Asfalttityöntekijän terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät



Samankaltaiset tiedostot
Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Huomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Kemialliset tekijät rakentamisessa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

TYÖPAIKKASELVITYSRAPORTTI

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut

Autoalan kysely 2014

Ergonomia. Janita Koivuranta

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään?

Työturvallisuus kaivosalalla

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Asennetta työhön valmennusohjelma

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA hanke

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Uusi teknologia avuksi riskienhallintaprosessiin

Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Tiedosta turvaa Skanskan työmailla. Yrjö Juustila turvallisuuspäällikkö Skanska Talonrakennus Oy Pohjoinen alueyksikkö

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO maaliskuuta 2013

Koulutustarpeiden analyysi -kysely (JÄTEVEDEN KÄSITTELY)

Ensihoitajan tietopaketti 4M. Juha Oksa, Sirpa Lusa, Satu Mänttäri

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Tunnistatko altistumisriskit?

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Hiltulanlahden koulu

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma

Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto

Miten selviytyä terveenä työelämässä

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Work safety/työturvallisuus

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry

Miten selviytyä terveenä työelämässä

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut

Hyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos -

Hyvinvointia työstä E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit

Työsuojelun toimintaohjelma

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Turvallisuusosaaminen työuran alussa. Mikko Nykänen

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Paarien käytettävyys SEMINAARI

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Hyvinvointia työstä Juha Oksa. Työterveyslaitos

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät Tampere

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta

OLKAPÄÄ KIPEYTYY HERKÄSTI

Työturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

Ergonomian tarkastuslista Laboratoriotyö

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

Kuolemaan johtaneet ja vakavat tapaturmat teollisissa työtehtävissä - Palveluntuottajien ja teollisuusyritysten tapaturmatilanne

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät

Työhyvinvointi ja ergonomia

Asbestialtistuneen muistilista

Hyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

Viljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Seitsemän veljeksen koulu Infotilaisuus oirekyselyn tuloksista

Liikuntaelinten oireet

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Transkriptio:

Asfalttityöntekijän terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Merkittävin riski on kuuman asfalttimassan ja aurinkoisten ja helteisten sääjaksojen sekä raskaan fyysisen työn yhdessä aiheuttama kuumakuormitus. Myös koneiden melu ja tärinä voivat aiheuttaa terveydellisiä. Kemialliset bitumihuurut bitumista haihtuvat aineet kivipöly työkoneiden ja liikenteen pakokaasut Biologiset asfalttityössä ei juuri esiinny biologisia vaaroja Tapaturmavaarat Maanrakennustyöntekijöiden (eli asfaltti-, rata- ja tietyöntekijöiden) työ on selvästi vaarallisena työnä, koska tapaturmasuhde on ollut keskimäärin 1,5 -kertainen rakennusalan kaikkien palkansaajien tapaturmasuhteeseen verrattuna. tyypilliset aiheuttajat: kappaleet, esineet, työympäristön rakenteet samassa suhteessa kuin rakennusalalla yleensä Poikkeuksena on kuitenkin kuljetus- ja nostolaitteiden aiheuttamien tapaturmien keskimääräistä suurempi osuus. Niiden osuus korostuu erityisesti asfalttitöissä yleisimmät tapaturmatyypit: Maanrakennustyöntekijöiden jakauma poikkeaa kolmessa suhteessa rakennusalan yleiskuvasta; esineisiin satuttamisen keskimääräistä pienempi osuus, putoavien/sortuvien esineiden ja esineiden väliin tai sisään jäämisen keskimääräistä suuremmat osuudet, joiden osuus nousee erityisesti asfalttitöissä. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (suojajalkineet, kuulonsuojaimet) Fyysinen kuormitus Työkoneiden kuljettajilla jatkuva istuminen kuormittaa selkää. Kohteen näkemiseen liittyvät seikat kuormittavat niskahartiaseutua. Asfalttityöntekijät, jotka jalkautuvat päällystyskohteissa, tekevät fyysisesti monipuolista ja raskasta työtä: käveleminen, seisominen, työvälineiden käyttö. Työ on dynaamista, mutta siihen sisältyy ääriasentoja ja lihasvoimaa vaativia työvaiheita. Tyypillisesti kuormittuvat: niskahartia, selkä, hengitys- ja verenkiertoelimistö Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, faksi 030 474 2779, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi

2/31 Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: ihon terveys, tuki- ja liikuntaelimistön kunto fyysinen suorituskyky, sydän- ja verisuonisairaudet kuulo ja näkö keuhkoröntgenkuvaus (kvartsialtistuminen) Tietojen antaminen ja ohjaus nestetasapainon ylläpito kuumassa. melun, pölyn haittavaikutukset. fyysisen kunnon ylläpito.

3/31 LVI-asentajan terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Melu Tärinä Hitsauksen aiheuttama UV-säteily Kemialliset Kemialliset Pölyt Asbesti (peruskorjauksessa) Juotos- ja hitsaushuurut Eristevillapölyt Isosyanaatit Epoksihartsit Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku viemärityöt Tapaturmavaarat Yleisimpiä putkimiesten tapaturmavaaroja ovat kappaleiden ja esineiden aiheuttamat sekä kulkuteihin ja työtasoihin liittyvät tapaturmat. Työvälineistä eniten vaaroja liittyy käsityökalujen lisäksi hiomakoneisiin ja hitsauslaitteisiin. Putkimiesten tapaturmissa saamat vammat ovat olleet enimmäkseen pintavammoja, sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä sekä ruhjevammoja. Silmätapaturmavaara. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (polvisuojat, silmäsuojat, hanskat) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät hankalia työasentoja, kädet hartiatason yläpuolella polvien kipeytyminen epätasaisen alustan takia raskaiden esineiden kuljettaminen sopimaton työskentelykorkeus (tikkaiden tasot) Tyypillisesti kuormittuvat: kädet, ranteet, polvet, selkä Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta?

4/31 Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Kysytään ja tutkitaan keuhkojen toiminta, hengitystieoireet, spirometria, keuhkoröntgen (varhaisdiagnostiikan tarve: krooninen keuhkoputkentulehdus, keuhkoahtaumatauti, homepölykeuhko, asbestisairaudet). Kuulontutkimus Tärinä voi aiheuttaa valkosormisuutta, kysy oireita Kliinisessä tarkastuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota niskan, hartiaseudun ja alaselän oireisiin ja kuormittumiseen. Tietojen antaminen ja ohjaus Melulta suojautuminen, hengityssuojainten ja silmäsuojainten käyttö. Fyysinen kuormitus: töiden suunnittelu, oikea tauotus, polvisuojaimet, työskentelytasot ja telineet.

5/31 Kirvesmiehen terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset melu tärinä kylmyys, veto Kemialliset puupöly, eristevillapöly, betonipöly (mukana kvartsi) liimat, eristevaahdot: herkistävät aineet (isosyanaatti) asbesti Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tapaturmavaara on suuri: tyypilliset aiheuttajat: kappaleet, esineet, työympäristön rakenteet keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (putoamissuojaimet, jalkineet, kypärä) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät kumaria, kiertyneitä tai hankalia työasentoja paljon niska-hartiaseudun lihasten jännittyminen kädet koholla työskentelystä ja työvälineiden kannattelusta levyjen, lautojen ym. käsittely sopimaton työskentelykorkeus Tyypillisesti kuormittuvat: niskahartia, olkapäät, selkä Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta?

6/31 Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Kysy ja tutki keuhkojentoiminta, kuulo. Kiinnitä erityistä huomiota tuki- ja liikuntaelimistöön Röntgenkuvaus kolmivuosittain, jos asbestialtistumista Tärinä voi aiheuttaa valkosormisuutta tai muita käsioireita, (käytä tarvittaessa erillistä kyselylomaketta). Tietojen antaminen ja ohjaus Iskumelu lyhytaikaisenakin on vaarallista, kuulonsuojaus tarpeen Ulkomaisista puupölyistä mm. apashi (lauteissa ym.) voi aiheuttaa allergista nuhaa Apuvälineistä ja kantamisesta voi keskustella

7/31 Maalarin terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Maalareiden työssä ei esiinny vakavia fysikaalisia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä työssä ovat: melu (lähinnä hiekkapuhallus- ja tasoitetöissä) vaihtelevat lämpöolosuhteet Kemialliset Liuottimet Tasoite ym. pölyt Maalisumu Herkistävät aineet: epoksit, maalien säilöntäaineet Asbesti (peruskorjauksessa) Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tärkeimmät aiheuttajat ovat työympäristö ja erilaiset rakenteet sekä kappaleet ja esineet. Tärkeimmät tapaturmatyypit ovat esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen, putoaminen ja lentävät sirut. Tyypillisiä tapaturmavammoja ovat sijoiltaan menot ja nyrjähdykset/venähdykset ja pintavammat. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (hengityksen, ihon, silmien suojaus, telineet) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät hankalia työasentoja jatkuvaa liikkumista tai nostamista toistuvaa tai jatkuvaa lihasten jännittämistä riittämättömät mahdollisuudet vaihtaa työasentoa Työasennoista johtuvia vaivoja tuki- ja liikuntaelimistössä oli maalareilla eniten olkanivelissä ja hartioissa. Niitä selittää yläraajojen toistoliikkeet ja samanlaisina toistuvat sormien otteet. Tyypillisesti kuormittuvat: yläraajat, niskahartia, olkanivelet, ristiselkä Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta?

8/31 Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Kysy liuotinaineille ja allergisoiville aineille altistuminen. Kliinisessä tutkimuksessa erityistä huomiota kiinnitetään hermostoon, ihoon, olkaniveliin ja niskahartiaseudun oireisiin. Tietojen antaminen ja ohjaus Liuotinaineet vaikuttavat muistiin Allergisoivien ensioire voi olla vesinuha tai ihottuma Kaikki pölyt kuormittavat keuhkoja Niskan, hartioiden ja yläraajojen kuormitusta voi vähentää vastaliikkeillä, tauotuksella ja apuvälineillä

9/31 Muurarin terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Muurareiden työssä ei esiinny vakavia fysikaalisia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä työssä ovat: melu vaihtelevat lämpöolosuhteet Kemialliset Laastin, sementin, betonin ja tasoitteiden kanssa ihokontakti ja hengittäminen ovat voimakkaasti emäksisiä, kromiallergiariski vähentynyt (sementin vesiliukoinen kromi poistettu ferrosulfaatin lisäyksellä), kuitenkin edelleen nikkeliä ja kobolttia tiilien ja betonin pölyssä kvartsia (silikoosiriski) Isosyanaatit saumauksessa yms. käytetyssä uretaanivaahdossa MDI:ta Asbesti altistuminen nykyisinkin mahdollista korjaustyömailla (erillinen kysely) uusissa asennustöissä keraamisia kuituja (syöpävaarallisia, työntekijät ilmoitettava ASA-tiedostoon) Allergisen ihottuman ja/tai astman aiheuttajia kromi nahkakäsineissä (sementissä nykyisin alle 2 ppm) nikkeli ja koboltti sementissä MDI saumausvaahdoissa epoksi, esim. paikkausaineissa kumikemikaalit isotiatsolinonit (valmiiksi sekoitetuissa tasoitemassoissa) Ärsytysihottuman aiheuttajia laasti-, sementti- ja betonipöly, kosketus emäksisen laastin, sementin ja betonin kanssa: sekä kalkkilaasti että sementtilaasti voimakkaasti emäksisiä eristevillapöly märkä työ Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tapaturmavaara on suuri: tyypilliset aiheuttajat:. kappaleet, esineet, työympäristön rakenteet Tapaturmatyypit: esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen (jota on sattunut suhteellisesti enemmän kuin rakennusammateissa keskimäärin),

10/31 putoaminen ja lentävät sirut. Tyypillinen vamma on sijoiltaan meno ja nyrjähdys/venähdys sekä pintavamma. Keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (ihon, hengitysteiden, polvien suojaus) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät hankalia työasentoja jatkuvaa liikkumista tai nostamista toistuvaa tai jatkuvaa lihasten jännittämistä riittämättömät mahdollisuudet vaihtaa työasentoa äkkiponnistuksia Tyypillisesti kuormittuu: niska-hartiaseutu. Syynä yläraajojen kohoasennot, toistoliikkeet ja niskan taakse taipunut asento. Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa

11/31 vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät) henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Hengitystieoireet, keuhkojentoimintakokeena spirometria, keuhkoröntgenkuvaus Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota käsien ihoon, selän ja yläraajojen terveyteen. Varhaisdiagnostiikka: ärsytyskosketusihottuma, allerginen ihottuma, yläraajojen sairaudet, krooninen keuhkoputkentulehdus, asbestisairaudet. Tietojen antaminen ja ohjaus Iho kannattaa suojata Työasennot, kantaminen, nostaminen kuormittavat, vastaliikkeet, tauotus ja apuvälineet helpottavat

12/31 Sähköasentajan terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Sähkömiehen työssä ei esiinny vakavia fysikaalisia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä ovat: melu tärinä kylmyys, veto riittämätön valaistus Kemialliset Kemikaalit eivät ole merkittävä altisteryhmä sähköasentajan työssä. Sähköasentajat eivät juurikaan käytä kemikaaleja työssään ja heidän työnsä ei myöskään synnytä merkittävästi ilman epäpuhtauksia, lukuun ottamatta satunnaista: hitsaus-, poraus- ja juotostyötä Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tärkeimmät sähkö- ja puhelinasentajien työtapaturmien aiheuttajat: työympäristö ja erilaiset rakenteet sekä kappaleet ja esineet Tärkeimmät tapaturmatyypit: esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen ja putoaminen Keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (jalkineet, kypärä) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät runsaasti kumaria, kiertyneitä tai hankalia työasentoja niska-hartiaseudun lihasten jännittyminen kädet koholla työskentelystä ja työvälineiden kannattelusta paljon ranteiden ja sormien puristus- ja voimaa vaativia otteita paksujen johtojen ja kaapeleiden vetäminen kuormittaa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä että tuki- ja liikuntaelimistöä sopimaton työskentelykorkeus Tyypillisesti kuormittuvat: selkä, niskahartia, kädet

13/31 Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Muiden asioiden lisäksi näkö, myös värinäkö tarpeen tutkia (ehdotonta värinäöntarkkuutta ei vaadita) Tärinä voi aiheuttaa valkosormisuutta, kysy oireita Kliinisessä tarkastuksessa kiinnitä huomiota käsien ihoon, hartianseudun lihaksistoon ja yläraajoihin.

14/31 Tietojen antaminen ja ohjaus Riittävä valaistus työssä Työskentelytasot ja työasennot oikeiksi Lisätietoa Mäkitie Jukka ja Hoikkala Matti (toim.) Työ ja näkeminen: ergoftalmologia. Yliopistopaino, Helsinki 1990. www.lea-test.fi (haettu 22.2.2006)

15/31 Raudoittajan terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Raudoittajien työssä ei esiinny vakavia fysikaalisia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä työssä ovat: melu tärinä kylmyys, veto Kemialliset Kemikaalit eivät ole kovin merkittävä haitta raudoittajan työssä. Raudoittajat eivät pääsääntöisesti käytä kemikaaleja työssään ja heidän työnsä ei myöskään synnytä merkittävästi ilman epäpuhtauksia. Ammattitauteja on raudoittajilla aiheuttanut kemiallisista tekijöistä asbesti ja betonipöly. Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tyypilliset aiheuttajat: kappaleet, esineet, työympäristön rakenteet Tärkeimmät tapaturmatyypit betoniraudoittajilla ovat olleet kaatuminen tai liukastuminen (jota on sattunut suhteellisesti enemmän kuin rakennusammateissa keskimäärin), esineisiin satuttaminen ja ylikuormittuminen tai rasittuminen. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (polvisuojat, kypärä) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät kumaria, kiertyneitä tai hankalia työasentoja paljon samanlaisina toistuvia työliikkeitä paljon koko kehon ponnistelua vaativaa työtä on paljon käsin kantamista polvi- tai kyykkyasentoja Kipua, vaivaa tai epämukavuuden tunnetta koki betoniraudoittajista kaksi kolmasosaa. Noin puolella kyselyyn vastanneista oli vaivoja olkapäissä, mitkä olivat rajoittaneet päivittäisiä

16/31 toimintoja viimeisten 12 kuukauden aikana. Tyypillisesti kuormittuvat: lanne-ristiselkä ja polvet, reidet tai pohkeet, olkapäät Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Kiinnitä erityisesti huomiota selkään ja yläraajoihin. Tietojen antaminen ja ohjaus Raudoitustyöpiste tulee olla ergonomisesti oikein suunniteltu Fyysistä kuormitusta vähentävät vastaliikkeet, tauotus ja apuvälineet

17/31 Työnjohtajan terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Rakennusmestareiden työssä ei esiinny vakavia fysikaalisia riskejä, mutta mahdollisia terveydellisiä riskitekijöitä työmaalla liikuttaessa ovat: melu vaihtelevat lämpöolosuhteet, myös huono valaistus lisää tapaturmavaaraa Kemialliset Työnjohtajien kemikaalialtistumiseensa vaikuttavat toisaalta aiempi työhistoria rakennusalalla ja siinä esiintyneet altisteet (asbesti, muut pölyt, liuottimet) ja toisaalta nykyinen altistuminen "sivustakatsojana". Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Yleisimpiä työnjohtajien tapaturmien välittömiä aiheuttajia ovat: työympäristön rakenteet ja erilaiset esineet ja kappaleet lähes samassa suhteessa kuin rakennusalalla yleensä. Työympäristön ja sen rakenteiden osuus korostuu Työnjohdon tapaturmatyyppien jakauma poikkeaa rakennusalan yleiskuvasta siinä, että kaatumisen ja liukastumisen osuus on paljon keskimääräistä suurempi. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (jalkineet, kypärä) Fyysinen kuormitus Työn kuva muodostuu toimistotyyppisestä työstä (näyttöpäätetyö) ja fyysinen rasittavuus on ilmeisen monipuolista liikkumista paikasta toiseen ja vain lyhyitä jaksoja hankalissa työasennoissa. Kyselyssä työnjohtajilla (n=30) oli eniten tuki- ja liikuntaelinvaivoja ristiselässä ja olkahartiaseudussa. Tyypillisesti kuormittuvat: ristiselkä, olkahartia Keskustele: kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta?

18/31 miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät) henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Huomioi altistumisen mahdollisuus toisten työn aiheuttamille kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille ja mahdollinen altistuminen asbestille työuran varhaisemmissa vaiheissa Terveystarkastus Keuhkojen toimintakokeet ja keuhkoröntgenkuvaus ja kuulon tutkimus Henkisen hyvinvoinnin kartoitus ja tukeminen Tietojen antaminen ja ohjaus Suojautuminen toisten aiheuttamilta pölyiltä, käryiltä ja melulta. Kommunikaatiosuojain on hyvä melutilanteissa. Stressinhallintaan sopivista työkaluista kannattaa keskustella.

19/31 Rakennusmiehen terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Keskeiset fysikaaliset riskitekijät ovat melu tärinä kylmyys, veto Kemialliset Keskeiset kemialliset haittatekijät rakennusmiehen työssä: pölyt: betonipöly (mukana kvartsi), eristevillapöly, puupöly aiemmin asbesti tasoite- ym. pölyt liimat, eristevaahdot: herkistävät aineet Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat Tapaturmavaara on suuri: tyypilliset aiheuttajat: työympäristön rakenteet, erilaiset kappaleet ja esineet Yleisimmät tapaturmatyypit ovat olleet esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen ja äkillinen ylikuormittuminen tai -rasittuminen, jotka muodostavat n. 60 % kaikista tapauksista. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (putoamissuojaimet, jalkineet, kypärä) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät: äkkiponnistukset toistuva lihasjännitys, voimakas ponnistelu epämukavia, staattisia työasentoja kumarat, kiertyneet tai hankalat työasennot pään taakse taipunut asento, kädet koholla työskentely ja työvälineiden kannattelu Tyypillisesti kuormittuvat: niskahartia, olkapäät, selkä Keskustele:

20/31 kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: kuulo ja näkö, keuhkojen toimintakokeet ja keuhkoröntgenkuvaus. tuki- ja liikuntaelimistön tarkastus. ihon terveys ja tasapaino. röntgenkuvaus kolmivuosittain, jos asbestialtistumista Tietojen antaminen ja ohjaus Kysy käyttääkö allergisoivia aineita, onko niihin liittyviä oireita. Tärkeimpiin töihin sopivia apuvälineitä. Millaiset kuulosuojaimet omaan työhön sopivimmat. Vapaa-ajan kuntoilu ja lihashuolto. Kerrospukeutuminen.

21/31 Torninosturikuljettajan terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset merkittävin riski on lähinnä aurinkoisten ja helteisten sääjaksojen aiheuttama kuumakuormitus huono valaistus voi aiheuttaa välillisesti terveydellistä haittaa ja tapaturmavaaraa Kemialliset nosturinkuljettajan työssä ei juuri esiinny kemikaaleja. Muutamia asbestisairauksia on ilmoitettu Biologiset biologisia vaaratekijöitä ei esiinny Tapaturmavaarat Nosturinkuljettajien työ on vähemmän vaarallisena työnä, tapaturmasuhde on ollut keskimäärin vain 0,28 - kertainen rakennusalan kaikkien palkansaajien tapaturmasuhteeseen verrattuna. Yleisimpiä aiheuttajia ovat: Työympäristön rakenteet, kuljetus- ja nostolaitteet ja erilaiset esineet ja kappaleet. Merkittävää on kuljetus- ja nostolaitteiden aiheuttamien tapaturmien keskimääräistä huomattavasti suurempi osuus. Yleisimmät tapaturmatyypit ovat olleet kaatuminen tai liukastuminen, putoaminen, esineisiin satuttaminen ja äkillinen ylikuormittuminen tai -rasittuminen, merkittävää on putoamisen paljon keskimääräistä suurempi osuus. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (putoamissuojaus) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät: kiipeäminen torniin on kohtuullisesti kuormittavaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kannalta. epämukavia työasentoja ja staattisia työasentoja Tyypillisesti kuormittuvat: niskahartia, selkä Keskustele:

22/31 kokeeko kuormittuneisuutta? onko oireita? selviääkö kaikista työtehtävistä? miten vähentää kuormitusta? miten hoitaa oiretta? Ennaltaehkäisy oma kunto oma ergonomia huomioiminen apuvälineet Henkinen kuormitus ja väkivaltavaara Myönteistä: vapautunut ja mukava ilmapiiri esimiesten tuki työtoverien apu ja tuki tietojaan ja taitojaan työssä voi käyttää paljon työ on vaihtelevaa työssä voi oppia uutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työmääräänsä Kuormittavaa: ulkopuolelta määräytyvä nopea työtahti, suuri tarkkaavaisuusvaatimus, nopea päätöksenteko, ammattitaidon ylittävät vaatimukset epäselvyys työnjaossa ja vastuussa, vastuu ihmisistä, aineellisista tekijöistä, taloudellinen vastuu tapaturmavaara/vaaralliset aineet/ väkivallan uhka uhat (lomautus, työttömyys, irtisanominen, ennakoimaton tilanne). Suojaavat tekijät ja stressinhallinta tyytyväisyys elämään, elämän hallinta, hyvä kunto, kunnossa olevat ihmissuhteet (työtoverit, esimies, omaiset, ystävät), henkinen tuki hyvä työilmapiiri ja vaikutusmahdollisuudet. Terveystarkastuksessa erityisesti: Kuulo, näkö ja tasapaino. Niska- hartiaseudun lihaksiston kunto. Verenpaine, sydän- ja verisuonisto. Tietojen antaminen ja ohjaus Nestetasapainosta huolehtiminen. Vastaliikkeet nosturissa ja "kuljettajan jumppa". Vapaa-ajan liikunta.

23/31 Lattianpäällystäjän terveystarkastuksessa huomioitavat kuormitus ja vaaratekijät Fysikaaliset Melu on pahin haittatekijä. Eniten haittaa on koettu kuitenkin vaihtelevista lämpöolosuhteista ja vedosta. melu huono valaistus vaihtelevat lämpöolot, veto Kemialliset Keskeiset kemialliset haittatekijät lattianpäällystäjän työssä ovat: puupölyt ja tasoitepölyt liuottimet liimoissa, lakoissa ja lattiamassoissa herkistävät aineet liimoissa, lakoissa ja massapinnoitteissa: epoksit, akrylaatit, uretaanit, maalien säilöntäaineet Biologiset kosteus-homevaurio -rakenteiden purku Tapaturmavaarat tapaturmasuhde on ollut keskimäärin 1,7 -kertainen rakennusalan kaikkien palkansaajien tapaturmasuhteeseen verrattuna. Tyypilliset aiheuttajat: työympäristön rakenteet ja erilaiset esineet ja kappaleet lähes samassa suhteessa kuin rakennusalalla yleensä. Poikkeuksena on kuitenkin: (käsi)työkalujen aiheuttamien tapaturmien keskimääräistä suurempi osuus. Lattianpäällystäjien tapaturmatyyppien jakauma poikkeaa kolmessa suhteessa rakennusalan yleiskuvasta; ylikuormittumisen tai -rasittumisen ja esineisiin satuttamisen keskimääräistä suuremmat osuudet ja putoamisen keskimääräistä pienempi osuus. keskustele: onko itselle tapahtunut? riskinotto? miten voi estää? (polvisuojat, kuulosuojaimet, hengityssuojaimet) Fyysinen kuormitus Kuormittavat tekijät