Työlakikoodeksi = työlakikokoelma, jota kutsutaan Suomessa työlaiksi. Venäjän työoikeuslainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin Venäjällä työskenteleviin, kuten myös suomalaisten tytäryhtiöiden työntekijöihin. Muotomääräykset saavat Venäjällä yleensä sopimuksissa voimakkaamman merkityksen kuin varsinainen sopimusten sisältö. Muotomääräysten lieväkin rikkominen aiheuttaa usein konflikteja ja rangaistuksia valvontaviranomaisten kanssa. Muotomääräyksiin kuuluu, että jokaisessa yrityksessä on oltava omat sisäiset työsäännöt, joissa määritellään mm. palkanmaksuaikataulu ja käytettävät bonusjärjestelmät. Myös työsuhdetta säätelevä Työlakikokoelma edellyttää Venäjällä toimivilta yrityksiltä hyvin muodollista ja tarkkaa dokumentointia työajoista, lomista, lomamääräyksistä, lomapalkkalaskelmista ja palkanmaksusta. Esim. jos työtekijä on ollut lomalla, mutta loman todistavat asiakirjat puuttuvat, voi työnantaja irtisanomistilanteessa joutua maksamaan lomakorvaukset käyttämättömistä lomista. Näitä asiakirjoja on mahdotonta tehdä enää jälkikäteen, sillä esim. lomamääräykseen tarvitaan työntekijän allekirjoitus, jota tuskin enää irtisanomisen jälkeen saadaan. Työlakien noudattamista valvoo työvirasto, jonka tarkastajat käyvät tarkastuksissaan läpi palkanmaksuun, lomaoikeuksiin, pidettyihin lomiin, ylitöihin ym. liittyvät asiakirjat. Työvirastolla on käytettävissään rangaistuskeinoja: sakko ja/tai oikeus kieltää pääjohtajaa ja/tai pääkirjanpitäjää tekemästä töitä kolmeen kuukauteen. Käytännössä kielto-oikeus tarkoittaa, että yrityksen on mahdotonta harjoittaa toimintaansa kyseisenä aikana. Viranomaisten havaitsemien rikkeiden jälkeen kaikkien tarvittavien asiakirjojen laatiminen vie myös oman aikansa. Työsuhdetta koskeva lainsäädäntö Työkoodeksi, työlakikokoelma, työlaki ТРУДОВОЙ КОДЕКС РОССИЙСКОЙ ФЕДЕРАЦИИ" (ТК РФ) Työehtosopimukset ja ammattiyhdistysten rooli Työsopimus Venäjän työoikeuden perusta on Venäjän Federaation perustuslaissa (1993), joka takaa oikeuden valita vapaasti työpaikkansa ja oikeuden taloudelliseen toimintavapauteen. Työlakikokoelma määrittää käytännössä työsuhteiden ja virkasuhteiden sisällön. Lisäksi työsuhdetta määrittelevät useat lait, asetukset ja presidentin asetukset. Työlait mm. määrittelevät työsuhteiden syntymisen periaatteet, työsopimusten tekemisen, muuttamisen ja irtisanomisen säännöt, työntekijöiden palkkaussäännöt. Ne sisältävät työaikaa, työviikon pituutta, lomaa, palkkaa, työsuojelua, työnantajan ja työntekijän aineellista vastuuta ja työriitojen selvittämistä koskevat määräykset. Työehtosopimukset ovat yleistymässä Venäjällä ja ne ovat voimassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Sen säännökset koskevat työpaikan kaikkia työntekijöitä, riippumatta siitä, kuuluvatko he ammattiliittoon vai eivät. Työntekijöiden edustajia ovat ammattiliitot, mutta niiden merkitys on Venäjällä vielä vähäistä. Työsuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Työsopimus on tehtävä kolmen päivän kuluessa työn aloittamisesta. Työsopimus on tehtävä venäjänkielisenä ja sen on oltava henkilökohtainen kirjallinen työsopimus. Työsopimusta tehtäessä vaadittavat asiakirjat: - passi - työkirja - ammatilliset pätevyystodistukset (tutkinto- ja kurssitodistukset, sertifikaatit) - asevelvollisuuden suorittamistodistus - vakuutustodistus työntekijän valtiollisesta eläkevakuutuksesta (jos kyseessä työntekijän ensimmäinen palkkaus, työnantaja hakee vakuutustodistuksen). Työsopimuksen tekemisen yhteydessä on työnantajan annettava työhönottomääräys ja laadittava merkinnät työntekijän työkirjaan työn alkamisajankohta sekä työsuhteen alkamistiedot henkilöstöhallinnon muihin asiakirjoihin. On myös tärkeää tietää, että niistä työtehtävistä, mistä ei ole mainintaa työsopimuksessa, työntekijä voi kieltäytyä ja pieninkin muutos toimenkuvauksissa on dokumentoitava uudelleen työsopimukseen.
Pääjohtajan työsopimus Määräaikainen työsopimus Pääjohtajalla on erityisen voimakas rooli venäläisessä yrityksessä eikä kaupparekisteriin saa merkitä muita kuin tämä yksi henkilö, joka voi allekirjoittaa sopimuksia ja muita sitoumuksia yhtiön puolesta. Pääjohtajan toimivaltaan kuuluvat esim. työntekijöiden nimittämiset, erottamiset ja irtisanomiset, työntekijöiden palkkaamista koskevat määräykset ja yhtiön henkilöstöluetteloiden laatimisesta vastaaminen sekä kaikista muista yhtiön sisäisistä käskyasiakirjoista vastaaminen ja päättäminen. Pääjohtajalla on kaksijakoinen rooli venäläisissä yrityksissä. Toisaalta pääjohtaja on pakollinen yhtiölainsäädännön (osakeyhtiölaki, rajavastuuyhtiölaki) mukainen yhtiön yksijäseninen virallinen toimielin, jonka ensisijaisena tehtävänä on yhtiön johtaminen ja päätöksenteko juoksevan hallinnon alaan kuuluvissa asioissa. Hän on toimistaan tilivelvollinen suoraan yhtiökokoukselle ja yhtiön mahdolliselle hallitukselle. Toisaalta pääjohtaja on työlainsäädännössä määritellyn työsuhteen toinen osapuoli työnantajayritykseen nähden, jota koskee osittain samat työsopimuksen ehdot kuin muitakin työntekijöitä. Pääjohtajan kanssa on aina tehtävä kirjallinen johtajasopimus. Määräaikaisuus voi olla enintään viiden vuoden pituinen. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia: - pk-yritysten johtajien kanssa, jos henkilöstön määrä ei ylitä 35 henkilöä (vähittäiskaupassa 25 henkilöä) - esiintyville taiteilijoille - arktisille alueille lähetettäville työntekijöille - ulkomaille lähetettäville työntekijöille - sijaistaville työntekijöille - kausitöiden tekijöille - sesonkityöntekijöille - enintään kaksi kuukautta kestävien väliaikaisten töiden tekijöille - ennalta määritellyksi ajanjaksoksi perustetussa organisaatiossa työskenteleville - harjoitteluun tai ammattikoulutukseen liittyvän työn ajaksi - tietyn ennalta määrätyn työn suorittajalle, sekä - muissa samantyyppisissä työnteon tapauksissa, mm. vaalityö, katastrofityö. Huomattavaa: Määräaikaiset työsopimuksetkin on irtisanottava määräaikaisesta sopimuksesta huolimatta. Kirjallinen irtisanomisilmoitus on tehtävä vähintään 3 vuorokautta ennen määräajan umpeutumista, muutoin työsopimuksen katsotaan jatkuvan toistaiseksi voimassa olevana. Työkirja Työntekijän perehdyttäminen Venäjällä työkirja on oltava kaikilla ja se on erittäin tärkeä dokumentti työntekijälle. Siihen kirjataan työsuhteen alkaminen ja päättyminen ja kaikki työntekijän työsuhteet. Ensimmäisen työsuhteen työnantaja aloittaa työkirjan laatimisen ja antaa työkirjan työntekijän mukaan työsuhteen päätyttyä. Työkirja on työnantajan hallussa työn keston ajan. Työsuhteen päättyessä se luovutetaan täytettynä työntekijälle. Työkirja seuraa työntekijää koko uran ajan. Koko työhistorian sisältävän työkirjan merkintöjen kanssa täytyy työantajan olla tarkkana. Työeläke Venäjällä maksetaan työkirjan perusteella ja virheet voivat johtaa eläkkeen menetykseen kyseisen työantajan palveluksen ajalta. Työntekijä on perehdytettävä työsopimuksen tekemisen yhteydessä työtehtäviin sekä yrityksen sisäisiin voimassa oleviin säännöksiin (mm. yrityksen sisäiseen työjärjestykseen). Työntekijän on vahvistettava toteutettu perehdytys omalla allekirjoituksellaan. 2
Työsopimuksen tekeminen Työsopimus Venäjällä on syytä tehdä yhdessä venäläisen asiantuntijan, esim. pääkirjanpitäjän kanssa. Huom! Suomessa työsopimuksissa käytetty yleinen lauseke Muut työnantajan määräämät tehtävät ei velvoita työntekijää mihinkään Venäjän työlain mukaan. Koeaika Huom! Työsopimuksen kilpailukieltolauseke on juridisesti merkityksetön muiden paitsi pääjohtajan osalta. Perustuslain yrittämisen vapauden turvaamisen vuoksi työntekijää ei saa kieltää työsuhteen aikana kilpailevan yritystoiminnan harjoittamista. Ellei koeajasta ole työsopimuksesta sovittu, sitä ei voida soveltaa. Työntekijän koeaika voi olla enimmillään 3 kuukautta pitkä. Pääjohtajan koeaika voi olla enintään 6 kuukautta. Koeaikana työntekijä voi irtisanoutua kolmen päivän varoitusajalla. Työntekijän ei tarvitse perustella työsuhteen päättämistään, työnantajan tulee ilmoittaa kirjallinen irtisanomisilmoitus ja samalla syy, miksi työntekijä ei ole läpäissyt koeaikaa. Huom! Koeaikaa pidentävät työntekijän mm. sairauspoissaolot, omat lomat ja koulutusvapaat. Koeaikaan luetaan vain tosiasiallisesti suoritettu työ. Lomaoikeus palkallinen vuosiloma Lakisääteiset juhlapäivät Lomanmääräytymisvuosi on kalenterivuosi. Täyden lomaoikeuden 28 kalenteripäivää ansaitsee, jos työsuhde on keskeytymättä jatkunut 6 kuukautta. Lomat on pidettävä yrityksen pääjohtajan hyväksymän kalenterivuoden pituisen lomasuunnitelman mukaisesti, milloin tahansa työntekijän työvuoden aikana. Lauantait ja sunnuntait lasketaan lomapäiviksi, mutta loman ajaksi osuvia vapaita, virallisia juhlapäiviä ei lasketa loma-aikaan. Loma-aika on ilmoitettava työntekijälle viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkamista ja lomapalkka on maksettava 3 päivää ennen loman alkua, muutoin työnantajalle syntyy velvollisuus siirtää loma toiseen, työntekijälle sopivaan ajankohtaan. Mikäli työnantaja ja työntekijä erikseen sopivat, loma voidaan jakaa osiin, mutta silloinkin vähintään 14 vrk pituiseen lomajaksoon. Vain yli 28 lomavuorokauden oikeus voidaan maksaa rahana niin erikseen sovittaessa. Työnantajan on annettava ylimääräiseksi vapaapäiväksi sellainen vapaapäivä, joka sattuu samalle päivälle kuin virallinen juhlapäivä. Virallisia juhlapäiviä / vapaapäiviä ovat: - Uusivuosi 1. - 5.1. - Vanhan ajanlaskun ortodoksinen joulu 7.1. - Isänmaan puolustajan päivä 23.2. (miesten päivä) - Naistenpäivä 8.3. - Kevään ja työn päivä 1.5. - Voitonpäivä 9.5. - Venäjän kansallispäivä 12.6. - Kansallisen yhtenäisyyden päivä 4.11. Juhlapäivää edeltävä työpäivä on tuntia tavallista työpäivää lyhyempi. 3
Sairausloma ja palkanmaksu Sivutoimet Palkan määrä Palkan lisät Palkan sivukulut Oikeus alennettuihin palkan sivukuluihin Palkanmaksu Vapaapäivät jaksottuvat pitemmille ajanjaksoille, kuin mitä varsinaiset juhlapäivät ovat. Vuosittaiset viralliset vapaapäivät voi tarkistaa: http://www.svkk.fi/tietoa_venajasta/yleistietoa_venajasta/venajan_vapaapaivat Työntekijän on ilmoitettava sairauslomastaan yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti. Ilmoittamatta jättäminen ei kuitenkaan ole Venäjällä rikkomus, jos työntekijä esittää lääkärintodistuksen sairausajastaan. Vuonna 2011 on otettu käyttöön uusi virallinen, paremmin väärennyksiltä suojattu sairauslomatodistuslomake. Sairauslomatodistuksen perusteella työntekijä saa sosiaalirahaston sairausajan palkkaa, mutta kolmen ensimmäisen sairauspäivän palkan maksaa työnantaja. Sairausajan palkan suuruus riippuu työsuhteen pituudesta ja työnantajan maksamista sosiaalimaksuista. Sivutoimi tarkoittaa toisen työn tekemistä päätyön lisäksi. Venäjällä sivutoimiseen työhön suhtaudutaan myönteisesti ja sivutoimisen työn mahdollisuus on jopa 50 %:a päätyön ajasta/kk. Työntekijä voi tehdä sivutointa myös kokopäiväisesti niinä päivinä, jolloin hän ei ole päätyössä. Sivutoimikielto on pääasiassa mitätön. Sivutoimet luokitellaan sisäiseksi ja ulkoiseksi sivutoimisuudeksi. Sisäisessä sivutoimisuudessa työntekijä työskentelee erillisellä työsopimuksella päätyönantajalleen, ulkoisessa toiselle työnantajalle. Työlain mukaan on olemassa kolme erilaista palkkajärjestelmää. Ne ovat 1. tariffin mukainen palkka (urakkapalkan tyyppinen), 2. ohjepalkka (kk-palkka) ja 3. peruspalkka (valtion tai kunnan laitoksen työntekijän minimikuukausipalkka). Edelleen on melko yleistä, että osa palkasta maksetaan virallisesti ja osa epävirallisesti. Pakollisia palkanlisiä ovat mm. pohjoisen lisä pohjoisilla alueilla (10-100 % peruspalkan päälle) sekä haitallisten ja vaarallisen työn lisät, joka on vähintään 4 %:a peruspalkan päälle. Kaikki palkan lisät tulee mainita kirjallisessa työsopimuksessa. Palkkojen sivukulut ovat yhteensä 30 %:a palkkasummasta, mutta niitä tilitetään vain tiettyyn palkkakattoon asti. Sen ylittävästä palkkaosuudesta maksetaan eläkevakuutuksen osalta vain 10 %:a. Sosiaalivakuutusmaksuja ei makseta työttömyyskorvauksista, sairausajan palkoista, äitiysloman palkoista eikä työnantajan maksamista vapaaehtoisista sairaus- ja eläkevakuutuksista. Ei myöskään korvauksista, jotka maksetaan työsuhteen päättymisen johdosta. Vuodesta 2012 alkaen sosiaalivakuutusmaksut suoritetaan myös muiden kuin korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden ulkomaisten työntekijöiden palkoista, vaikka heillä ei ole oikeutta venäläiseen valtioneläkkeeseen. Työntekijän palkasta on työnantajan pidätettävä lisäksi ansiotulovero, joka on 13 %:a (tasavero). Alennettua sosiaalivakuutusmaksua maksavat mm. IT- yritykset, media-alan yritykset, yksityisyritykset sekä uuden teknologian käyttöönottoon ja kehittämiseen tarkoitetuilla erityisalueilla toimivat yritykset. Palkka on maksettava ruplina, mutta jos työntekijä erikseen haluaa, osa palkasta voidaan maksaa myös tavarana, max. 20 %:a. Palkka maksetaan yrityskohtaisten työjärjestyksen sääntöjen tai alan työehtosopimuksen mukaisesti. Yleisesti ensimmäinen osa kuukauden palkasta maksetaan ns. ennakkopalkkana 15. 20. päivän aikana ja toinen osa kuukauden viimeisenä päivänä tai seuraavan kuukauden alussa. Palkkapäivän sattuessa juhlapäiväksi, se maksetaan juhlapäivää 4
Ennakonpidätys Työntekijän veroilmoitus Irtisanominen edeltävänä päivänä. Palkanmaksuaikataulun saa työantaja määrätä itse, mutta palkka on maksettava 2 kertaa kuukaudessa. Tästä määräyksestä ei voi poiketa vaikka työntekijä sitä pyytäisi. Mikäli palkanmaksu myöhästyy, työnantaja on velvollinen maksamaan korkoa palkkasummalle. Jos palkanmaksu viivästyy yli 15 päivää, työntekijällä on oikeus keskeyttää työnteko. Myöhästymisen ollessa yli 2 kuukautta, pääjohtaja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Venäläisen työntekijän palkkatyöstä saamiin tuloihin sovellettava verokanta on tällä hetkellä (2014) 13 %:a. Myös ulkomaalaiselta työntekijältä, jolla on nk. veroresidentin asema (yli 183 päivää kestänyt oleskelu Venäjällä viimeisen 12 kk:n aikana) pidätetään 13 %: tulovero. Veroilmoitus on annettava verovuotta seuraavan vuoden 30.4. mennessä. Irtisanominen on mahdollista mm. seuraavissa tapauksissa: - työsopimuksen irtisanominen työnantajan tai työntekijän aloitteesta tai keskinäisestä sopimuksesta - työsopimuksen olennaisen muutoksen vuoksi tapahtuva työntekijän irtisanoutuminen - yrityksen käyttöomaisuuden omistuksen siirtymisen, yrityksen omistussuhteiden, erityisesti raportointisuhteiden muutosten tai uudelleenjärjestelyjen yhteydessä - työntekijän kieltäytyminen työpaikan vaihdoksesta vedoten terveydentilaansa (lääkärintodistuksella) - yllättävät seikat (asevelvollisuus, työkyvyttömyys, kuolema, onnettomuudet jne. jotka tekevät työsuhteen jatkamisen mahdottomaksi) Työaika Työnantajan erityisiä irtisanomissyitä: - työntekijän soveltuvuus = riittämätön pätevyys (soveltuvuuskokeen tulokset todisteina) - työnantajan käyttöomaisuuden omistajanvaihdos (kun kyseessä on yrityksen johtajan, hänen sijaisensa tai pääkirjanpitäjän työsuhde) - työntekijän toistuva, aiheeton töistä kieltäytyminen -> ja joka on jo johtanut kurinpitotoimen (huomautus, nuhtelu tai irtisanominen) määräämiseen - työntekijän törkeä työvelvollisuuksien rikkominen (ilman lupaa töistä poissa, tulee töihin päihtyneenä) - työntekijä on esittänyt työhönottotilanteessa väärennettyjä asiakirjoja Yleisiä, kaikille yhteisiä irtisanomisaikoja ei ole määritelty muissa kuin organisaation lakkauttamisen tai henkilökunnan / työntekijämäärän vähentämisen tapauksissa. Silloin työntekijän irtisanomisaika on 2 viikkoa. Jos työsuhde on alle 2 kuukauden pituinen, irtisanoutumisaika on 3 vuorokautta. Syytä työntekijän irtisanoutumiseen ei tarvitse perustella. Työnantajan irtisanomisaika em. tilanteissa on 2 kuukautta. Pääjohtajan irtisanomisaika on enimmillään 6 kk. Irtisanominen on tehtävä aina kirjallisena irtisanomis-/irtisanoutumisilmoituksena. Laittoman irtisanomisen oikeuskäsittelyn ajalta on maksettava työntekijälle palkka, samoin kuin vahingonkorvaukset. Lisäksi työntekijä palaa entiselle työpaikalleen, mikäli irtisanominen on todettu oikeudessa laittomaksi. Viikoittainen työaika on työlain mukaan enintään 40 tuntia. Lyhyempi työaika on alle 18-vuotiailla ja vaarallisessa työssä työskentelevillä sekä mm. opetus- ja sairaanhoitotyössä olevilla. Lounastauon pituus on vähintään 30 minuuttia ja enintään 2 tuntia. Viikoittaiset lepopäivät ovat yleensä lauantai ja sunnuntai. 5
Yötyö Päivärahat ja matkakustannukset Venäjällä yötyöaika on kello 22 06 välillä työskennelty aika. Yötyökorvauksista ei ole mainittu työlakikokoelmassa, mutta työehtosopimuksissa minimikorotus on 20 %:a. Yötyö on kielletty alle 18-vuotiailta ja raskaana olevilta naisilta. Työnantajayritys määrittää itse päivärahojen suuruuden, sillä Venäjällä ei ole normeja päivärahoista. Ulkomaan päivärahat voi määrittää ja maksaa valuutassa. 6