Shanghai 17.2.2012-17.3.2012 4 viikon työharjoittelu Shanghaissa oli ja tulee varmasti olemaan yksi elämäni kohokohdista, joka. nousee ensimmäisten joukossa mieliin, kun vanhana muistelen mennyttä elämääni. Shanghai sijaitsee maantieteellisesti Pekingin ja Hongkongin puolivälissä. Ja sitä se on myös henkisesti. Shanghai on Kiinan kiihkeintä talousaluetta ja kasvu käy niin kuumana, että se lähes polttaa.asukkaita Shanghaissa on 16,8 miljoonaa ja keskustassa on vieri vieressä toinen toistaan korkeampia pilvenpiirtäjiä, kuten ylläolevasta kuvasta näkyy. Kiinalaiseen elämänmenoon tottumistani kuvaa hyvin reagointini lennon väestö-demografiaan. Menomatkalla olin, että vähän ihmeellistä täällä on kiinalaisia samalla lennolla, kun paluumatkalla asenne oli, oho täällä on länkkäreitä samalla lennolla, voi ei, ihan kuin turistirysässä. Viikot Shanghaissa menivät ihan liian nopeasti. Menomatka tuntui matkalla ollessa pitkältä, mutta jälkeenpäin matkasta on ihan positiiviset fiilikset, lentokoneet lensivät ajallaan eikä muitakaan yllätyksiä sattunut. Ensifiilikset kaupungista ja maasta olivat aika sekalaiset, liikenne todella kaoottista ja ilma saasteista mutta kumpaankin tottui aika äkkiä. Myöhemmin saasteita ei enää huomannut ollenkaan, eivätkä ne häirinneet.
Ennen matkalle lähtöä tilasin Kiinasta kotiin toimitettuna China Unicomin Prepaid kortin jonne oli tilauksestani valmiiksi ladattu 50 min puhetta, 50 tekstaria ja 300 megaa datasiirtoa per kuukausi. Tämä kortti paljastui kullanarvoiseksi, sillä tällaisella datapaketilla varustetun paketin hommaaminen periltä olisi ollut aika monimutkaista kokemattomalle matkaajalle. Kohtuullisen suurehko datapaketti mahdollisti sen että käytin puhelintani kääntäjänä, navigaattorina, hakukoneena, ajantappajana ja sähköpostitkin tulivat perille reaaliaikaisesti, kuten suomessakin. Ennen lähtöäni kuulin kaikenlaisia juttuja kiinalaisesta kulttuurista. Yksi väite oli että kiinassa olisi kasvojen menettämiskulttuuri, kuten thaimaassakin. Virhe! Kiinalaiset näyttävät tunteensa paljon avoimemmin kuin suomalaiset. Carrefourin myyjillä oli erimielisyyksiä uudesta hyllyjärjestyksestä, niin ääni koveni kokoajan ja erimielisyydet puitiin niin agressiivisesti, että ei ollut kaukana että myyjät olisivat pistäneet kissatappelun käyntiin. Suurin ongelma Kiinalaisten kanssa asioidessa tuntuu olevan se että lähtökohtaisesti sana sanaa vasten tilanteessa, länsimainen joutuu perääntymään. Luulisi että Suomalaiset ovat sisukkaita, mutta Kiinalaiset ovat vielä sisukkaampia. Paljon puhutaan myös huorista. Itse en havainnut heitä kuin yökerhoissa. Luulisin siis havainneeni. Olemme siis nähneet muutamia yksin tai pareittain olevia naisia jotka päivystivät tuntikausia samassa paikassa, eivätkä juuri juoneet mitään. Phebessä on baaritiskin takana yläpuolella pöytiä, niin jonottaessani juomaa, nainen viittoili minua sinnepäin. En mennyt.
Työ Työpäivinäni oli noustava ylös jo kuudelta, sillä firman bussi ajoi hotellin ohi 6.45 ja noukki minut ja harjoittelukaverini Nikon kyytiin. Perillä 50 km päässä kaupungin pohjois-puolella oltiin yleensä 1 h 1h 30 min myöhemmin (8.00 8.30 välillä). Matkat taittuivat siis firman Shuttle busseilla, jotka siis noutavat aamulla työntekijät sovituilta paikoilta, ja illalla vievät takaisin. Harjoittelupaikkani yrityksenä Olin töissä Metsolla, Jiadingin kaupunginosassa. Tehtaassa valmistetaan paperikoneita ja työntekijöitä on peräti 700. Suomalaisia oli tehtaassa töissä noin 30, pääasiassa esimiestehtävissä. Jiading on teollisuuskaupunginosa jossa sijaitsee myös Shanghain Formula F1 International Circuit. Töissä sain käyttööni läppärin ja minulle luotiin Lotus Notes- tunnukset, jotta voisin vastaanottaa sähköpostia kolleegoiltani. Sain siis tehtävänannot yleensä sähköpostilla. Metsolla on siis sisäinen tietojärjestelmä Baan, jonne on tallennettu toimintaohjeet, proseduurit, tilaukset, varastokirjanpito ja mm. kokousmuistiot. Firman tavoite oli että kaikki materiaali Baanissa oli englanniksi ja täten ympäri maailmaa helposti ymmärrettävissä, mutta Baaniin on kuitenkin tallennettuna Suomenkielisiä asiakirjoja, joita luonnollisesti Kiinalaiset ja muut ulkomaalaiset eivät ymmärrä.
Aluksi käänsin näytteeksi suomesta englanniksi muutamia tärkeimpiä asiakirjoja. Palaveerasimme aiheesta ja sovimme että käännin englanniksi valikkorakenteen heille. Sitten valitsimme tärkeimpiä asiakirjoja jotka käännin suomesta englanniksi heille urakkaluontoisesti. Työ oli aika haastavaa, sillä suomen kieli jota dokumenteissa käytettiin, oli värikästä ja sisälsi paljon finanssimaailman erikoistermejä. Loppujen lopuksi työtehtäviä oli kuitenkin aika vähän ja enemmänkin olisi kerinnyt tehdä.teinköhän liiankin nopeasti annetut tehtävät? Kiinalainen työkulttuuri taitaa tässäkin asiassa poiketa Suomen työkultturista, jossa korostetaan vielä enemmän tehokkuutta. Työni Kiinassa oli siis kokonaisuudessaan yrityksen työohjeistuksen käännöstöitä. Kiinassa ei ole ns. taukoaikoja, vaan vessassa ja kahvia hakemassa saa käydä kun kerkeää, ja siltä tuntuu. Myös sellainen kuva jäi että töissä ei hikoiltu työmäärän alla, vaan hommat hoidettiin totutulla rutiinilla, ja joka päivään mahtui myös seurustelua työkavereiden kanssa, chattailua netissä, jne. Oikeastaan vain osaston kaksi tärkeintä ihmistä oli parina päivinä kiireisia ja selvästi työntäyteisiä, mutta muuten töissä aina tosi rauhallista. Ruoka
Olin työharjoitteluaikanani tosi huonolla ruualla, sillä aamulla emme kerinneet nauttia aamupalaa, ja töissä ruoka oli aika laihaa, rasvatonta ja vähähiilihydraattista. Yleensä söin päivän ensimmäisen täyttävän aterian vasta kahdeksalta illalla. Kaverini Niko söi paremmin pomojen ruokalassa, kun itse jouduin harjoittelijana syömään tavallista kiinalaista tehtaan ruokaa paikallisten kanssa. Mutta puikoilla syömisen taito karttui matkalla nopeasti, ja nykyään osaan syödä sujuvasti puikoilla. Vapaa-ajalla söimme muun muassa McDonaldsissa, KFCssä, Burger Kingissä, Wendy sissä, Carl s Juniorissa, Papa Johnsissa ja Pizza Hutissa. McDonaldsista saa samaa safkaa kuin suomestakin, hintataso 3,30 aterioineen on vain paljon inhimillisempi. Suomessa ei ole yhtään KFCtä, ja olen pitkään toivonut pääseväni ruokailemaan kyseiseen mestaan. Ennakko-odotukseni KFCtä kohtaan olivat siis todella korkealla. Ensimmäisellä asiointikerralla kokemus oli aika hämmentävä. Kyseisestä ravintolasta ei löytynyt englanninkielistä/ kuvallista katalogia, joten tilaaminen oli hieman hankalaa. Jouduimmekin ottamaan mainosjulisteessa mainostetun kombon. Ruoka oli ilmeisesti hyvää, mutta siitä ei osannut pitää, koska en ollut ennen saanut KFC tyylistä safkaa. Myöhemmin toisesta KFCstä löytyi kuvallinen menu, joten tilaaminen oli helpompaa, ja kun safkan makuun pääsi, taisin koko matkan aikana eniten ruokailla juuri KFCssä (työpaikan ruokalan jälkeen). Vakiokomboni oli kaksi Hot Wingsiä, Kanahampurilainen ja kokis, joka maksoi 3,30. KFCtä tulee kyllä kova ikävä...suomea lähin KFC sijaitsee muuten Liettuassa. Burger King on maailman toiseksi suurin hamppariketju mäkkärin jälkeen, ja ikävä kyllä jää niin hinnoissa, kuin laadussakin, mäkkärin jälkeen. Omaan makuun burgerit olivat liian kuivia, ranskalaiset vain keskivertoja, ja juomakin kiinalaiseen tyyliin liian vetistä. Ja sama tuli todistettua kahteen kertaan. Muistikuvat Wendy sistä ovat todella hataria, mutta emme pitäneet hamppareista, eikä hintatasokaan ollut yhtä alhainen kuin mäkkärissä. Carl s Jr on pyritty rakentamaan niin hyväksi burgeripaikaksi kuin mahdollista, ja siinä on mielestäni onnistuttu hyvin. Ruoka tehdään vasta tilauksesta, hintataso kohtuullinen, ja hamppareissa on täytteitä enemmän kuin muissa paikoissa. Ehdottomasti Shanghain paras burgeriketju. Papa Johnsista saa ihan ok pannupitsoja, mutta jälkeenpäin tuli aika paha ähky ja sellainen paha olo joka tulee yleensä jos syö huonoa pikaruokaa. Liika juuston käyttäminen tekee pitsasta jotenkin öklöä. Sama tuli todistettua kahdesti, joten omalta osaltani Papa Johns pääsi mustalle listalle Burger Kingin ja Wendy sin seuraan. Pizza Hut on oman kokemukseni mukaan kaikin tavoin keskiverto paikka, hinta-taso on keskikertainen, palvelu on keskinkertainen ja pitsat ovat keskinkertaisia. Varma valinta jolla nälkä lähtee, mutta sen jokin vain puuttuu.
Sää Shanghaissa oli koko ajan vuodenaikaan nähden liian kylmä. Suomesta tullessa olimme tietenkin tottuneet kylmään ilmaan, mikä helpotti sopeutumista, mutta kuitenkin välillä meinasi palella, kun olin varustautunut +10 - +20 asteen lämpötiloihin, kun Shanghaissa olikin +0 - +10 astetta lämpöä. Vasta viimeisenä päivä lämpötila kohosi yli kahdenkymmenen asteen rajan. Tutustumiset kaupunkiin ja retket Tutustuin ja tutustuimme kaupunkiin sekä itsenäisesti että ohjatuilla retkillä. Ensimmäisenä Sunnuntaina kiersimme lähes kaikki viralliset nähtävyydet läpi ja lisäksi kävimme erilaisissa nähtävyyksissä itsenäisenä porukkana. Lisäksi itse kävin työporukan kanssa Zhouzhuangin vesikaupungissa. 19.2.2012 4.3.2012 10.3.2012 11.3.2012 Jade Buddha Temple Madame Tussauds Zhouzhuang World Financial Center
Kerjäläiset ja huijarit Vaikka kerjääminen on Kiinassa kielletty ja rangaistava teko, on houkutus turistien rahoista liian suuri monelle. People s Squaren seudulla keskikaupungilla ei voi olla törmäämättä kerjäläisiin. He kolistelevat rahakippoaan anelevan näköisenä ja tulevat niin lähelle iholle kuin uskaltavat. Kerjäämisen rangaistavuuden takia he onneksi uskovat selkeää No sanaa ja jättävät kyllä rauhaan jos heidät ignoraa. Ärsyttäviä he ovat silti. Jotkut ovat niin kovasti rahan tarpeessa, että vesisateella makaavat mahallaan maassa ja ruikuttavat, raha tietysti mielessä. Toinen ongelma on huijarit. Myös he päivystävät keskustassa. Ensin pyydetään yhteiskuvaan, ja sen jälkeen teeseremoniaan/ kahville jne. Ja lopuksi koko porukan lasku lätkähtää turistille, kun paikallisilla ei satukkaan olemaan rahaa mukanaan. We re very sorry but we don t have money. Kerran mäkkärissä ollessamme ovesta lampsi kerjäläinen sisään. Kerkesin vain huomata sen lapusta että se on kuuro, kun paikan pomo talutti jo sitä ovesta pihalle. Yksi tyypeistä oli yksin menny kahvilaan, niin nätti muija oli kysynyt että tarjoatko kahvin. Loppujen lopuksi lasku oli ollut kuulemma 400 Yuania. = 47. Kerran Walmartilta pois kävellessä satuimme näkemään kuinka paikallinen mies hakkasi maassa makaavaa paikallista naista, ja ohikulkijat eivät välittäneet juurikaan asiasta.
Puku Teetin puvun kiinassa, ja lopputulos oli oikein hyvä. Puku tuli maksamaan 127 euroa, sisältäen paidan ja kravatin. Yhteenveto harjoittelustani Kiinan Sanghaissa Maailma avartaa ja suosittelenkin kaikille lämpimästi ulkomaille työharjoitteluun lähtemistä. Ette tule katumaan!