KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan laajoja esiintymiä on maassamme vähintään 10 000. Jättiputki on levinnyt maahamme puutarhoista, ja se valtaa tehokkaasti elintilaa kotimaisilta kasveiltamme. Jättiputken tehokasta leviämistä selittää se, että kasvi tuottaa jopa 100 000 siementä vuodessa ja se lisääntyy tehokkaasti myös juurista. Kasvilla ei myöskään ole luontaisia vihollisia, eivätkä kotimaiset kasvimme pärjää kilpailussa sen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaan jättiputkea saa edelleen kasvattaa omalla pihalla, mutta sitä ei saisi levittää pihapiirin ulkopuolelle. Pykälän noudattamista ei kuitenkaan käytännössä valvota. Erittäin voimakkaan siementämisen vuoksi kasvi on karannut monilta pihoilta laajalle ympäröivään luontoon eri puolilla Suomea. Lain 43 :n 3 momentin mukaan ministeriö voi antaa vierasperäisen kasvilajin leviämisen rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä, jos tiedetään sen leviävän luontoon helposti ja on aihetta epäillä, että se voi muodostua terveydelle haitalliseksi tai maamme alkuperäisen lajiston kannalta vahingolliseksi. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa jättiputkesta on tullut vakava ongelma, jota pyritään hoitamaan myös lainsäädännön keinoin. Ruotsissa on esimerkiksi järjestetty laajoja hävityskampanjoita. Lisäksi Ruotsin kasvinsuojelulaki velvoittaa maanomistajat ilmoittamaan jättiputkista ja aloittamaan torjuntatyöt. Kasvia pyritään hävittämään eri puolilla Suomea, mutta monen kunnan alueella se jää tekemättä, eikä kasvin vahingollisuudesta tiedetä tarpeeksi. Jättiputkien hävittämiseksi tarvittaisiin valtakunnalliset ohjeet, tiedotusta ja nykyistä tiukempi lainsäädäntö, jotta vältetään jättiputken muodostuminen vakavaksi ongelmaksi maassamme. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä jättiputken hävittämiseksi luonnostamme? Helsingissä 13 päivänä elokuuta 2008 Päivi Räsänen /kd Versio 1.2
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 576/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä jättiputken hävittämiseksi luonnostamme? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvosto on periaatepäätöksellään 21.12.2006 hyväksynyt Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian vuosille 2006-2016. Tällä strategialla toimeenpannaan YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa on laadittu kansallinen toimenpideohjelma, Luonnon puolesta ihmisen hyväksi. (Suomen ympäristö 35/2007). Sen yhtenä tavoitteena on, että viranomaisten kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla vieraslajit saadaan Suomessa hallintaan. Maa- ja metsätalousministeriön koordinoimana ryhdytään laatimaan vieraslajeja koskevaa kansallista strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa. Strategiaa valmisteleva työryhmä asetetaan syyskuun aikana, ja sen määräaika jatkuu vuoteen 2010 saakka. Jättiputken torjunta on vain yksi pieni osa asetettavan työryhmän tehtävistä. Suomen ympäristökeskus seuraa potentiaalisia vieraskasvilajeja ja niiden leviämisreittejä, jotta lajien invaasioyritykset havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Seuranta edellyttää toimivia seuranta-, tiedonvälitys- ja riskinarviointijärjestelmiä. Nyt asetettava työryhmä ja sen tuleva toimenpideohjelma lisää sektoreiden välistä yhteistyötä entisestään. Luonnonsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan ympäristöministeriö voi antaa vierasperäisen kasvilajin leviämisen rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä. Kansallisessa toimenpidesuunnitelmassa tullaan linjaamaan se, millaisia määräyksiä on tarpeen antaa: riittääkö esimerkiksi jättiputken torjuntaan tehokas valistus ja aktiiviset työt kasvustojen hävittämiseksi vai pitääkö ne määrätä jonkin viranomaisen tehtäväksi. Toimenpidesuunnitelmassa tulee linjata myös vastuutahot ja näiden osallistuminen torjunnan kustannuksiin. Vieraslajien tutkimusta ja seurantaa jatketaan, jotta vieraslajien merkitys osataan tunnistaa ja sen edellyttämät toimet kohdistaa oikein. Lisäksi haitallisista vieraslajeista ja niiden torjuntakeinoista julkaistaan tiedotusmateriaalia. Lajista ja sen torjunnasta tiedetään jo varsin paljon. Pohjois-Karjalan jättiputkitoiminnasta vastaa UNESCOn MaB-ohjelmaan (Man and Biosphere) kuuluva Pohjois-Karjalan biosfäärialue ja Kainuussa Kainuun ympäristökeskuksen yhteydessä toimiva Ystävyyden puiston tutkimuskeskus. Käytännön torjuntakokemusten ja olemassa olevan tietopohjan perusteella nämä ovat julkaisseet esitteen jättiputkesta ja sen torjunnasta. Suomen ympäristökeskus tiedottaa omilla verkkosivuillaan laajasti tämän hankkeen kokemuksista sekä jakaa myös muuta tietoa jättiputken torjuntaan liittyen. Jättiputken torjunta on haasteellinen tehtävä ja vaatii monien osapuolien panostusta ja yhteistyötä. 2
Ministerin vastaus KK 576/2008 vp Päivi Räsänen /kd Helsingissä 12 päivänä syykuuta 2008 Ympäristöministeri Paula Lehtomäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 576/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Vad ämnar regeringen göra för att utrota jättelokan ur vår natur? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Statsrådet har godkänt strategin för bevarande och hållbart nyttjande av biologisk mångfald i Finlands natur 2006-2016 genom sitt principbeslut 21.12.2006. Genom denna strategi verkställs målen för Förenta Nationernas konvention om biologisk mångfald. För att uppnå målen har man i Finland gjort upp ett nationellt handlingsprogram Luonnon puolesta ihmisen hyväksi (För naturen - till nytta för människan) (Finlands natur 35/2007). Ett av dess mål är att med hjälp av nationellt och internationellt samarbete mellan myndigheterna få de främmande arterna under kontroll i Finland. En nationell strategi och handlingsplan som gäller främmande arter ska utarbetas under samordning av jord- och skogsbruksministeriet. En arbetsgrupp ska tillsättas under september för beredningen av strategin och dess mandat fortsätter fram till 2010. Bekämpningen av jättelokan är bara en liten del av arbetsgruppens uppgifter. Finlands miljöcentral följer upp potentiella främmande växter och deras spridningsrutter så att arternas ansatser till invasion kan observeras så tidigt som möjligt. Genomförandet av uppföljningen förutsätter fungerande uppföljnings-, informations- och riskbedömningssystem. Arbetsgruppen som nu tillsätts och dess kommande handlingsprogram ökar ytterligare samarbetet mellan de olika sektorerna. Med stöd av 43 3 mom. i naturvårdslagen kan miljöministeriet utfärda behövliga föreskrifter om begränsning av spridningen av växtarter av främmande ursprung. I den nationella handlingsplanen drar man upp riktlinjer om vilka föreskrifter som behöver utfärdas: är det tillexempel nog med effektiv upplysning om bekämpningen av jättelokan och aktiva insatser för att förstöra växtbestånden, eller ska någon myndighet förordnas att göra det. I handlingsplanen ska det också dras upp riktlinjer för ansvarsinstanser och hur dessa deltar i kostnaderna för bekämpningen. Forskningen kring och uppföljningen av främmande arter fortsätter nu så att betydelsen av de främmande arterna kan identifieras och de åtgärder som förutsätts kan inriktas rätt. Dessutom publicerar man informationsmaterial om de skadliga främmande växtarterna och på vilket sätt man kan bekämpa dem. Man vet redan rätt mycket om arten och om hur den bekämpas. För jättelokssverksamheten i Norra Karelen ansvarar Norra Karelens biosfärområde som hör till UNESCOs MaB-program (Man and Biosphere) och forskningcentret Vänskapens park som samarbetar med Kajanalands miljöcentral i Kajanaland. Utifrån de praktiska erfarenheterna av bekämpningen och den informationsgrund bekämpningen gett har dessa utgivit en broschyr om jättelokan och hur den bekämpas. Finlands miljöcentral informerar på bred bas om erfarenheterna av detta projekt på sin webbplats och delar också ut annan information om bekämpningen av jättelokan. Bekämpningen av jättelokan är en stor utmaning 4
Ministerns svar KK 576/2008 vp Päivi Räsänen /kd och kräver insatser och samarbete av många parter. Helsingfors den 12 september 2008 Miljöminister Paula Lehtomäki 5