Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2016 alkaen

Kuntien yhteinen toimeentulotuen myöntämisohje Voimassa 1.1.2016 alkaen Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi ja Tuusula Perusturvalautakunta 9.12.2015 141

Esipuhe 2 Perustuslain 19 mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen välttämätöntä toimeentuloa turvaava taloudellinen tukimuoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta, toimintakykyä, omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukea käytetään sosiaalityön välineenä. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotukilain 2 :n 1 momentissa. Toimeentulotuesta annettu laki tuli voimaan 1.3.1998 (1412/1997). Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi laatinut oppaan toimeentulotukilain soveltajille (Opas toimeentulotukilain soveltajille, sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 20013:4). Toimeentulotukilain ja STM:n oppaan lisäksi on kunnissa nähty tarpeelliseksi laatia seudulliset suuntaviivat toimeentulotukikäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja asiakkaiden tasavertaisen kohtelun edistämiseksi. Suuntaviivat toimeentulotuen myöntämiseksi työstettiin syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana ja työryhmässä on ollut edustaja jokaisesta kunnasta (Hyvinkää, Järvenpää, Mustijoen perusturva, Nurmijärvi, Tuusula ja Kerava). Suuntaviivat toimeentulotuen myöntämiselle perustuvat ko. kunnissa jo olemassa oleviin käytäntöihin ja toimintaohjeisiin. Tavoitteena on ollut sopia yhteisistä toimeentulotuen myöntämisen kriteereistä seudun sosiaalityöntekijöille, sosiaaliohjaajille ja etuuskäsittelijöille. Tiedot päivitetään vuosittain. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa toimeentulotukilain soveltajille todetaan, että kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Näiden ohjeiden osalta tulee kuitenkin ottaa huomioon, että ne eivät saa rajoittaa viranhaltijoiden päätösvaltaa harkittaessa perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen tai muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Ohjeiden tarkoituksena on siten lähinnä korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Ohjeilla ei voida sivuuttaa lain säännöksiä. Viranhaltijoiden on päätösvaltaa käyttäessään noudatettava, mitä lainsäädännössä on määrätty. Päätösvaltaa käytettäessä on myös huomioitava lautakunnan vahvistamat toimeentulotuen myöntämisohjeet. Kuntien yhteisen toimeentulotuen myöntämisohjeen laatinut työryhmä on ottanut lähtökohdakseen toimeentulotukilain ja STM:n toimeentulotukioppaan ja todennut, että näiden tunteminen ja soveltaminen on osa työntekijöiden ammattitaitoa, jolloin työryhmän näkemyksen mukaan yhteiseksi myöntämisohjeeksi riittää erityis- ja harkintaan oikeuttavissa tilanteissa yhteisen linjauksen laatiminen. Kuntien yhteisessä toimeentulotuen myöntämisohjeessa annetaan yhteiset suuntaviivat täydentävän toimeentulotuen myöntämiseen ja joihinkin toimeentulotuen myöntämisessä eteen tuleviin erityistilanteisiin ja lisäksi niihin toimeentulotuen menokohtiin, joiden määrää kunnilla on oikeus harkita. Perustoimeentulotuen tarve ja sen myöntäminen ei perustu tilannekohtaiseen arviointiin tuen tarpeesta, vaan on luonteeltaan enemmän perusoikeudellinen taloudellinen tuki. Ohjeissa on yhdenmukaistettu tilannekohtaista tarvearviointia vaativaa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen välineenä. Kunnat ovat mm. tämän työn tueksi laatineet yhteisen tilannearviotyöskentelymallin.

1. Perustoimeentulotuki... 5 1.1 Asumismenot... 5 1.1.1 Talous- ja lämmityssähkö... 6 1.1.2 Koti- ja palovakuutus... 7 1.2 Terveydenhuoltomenot... 7 1.2.2 Fysioterapia /Fysikaaliset hoidot... 8 1.2.3 Hammashoito... 8 1.2.4 Terapiakäynnit... 8 1.2.5 Sairaalahoito... 8 1.2.6 Lääkkeet... 9 1.2.7 Potenssilääkkeet... 9 1.2.8 Silmälasit... 9 1.3 Työmatkakulut... 10 2. Täydentävä toimeentulotuki... 11 2.1 Takuuvuokrat... 11 2.2 Muuttokulut... 12 2.3 Välttämätön kodin irtaimisto... 13 a. Huonekalut... 13 b. Kodinkoneet... 13 2.4 Ulosotot, vuokravelat, velkajärjestely, jäännösvero ja Kelan takaisinperintä... 13 2.4.1 Ulosoton huomioiminen toimeentulotukilaskelmassa... 13 2.4.2 Vuokravelat... 13 2.4.3 Velkajärjestely... 14 2.4.4 Jäännösvero... 14 2.4.5 Kelan takaisinperintä... 14 2.5 Päivähoitomaksut... 14 2.6 Lasten tarvikkeet... 14 2.7 Lasten harrastusmenot... 15 2.8 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut... 15 2.9 Elatusapu... 16 2.9.1 Tavanomaista suuremmat vaatemenot... 16 2.10 Perhetapahtumat... 16 2.11 Hautauskulut... 17 2.12 Erityisruokavalio... 18 2.13 Henkilöllisyystodistus, ajokortti ja passi... 18 a. Henkilötodistukset... 18 3

4 2.14 Työttömyyskassojen jäsenmaksut... 19 3. Huomioon otettavat tulot ja varat... 19 3.1 Tiliotteen esittäminen ja rahalaitostiedustelut... 19 3.2 Tulojen jaksottaminen... 20 3.3 Tulot, joita ei oteta huomioon... 21 3.4 Työttömyysturvan huomioiminen tulona... 21 3.5 Alaikäisen lapsen tulot ja varat... 22 3.6 Veronpalautuksen ja satunnaisten tulojen huomioiminen... 22 4. Toimeentulotuen erityistilanteet... 24 4.1 Toimeentulotuen perusosan alentaminen... 24 4.2 Toimeentulotuen takaisinperintä... 26 4.3 Opiskelijat ja kotona asuvat nuoret... 27 4.3.1 Opintolaina... 27 4.3.2 Opiskelutarvikkeet ja -maksut... 28 4.3.3 Opiskelumatkakulut... 29 4.3.4 Vanhempien elatusvastuu... 29 4.3.5 Kotona asuvat nuoret... 30 4.4 Jälkihuoltonuoret... 30 4.5 Alaikäinen toimeentulotuen hakijana... 30 4.6 Asunnottomat... 31 4.7 Yrittäjät... 31 4.8 Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat... 31 4.9 Vangit... 32 4.9.1 Asunnon vuokra vankeusaikana... 33 4.9.2 Silmälasit... 33 4.9.3 Hammashoito... 33 4.9.4 Toimeentulotuki kotiuttamistilanteessa... 33 4.10 Ulkomaalaisten toimeentulotuki... 33 5. Ehkäisevä toimeentulotuki... 34 Liite 1 Toimeentulotuen perusosien määrät 2015 Liite 2 Rahalaitostiedustelu -lomake ja päätösmalli

5 1. Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotuesta säädetään toimeentulotukilain 7, 7a ja 7b :ssä. Perustoimeentulotuki sisältää toimeentulotuen perusosan ja tarpeellisen suuruisena huomioon otettavat perusmenot. Perusosan määrä on laskennallinen, vähimmäiskulutustasoa vastaava oletus jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvien menojen suuruudesta. Perusosan määrää voidaan poikkeuksellisesti joutua arvioimaan uudelleen tilanteissa, joissa sitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella. Toisaalta kyseessä on vähimmäismäärä, josta voidaan poiketa myös asiakkaan eduksi silloin, kun se henkilön tai perheen tarpeista tai olosuhteista johtuen arvioidaan tarpeelliseksi Takautuvasti toimeentulotukea myönnetään vain erityisin syin, joita voi olla esimerkiksi asumisen turvaaminen. Lähtökohtaisesti asiakkaan tulee olla toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä eli asiakkaalla todetaan toimeentulotukilain perusteella tulovaje, jonka kattamiseksi hän ei ole hakenut toimeentulotukea ajoissa. Jos henkilön toimeentulotuen tarve johtuu siitä, että hän on hakeutunut vuorotteluvapaalle tai vapaaehtoisesti palkattomalle vapaalle työstään hakijan on selvitettävä mahdollisuutensa palata takaisin töihin koska jokaisella on ensisijainen velvollisuus huolehtia omasta ja puolisonsa sekä alaikäisten lastensa elatuksesta. Jos henkilö on irtisanoutunut työstään ilman pätevää syytä, jossa henkilö tai perhe jää vaille toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia, tulee tosiasialliseen toimeentulon puutteeseen joutuneen henkilön tai perheen osalta arvioida oikeus perustuslaissa ja toimeentulotukilaissa tarkoitettuun välttämättömään toimeentulon turvaan ja sen määrään alennetun toimeentulotuen osalta. ( ToTul 2.) 1.1 Asumismenot STM:n opas 4.3.2 Asumismenojen huomioimisen tarkoitus on turvata toimeentulotukea hakevan asuminen. Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta ja siten hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismäärät vaihtelevat kunnittain. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että asumismenot huomioidaan todellisen suuruisina, ellei niitä voida pitää kohtuuttomina. Kuntien kohtuullisten asumiskustannusten taustalla ovat Tilastokeskuksen tiedot keskimääräisistä kuukausivuokrista ja tiedot Kelan asumistukeen hyväksymästä asumisväljyydestä (neliöt/henkilö). Toimeentulotuessa huomioon otettavat kohtuulliset asumiskustannukset: 1 hlö 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä 5 hlöä 6hlöä 7 hlöä / lisählöt Hyvinkää 580 620 720 840 900 980 80 Järvenpää 600 690 840 950 1000 1060 1060 Tuusula 573 645 735 850 915 1003 51 Mustijoen perusturva 500 600 750 800 850 900 950 Kerava 580 674 768 882 950 950 950 Nurmijärvi 560 662 839 876 967 998 1020

Alivuokralaisella huomioidaan asumiskustannuksia enintään 362 /kk. Kimppa-asuminen: - Kahden ruokakunnan talous: enintään 300 /hlö, kuitenkin enintään puolet koko asunnon vuokrasta. - Kolmen ruokakunnan talous: enintään 250 /hlö, kuitenkin enintään 1/3 koko asunnon vuokrasta. 6 Mikäli kohtuulliset asumiskustannukset ylittyvät vain vähäisissä määrissä, otetaan vuokrakulut huomioon todellisen suuruisina eikä kehotusta asunnon vaihtamiseen anneta. Mikäli kohtuuhintaista asuntoa ei ole saatavilla, huomioidaan todelliset asumiskustannukset. Todelliset asumiskustannukset huomioidaan myös silloin, kun asunnon vaihtaminen ei ole kohtuullista huomioon ottaen tuen hakijan ja hänen perheensä terveydentila ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan. Asumiskustannusten kohtuullistaminen tulee kyseeseen vain yksittäistapauksissa, jos tuen saajan vuokramenot arvioidaan kohtuuttomiksi (HE 217/1997 ToTul 7 perustelut,). Ylisuuret vuokrakustannukset voidaan huomioida korkeintaan 6 kk. Asiakkaalle tiedotetaan asumiskustannusten 6 kuukauden määräajassa tapahtuvasta kohtuullistamisesta ja kehotetaan hakeutumaan edullisempaan asuntoon. Asumiskustannusten kohtuullistamisesta tehdään päätös. Tällaisen tapauskohtaisen arvioinnin voi tehdä ainoastaan sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja, koska kohtuullistamisessa on otettava huomioon, että poikkeaminen todellisista asumiskuluista merkitsee varsinkin pitkään jatkuessaan tosiasiallisesti tuen saajan viimesijaisen toimeentulon tason merkittävää alenemista. Alivuokralaisellakaan ei nykyisissä asunto-oloissa useinkaan ole tosiasiallista mahdollisuutta hakeutua muuhun asuntoon. Toimeentulotukilaissa tarkoitetut tarpeellisen suuruiset asumismenot voivatkin alivuokralaisen kohdalla ylittää Kelan hyväksymät enimmäisasumismenot, kun otetaan huomioon sääntö, että kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Omistusasuntojen huomioitavista kuluista on ohjeistus STM:n oppaan kohdassa 4.3.2. Autopaikkaa ja atk-käyttömaksua ei huomioida erikseen. Sauna- ja pesutupamaksuja ei huomioida erikseen (ovat perusosaan sisältyviä henkilön ja kodin puhtaudesta aiheutuvia menoja). 1.1.1 Talous- ja lämmityssähkö STM:n opas 4.3.3 Lämmityskulut sisältyvät kohtuullisiin asumiskustannuksiin. Sähkölämmityskuluista vähennetään taloussähkön osuus. Taloussähköstä aiheutuvat kulut otetaan pääsääntöisesti huomioon täysimääräisinä eräpäivän mukaan Perussääntönä voidaan pitää, että energiankulutuksesta 70 % on lämmityssähköä ja 30 % on taloussähköä. Taloussähkön kohtuullisina kustannuksina siirtomaksuineen voidaan pitää 1-2 henkilön taloudessa n. 40 /kk ja 3 tai useamman henkilön taloudessa n. 60 /kk. Sähkönkulutus talvikuukausina

7 (marraskuusta huhtikuuhun) huomioidaan kaksinkertaisena. Taloussähkökulujen kohtuullistaminen perustuu yksittäiseen harkintaan eikä vähäinen ylitys johda kohtuullistamiseen. Huomioitavat sähkömenot kohtuullistetaan, jos niiden huomioimiselle täysimääräisinä ei ole hyväksyttävää erityisperustetta. Asiakas on velvollinen perustelemaan kohtuulliset menot ylittävät kustannukset Paikkakunnan vaihdon yhteydessä edellisessä kunnassa syntyneet asumiskulut (kuten muutkin laskut) huomioidaan siellä, missä asiakas oleskelee alkuperäisen laskun erääntymisajankohtana. Polttopuut huomioidaan laskelmassa kohtuullisiin asumismenoihin siten, että jos taloudessa myös sähkölämmitys, hyväksytään yksi motti/ kuukausi. Jos puulämmitys on ensisijainen lämmitysmuoto, huomioidaan max. viisi mottia/ kolme kuukautta. Sähkön avaus- ja sulkumaksut päätetään erikseen. 1.1.2 Koti- ja palovakuutus STM:n opas 4.3.3 Kotivakuutusmenona huomioidaan irtaimisto-osuus. Kohtuullisena laajan kotivakuutuksen (irtaimisto on keskitasoista, ei arvo-omaisuutta) kustannuksina voidaan pitää: Yksinasuva 85 /vuosi 3 hengen perhe 120 /vuosi 5 hengen perhe 240 /vuosi Lisäksi huomioidaan vastuu- ja oikeusturvavakuutus enintään 36 euroa vuodessa. Omakotitalossa huomioidaan lisäksi palovakuutus - ja myrskyturvavakuutus. Kotivakuutuksen huomioimiseksi tulee esittää vakuutuskirja, josta ilmenee irtaimiston vakuutusarvo ja mahdolliset muut henkilö- ja lemmikkieläin tms. vakuutukset. 1.2 Terveydenhuoltomenot STM:n opas 4.3.4 Toimeentulotuen asiakkaille huomioidaan terveydenhuollon menoina pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon käytöstä aiheutuneet kustannukset, myös hammashoidon osalta. Yksityislääkärin palkkiot otetaan menoina huomioon, jos yksityislääkärin käyttäminen on julkisen terveydenhuollon mukaan ollut perusteltua esim. hoidon kiireellisyyden, erikoishoidon tarpeen tai hoidon jatkuvuuden kannalta eikä ko. lääkäripalveluja ole saatavissa julkisesta terveydenhuollosta. Asiasta tulee tarvittaessa esittää julkisen terveydenhuollon lääkärinlausunto. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta säädetyssä määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, esimerkiksi kaupungin toiselle alueelle tai

8 yksityissektorille. Jälkimmäisessä tilanteessa potilaalta peritään kuitenkin vain julkisen terveydenhuollon kustannuksia vastaavat maksut. (Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2007:11, s. 71.) Terveyskeskuksista asiakkaille annettavia palveluseteleitä ei hyväksytä menoksi toimeentulotuessa. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja asiakkaan tulee ensisijaisesti käyttää halvinta tarjolla olevaa palvelua terveydenhuollossa. Sama periaate koskee kaikkea muuta, myös esim. lääkkeitä, päivähoitoa ja muita hankintoja ja palveluja. Asiakas voi itse maksaa erotuksen, mikäli haluaa käyttää muuta kuin halvinta tarjolla olevaa palvelua. 1.2.1 Terveydenhuollon vastaanottomaksut Perumaton terveydenhuollon käyntimaksu voidaan asiakasmaksulain mukaan periä vain, jos perumatta jättäminen on tapahtunut ilman hyväksyttävää syytä. Peruuttamattomista terveydenhuollon käynneistä aiheutuvia kustannuksia ei huomioida toimeentulotukena. 1.2.2 Fysioterapia /Fysikaaliset hoidot Terveyskeskuksen lääkärin määräämät hoidot otetaan huomioon, jos lääkäri on määritellyt hoidon välttämättömäksi. Mikäli asiakas ei saa välttämättömäksi katsottua fysikaalista hoitoa kunnallisena palveluna, hankitaan se lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluna ja hankintapaikasta päättää alueen lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä. 1.2.3 Hammashoito Hammashoidon osalta asiakkaat ohjataan terveyskeskuksien hammashoitoloihin. Proteettisen hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus tapahtuu myös terveyskeskuksien hammashoitoloiden kautta. Kuntien palvelut vaihtelevat siltä osin, että joissakin kunnissa myös proteettinen hoito pystytään antamaan terveyskeskuksien hammashoitoloissa. Kustannusten kohtuullisuuden arvioinnissa voidaan konsultoida terveyskeskuksien hammaslääkäreitä. 1.2.4 Terapiakäynnit Terapiakäyntien omavastuuosuudet huomioidaan toimeentulotuen perusmenoissa Kelan korvaamalta ajalta. Tämän jälkeen asiakas ohjataan julkisen terveydenhuollon piiriin. 1.2.5 Sairaalahoito Yli 14 vuorokautta kestäville sairaalahoitojaksoille huomioidaan pääsääntöisesti perusosasta 51 % (perusosa - ravintomenot). Mikäli sairaala- tai muu laitoshoito jatkuu yli 3 kk, huomioidaan käyttövarana se summa, minkä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista määrittää käyttövaraksi. (Vuonna 2016 107 ) Asunnottomien kohdalla käyttövara 107 euroa huomioidaan heti sairaalahoidon alkaessa.

1.2.6 Lääkkeet 9 Lääkärin (sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen lääkärin) sairauden hoitoon määräämät, sairausvakuutuksen korvaamat lääkkeet myönnetään toimeentulotukena maksettuja kuitteja ja reseptiä vastaan. Toimeentulotukena voidaan myöntää tupakan vieroituksen hoitoon käytettäviä lääkkeitä sekä huumetai alkoholiriippuvuuden hoidossa käytettäviä valmisteita silloin, kun niihin on lääkärin määräys. Lääkevaihdon piiriin kuuluvista valmisteista otetaan huomioon hinnaltaan edullisimmat (ns. hintaputkessa olevat) valmisteet. Jos lääkäri on kieltänyt lääkevaihdon, korvataan lääke lääkärin määräyksen mukaisesti. Jos potilas kieltää lääkevaihdon, ylimääräistä omavastuuosuutta ei oteta huomioon toimeentulotuen määräytymisessä. Kun sv-korvattavien lääkekulujen lisäkorvausosuus (maksukatto) on täyttynyt, lähettää Kela asiasta ilmoituksen potilaalle. Jos on aihetta epäillä lääkkeiden väärinkäyttöä, on sosiaalihenkilön hakeuduttava yhteistyöhön hoitavan lääkärin kanssa tilanteen arvioimiseksi ja asiaan puuttumiseksi. Kalliiden tai muuten poikkeuksellisten lääkkeiden osalta terveydenhuollon ammattilaiselta voi asiakas itse tai työntekijä pyytää lausunnon tt-hakemuksen liitteeksi, esim. tupakan vieroituslääkkeiden jatkoannoksista. Lausunto tai arvio voidaan tietyissä tilanteissa pyytää myös ilman tunnistetietoja ja hyödyntää siten terveydenhuollon yhteistyötä ja oikeutta pyytää terveydenhuollon ammattilaisen arvio päätöksenteon tueksi. 1.2.7 Potenssilääkkeet Potenssilääkkeiden huomioimista varten asiakkaan tulee toimittaa lääkärinlausunto siitä, minkä sairauden hoitoon lääke on määrätty. KHO 11.8.2006 / 1887 (2006:51) asiakkaalta voidaan edellyttää, että hän toimittaa lääkärinlausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta (KHO 11.8.2006/1889). Toimeentulotukiasiakkaan tulee selvittää mahdollisuus saada lääkkeestä sairausvakuutuskorvaus. Potenssilääkeostoihin myönnetyt maksusitoumukset kirjoitetaan kertaostoille. 1.2.8 Silmälasit Silmälasien (peruslinssit) hankintakustannukset huomioidaan perustoimeentulotuen menona näkökyvyn muutosten vuoksi. Piilolinsseihin voidaan myöntää tukea vain, mikäli niiden ostoon on selkeä silmälääkärin toteama terveydellinen peruste tai työn vaatimukset. Silmälasien myöntämisen tarpeellisuusharkinnassa huomioidaan mm. asiakkuuden kesto, silmälasien tarve esim. työssä tai koulutuksessa ja mahdolliset muutokset asiakkaan terveydentilassa. (Silmälaseista on kohtuullista pyytää asiakasta toimittamaan vähintään kaksi eri kustannusarviota. Lähtökohta silmälasienkin hankinnassa on, että tarpeellisten silmälasien hankintakustannukset huomioidaan todellisen suuruisina, ellei kustannuksia voida pitää kohtuuttomina.) Lasten ja kouluikäisten silmälasit pyritään joustavasti myöntämään vanhempien toimeentulotukiasiakkuus huomioiden. Alle kouluikäisten osalta tulee ensisijaisesti selvittää mahdollisuus saada silmälasit lääkinnällisenä kuntoutuksena ja kouluikäisten osalta tulee selvittää kouluterveydenhuollon tarjoamat mahdollisuudet.

Toimeentulotuessa huomioon otettavat kohtuulliset silmälasikehysten kustannukset: 10 Hyvinkää 50 Järvenpää 70 Tuusula 85 Mustijoen perusturva 70 Kerava 70 Nurmijärvi 86 1.3 Työmatkakulut STM:n opas 4.6.2 Toimeentulotuen perusosa sisältää laskennalliset asiointimatkoista aiheutuvat paikallisliikenteen kulut, joka ei tosiasiassa riitä kattamaan työmatkoista aiheutuvia säännöllisiä kustannuksia. Toimeentulotukilain 11 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Näin ollen on perusteltua, että toimeentulotukea hakevalle työmatkakulut huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Oman auton käytöstä aiheutuvat matkakustannukset voidaan huomioida menona, jos oman auton käyttö katsotaan työajoista, työpaikan sijainnista tai muusta perustellusta syystä välttämättömäksi. Kustannuksina hyväksytään auton polttoaineen kulutuksena 8 l / 100 km, polttoaineen paikallisen ajankohtaisen kustannustason mukaan. Tähän sisältyvät kaikki autosta aiheutuvat kulut, joten mitään muita auton kuluja ei huomioida erikseen.

11 2. Täydentävä toimeentulotuki STM:n opas 4.4 Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaalihuoltoon kuuluva taloudellinen tuki. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo ja edistetään henkilön ja perheen itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen perusosa riittää lyhytaikaisesti juuri ja juuri kattamaan henkilön ja perheen perusosalla katettavaksi tarkoitetut menot. Tällöinkin tuen riittävyys edellyttää suunnitelmallista taloudenpitoa ja pidättäytymistä kulutuksen suhteen. Arvio täydentävän toimeentulotuen tarpeesta tehdään aina yksilö ja perhekohtaisen harkinnan perusteella ja tällöin on erityisesti otettava huomioon asiakkuuden kesto, mahdolliset elämää hankaloittavat olosuhteet, äkilliset tuen tarpeeseen vaikuttavat tapahtumat ja henkilön ja perheen itsenäinen selviytyminen. Lisäksi on hyvä huomioida, että yksinasuva vastaa kaikista kuluistaan yksin, eikä näin ollen pysty jokapäiväisten taloustarvikkeiden kuluja jakamaan muiden taloudessa asuvien kesken. Täydentävästä toimeentulotuesta säädetään toimeentulotukilain 7c :ssä. Toimeentulotuen rakennetta ja rahoitusta koskevan uudistuksen yhteydessä tavoitteeksi asetettiin, että perustoimeentulotuki kattaa 90 % kuntien toimeentulotukimenoista ja noin 10 % käytetään täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Täydentävää toimeentulotukea tulee myöntää tilanteissa, joissa toimeentulotuen hakijalla on erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja. Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Toimeentulotukilaki ei myöskään aseta ylärajaa täydentävänä toimeentulotukena myönnettävälle tuelle, vaan arvio tulee aina tehdä asiakaskohtaisesti, asiakkaalle tehdyn laskelman perusteella eikä sitä voida evätä kunnan omiin ohjeisiin perustuen. Täydentävän toimeentulotuen myöntämisen sijaan joissakin tilanteissa voi täyttyä perusteet ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen. Aikuisille suunnatuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on huomioitava, selvitettävä ja turvattava aikuisten hoidossa ja kasvatuksessa olevien lasten tuen tarve. Aikuissosiaalityö ja aikuissosiaalityön piirissä myönnettävä toimeentulotuki ovat osa ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Aikuisille suunnatuissa palveluissa edellytetään erityistä lasten näkökulman huomioimista. (Lastensuojelulaki 13.4.2007 / 417, 35 ja 36 ). 2.1 Takuuvuokrat STM:n 4.4.3 Takuuvuokrat ovat täydentävää toimeentulotukea ja niistä tehdään erillinen päätös, mikäli erityisperusteet myöntämiseen ovat olemassa. Takuuvuokran myöntäminen toimeentulotukena vaatii aina asiakkaan olosuhteiden ja toimeentulotuen tarpeen selvittämisen. Pääsääntöisesti takuuvuokrana myönnetään enintään 2 kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava määrä. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena, vain poikkeuksellisesti erityisellä harkinnalla rahana. Takuuvuokraan myönnetty maksusitoumus on saman kunnan sisällä muutettaessa voimassa toistaiseksi ja toiseen kuntaan muutettaessa voimassaoloaika on pääsääntöisesti 12 kk. Voimassaoloaikaan voidaan suhtautua joustavasti, mikäli asiakkaan muutto on perusteltua ja välttämätön. Takuuvuokraa ja ensimmäistä vuokraa koskevat toimeentulotukihakemukset käsitellään siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee takuuvuokran ja ensimmäisen vuokran erääntyessä.

12 Mikäli asiakkaan taloudellinen tilanne paranee, vuokravakuuspäätöksen voimassaoloaikana, on asiakas velvollinen ilmoittamaan asiasta ja vastaamaan itse vuokravakuudestaan. Vuokranantajaa kohtaan noudatettava menettely riippuu takuuvuokraan myönnetyn maksusitoumuksen sanamuodoista. Mikäli maksusitoumukseen ei kirjata erityisiä varaumia, ei voida edellyttää vuokranantajan ryhtyvän erityisiin perintätoimiin. Maksun suorittaminen vuokranantajalle takuuvuokran perusteella edellyttää asunnon kirjallista alku- ja lopputarkastusta sekä riittävää selvitystä vahinkojen määrästä. Takuuvuokran takaisinperinnästä päätettäessä voi konsultoida lakimiestä. (kts. myös Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481). Takuuvuokra myönnetään pääsääntöisesti asiakkaalle vain kerran. Takuuvuokran takaisinperinnän edellytyksenä on, että jokin toimeentulotukilain 20 :ssä säädetyistä edellytyksistä täyttyy. Mikäli takuuvuokra maksetaan takaisin vuokralaiselle itselleen, tulee arvioida täyttyykö toimeentulotukilain 20 :n 1 momentin 1 kohta, edellyttäen, että takuuvuokran takaisinperinnästä on päätetty jo takuuvuokraa myönnettäessä. Mikäli takuuvuokra jää vuokranantajalle laiminlyödyn vuokranmaksun tai asunnolle aiheutettujen vahinkojen korvaukseksi, tapauskohtaisesti voidaan arvioida täyttyvätkö toimeentulotukilain 20 :n 1 momentin 2 kohdan tai saman pykälän 2 momentin edellytykset. Takaisinperinnässä täytyy aina huomioida toimeentulotukilain 21 :ssä säädetyt takaisinperinnän edellytykset ja esteet. 2.2 Muuttokulut STM:n opas 4.4.3 Asiakkaan tulee ensisijaisesti järjestää muutto itse edullisinta tapaa käyttäen. Muuttokuluihin myönnetään täydentävää toimeentulotukea kunnan sisällä edullisimman vaihtoehdon mukaan ja muualle Suomeen matkan pituudesta riippuen kohtuullinen summa, mikäli erityisperusteet toimeentulotuen myöntämiseen ovat olemassa. Lähtökohtaisesti muuttokuluinakin huomioidaan kuitenkin todelliset kustannukset, mikäli niitä ei voida pitää kohtuuttomina. Muuttokustannuksista vastaa se kunta, jossa henkilö kulujen erääntyessä oleskelee. Kohtuulliset muuttokustannukset: Oman kunnan sisällä Muutto lähikuntiin Muutto muihin kuntiin Hyvinkää 100 Järvenpää 70 340 340 Tuusula 85 85 330 Mustijoen perusturva 70 yksin asuva harkinnalla harkinnalla 100 perhe Kerava 120 155 340 Nurmijärvi 100 100 340

2.3 Välttämätön kodin irtaimisto 13 STM:n opas 4.4.4 a. Huonekalut Kodin irtaimiston hankintaan käytetään ensisijaisesti kunnan omien yksiköiden palveluja. Toimeentulotukea kodin irtaimiston hankintaan voidaan myöntää erityisperustein, esim. asunnottomuuden, pitkän laitoshoidon tai vankeuden jälkeen tai nuorille ensiasuntoon muuttaville, mikäli heillä ei ole muuta keinoa hankkia välttämätöntä kodin irtaimistoa. Välttämättömään kodin irtaimistoon voidaan myöntää toimeentulotukea perhekoosta riippuen enintään 500 euroa. Pitkäaikaisille toimeentulotuen saajille ja pitkään lähellä toimeentulotukirajaa eläneille kodin irtaimistohankinnat voivat tuottaa vaikeuksia. b. Kodinkoneet Toimeentulotukea voidaan myöntää pesukoneeseen lapsiperheelle ja muille tuen tarpeessa oleville lääkärin lausunnon tai muun erityisen syyn perusteella enintään 300 euroa, jollei taloyhtiössä ole pyykkitupaa. Pyykinpesukoneen rikkouduttua asiakkaan vastuulla on selvittää mahdolliset korjauskustannukset ja myyjän takuuehtojen sekä kotivakuutuksen soveltuvuus tapaukseen. Pesukoneen myöntämisen perusteena voi olla myös pitkäaikainen tai vaikea sairaus, joka vaikeuttaa liikkumista. Asiakkaan tulee aina perustella pesukoneen hankinnan tarve. 2.4 Ulosotot, vuokravelat, velkajärjestely, jäännösvero ja Kelan takaisinperintä 2.4.1 Ulosoton huomioiminen toimeentulotukilaskelmassa STM:n opas 4.6.1 Mikäli asiakkaan tulot ovat ulosoton kohteena, otetaan toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon vain tosiasiassa käytettävissä olevat tulot (KHO 3.4.2001/674). Ulosottolain mukainen velallisen kirjallinen maksusuunnitelma rinnastetaan ulosmittaukseen. Ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma ja sen maksut otetaan toimeentulotukea myönnettäessä huomioon samalla tavoin, kuin jos määrä olisi ulosmitattu asiakkaan tuloista. Vapaaehtoisesti ulosottoon maksettuihin maksuihin suhtaudutaan kuten muihinkin velkoihin, eikä niitä huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona (KHO 27.1.2006/135). 2.4.2 Vuokravelat STM:n opas 4.5 Pääsääntöisesti velkojen maksamista ei pidetä toimeentulotuessa huomioon otettavina menoina. Vuokravelat voidaan kuitenkin myöntää toimeentulotukena, mikäli erityisperusteet myöntämiseen ovat olemassa. Ennen vuokravelan maksamista tulee aina varmistaa, että maksaminen turvaa asumisen jatkumisen. Vuokravelka voidaan myöntää perustoimeentulotukena, jos asiakkaalla on erityisestä syystä oikeus saada toimeentulotukea takautuvasti toimeentulotukilain 15 :n mukaisesti. Perustellusta syystä vuokravelkaan voidaan myöntää toimeentulotukea, vaikka laskelman mukaan asiakkaalla ei olisi tähän takautuvasti oikeutta. Tällöin on aina arvioitava asiakkaan kokonaistilanne, nykyisen asumismuodon sopivuus ja erityisen tuen tarve taloudellisten asioiden hoitoon. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan toimeentulotukilain ehkäisevää toimeentulotukea koskevat säännökset.

14 Asunnottomuuden uhka on aina peruste asiakkaan kanssa tehtävälle suunnitelmalliselle sosiaalityölle ja sen selvittämiselle, millaisin toimenpitein asiakas voisi välttää asunnottomuuden ja miten sosiaalitoimi voi häntä tässä tukea. 2.4.3 Velkajärjestely Velkajärjestelyn piirissä olevilla on oikeus hakea lykkäystä maksujen suorittamiseen maksuohjelman keston aikana enintään kolmella kuukaudella. Lykätyt maksuerät tulevat maksettavaksi maksuohjelman päättyessä. Maksuohjelmaan tulee myös hakea muutosta, mikäli maksukyky on pitempiaikaisesti olennaisesti heikentynyt. Tilapäisesti toimeentulotuella voidaan turvata se, että velallinen kykenee noudattamaan maksuohjelmaansa. 2.4.4 Jäännösvero Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavaa menoa. Verohallinto voi hakemuksesta myöntää jäännösveron maksamiselle lykkäystä, tehdä asiakkaan kanssa maksujärjestelysopimuksen tai vapauttaa veron maksamisesta kokonaan, jos asiakkaan veronmaksukyky on olennaisesti alentunut tai siihen on olemassa muita erityisiä syitä. 2.4.5 Kelan takaisinperintä Kelan takaisinperintäpäätös rinnastetaan ulosmittaukseen. Toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevina tuloina huomioidaan vain asiakkaalle tosiasiassa maksetun Kelan etuuden määrä (KHO 5.7.2007/1800). Asiakas voidaan kuitenkin ohjata Kelaan sopimaan mahdollisimman pienistä takaisinperintäeristä. 2.5 Päivähoitomaksut STM:n opas 4.4.2 Toimeentulotukiasiakasta ohjataan ensisijaisesti käyttämään kunnallista päivähoitoa ja hakemaan päivähoitomaksuihin alennusta tai poistamista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n perusteella (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734). Lapsen ollessa yksityisessä päivähoidossa ja perheen toimeentulotuen tarve on pitkäaikainen, huoltajia ohjataan hakemaan kunnallista päivähoitopaikkaa ja odotusajalta yksityisen päivähoidon maksut huomioidaan täydentävänä toimeentulotukena. Kunnalla on velvollisuus järjestää päivähoitopaikka 4 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Lapsen etu ja perheen toivomukset on huomioitava päivähoitopalveluja valittaessa. 2.6 Lasten tarvikkeet STM:n opas 4.4.4 Lastentarvikkeiden, -vaunujen- ja -rattaiden osalta asiakasta ohjataan ensisijaisesti selvittämään käytettyjen ostomahdollisuus. Lastentarvikkeisiin (vaunut, rattaat, sänky, patja ja turvaistuin) voidaan hyväksyä ensimmäiselle lapselle enintään 300 euroa ja seuraaville sisaruksille enintään 200 euroa.

15 Hankinnan tarpeellisuus selvitetään ennen hankintaa viranhaltijan kanssa Asiakkaan on esitettävä kuitti ostetuista lastentarvikkeista. 2.7 Lasten harrastusmenot STM:n opas 4.4.4 Lasten harrastusmenoihin voidaan myöntää toimeentulotukea pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden, sairauden tai muun erityisperusteen vuoksi. Toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa mm. toimeentulotukiasiakkuuden kesto, harrastuksen kesto ja lapsen ikä. Tukea maksetaan 4-17 - vuotiaan lapsen yhteen harrastukseen / vuosi. Toimeentulotuen kohde tulee olla perusteltu ja kuluista tulee esittää kuitti ja/tai lasku. Samoin perustein kuin harrastusmenoihin voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea 4-17 vuotiaan lapsen polkupyörään, suksiin, luistimiin ym. harrastusvälineisiin, jos lapsella ei ole muuta toimeentulotuella tuettavaa harrastusta. Tukemisen tulee olla suunnitelmallista. Kohtuulliset lasten harrastusmenot: Hyvinkää 200 / vuosi Järvenpää 4-7.v 100 ja 8-17.v 300 Tuusula 4-7.v 100 ja 8-17.v 300 Mustijoen perusturva 200 / vuosi Kerava 200 / vuosi Nurmijärvi 4-7.v 100 ja 8-17.v 300 2.8 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut STM:n opas 4.4.4 Lapsen tapaamisoikeuden tarkoitus on turvata lapsen oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei vakituisesti asu. Lapsen vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta, jolloin tapaajavanhemman menoiksi voidaan toimeentulotuessa huomioida lapsen tapaamisesta aiheutuvia kuluja. Mikäli vanhempien välistä kustannusten jakoa ei ole erikseen määritelty joko lastenvalvojalla tai oikeudessa laaditussa huolto- ja tapaamissopimuksessa, kustannusten katsotaan kuuluvan tapaajavanhemmalle. Toimeentulotuen myöntämisvastuussa on se kunta, jossa tapaajavanhempi oleskelee. Toimeentulotuella ei saa rajoittaa tapaamisten määrää. Toimeentulotukinormien lisäksi on kuitenkin huomioitava aina lapsen etu ja vanhempien taloudelliset edellytykset osallistua tapaamisista aiheutuneisiin kustannuksiin. Lapsen tapaamiskulut huomioidaan enintään lapsen toimeentulotuen perusosan mukaan. Lapsen perusosan määrä jaetaan vuorokausikohtaiseksi, tapaamispäivien lukumäärän mukaisesti. Tapaamisoikeus on tapaamissopimuksen mukaisesti laskettava, yleensä tuomioistuin päätöksellä perjantaista sunnuntaihin viikonloput, joihin kuluu kaksi vuorokautta. Menoina huomioidaan kahden päivän lapsen normimeno. Tämän ylittävistä tapaamisista tulee olla virallinen päätös (muut vuorokaudet ja lomat) tai sosiaalityön suunnitelma. Ns. jaetun vanhemmuuden tilanteissa, joissa lapsi asuu esim. vuoroviikoin kummankin vanhemman luona, on päätös lapsen huollosta ja tapaamisesta riittävä selvitys siitä, miten huoltosuhde jakaantuu. Toteutuneista tapaamisista voidaan pyytää selvitys, koska aina tapaamiset eivät toteudu sovitulla tavalla.

2.9 Elatusapu 16 STM ohje 4.6.1. s.132 Uudelle asiakkaalle voidaan huomioida maksettu elatusapu kertaluontoisesti täydentävän toimeentulotuen menona. Asiakasta ohjataan varaamaan lastenvalvojalta aika elatusmaksun kohtuullistamista varten. Yksityisesti sijoitettujen lasten kohdalla elatusvelvollisuus säilyy lapsen vanhemmilla. Lapsen hoidosta vastaavan henkilön ja hänen perheensä tulot eivät vaikuta lapselle myönnettävän toimeentulotuen määrään. Korkein hallinto-oikeus (2001:2975) 17-vuotias ja vanhempien elatusvelvollisuus Korkein hallinto-oikeus (2009:2235):puolisoiden elatusvelvollisuus ja myönnetyn toimeentulotuen perintä toiselta puolisolta. 2.9.1 Tavanomaista suuremmat vaatemenot STM:n opas 4.4.4 Toimeentulotuen perusosa sisältää vaatemenoihin tarkoitetun vähimmäismäärän ja perusosaan sisältyviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. On kuitenkin tilanteita, joissa tästä voidaan asiakkaan eduksi poiketa, kun se henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuen on perusteltua.. KHO (7.4.2000/686) on ottanut kantaa toimeentulotuen myöntämisestä romaninaisen pukuun. Puku on katsottu osaksi romanikulttuuria ja sen hankintamenot niin suuriksi, ettei sitä voida lukea kokonaan toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin. Romaninaisen hameeseen voidaan asua vakituisesti käyttävälle myöntää toimeentulotukea joka toinen vuosi. Tukea myönnetään vain pitkäaikaisille asiakkaille. Edellisten asuinkuntien myöntämät avustukset tulee tarkistaa, mikäli kuntaan muutosta ei ole kauan aikaa. Kohtuulliset romanihamekustannukset: Hyvinkää 400 Järvenpää 400 Tuusula 400 Mustijoen perusturva 400 Kerava 400 Nurmijärvi 400 Huomattava on, että aina ei tarvitse hankkia uutta vaatetta, vaan kysymykseen voi tulla vaatteen tai helman korjaus. Muuta vaadittaessa kustannusarvion hankinta ja hinnan selvittäminen on asiakkaan tehtävä. Asiakkaan tulee yksilöidä tarve ja perustelut hakemuksessaan. Romano Mission kannan mukaan romaninainen ei yleensä tarvitse raskausajalle erikseen toista hametta. 2.10 Perhetapahtumat STM:n opas 4.4.4

Perhetapahtumiin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea, mutta on kuitenkin tilanteita, joissa perheen tai henkilön etu vaatii täydentävän toimeentulotuen käyttöä esimerkiksi ristiäisten, konfirmaatiotilaisuuden tai hautajaisten järjestämiseen. Pitkäaikaiselle toimeentulotuen asiakkaalle voidaan lähiomaisen hautajaisiin myöntää kukkavihkoa varten enintään 30 ja mikäli hautaustilaisuus ei ole asiakkaan kotipaikkakunnalla, myös matkakulut voidaan huomioida edullisimman vaihtoehdon mukaan. Muilta osin tukeminen edellyttää aina yksilö- ja perhekohtaista harkintaa. 2.11 Hautauskulut STM:n opas 4.4.4 Toimeentulotuen myöntäminen hautauskuluihin edellyttää vainajan ja lesken käytettävissä olevien tulojen ja varojen huomioimista tulona. Vainajan kuolinpesän hoitajaa pyydetään toimittamaan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä vainajan ja lesken pankkitilin kuolinpäivän saldot ja selvitetään maksussa olevat tulot. Joissakin tapauksissa voi olla perustelua huomioida kuolinpesän varallisuus, mutta yleensä kuolinpesän varallisuutta ei pystytä selvittämään hautauksen vaatimalla aikataululla. Kun toimeentulotukea myönnetään hautaukseen, on mahdollista tehdä takaisinperintäpäätös, jos perukirja ei ole vielä valmis ja asia tulee käsitellä sitä ennen. Perintä tehdään kuolinpesän varoista. Perintäilmoitus lähetetään kuolinpesän hoitajalle ja hoitajaa pyydetään toimittamaan perukirja sosiaalivirastoon sen valmistuttua. Hautauskustannusten myöntämisessä huomioidaan perukirjan varallisuuspuolelta kaikki käteisvarat tai nopeasti realisoitavissa oleva omaisuus. Kuolinpesän hoitaja voi pyytää hautaustoimistolta ja seurakunnalta maksuaikaa laskuille omaisuuden realisoimisen vuoksi. Jos poliisi ilmoittaa vainajasta, jolla ei ole tiedossa omaisia, poliisi ohjataan tekemään asiasta kirjallinen ilmoitus käräjäoikeudelle pesänhoitajan määräämiseksi. On mahdollista, että hautauskustannukset tulevat tässä tapauksessa sosiaalitoimen maksettaviksi, jolloin on paikallaan tehdä perintä pesässä mahdollisesti olevaan varallisuuteen. Perintäpäätös lähetetään ko. vainajan kuolinpesälle, ellei tiedossa ole pesänhoitajan nimi. Jos sosiaalitoimeen tulee muuta kautta ilmoitus vainajasta, jolla ei ole omaisia, sosiaalitoimisto järjestää hautauksen. Sosiaalityöntekijä lähettää kirjallisen ilmoituksen vainajasta käräjäoikeudelle ulkopuolisen pesänselvittäjän määräämiseksi. Ilmoitukseen tulee laittaa kaikki se tieto, mikä vainajasta on käytettävissä. Usein näissäkin tapauksissa poliisi käy toteamassa tapahtuneen ja silloin poliisilla on käytettävissään paremmat tiedot ja se tekee ilmoituksen käräjäoikeudelle. Mikäli kuolinpesälle ei löydy hoitajaa, vainajalla ei ole perillisiä ja pesään jää varallisuutta, pesänhoitajan määrää Valtiokonttori. Kuolintapauksesta tulee ilmoittaa Valtiokonttoriin ja tällöin vainajan omaisuus menee valtiolle. Mikäli varattomalle kuolinpesälle ei löydy hoitajaa tai kukaan omaisista ei ole halukas asiaa hoitamaan, tehdään asiasta ilmoitus käräjäoikeuteen, joka määrää pesänhoitajan. Mikäli kuolinpesällä ei ole hoitajaa, asunnon tyhjentäminen kuuluu vuokranantajalle. Sosiaalitoimi ei hoida perunkirjoituksia, vaikka omainen jättäisi sen tekemättä. Mikäli asiakas on kuollut sairaalassa, sairaalan sosiaalityöntekijä hoitaa asiaa: tarvittaessa käräjäoikeudesta määrätään edunvalvoja. Jos kuolinpesässä on varoja, siirretään asia oikeusaputoimiston tai hautaustoimiston hoidettavaksi. Vainajalta maksamatta jääneet maksut eivät oikeuta toimeentulotukeen, vaan ne ovat kuolinpesän velkaa, ja ne lähetetään omaiselle, jolle ilmoitetaan velvollisuudesta tehdä perukirja. Mikäli omaisia ei ole, mutta pesässä on varoja, voi perunkirjoituksen tekemisen antaa asianajajankin tehtäväksi, tai 17

18 sopimustoimiston tehtäväksi. Palkkiot maksetaan tällöin pesän varoista, ei kunnan. Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat). Hautauskuluja myönnettäessä tehdään perintä pesän varoista, mikäli pesä ei ole varaton. Kunnilla on erilaisia sopimuksia paikallisten hautaustoimistojen kanssa. Kohtuullisina pidettävät hautaustoimistojen kustannukset: Hyvinkää Välttämättömät kulut / halvin tarjous Järvenpää 760 Tuusula Arkkuhautaus 580, polttohautaus 440 Mustijoen perusturva 600 Kerava 760 Nurmijärvi 750 Lisäksi huomioidaan seurakunnan välttämättömät erilliset laskut kuntien erillisen ohjeen mukaan. 2.12 Erityisruokavalio STM:n opas 4.4.4 Erityisruokavalioon toimeentulotukea hakevalta asiakkaalta on perusteltua pyytää selvitys erityisruokavalion tarpeellisuudesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Keliakiaa sairastavat voivat saada Kelalta korvausta gluteenittoman ruokavalion kustannuksiin. Tätä korvausta ei huomioida tulona ja sen katsotaan pääsääntöisesti kattavan gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvat kustannukset. 2.13 Henkilöllisyystodistus, ajokortti ja passi Henkilöllisyystodistuksen ja ajokortin hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia ei pääsääntöisesti huomioida toimeentulotuen menona. Passi voidaan huomioida vain ulkomaan kansalaiselle silloin, kun on välttämätön asiakirja oleskeluluvan saamiselle. Jos passi on työn kannalta välttämätön, voidaan kustannukset huomioida toimeentulotuessa. a. Henkilötodistukset Virallinen henkilötodistus on tarpeellinen asiakirja. Siihen voidaan myöntää toimeentulotukea tarvittaessa. Henkilökortin katoamisesta tai anastuksesta on aina ilmoitettava poliisille. Tällöin poliisi voi pyynnöstä peruuttaa kortin ja sulkea siinä olevan kansalaisvarmenteen. Kortinhaltijan vastuu varmenteiden käytöstä katkeaa, kun kortti on ilmoitettu sulkulistalle. Asiakkaan, joka hakee toimeentulotukea kadonneen henkilökortin perusteella, tulee pyytää esittämään tosite katoamisilmoituksesta poliisille.

2.14 Työttömyyskassojen jäsenmaksut 19 Työttömille toimeentulotuen hakijoille huomioidaan työttömyyskassojen jäsenmaksut täydentävän toimeentulotuen menona pääsääntöisesti maksettuja tositteita vastaan. Työssäkäyville katsotaan perusmenoksi. Katso STM ohje s.133-134 3. Huomioon otettavat tulot ja varat STM:n opas 4.6 Toimeentulotuessa huomioitavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11 :ssä. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tulonlähteestä riippumatta. Käytettävissä olevilla tuloilla tarkoitetaan sellaisia tuloja ja varoja, joihin tuen hakijalla on määräämisvalta. Tulojen huomioimisessa on merkitystä sillä, milloin tulot ovat olleet maksussa ja siten asiakkaan käytettävissä. Jos esim. palkka maksetaan kuun lopussa tai loppupuolella, lähdetään siitä oletuksesta, että palkalla voidaan kattaa seuraavan kuun menoja (KHO 16.2.2001/279, KHO 5.12.2001/3031). Apuraha on käytettävissä olevaa tuloa ja huomioidaan tulona toimeentulotuessa. Samoin vakuutuskorvaukset huomioidaan tulona siltä osin, kun niillä ei tositteellisesti ole maksettu toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja, esim. hajonneet silmälasit. Mikäli korvaus on maksettu kivusta ja särystä, ja asiakas esittää hoitokuluja tältä osin, kulut vähennetään maksetusta korvauksesta täysimääräisinä. Säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus huomioidaan käytettävissä oleviksi varoiksi, jotka tulee ennen toimeentulotuen myöntämistä käyttää hakijan tai perheen toimeentuloon. Tällöin toimeentulotukea ei myönnetä ensimmäisellekään kuukaudelle, ellei kyse ole tilanteesta, jossa voidaan todeta, ettei varojen realisointi ole välittömästi mahdollista. Myönnetty toimeentulotuki peritään takaisin asiakkaan varoista. Loma-asunnon/mökin/toisen omistusasunnon tai kiinteistön realisointimahdollisuudet tulee hakijan selvittää. Jos toimeentulotuen saanti jatkuu yli 6 kk, mökin/kiinteistön realisointitoimiin tulee ensisijaisesti ryhtyä. Poikkeustilanteissa voidaan olla edellyttämättä realisointia, mutta tällöin perustelut tulee kirjata taloudellisen tuen suunnitelmaan ja päätösperusteluihin. 3.1 Tiliotteen esittäminen ja rahalaitostiedustelut STM:n opas 3.3.1 Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (12 ) ja toimeentulotukilaissa (17 ) säädetään asiakkaiden velvollisuudesta antaa sosiaalihuollon toimielimelle kaikki sosiaalihuollon järjestämistä ja toimeentulotuen myöntämistä varten tarvittavat välttämättömät tiedot (esim. pankin tiliotteet voivat olla tällaisia tietoja). Tiliotteina hyväksytään pääsääntöisesti vain pankkien viralliset tiliotteet ja katkeamattomat, verkkopankkitunnuksilla tulostetut tiliotteet, joissa on näkyvissä alku- ja loppusaldo, tilinumero ja tilinomistaja. Pankkien kanssa voidaan solmia sopimus tiliotteiden kotiin lähettämisestä, jolloin tiliotteiden saamisesta ei peritä erillistä korvausta. Näin ollen pankkien erikseen pyytämiä tiliotemaksuja ei huomioida toimeentulotuessa menona. Pankkiautomaatilta otetut tilitapahtumaluettelot eivät sellaisenaan ole riittäviä, mutta niillä voidaan tarvittaessa täydentää virallisia tiliotteita.

20 Lisäksi laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (20 ) säädetään sosiaaliviranomaisen tiedonsaantioikeudesta salassa pidettäviin tietoihin, joita myös rahalaitostiedot ovat. Edellytyksenä on, että tarvittavia tietoa ei muilla keinoin saada ja on perusteltu syy epäillä asiakkaan antamien tietojen luotettavuutta tai riittävyyttä. Asiakkaalle on siis varattava tilaisuus antaa lisäselvityksiä. Mikäli sosiaalihuollon viranomainen ei saa riittäviä, luotettavia tulo- tai varallisuustietoja muilla keinoin, voidaan tehdä pyyntö rahalaitokselle. Tämä on kuitenkin vasta viimeinen, poikkeuksellinen keino. Rahalaitospyynnöstä on tehtävä kirjallinen, muutoksenhakukelpoinen päätös ja annettava se tiedoksi asiakkaalle. (KHO 30.11.2006/3228 ja EOA 22.5.2002/1643/4/00.) Tämän toimeentulotuen myöntämisohjeen liitteenä (liite 2) on Suomen Kuntaliiton ja Suomen Pankkiyhdistyksen yhteistyössä laatima rahalaitospyyntö - lomake kuntien käyttöön. Lisäksi samassa liitteessä on malli rahalaitospyynnön päätöstekstistä. Rahalaitostiedustelun pyyntölomakkeen allekirjoittaa esimies. 3.2 Tulojen jaksottaminen STM:n opas 3.2.4 Toimeentulotukilain 15 mukaan toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta tarpeen mukaan se voidaan määrätä ja maksaa lyhyemmälle ja pidemmälle ajallekin. Tulot ja menot on huomioitava siltä ajanjaksolta, jota toimeentulotuen määrääminen koskee. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos tuen saaja on saanut suuren kertakorvauksen, esim. lopputilin, vakuutuskorvauksen tai perinnön (KHO 28.8.2003/444), jolla tuen saaja turvaa itselleen ja perheelleen riittävän toimeentulon pidemmälle ajalle. Siihen, kuinka pitkälle ajanjaksolle tulo voidaan jaksottaa, vaikuttaa tuen saajan yksilölliset olosuhteet. Jaksottamista ei saa tehdä toistaiseksi, eikä se saa olla kohtuutonta. Tulojen jaksottamiseen vaikuttaa lisäksi se, onko kyseessä uusi vai vanha asiakas eli se, onko asiakas voinut varautua tulojen jaksottamiseen. Merkitystä on myös sillä, onko jaksotettavat tulot tosiasiallisesti asiakkaan käytössä (KHO 14.1.2002/74). Mikäli asiakas voi osoittaa (näyttövaatimus), että jaksotettava tulo on käytetty sinänsä hyväksyttäviin tarkoituksiin, eikä niitä ole enää käytettävissä, ei uuden eikä vanhan asiakkaan kohdalla tulojen jaksottamiseen pidä ryhtyä. Toimeentulotukilain 15 mukaan ansiotulot voidaan huomioida tulona myös jälkikäteen, jos tulot eivät ole olleet tiedossa tukea määrättäessä ja jos toimeentulotukea haetaan ensimmäisestä päätöksestä heti seuraavan kahden kuukauden aikana. Tulon huomioiminen jälkikäteen edellyttää myös, että tuen saajalle on ilmoitettu ensimmäisessä päätöksessä, että sen jälkeen mahdollisesti maksussa olevat ansiotulot tullaan huomioimaan tulona seuraavissa päätöksissä. Oleellista on, että asiakas voi varautua tulon huomioimiseen ja ilmoittaminen on syytä kirjata asiakkaan päätökseen. Myöhempi huomioiminen ei myöskään saa olla asiakkaalle kohtuutonta. Hallintooikeuksissa on tehty ratkaisuja, joiden mukaan muukin kuin ansiotulo voidaan edellä mainittujen edellytysten täyttyessä jaksottaa seuraavalle tai seuraaville kuukausille. Jos laskelma osoittaa tuloylijäämää, siirretään ylijäämä 100 euron ylittävältä osalta seuraavalle tai seuraaville kuukausille.

21 3.3 Tulot, joita ei oteta huomioon STM:n opas 4.6.2 Toimeentulotukea määrättäessä tulona ei oteta huomioon: - vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia, - Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia oppaassa toimeentulotuen hyviksi käytännöiksi ja ratkaisuiksi. Ohjeistuksessa todetaan, että lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat sellaisia vähäisiä ansiotuloja, jotka tulee jättää huomioon ottamatta. - alle 18 -vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin, kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotukilain 7 :n ja 7c :n nojalla huomioon otettavat menot - tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja - äitiysavustuslain mukaista äitiysavustusta eikä vammaisetuuksista annetun lain mukaista etuutta - Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista ylläpitokorvauksista - työttömyysturvalaissa ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuja - kulukorvauksia, työmarkkinatuen korotusosaa tai muutosturvalisää eikä ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa - korvauksia tai tuloja, joita vastaava meno on toimeentulotukilain 8 :n nojalla jätetty toimeentulotukilaskelmassa huomioimatta. Esimerkkinä hoitotuki ja vammaistuki, joilla voidaan kattaa esim. turvapuhelinmaksuja ja vakuutuskorvaus, joka kattaa esim. tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain tai potilasvahinkolain nojalla maksetut hoitokulukorvaukset. - 31.12.2014 saakka vähintään 20 %:a perheen ansiotuloista, enintään kuitenkin 150 /kk. Pikavippejä ei oteta huomioon tulona eikä menona. 3.4 Työttömyysturvan huomioiminen tulona STM:n opas 3.2.4 Työttömyyspäivärahat ja työmarkkinatuet maksetaan yleensä neljän viikon erissä 20 päivältä, jolloin vuoden työttömänä ollut saa työttömyysetuutta 13 kertaa vuoden aikana. Toimeentulotuen hakijalle voidaan huomioida tulona todelliset, maksetut erät, eli kerran vuodessa yhdelle kalenterikuukaudelle osuu kaksi tulona huomioitavaa työttömyysturvaerää. Tulona voidaan myös huomioida kuukausittainen keskimääräinen tulo eli huomioidaan tulona työttömyysturva 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohden, jolloin yhtenäkään kuukautena ei tule huomioitavaksi 13. maksuerä. Työttömyysturvan huomioimisessa on aina kyse käytettävissä olevan tulon määrittelemisestä ja tilanteissa on huomioitava toimeentulotukilain 11 käytettävissä olevista tuloista. Asiakkaalle on varattava riittävän pitkä aika varautua 21,5 päivän mukaiseen työttömyysturvan huomioimiseen. Kohtuullisena aikana pidetään 2-3 kuukautta. Asiakkaalle on siis ajoissa ilmoitettava siirtymisestä 21,5 päivän mukaiseen työttömyysturvan huomioimiseen. Mikäli siirrytään huomioimaan työttömyysturva 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohden, sen käytössä on oltava johdonmukainen. Jos asiakkaat tulot vaihtelevat, työttömyysturvan maksamisessa tapahtuu katkoksia, tulee arvioida pitääkö