Miten perhekeskus ja systeeminen lastensuojelu auttavat ja tukevat lapsia, nuoria ja perheitä? Miten perhekeskus auttaa? Perhekeskus ja lastensuojelu lapsen ja nuoren kumppanina -työpaja
Lapsiperheiden odotuksia ja toiveita palveluilta Varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita kaikille lapsiperheille Tukitoimien saantia lasten kehityshäiriöihin ennen ongelmien kasautumista Rinnalla kulkijuutta, joustavuutta Saumatonta yhteistyötä toimijoiden välillä Sähköisiä palveluja, palvelujen jalkautumista (Asukaskysely 10-11/2017 Lape Uusimaa, N=1851) Vanhempien näkemyksiä* - Kohtaaminen, oikea asenne - Tärkeä kysyä jaksamisesta ja tuen tarpeesta - Tukea lapsen aikuisuuteen asti - Tietoa, mistä apua saa Lasten näkemyksiä* - Lapsiystävälliset palvelut: turvallisia, lapset huomioivia, lasta arvostavia - Kohtaaminen: helposti tavoitettavat aikuiset, jotka kuuntelevat ja auttavat tarvittaessa Vanhempien näkemyksiä* - Palvelujen saaminen Ll yhdestä paikasta, yksi numero, yksi taho ottaa kopin - Perheen tukeminen kokonaisuutena - Helppo saatavuus, matala kynnys, hyvä vuorovaikutus, - Tuen tarpeen normalisointi, kiireettömyys, tutut ihmiset *Kyselyitä tehneet myös mm. Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Lappi, Satakunta (n= 273-963)
Perhekeskuksia perustettaessa on huomioitu Lasten, nuorten ja perheiden näkökulma Lapset, nuoret ja perheet keskiössä Lapsen oikeudet -> osallisuus, lapsi- ja perhelähtöisyys Perheen merkitys lapsen hyvinvoinnille Koko perheen voimavarat vahvemmiksi ja käyttöön Uutta tietoa mm hyvinvoinnin tilasta mm. Pieten lasten tiedonkeruu (LTH) ja Kouluterveyskysely Monet ongelmat monimutkaisia, koskettavat koko perhettä Uusia keinoja osallisuuden vahvistamiseksi Kehittäjä- ja neuvonantaja-asiakastoiminta, asiakasraadit, perheparlamentti, kokemusasiantuntijat, lapsivaikutusten arviointi (LAVA), Aidon kohtaamisen huoneentaulu Lapsimyönteinen kunta ja maakunta Haastaneet muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja Toimijoiden näkökulma Perheiden näkökulman vahvistuminen muuttaa toimintakulttuuria Perheiden ongelmia ei voi sivuuttaa. Tarvitaan oikeanlaista, varhaisempaa ja tehokkaampaa toimintaa Samalla tarve voimavarojen vahvistamiseen Kukaan ei pärjää yksin Jotta pystyt auttamaan, tarvitset usein muita rinnallesi. Käytännössä se tarkoittaa eri ammattilaisten Laaja-alaisen asiantuntemuksen hyödyntämistä Monialaista yhteistoimintaa Osaamisen vahvistamista, huom. etulinjassa toimivat On askellettu kohti uusia, yhdessä sovittuja toimintatapoja, yhteistä koulutusta sekä roolien ja vastuiden tarkastelua
Perhekeskuksia perustettaessa on huomioitu Palvelujärjestelmän näkökulma Hajanaiset palvelut eivät ole vastanneet perheiden tarpeisiin -> korjaavien palvelujen tarve lisääntynyt, kustannukset nousseet, noidankehä -> ongelmiin puuttuva aikaisemmin Ydinhaaste: painopistettä siirrettävä varhaiseen tukeen ja hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Auttaa hallitsemaan kustannuksia ja parantaa lasten ja nuorten hyvän elämän mahdollisuuksia, on oikeudenmukaista Palvelujärjestelmän muutos on saatujen kokemusten mukaan mahdollinen. Tarvitaan vahvaa johtamisen tukea, osaamisen vahvistamista sekä riittävää resursointia etulinjaan.
Lapsiperheiden palveluja kootaan kokonaisuuksiksi - perhekeskuksiksi Miten perhekeskuksia on kehitetty? Perhekeskus auttaa perheitä toteuttamalla tehtäviään Perhekeskus auttaa sovittamalla palvelut yhteen palvelukokonaisuudeksi Perhekeskus auttaa huolehtimalla palvelujen helposta saavutettavuudesta: lähipalveluperiaate Perhekeskus auttaa varmistamalla yhteen sovitetut palvelut verkostojohtamisen ja koordinaation avulla. Linjajohtamisen rinnalle tarvitaan verkostojohtamisen rakenne. Tilanne 4/2019
Kansalliset linjaukset ohjaavat perhekeskusten kehittämistä siten, että perhekeskukset pystyvät auttamaan lapsia, nuoria ja perheitä Tarkoitus Yhtenäistää perhekeskuksen määrittelyä ja kehittämistyötä maakuntien alueilla Turvata lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuuden toteutuminen eri puolilla maata Varmistaa perhekeskustoiminnan tavoitteiden toteutuminen Tarjota kehys arvioinnille Jokainen linjaus on tarpeen perhekeskuksia perustettaessa, toimiva perhekeskus edellyttää että kaikki nämä toimivat Jättävät tilaa erilaisille toteutustavoille maakuntien alueella Perustuvat kansallisessa työryhmässä LAPEohjelmaa varten laadittuun projektisuunnitelmaan (STM 2016), josta ne on tiivistetty kehitystä ohjaavaan muotoon 5/2017 lähtien* *Linjaukset päivitetty 11/2018
Perhekeskus auttaa perheitä toteuttamalla tehtäviään - vastaa perheiden hyvinvoinnin, tuen ja avun tarpeisiin
Perhekeskuksen palvelukokonaisuus: perhekeskus auttaa kun palvelut muodostavat perheiden näkökulmasta yhteen sovitetun kokonaisuuden Sosiaali- ja terveyspalvelut: perus- ja erityistaso Perhetyö, kotipalvelu, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsiperheiden sosiaalityö, perheoikeudelliset palvelut Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, ehkäisy- ja seksuaaliterveysneuvonta, avoterveydenhuollon lääkäripalvelut, psykologipalvelut, lapsiperheiden terapia- ja kuntoutuspalvelut (puhe-, fysio-, toiminta- ja ravitsemusterapia), ehkäisevä suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto alueen päätösten mukaisesti Erityistaso: lastensuojelu, erikoissairaanhoito (lasten- ja nuorisopsykiatria, pediatria, neurologia, gynekologia), vammaisten palvelut; jalkautuminen ja konsultaatiot Lasten palvelujen kiinteä yhteys aikuisten perus- ja erityistason palveluihin et. päihde- ja mielenterveyspalvelut Kiinteä yhteys opiskeluhuollon palveluihin (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, psykologija kuraattoripalvelut) Kuntien muut palvelut (verkostoyhteistyö) Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, toinen aste Kuntien hyte-toiminta, muut palvelut (nuoriso-, liikunta-, kulttuuri-) Järjestöt, seurakunnat ja Kela
Perhekeskus auttaa, kun palvelut ovat helposti saavutettavissa Psykososiaalisesti saavutettavissa: palvelujen laatu Palvelut ja toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Oleellista dialoginen suhde, osallisuus, lapsi- ja perhelähtöisyys. Edellyttää perheiden mukaan kutsumista, myönteistä vastaanottoa, osallisuuden vahvistamista ja tarpeiden mukaisia palveluja. Vähentää ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemusta sekä leimautumisen pelkoa, vahvistaa avun vastaanottamista ja rakentaa luottamusta. Fyysisesti saavutettavissa: tilaratkaisut, monitoimitilat Palvelut fyysisesti lasten kasvu- ja perheiden arkiympäristöjen läheisyydessä ja/tai toimivien kulkuyhteyksien päässä tai jalkautuvat esimerkiksi kotiin. Digitaalisesti saavutettavissa: sähköinen perhekeskus Reaaliaikaiset verkkopalvelut (chat, ajanvaraus), perheen oman aikataulun mukaan hyödynnettävät palvelut (neuvonta, ohjaus, vanhemmuuden tuki ym.)
Verkostojohtamisen ja koordinaation avulla varmistetaan yhteen sovitetut palvelut -> perheiden avun saanti Linjajohtamisen rinnalle tarvitaan verkostojohtamista Esimerkki: Päijät-Hämeen luonnos johtamisrakenteesta Maakunnan alueen taso - LAPE-yhteistyöryhmä (strateginen) - Perhekeskuksen toiminnasta vastaava ryhmä (operatiivinen) - Perhekeskuskoordinaattori tai vastaava (useita) Perhekeskustaso - Toiminnasta vastaava ryhmä kullekin perhekeskukselle - Perhekeskusvastaava (tai vastaava henkilö) (useita) Päätöksiä tehty usean maakunnan alueella Suurempien maakuntien alueella useampia tasoja
Perhekeskuskehittämisen tilanne
Keskeisiä tuloksia kehittämistyöstä 2016-2018 Maakunnallinen, hallinnonrajat ylittävä malli täsmentynyt ja soveltaminen yleistynyt. Mallin perustana kansalliset linjaukset = kansallinen malli Lapsi- ja perhelähtöiset sekä osallistavat työtavat lisääntyneet ja ohjanneet palveluja lasten, nuorten ja perheiden ympärille Perheiden tarpeiden mukainen apu ja tuki vahvistuneet ja varhentuneet Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen vahvistuivat lähes kaikissa maakunnissa, lähisuhdeväkivallan ehkäisy kahdessa kolmasosassa Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus vahvistuivat lähes kaikissa maakunnissa, mutta systemaattinen lapsen, nuoren ja perheen ympärille rakentuva malli vasta muutamassa. Alustavaa tietoa mallin vaikutuksista mm. lastensuojelutarpeen vähenemiseen Palvelujen hajanaisuus vähentynyt ja saavutettavuus parantunut verkostoimisen, yhteensovittamisen, lisääntyneen yhteistyön, asemoinnin, kohtaamispaikkojen perustamisen ja sähköisten palvelujen avulla. Rakenteet luotu eri hallinnonalojen ja muiden tahojen toimintojen johtamiselle ja koordinaatiolle osana LNP palvelujen kokonaisuutta.
Yhteystiedot Arja Hastrup johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puh. 029 524 7463 sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi Leena Normia-Ahlsten erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puh. 029 524 8025 sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi Marjaana Pelkonen vieraileva tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Perhekeskustoimintamalli: Keskeisiä tuloksia (1) Maakunnallinen, hallinnonrajat ylittävä malli täsmentynyt ja soveltaminen yleistynyt. Mallin perustana kansalliset linjaukset = kansallinen malli Kaikki maakunnat edenneet lyhyessä ajassa useimpien tavoitteiden ja kansallisten linjausten suuntaisesti, vaikkakin eri tahtisesti ja päässeet eri vaiheeseen Kansallisten linjausten sisältö täsmentynyt: mm. tehtävät, toimintatavat, periaatteet, rakenteet, väestöryhmä, jota perhekeskus palvelee Kuntapohjaiset mallit vähentyneet ja maakunnalliset lisääntyneet 4-> 9* Sote-kuntayhtymästä apua, hyviä tuloksia myös systemaattisella työllä (esim. E-P) Tukee lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuutta ja palvelujen saavutettavuutta Palvelukokonaisuusajattelu vahvistunut Lapsi- ja perhelähtöiset sekä osallistavat työtavat lisääntyneet ja ohjanneet palveluja lasten, nuorten ja perheiden ympärille Kaikki maakunnat ottaneet käyttöön LAPE-periaatteet ja osallistavia työtapoja (esim. kehittäjäasiakastoiminta) ja selvittäneet kyselyin lapsiperheiden tarpeita ja odotuksia Työ systematisoitava ja vietävä rakenteisiin Mitä vanhemmat odottavat, esimerkkejä: * sote-uudistuksen kariutuminen hidasti ja muutti päätöksentekoa (5/2019) Perhettä tuetaan kokonaisuutena, tukitoimet varhain Kysytään jaksamisesta ja tuen tarpeista Palvelut yhdestä paikasta, toimijoiden saumaton yhteistyö
Keskeisiä tuloksia (2) Perheiden tarpeiden mukainen apu ja tuki vahvistuneet ja varhentuneet Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen vahvistuivat lähes kaikissa maakunnissa, lähisuhdeväkivallan ehkäisy kahdessa kolmasosassa Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus vahvistuivat lähes kaikissa maakunnissa, mutta systemaattinen lapsen, nuoren ja perheen ympärille rakentuva malli vasta muutamassa: Yhteydenotto ja asiakkaaksi tulo: nopea palveluohjaus, viiveetön pääsy palveluihin ja oikealle työntekijälle, Tilannearvio: Viiveetön tuen ja hoidon tarpeen arviointi, tarvittaessa monialaisesti, koko perheen tilanne ja vanhempien palvelutarpeet huomioon, Apu: Oikea-aikainen tuki ja apu lapsille ja vanhemmille ml erityispalvelut, Vastuutyöntekijä ja palvelujen koordinaatio Seuranta Alustavaa tietoa mallin vaikutuksista mm. lastensuojelutarpeen vähenemiseen Työtä tuettu kansallisissa työryhmissä (kasvatus- ja perheneuvonta, lastenvalvojat, perhetyö, monialainen arviointi) 14 maakunnassa käyttöön NPT menetelmiä (Kasvun tuki): Lapset puheeksi (15) Perhekeskuksen ydintehtävien kansallinen määrittely tukenut maakuntien työtä (tähtikuvio ja diasarja: Näin sen teemme); Järjestöt hyödyntävät samaa jäsennystä Vanhemmuussuunnitelma -> toimijoiden yhteinen ymmärrys perhekeskuksen tehtävistä ja toimintatavoista vahvistunut edellytys palvelujen ja toimintojen yhteensovittamiselle
Keskeiset tulokset (3) Palvelujen hajanaisuus vähentynyt ja saavutettavuus parantunut Verkostoimisen, yhteensovittamisen, lisääntyneen yhteistyön, asemoinnin, kohtaamispaikkojen perustamisen ja sähköisten palvelujen avulla Lähes kaikki maakunnat käynnistivät palveluverkostoon ja yhteistyöverkostoon kuuluvien si-sote ja muiden palvelujen verkostoinnin Varhaiskasvatus mukana kaikissa maakunnissa, monessa sivistys- ja kulttuuri laaj. Seurakunnat ja järjestöt mukana lähes kaikissa maakunnissa, Kela (12) Yhteistyöstä sovittu lastensuojelun (13) ja erikoissairaanhoidon (13) kanssa Lasten ja nuorten asioihin perehtyneiden lääkärien rekrytointi keskustelu käynnistetty Avoimia kohtaamispaikkoja jokaisen maakunnan (18) alueella; Kansalliset kriteerit 12/2018 Sähköisen perhekeskuksen suunnitelma 12/2018, SoteDigin työ jäi odottamaan Perhekeskukset/perhekeskusalueet, niiden toimipisteet ja avoimet kohtaamispaikat määriteltiin ja sijoitettiin maakunnan kartalle Kaikki maakunnat valmistelleet palvelujen ja toimintojen yhteensovittamista Verkoston visualisointia mietitään
Keskeiset tulokset (4) Rakenteet luotu eri hallinnonalojen ja muiden tahojen toimintojen johtamiselle ja koordinaatiolle osana LNP palvelujen kokonaisuutta Kaksiportainen verkostojohtamisen rakenne linjajohtamisen rinnalle Maakunnan taso: LAPE-yhteistyöryhmä ja perhekeskustoimintaa ohjaava ryhmä Perhekeskustaso: Kutakin perhekeskusta ohjaava ryhmä Osa maakunnista tehnyt päätökset (esim. P-H, P-K), loput valmistelleet asiaa Perhekeskuskoordinaattoreita 13 maakunnan alueella osana pysyviä rakenteita Maakunnan alueen verkostoyhteistyöstä ja koordinaatiosta vastaava (9 aluetta) Lähes jokaisessa alueen perhekeskuksessa toiminnan koordinaatiosta vastaava (7 aluetta) Kolmen maakunnan alueella molemmat tasot (Pohjois-Karjala, Kymenlaakso, Keski-Suomi) Kahdessa maakunnassa LNP sote-palvelut koottu hallinnollisesti (K-P, E-K) Aikuisten palvelut osana kokonaisuutta tai lähellä sitä Yhteistyörakenteista ja yhteistyökäytännöistä sopiminen käynnistetty (yhdyspinta)