninen Mirko muukkonen nuutti ruokangas miko äijänen Syntymäaika 31.12.1995 Seura Espoo Squash Rackets Club, esrc Syntymäaika 18.41996 Seura Järvenpään Squashklubi, JSK Syntymäaika 22.8.1996 Seura Squash Kuopio, SqK Syntymäaika 30.10.1997 Seura Mikkelin Squash, MiSq Syntymäaika 4.8.1997 Seura Oulun Squash Klubi, OSK Syntymäaika 18.7.1997 Seura Järvenpään Squashklubi, JSK Tytöt alle 19 v. Tytöt alle 17 v. Emilia Korhonen Emilia Soini maarit ekholm nea falck Riina Koskinen saana pohjavaara Syntymäaika 13.9.1995 Seura Espoo Squash Rackets Club, esrc Syntymäaika 16.10.1995 Seura Espoo Squash Rackets Club, esrc Syntymäaika 5.8.1997 Seura Helsinki Squash Rackets Club, HSRC Syntymäaika 23.10.1997 Seura Espoo Squash Rackets Club, esrc Syntymäaika 17.4.1997 Seura Squash Kuopio, SqK Syntymäaika 9.11.1997 Seura Tampereen Squashkerho, TSK

27 Squashmaajoukkueemme Valmentajat 2012 2013 Valmentajat pohtivat Ovatko nuoret huippupelaajamme kehittymässä oikeiksi urheilijoiksi? mike Harris mika monto Tässä numerossa julkaisemme naisten, miesten, alle 19 v. ja alle 17-vuotiaiden maajoukkueet ja valmentajat. Seuraavassa numerossa esittelemme alle 15-vuotiaiden maajoukkueen. Kuvat: Tommi Tapola ja Poku Salo ari pelkonen sitin Mike Harrisille, Mika E Montolle, Ari Pelkoselle ja Sami Elopurolle muutamia nuoriin (junnuikäisiin) huippupelaajiimme liittyviä kysymyksiä. Kukin heistä arvioi asioita omasta näkökulmastaan eikä vastauksia ole näin ollen eritelty. Olen pyrkinyt löytämään kuitenkin suurimman yhteisen nimittäjän kuhunkin asiakokonaisuuteen liittyen. Lahjakkuus Kysymykseen nuorten huippupelaajiemme lahjakkuudesta verrattuna sitä aiempiin kultaisiin ja muihin sukupolviin, niin ollaan yhtä mieltä siitä, että nykypelaajat ovat aivan riittävän lahjakkaita perusominaisuuksiltaan. Lahjakkuudesta puhuttaessa tulee valmentajien vastauksissa selvästi esiin muuan lahja : se on kova halu harjoitteluun, innokkuus oppia uusia asioita, halu kilpailla, kootusti halu tehdä valtavasti töitä. Harjoittelun määrä Nuoret huippupelaajamme harjoittelevat tällä hetkellä ikäänsä nähden pääsääntöisesti riittävästi. Riittäväksi harjoittelumääräksi katsotaan 1 2 krt. päivässä kuutena päivänä viikossa. On kuitenkin tiedossa, että esim. Englannin vastaavanikäiset junnut treenaavat kahdesti päivässä. Harjoittelumääristä puhuttaessa tulee valmentajilla heti esiin muuan seikka. Se on henkilökohtaisen harjoittelun merkityksen korostaminen (yksinlyönti, fysiikka ). Valmentajan läsnäolo tai poissaolo ei saa vaikuttaa sen kummemmin määriin kuin laatuunkaan. Tämä seikka tuntuu olevan lähes päällimmäisenä kaikilla valmentajilla. Harjoittelun laatu Samassa yhteydessä harjoittelun määriin liittyen vastattiin kysymykseen harjoittelun laadusta. Hieman vaikeasti määriteltävä laatu tarkoittanee pääsääntöisesti jokaisen harjoitteen ottamista tosissaan ja tekemistä niin hyvin kuin sillä hetkellä osaa ja pystyy. Tämä koskee niin aamutreenejä, harjoituskeskuksen treenejä, leirejä sekä erityisesti omatoimista harjoittelua. Englantilaisen squashin urheilijan polun ( kaikilla lajeilla omansa) termi learn to train kuvaa hyvin tilannetta, jossa junnut nyt ovat. Yleisesti ottaen taso nousee koko ajan ja nukahtamisia tapahtuu yhä harvemmin. Leirit Nykyiseen leirijärjestelmään ollaan yksimielisesti tyytyväisiä. Määrä (5 /v) on riittävä. Leireillä pelaajat saavat pienen aavistuksen aikuisen urheilijan arjesta. Leirit, joilla on mukana aikuisia kilpa- ja huippupelaajiamme, ovat merkitykseltään vertaansa vailla. Leireillä myös harjoitusten tehot (laatu) pyrkivät nykyään nousemaan korkealle. Etelä-Suomi /muu Suomi Kehä III:n ulkopuolella asuvien huippujunnujen osalta todettiin tilanteen olevan luonnollisesti haastava. Kuitenkin on myös muistettava se, että harjoitteiden ja erityisesti henkilökohtaisten harjoitteiden 100 % toteuttaminen käytettävissä olevin resurssein antaa tukevat eväät junioriaikana. Vastuunotto omasta tekemisestä on näkynyt monella pelaajalla myöhemmin rajuna peräänantamattomuutena tätä ominaisuutta ei ostamalla saa. Kansainväliset turnaukset Kansainvälisten junnukisojen (SS-taso) arvostus on kaikilla valmentajilla huipussaan. Kisoihin voi osallistua suurempi määrä urheilijoita ja kovien otteluiden määrä on yleensä taattu. Välitavoitteena ja tason mittarina, sekä tietysti sosiaalisena tapahtumana ne palvelevat kaikkia tasapuolisesti. Parhaiden junioreiden tulisi osallistua vähintään neljään suureen SS-kisaan kaudessa. Valmentajien välinen yhteistyö Junnuvalmennukseen osallistuu eri rooleissa olevia valmentajia. Mike Harris on kantanut kokonaisvastuuta tittelillä head of coaching. Nyt paikan ottaa Mika Monto. Mika on myös muutaman juniorin henkilökohtainen valmentaja (Emilia Soini, Kristian Rautiainen). Mika myös paikkaa ja auttaa muita valmentajia viikkotreeneissä ja leireillä. Ari Pelkonen vastaa tällä hetkellä u17/u19-vuotiaista, Mäkelänrinteen aamutreeneistä sekä harj.keskuksen torstaitreeneistä (maanantaitreenit vetää Kari Laurikainen). Sami Elopuro harjoittelee kerran viikossa Äijäsen poikien kanssa ja opastaa heitä valmentautumisen kivikkoisella tiellä. Tämän lisäksi monella muulla junioripelaajalla on niin ikään oma henkilökohtainen valmentaja, mikä on äärimmäisen hieno asia. Keskusteluissa valmentajien kanssa olen ilokseni huomannut, että vuoropuhelua käydään jo melko paljon kaikkien eri valmentajien kesken. Toki tätä pitää edelleen lisätä parantaaksemme yhteistä ymmärrystä siitä, mitä suomalainen squash-valmentaminen on ja mihin suuntaan sitä halutaan kehittää. Myös tulevaisuuteen suunnitellut workshopit Mike Harrisin ja valmentajien välillä edesauttavat yhteisten tavoitteiden määrittelyssä. Lopuksi valmentajat arvioivat ulkopuolisen avun (fysiikka, ravinto, psyyke) tarpeen todeten, että kaikki apu on hyvä olla saatavilla sitä tarvittaessa, mutta niiden erityisasemaan asettaminen vie ajatuksen helposti pois pääasiasta laadukkaasta päivittäisestä harjoittelusta. Loppulauseena totean, että kaikki mahdollisuudet tulla huippupelaajaksi ovat olemassa. Oma tekeminen ratkaisee. Asennetta on löytymässä. Mikea, Mikaa, Aria ja Samia kiittäen, Hannu Mäkinen > Jatka keskustelua nettilehdessä >

28 Urheilu ja media M ediakentän laajentuminen ja monipuolistuminen on radikaalisti muuttanut liikunnan ja urheilun toimintaympäristöä. Internet on nykyisin valtaosalle lajeista tärkein mahdollisuus saada uutta medianäkyvyyttä. Lajiliittojen on oltava siellä, missä harrastajat ja fanit ovat. Sosiaalinen media kasvattaa tarttumapintaa lajiin. Lajien ja seurojen sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, avoin ja aktiivinen vuorovaikutus, läsnäolo eri foorumeilla ja markkinointikampanjat ovat toteutettavissa internetin avulla. Internet on mediakanava, jota hyödyntäen urheilutapahtuma elää vaikka läpi vuoden seuraavaan tapahtumaan saakka. Lajien on suunnitelmissaan syytä ottaa huomioon koko mediakenttä: internet, tv, radio, mobiili, sosiaalinen media, painettu media kaikessa monipuolisuudessaan. On sukellettava vieläkin syvemmälle: järjestön johtamisessa ja viestinnässä on otettava huomioon, että viestintä on kaksisuuntaista, yksittäisestä ihmisestä on tullut viestintävaikuttaja ja mahdollinen sisällöntuottaja. Liikuntajärjestössä tämä merkitsee, että kaikki viestivät. Sosiaalista mediaa ei voi tarkastella vain mediana, vaan kyse on laajasta muutoksesta, joka heijastuu järjestön johtamiseen, toimintatapoihin ja kulttuuriin. Uudet välineet on aihetta valjastaa järjestön ydintehtävän tueksi. Pienten lajien tv-näkyvyyden väheneminen ei ole lajeille vain uhka vaan myös iso mahdollisuus, jos laji osaa ottaa uusia viestintäkeinoja käyttöönsä. Uusi sähköisen viestinnän aikakausi aikaansaa monia haasteita, mutta luo samalla uudenlaisia mahdollisuuksia. Hyödyntämällä näitä mahdollisuuksia voidaan viestintää tehostaa ja monipuolistaa ja auttaa lajia menestymään entistä paremmin. Lisäksi väylät ja työkalut ovat ainakin toistaiseksi pääosin maksuttomia. On saatava aikaan läpi Suomen ulottuvaa koulutusta,jotta järjestöissä osataan hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Sähköinen media tulisi olla järjestöjen strategiatyössä mukana yhtenä läpileikkaavana lähtökohtana. Järjestöissä tarvitaan mediasisältöjen yhteistä kehitystyötä ja yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa, erityisesti liikkuvan kuvan mediatuotannoissa. On myös vaikutettava liikuntapaikkojen teknisiin valmiuksiin ja tekijänoikeuksiin. Teksti: Viestintäjohtaja Eila Ruuskanen- Himma, SLU, Liikkuva kuva -selvitystyön ohjausryhmä ja yritysstrategisti, viestinnän asiantuntija Satu Harkke MIKA MONTO SQUASHIN PÄÄ- VALMENTAJAKSI Mika Monto (36) on valittu miesten ja naisten squashmaajoukkueiden päävalmentajaksi 1.2.2013 alkaen. Pestiä aikaisemmin hoitanut englantilainen Mike Harris jatkaa Squashliitossa konsultoivassa roolissa ja on mukana vielä keväällä joukkueiden EM-kisoissa Amsterdamissa Monton apuna. Monto on entinen ammattilaispelaaja, jonka aktiiviura loppui kymmenisen vuotta sitten. Uran parhaat saavutukset olivat Suomen mestaruus 1999 ja joukkue-em-hopea 1998. PSA-listalla Monton paras sijoitus oli 45., ja Suomea hän edusti aikuisten maaotteluissa 48 kertaa. Tällä hetkellä Helsinki Senatorsia edustava Monto on edelleen Suomen rankingissa sijalla 5. Monto valmensi miesten maajoukkuetta jo vuosina 2007 2010. Tällä hetkellä hänen henkilökohtaisia valmennettaviaan ovat Emilia Soini ja Kristian Rautiainen. Tämä on mielenkiintoinen ja jopa herkullinen ajankohta sitoutua valmennuskuvioon. Suomessa on kasvamassa uusi sukupolvi lupaavia pelaajia, jotka kolkuttelevat pian maajoukkueen ovia ja yritän omalta osaltani auttaa heitä saavuttamaan potentiaalinsa pelaajina. Tämän porukan uran huippuvuodet ovat kuitenkin vasta kymmenen vuoden päästä, joten työtä riittää. Olli Tuominen ei enää kovin montaa vuotta jaksa heilua, toivottavasti kuitenkin vielä muutaman, että pystyy omalta osaltaan puskemaan nuoria pelaajia eteenpäin. Henrik Mustosella on pelivuosia jäljellä vielä reilusti, tosin hyppäys maailman ihan terävimpään kärkeen vaatii vielä asteen tai kaksi lisää määrätietoisuutta. Maajoukkueiden kevään päätavoite on siis Amsterdamin EM-kisat toukokuussa. Kesäkuussa on ohjelmassa miesten MMkisat Mulhousessa Ranskassa. Teksti: Jari Mether Valon Ylivoimaa. www.meltron.fi

30 Teksti: Jari Mether (myös PHYK:n kasvatti) Olli Tuominen: Oman elämänsä talonmies Kaikki alkoi Helsingin Kannelmäestä. Kantsun pellolle oli noussut 10-kenttäinen squashhalli, isä-tuominen halusi kokeilla lajia ja innostui. Kun vuonna 1979 syntynyt Olli oli kasvanut mailankorkuiseksi, pääsi hän aina joskus isän ja neljä vuotta vanhemman Timo-veljen mukana hallille. Loppu on historiaa. tekijä päätöksessäni siirtyä täysammattilaiseksi oli se, että sain ammattitaitoista ohjausta ja valmennusta jo niin varhain. Ja tietysti isona osana hyvää valmentautumista on se, että olen saanut harjoitella ja kilpailla terveenä, olen säästynyt kokonaan loukkaantumisilta. Tai rikkoontuihan mulla polvesta kierukka joitakin vuosia sitten, mutta sekin meni muuttohommissa, Tuominen naurahtaa. M ikä vei Olli Tuomisen Kannelmäestä Egyptin pyramideille, New Yorkin Grand Central Stationille ja muille maailman kaikille huippuareenoille? Mikä teki hänestä maailmanluokan pelaajan ja Sami Elopuron jälkeen maamme menestyneimmän squashpelaajan? Tämä on tarina Olli Tuomisen urheilijan polusta ja sen taustoista. Koulusta ajettiin aina fillarilla suoraan hallille ja pelattiin kavereiden kanssa, kunnes äiti soitti ja komensi kotiin syömään. Eikä pelaaminen tietenkään loppunut ruoan jälkeenkään. Pelasin juniorina varmasti tuhansia tunteja lyhyen sulkapallomailan ja softpallon kanssa kotimme eteisessä. Etuseinänä toimi rappukäytävään johtava väliovi ja takaseinänä 3 m päässä ollut WC:n ovi. Hallin treenien jälkeen pelit siis jatkuivat lähes poikkeuksetta kotona ja sen tiesivät myös rappukäytävän asukkaat. Uskon, että jokainen jo silloin rapussamme asunut muistaisi edelleen sen paukkeen, mikä softpallosta lähtee, kun se lyödään täydellä kämmensvingillä rappukäytävän välioveen, joka yhdessä rapunoven kanssa muodostaa mukavan kaikukopan. Jos joku talon silloisista asukkaista sattuu lukemaan tätä kirjoitusta juuri nyt, niin haluaisin pahoitella tuolloin korvianne jyrsinyttä jyskettä ja samalla kiittää ymmärryksestä, kuinka suuri merkitys jokaisella paukahduksella olisi uralleni. Kodilla oli siis iso vaikutus mun squashuraan; niin isällä, joka valmensi alussa kuin isoveli Timolla. Muistan esimerkiksi hyvin, kun oltiin Pirkkolan pururadalla lenkillä ja aina kun Timo lähti uudelle kierrokselle, se kysyi, lähdenkö vielä mukaan. No, eihän siinä ollut vaihtoehtoa Tuominen muistelee alkutaivaltaan. Tuominen korostaa nuorena tehtyjen kovien kunto- ja lajipohjien merkitystä. Aivan samalla tavalla kuin jääkiekkoilijat ja jalkapalloilijat puhuvat pihapeleistä ja ulkojäistä korvaamattomina palasina omassa kehityksessään. Isä valmensi alussa sekä Timoa että minua ja sitten Ari Pelkonen tuli mukaan. Aloin osallistua juniorileireihin ja kaikki muuttui pikkuhiljaa systemaattisemmaksi. Osallistuin myös junnukisoihin, Talin Jaffa- Cup a pelasin 12-vuotiaasta 16-vuotiaaksi saakka. Palkinnoksi tuli kassillinen Jaffaa, mikä luonnollisesti sopi minulle mainiosti. Koulu ja armeija Kävin yläasteen Pohjois-Haagan Yhteiskoulussa (PHYK) ja silloin treenattiin jo paitsi iltapäivisin ja iltaisin, myös aamuisin. Treenimäärät kasvoivat ja kaikessa oli hyvä tekemisen meininki, Tuominen muistelee. Lukion Tuominen kävi Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Pelkosen rinnalle tuli Simo Tarvonen ja heidän johdollaan otettiin isompi askel kohti ammattimaista toimintaa. Treenimäärät kasvoivat edelleen samalla kun harjoitteiden laatu parani. Tali ja Mäkelänrinne olivat Tuomiselle tärkeitä paikkoja. Ei tarvinnut koskaan soitella ja kysellä pelikaveria, näissä paikoissa oli aina tarjolla herkullisia päänahkoja. Ensimmäinen iso saavutus tuli vuonna 1997, kun voitin junioreiden Euroopan mestaruuden Vantaan Hiekkaharjun hallilla. Silloin viimeistään alkoi kyteä ajatus ammattilaisuudesta, tästä voisi oikeasti tulla jotakin. Varusmiespalveluksensa Tuominen suoritti koulun jälkeen Lahden Urheilukoulussa. Armeija oli hyvää aikaa. Kun menin inttiin, PSA-rankingini oli 82 ja kun tulin ulos sieltä, se oli 30. Armeijan aikana osallistuin paljon kisoihin itse asiassa niin paljon, että komppanian päällikkö napsautti mulle yhden ylimääräisen palveluspäivän. Kun muut lähtivät siviiliin, minä jäin vielä yhdeksi päiväksi, mutta se ei siinä aamukammassa paljoa painanut. Intti oli ollut mulle hyvä aikaa, myös urheilullisesti, Tuominen kiittelee. Kuilu Moni nuori urheilija törmää uransa nuoruusvaiheessa siihen suureen eroon, mikä juniorija aikuisurheilun välillä on tai voi olla. Se ero voi joillekin olla niin suuri, että ura tyssää siihen, ellei urheilijan ympärillä ole toimivaa tukiverkkoa, joka auttaa vaikeina hetkinä. Minun kohdallani tuota kuilua junioriajoista ammattimaiseen valmentautumiseen siirtymisessä ei koskaan tullut. Tästä iso kiitos menee kodille, Timo-veljelle ja muille pelaajille, jotka aina jaksoivat tiukoissa paikoissa auttaa minua. Timokin pelasi ammattilaisena ja ohjasi minua niissä asioissa niin kuin vain isoveli pikkuveljeään voi opastaa. Toinen iso...komppanian päällikkö napsautti mulle yhden ylimääräisen palveluspäivän. Ammatilaisuus Tuominen pääsi siis suoraan täysammattilaisuuden imuun. Ei tullut kuilua eikä edes kuoppaa, vaan ura lähti hyvin nousuun. Kun ranking vielä nousi, pääsin mukaan isompiinkin kisoihin, joskus karsinnan kautta, mutta kuitenkin. Tässä ammatissa on hirveän tärkeätä, että pääsee tietyn rajan yli, niin että sut huomataan ja että sä oot jotakin niissä oikeissa piireissä. Yksi mieleen painunut etappi oli joukkueiden EM-hopea kotikisoissa vuonna -98. Silloin me kaikki pelattiin ylärajoillamme, joukkueen henki oli niin hyvä, että se nosti meidän jokaisen tasoa. Mahtava kokemus, Tuominen muistelee. Tuomisen ura jatkuu edelleen. Meneillään on hänen 17. kautensa ammattilaisena, kiertäminen jatkuu. Matkapäiviä kertyy vuositasolla 100 150 ja toinen puoli tätä kaikkea kilpailemisen ja valmentautumisen rinnalla onkin juuri matkustaminen. Olen aina hoitanut kaiken itse, matkaliput, yhteistyökumppanit, juttujen kirjoittamisen ja mediakontaktit. Olen aina tykännyt olla oman elämäni talonmies, se on sopinut minulle, opastanut ja antanut valtavasti eväitä elämään, Tuominen toteaa. Voittaminen Kaikki ammattilaisuudessa kulminoituu siihen, voitatko vai häviätkö. Tulokset ratkaisevat. Henkinen paine on jatkuva, osittain siihen tottuu, mutta se on aina läsnä ja tätä ulkopuolisten saattaa joskus olla vaikeata ymmärtää. Tähän on vain totuttava, muuta vaihtoehtoa ei ole. Viime vuoden Euroopan mestaruuden kotiyleisön edessä voitettuaan Tuominen totesi jatkavansa uraansa ainakin muutaman vuoden. Hän kokee olevansa fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa sekä uskoo voivansa saavuttaa urallaan vielä jotain isoa. Miksi hän ei siis jatkaisi uraansa. Kun Tuominen nyt 33-vuotiaana kertaa uraansa taaksepäin, hän sanoo: Oon mä kuitenkin kohtalaisen kova jätkä. Niin on hirmuisen kova jätkä. (Tämä artikkeli perustuu Olli Tuomisen esitykseen, jonka hän piti Laurin Tarastin johtajaturnauksessa 8.1.2013 Talin sulkapalloja squashkeskuksessa) Kerää mukava peliporukka ja tule tutustumaan TALIN SULKAPALLO- JA SQUASH- KESKUKSEEN! 3 pelivuoroa (3 x 1 h) + 2 tunnin sauna yhteensä vain 95. Voimassa pe-su 31.5. asti. Ei koske vakiovuoroja tai aiemmin tehtyjä varauksia. Varaukset puhelimitse: 050-4399800 Lisätiedot myös: www.talihalli.fi TALIN SULKAPALLO- JA SQUASHKESKUS Huopalahdentie 28, Helsinki LÖYDÄT TALIHALLIN MYÖS FACEBOOKISTA!

32 33 Seniorit SM-kisat Teksti: Jari Mether KUVAT: Poku Salo Seniorit kohtasivat Mikkelissä Kari Lehtola ja rystylyönti. Ja ne polvet. Ikämiesten squashkisoissa on oma tunnelmansa. Ei ole kiire kentälle ottelujen välissä pelaamaan englantilaista eikä erien välissä lyömään muutamaa nikkilyöntiä vakuuttaakseen itselleen, että kyllä kulkee. Hiljaa hyvä tulee, kuten sanonta kuuluu. Kultaa Erno Teitti (vas.), hopeaa Marko Kämäräinen, pronssia Oskari Valtola (suihkussa). Kari Kattelus ja kämmenlyönti. Huomaa polvien taivutus. S enioreiden SM-kisat pelattiin tammikuun loppupuolella Mikkelissä, jossa oli alkuvuodesta melkoinen squashputki. SM-kisojen jälkeen seuraavana viikonloppuna Mikkelin Squash isännöi liigakierrosta ja heti perään starttasi Savcor Finnish Open, maamme merkittävin kansainvälinen squashturnaus. Finnish Openin alku Mikkelissä juontaa vuoteen 1990. Siitä lähtien kaupungissa on pelattu ammattilaisten huippusquashia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka vuosi. Tämä jatkuvuus hakee vertaistaan jopa koko squashmaailmassa ja on yksi pitkäikäisimmistä squashkisoista Euroopassa, kenties toiseksi vanhin British Openin jälkeen. Huh - kolme peliä samana päivänä Äijäkisoissa on siis leppoisa tunnelma. Pelit otetaan tosissaan, muttei vakavasti. Mitä nyt joku videoi omat ottelunsa ja toinen vaihtaa pinkin gripin ihan vain vastustajan mielenrauhaa järkyttääkseen. Omalle kohdalleni (M55) osui kolme ottelua lauantaipäivälle. Menestys ei tällä(-kään) kertaa päätä huimannut, pataan tuli kaikissa peleissä ja kroppa oli notkea kuin ratapalkki. Mutta viihtyvyydeltään ja tunnelmaltaan kisa oli vallan mainio, kuulumisia vaihdettiin ja siteitä sekä erilaisia polvitukia vertailtiin asiantuntevasti. Sunnuntaina pelattiin sijoitusottelut, joita omassa luokassani oli kaksi. Valitettavasti oma kroppa vaan ei tällaista pelimäärää kestä, vaan minun oli sunnuntaiaamupäivän pelin jälkeen annettava luovutusvoitto viimeiselle vastustajalleni. Vaikka kuinka tekisi mieli, kroppa ja hieman järkikin sanoo, että anna olla. Missä naiset? Kilpailujen johtaja Juha Pekonen oli paikallislehti Länsi-Savon sivuilla lievästi pettynyt osallistujamäärään ja erityisesti siihen, ettei naisten luokkia päästy pelaamaan lainkaan. Olisiko ollut niin, että naisia oli ilmoittautunut kisoihin kaksi ja se ei oikein riitä. Miten saisimme seniorinaiset innostumaan näistä kisoista. No, ilmeisesti ihan ensimmäiseksi pitäisi luopua naisten kohdalla seniori-sanasta ja ryhtyä puhumaan vaikkapa lady-squashista. Muutenkin jo aktiiviuransa lopettaita naisia on kovin vähän seurojen ohjaus- ja valmennustehtävissä mukana. Siinä toivoisi saatavan muutos aikaan, sillä heillä olisi valtavasti annettavaa nuorille tyttö- ja naispelaajille. vuoden 2013 mestarit: M35 Erno Teitti, MiSq M40 Tommi Ryyppö, YlivSq M45 Esa Naukkarinen, KSQ M50 Kari Lehtola, WSK M55 Olli Lintunen, MiSq M60 Torbjörn Koivisto, ESP M65 Heikki Teräsvirta, MiSq Grand Old Squash Men: Heikki Teräsvirta ja Bertil Walli.

34 35 Teksti: Jari Mether KUVAT: Tommi Tapola Vauhdikkaita pelejä ja hengen antimia Suomen Squashliiton kunniapuheenjohtaja Lauri Tarasti käynnisti vuonna 1995 perinteen, joka on katkeamattomana jatkunut ja koonnut yhteen yhteiskuntamme vaikuttajia pelaamaan squashia ja nauttimaan samassa yhteydessä annoksen hengen ravintoa, kuten Tarasti itse asian ilmaisee. P erinne alkoi vanhalta Talilta, siirtyi sittemmin Merihakaan ja on nyt uuden sulkapallo- ja squashkeskuksen myötä palannut Talihalliin. Jo 18. kertaa järjestettyyn tapahtumaan tuli tällä kertaa ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 30 squashin ystävää, minkä johdosta mm. illan isäntä luopui omasta pelipaikastaan, jotta kaikki ilmoittautuneet varmasti saisivat riittävästi liikuntaa. Kattava kutsulista Tarastin 50 henkilön kutsulista on kattava läpileikkaus yhteiskuntamme vaikuttajista ja samalla kuvaa hänen monipuolista työuraansa ja moninaisia tehtäviä ja hankkeita, joissa hän on ollut ja on mukana. Kutsulistalla on ministereitä ja kansanedustajia, työmarkkinaosapuolten johtoa, järjestöjohtajia, yritysmaailman edustajia ja maamme urheilun huippuvaikuttajia. Sääntönä on aina ollut, että illan puheenvuoron pitäjäksi ei pääse, ellei itse pelaa, Tarasti kertoo. Alustajien lista on vaikuttava, vai mitä mieltä olette: Jyri Häkämies, Tuija Brax, Mikko Mäenpää, Seppo Nevala, Jaakko Rauramo, Henri Kuitunen, Mikko Vanni, Jörn Donner ja moni muu, siis yhteensä 18 nimeä. Tammikuun alussa pidetyssä tilaisuudessa alustajana toimi ensimmäistä kertaa squashpelaaja, kun Olli Tuominen kertoi omasta urheilijan polustaan otsikolla Matka mestaruuteen. Ollin mietteet omasta squash urastaan ja sen vaiheista löydät toisaalta tässä lehdessä. Yleisurheilusta squashiin Lauri Tarasti on alkujaan yleisurheilija, tarkemmin sanottuna pikajuoksija. Hänen ennätysaikansa 100 metrillä on kunnioitettavat 10,8 sekuntia tehtynä vuonna 1964 Riihimäen urheilukentän tiilimurskalla. Urheilutausta toi Tarastin aikoinaan myös valmennuksen pariin ja yksi hänen valmennettavistaan 1970-luvun alkupuolella oli nuori keihäänheittäjä Heikki Hämmäinen. Nykyään Aalto yliopiston tietoverkkotalouden professorina toimivan Hämmäisen paras saavutus oli B-junioreiden SM-hopeaa tuloksella 69,54 metriä. Heikkihän se toi minut squashin pariin, kun menimme vuonna 1982 Suomen Silkkikutomon hallille Helsingin Herttoniemessä. Lauri ojensi tilaisuudessa maajoukkuepaidat Jane Moilaselle ja Kyösti Vihermaalle. Hetki ennen Ollin esitystä. Heikki Hämmäinen ja hänen valmentajansa. Ollin ensimmäinen maila. Siellä kutomakoneiden jyskeessä squashkärpänen puraisi ja siitä lähtien olen ollut lajin parissa mukana, kertaa Tarasti 30 vuoden takaisia muistoja. Hämmäinen puolestaan on yksi Laurin turnauksen uskollisista osallistujista. Muutama turnaus on vuosien saatossa jäänyt väliin, mutta muuten olen aina ollut mukana, Hämmäinen toteaa. Uskollisesti mukana Tilaisuuden päätteeksi Tarasti halusi kiittää kahta uskollisinta turnaukseensa osallistujaa. Tarasti luovutti squashmaajoukkueen paidat Jane Moilaselle ja Kyösti Vihermaalle, jotka eivät vuosien saatossa ole missanneet kuin kenties yhden tapahtuman. Jane Moilasta lainaten: Aina on tultu, kun kutsu on käynyt.

36 37 Teksti ja KUVA: Olli Tuominen PIIRROS: Marko Nakari Tämä juttu oli viimeinen Olli Tuomisen Helsingin Sanomille kirjoittamasta juttusarjasta alkukesästä 2010. Moottoripyöräreissun aikana Olli osallistui henkilökohtaisiin EM-kisoihin Saarbrückenissa Saksassa ja sijoittui kisoissa toiseksi. Squashlehti julkaisee nyt tämän aiemmin julkaisemattoman jutun otsikolla Viides etappi. Viides etappi Home sweet home. Tiistai 8.6. Edessä on seikkailuni pisin siirtymä. Zurihistä Frankfurtin ja Hannoverin kautta Hampuriin on komeat 901 kilometriä. Saksan autobahnoja pitkin moinen matka ei kuitenkaan huoleta. Mikäli reitille ei osu suurempia ruuhkia, ajon pitäisi edetä reippaasti ja alle yhdeksän tunnin. Ilma on lämmin, mutta pilvinen. Säätiedotus lupasi sadetta: mitä nekin tietävät? Alkumatkan hissuttelun jälkeen saavutan viimein Saksan ja Sveitsin raja-aseman. EUtähdistöllä ympäröity Deutschland-kyltti saa, vielä aamu-uniset, silmäni rävähtämään auki ja moottorin kehräämään. Tunnen adrenaliinin virtaavan kuin parhaassa pelihurmoksessa. Matka alkaa taittua. Saksalaismaatilat vilisevät silmissäni ja kypäräni tuuletusaukoista lehahtaa sisään rehellinen lannan tuoksu. Tämä se vasta on elämää! On aika pysähtyä jäätelölle sekä juottamaan ratsuni. Matka taittuu jouhevasti. Kasselin kaupungin tienoolla mukavan mutkikas tie kuluttaa renkaiden reunoja. Jostain ilmestyy paikallinen mersu, joka yrittää karkuun. Lähestyessäni Hampuria huomaan taivaalle kerääntyneet pilvet. Luvattu sade tuleekin vasta nyt. Kietoudun hieman hätiköiden hiostavaan kumi-asuuni ja pysähdyn lähes heti poistamaan sen uudelleen. Hetken kuluttua alkaa kuitenkin sataa. Aloittelijan puuhastelua : mietin omaa säänarviointikykyäni ja päätän jatkaa sateen läpi nahka-asussani. Mukavasti vilvoittava sade kestää vain hetken. Ajan onnistuneen matkan päätteeksi Elben joen alittavaa tunnelia pitkin Hampuriin. Keskiviikko 9.6. Linnut laulavat minut hereille kello viisi, enkä tahdo saada enää unta. Mietin, pitäisikö minun lähteä ajamaan jo aamun tunteina. Ehtisin ongelmitta Tukholmasta kotiin vievään lauttaan, vaikka matkaa kertyisi liki 1000 kilometriä. Nukahdan mietteisiini. Minut herätetään yhdeksältä, mutta jään vielä lepäämään. Olen päättänyt yöpyä Malmössä, jonne matkaa on kohtuulliset 430 kilometriä. Lähetän ystävälleni viestin, pakkaan tavarani ja lähden ajamaan puolilta päivin. Aamutaivasta peittänyt pilvimatto on kaikonnut auringon tieltä. Muuan lapsijoukko vilkuttaa hyvästit tien yli kulkevalta kävelysillalta. Vastaan rennosti vasemmallani ja jatkan moottoritielle, kohti Puttgardenin lauttaa. Kohta olen jo Tanskan puolella, enkä vieläkään ole saanut vastausta yöpaikkapyyntööni. Miksi jätin viestin lähettämisen näin myöhäiseen? : tiuskin itselleni. Soitan läpi puolet Malmöön squash-harrastajista tuloksetta. On siis otettava käyttöön varasuunnitelma. Saan yöpaikan Norrköpingistä, mutta yksi puhelu tuo hetkessä 440 kilometriä lisää ratsastettavaa. Arvioin ehtiväni perille yhdeksän ja kymmenen välillä. Illan hämärtyessä ilma viilenee. Pysähdyn lisäämään vaatteita ja olen kiitollinen ettei sada. Riemuitsin liian aikaisin. Tavoitan nopeasti edessä roikkuvat pilvet ja matka jatkuu kosteammissa tunnelmissa. Sadeasuni pitää minut kuivana, mutta se ei juuri suojele yhä laskevalta lämpötilalta. Sormistani lähtee tunto ja kroppani kangistuu kuutosvaihteelle. Pysähdyn tankkaamaan. Kuuma kaakao lämmittää vain hetken, kunnes viimein näen tutun talonkulman. Seikkailuni ensimmäinen ja viimeinen tuskientaival on takanani. Perustaisteluvoitto : totean itselleni. Nyt kotiin on enää kiven heitto. Torstai 11.6. Stadsgårdenin kyltit johdattavat minut satamaan. On aika lastata laiva moottoripyörällä sekä lähes kolmen viikon matkakokemuksella. Trippimittari on pysähtynyt 6254 kilometriin. Kuulen massiivisten moottoreiden murahtavan käyntiin. Kaiken kansan lomalaiva alkaa lipua hitaasti kohti Helsinkiä. Vaihdan moottoripyörävermeeni farkkuihin sekä viimeiseen puhtaana olevaan pariin squashsukkia ja suuntaan kannettavani kanssa laivankannelle tunnelmoimaan. Tuomisen tarakkakyyti on reissurunoa vaille valmis. Kulutettuja kenkiä Ahmittuja kilometrejä Paluun haikeus Kättelee koti-ikävää Elämän moottoritie On mutkainen Marko Nakari on monelle squashpelaajalle tuttu ja kova pelimies joidenkin vuosien takaa. Julkaisemme kussakin Squash-lehdessä yhden Markon lajiaiheisen piirroksen.

38 Jälkipelit 1.2013 Miksi hyväksyä ei-toivottua käyttäytymistä? Kuva: petteri repo teksti: Jari Mether seikkailu. tartu hetkeen. TÄYSIN UUSI VOLVO V40 CROSS COUNTRY. SUUNNITELTU SINUA VARTEN Me kaikki vanhemmat pelaajat olemme roolimalleja näillekin tytöille. Meillä kaikilla on henkilökohtainen vastuu siitä, että he oppivat hyviä käyttäytymismalleja oman lajinsa parissa. Täysin uuden Volvo V40 Cross Country -mallin vahva ulkoasu ja suurempi ajokorkeus tekevät matkoistasi upeita seikkailuja, joita muistelet pitkään. Euroopan turvallisimmaksi testatun V40 -mallin isoveli on viisiovinen ja viisipaikkainen hatchback, jonka skandinaavinen design, huippuluokan turvallisuus ja ajamisen nautinto on suunniteltu sinua varten. K otimaamme squashissa on tänä talvena tapahtunut kaksi toisistaan irrallista tapausta, jotka toimivat tämän Jälkipeli-kolumnin polttoaineena. Toisessa tapauksessa kyse on epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä ja toisessa välinpitämättömästä ja ylimielisestä suhtautumisesta mediaan kohdistunutta pyyntöä kohtaan. Kumpikin tapaus on tapahtunut squashkentän ulkopuolella, mutta liittynyt kiinteästi lajiimme. Olennaista tämän jutun kannalta ei ole, ketkä urheilijat ovat kyseessä; olennaista on, miten näihin tapauksiin on suhtauduttu. Squashilla ei ole maassamme kirjoitettua ohjeistoa siitä, kuinka pelaajan tulee käyttäytyä kentän ulkopuolella edustaessaan seuraansa, maajoukkuetta, liittoa tai lajiaan. On lähdetty siitä, että pelaajat osaavat käyttäytyä ja noudattaa hyviä tapoja ja heidän oma harkintansa riittää. Pääsääntöisesti näin toki onkin. Poliisin liikkuminen ja näkyminen ihmisten keskuudessa alentaa merkittävästi rikoksia yhteiskunnassamme. Pitäisikö meidän samaa logiikkaa noudattaen luoda käyttäytymisohjeisto pelaajillemme? Pitäisikö meidän myös sanktioida sellainen epäurheilijamainen tai välinpitämätön käytös, joka kategorisesti ei tähän lajiin kuulu ja tahrii lajin mainetta? Tarvitsemmeko me tällaisen koodiston, jotta sen pelkkä olemassaolo osaltaan ehkäisisi ei-toivottua käyttäytymistä? Sillä jos näihin poikkeustapauksiin ei puututa, se tarkoittaa, että ne sallitaan. Pitäisikö meidän ajatella, että tekevälle sattuu tai yritetään ymmärtää tai koska liitto ei ole saanut mitään virallista raporttia, asialle ei voi tehdä mitään. Totta kai voidaan tehdä. Ylilyöntitilanteissa ei enää tarvitse yrittää ymmärtää. Nykytilanteessa, jossa kirjallista käyttäytymisohjeistoa ei ole, Squashliiton valmennusvaliokunnan ja/tai kilpailuvaliokunnan jäsenten oma etiikka ja moraali riittävät täysin ryhtyä asioiden vaatimiin toimenpiteisiin, jos sellainen katsotaan aiheelliseksi. On kuin ampuisi omaan nilkkaansa, jos asian kuittaa toteamalla: Koska emme ole saaneet asiasta virallista raporttia, asiaa ei ole olemassa. Täysin uusi Volvo V40 Cross Country -mallisto alkaen: autoveroton hinta 26 850, autovero 4 928,43, kokonaishinta 31 778,43 + toimituskulut 600. Autoetu alkaen: vapaa 675 /kk, käyttöetu 480 /kk. EU-yhd. 3,8 8,3 l/100 km, CO 2 99 194 g/km. Volvo Sopimus alkaen: 43 /kk (3 vuoden sopimus, 20 000 km/vuosi). volvocars.fi Kuvan auto erikoisvarustein.