SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ - yleisesittely - tuotanto 2. YMPÄRISTÖOHJELMA - tavoitteet 3. YMPÄRISTÖPOLITIIKKA - Sanoma-konserni 4. LAKISÄÄTEISET JA MUUT VAATIMUKSET - ympäristölainsäädäntö ja viranomaisvaatimukset - omaehtoiset toimet 5. TUOTANNON PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET - päästöt (ilma, maaperä ja vesistöt) - päästöjen ympäristövaikutukset 6. MATERIAALIEN KULUTUS - käyttö 7. ENERGIAN KULUTUS - käyttö - energiatehokkuussopimus 8. VEDEN KULUTUS - käyttö 9. JÄTEHUOLTO - jätteet - syntypaikkalajittelu 10. TUOTTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUS - kirjojen elinkaari opiskelu- ja kuluttajakäytössä 11. YMPÄRISTÖTAVOITTEET - yksilöidyt tavoitteet - BAT 12. TAVOITTEIDEN SEURANTA JA SITOUTUMINEN - ekolaskurin käyttö seurannassa - johdon katselmukset 13. YMPÄRISTÖASIOISTA TIEDOTTAMINEN - sisäinen tiedottaminen - ulkoinen tiedottaminen 14. YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA - ympäristöriskien kartoitus - poikkeaviin tilanteisiin varautuminen
1. YLEISTÄ - yleisesittely - tuotanto PERUSTIEDOT Yritys Kirjapainoyhtiö WS Bookwell Oy on osa Sanomaa, Pohjoismaiden johtavaa mediakonsernia. WS Bookwell Oy tuottaa ja markkinoi kirjojen painopalveluita Skandinaviaan, Englantiin, Saksaan, Hollantiin, Venäjälle ja Baltian maihin. Vuonna 2008 yhtiön Porvoossa ja Juvalla sijaitsevissa tuotantoyksiköissä painettiin yli 20 miljoonaa kirjaa. Yhtiön liikevaihto oli 32,4 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli keskimäärin 293 henkilöä. Tuotanto Ympäristöpolitiikka WS Bookwell Oy on keskittynyt kirjojen ja kirjatyyppisten tuotteiden valmistamiseen. Tyypillisiä tuotteita ovat romaanit, tietokirjat, koulukirjat, suurteokset, luettelot ja manuaalit. Lisäksi WS Bookwell Oy on Suomen suurin kartanvalmistaja. Porvoon tuotantoyksikön arkkipainossa painetaan monivärityöt ja sitomossa kansitetaan kaikki kovakantiset tuotteet. Porvoossa sijaitsevat myös hallinto ja myynti. Juvan yksikössä tuotetaan 1-värikirjoja rotaatiopainokoneilla. Pehmeäkantiset tuotteet valmistuvat suoraan Juvan kirjanvalmistuslinjoilta ja kovakantisten tuotteiden blokit kuljetetaan Porvooseen kansitettavaksi. Kaikki yrityksen valmistamat tuotteet ovat kierrätyskelpoisia ja ne on valmistettu pääosin ympäristömyötäisistä materiaaleista. WS Bookwell Oy noudattaa Sanoma-konsernin vuonna 2008 uudistettua ympäristöpolitiikkaa ja siitä johdettua konsernin tuotantokiinteistöjen jätehuoltopolitiikkaa. WS Bookwell Oy:n koko henkilökunta on sitoutunut toiminnassaan toiminnan jatkuvaan kehittämiseen huomioiden myös ympäristöasiat. Yrityksessä on nimetty ympäristöasioiden hoitoon vastuuhenkilö, ympäristöasiamies, joka toteuttaa nykyisiä ympäristövaatimuksia ja seuraa vaatimuksien kehittymistä ennakoiden niiden toteuttamista. Viranomaisvaatimukset WS Bookwell Oy:n tuotantoyksiköiden toiminnot edellyttävät ympäristönsuojelulain mukaista harkinnallista ympäristölupaa. Lupaviranomaisena toimii kunta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen määrittelee lupatarpeen. Porvoon tuotantoyksikölle on haettu ympäristölupaa, Juvan tuotantoyksikön lupatarpeen määrittely on kesken.
2. YMPÄRISTÖOHJELMA - tavoitteet WS Bookwell Oy pyrkii toimimaan ympäristömyötäisesti kiinnittämällä huomiota arjen toimintamalleihin. Ympäristöasioista on vastuussa WS Bookwellin johtoryhmä, joka ohjaa toimintoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tämä ympäristöohjelma on WS Bookwellin ympäristösuunnitelma koskien kaikkia yrityksen toimintoja. Ympäristöohjelmassa määritellään ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen vaatii koko henkilöstön panosta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden välein, sillä tavoitteiden toteutuminen tehostaa toimintoja ja tuo taloudellisia säästöjä. Olennaista on myös ympäristöasioihin liittyvä tiedotus ja koulutus. YMPÄRISTÖOHJELMAN PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Ympäristöasioiden hallintaohjelma on yrityksen luoma ohjelma yrityksen ympäristöasioiden parantamisen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisen tavoitteen toteuttamiseksi nimetään vastuuhenkilö. Ohjelma sisältää aikataulun, milloin kukin tavoite olisi saavutettava. Ympäristöpäämäärät ovat ympäristöpolitiikan periaatteiden mukaisia yleisluontoisia tavoitteita. Ympäristöpäämäärät perustuvat yrityksen ympäristöpolitiikan lisäksi ympäristöasioiden nykytilan kartoitukseen, sekä tunnistettuihin ympäristönäkökohtiin ja -vaikutuksiin. Ympäristötavoitteella saavutetaan asetettu päämäärä. Tavoitteet ovat strategisia ja pitkäaikaisia linjauksia, jotka integroidaan kaikkeen yrityksen toimintaan. Tavoitteiden pitäisi olla mitattavissa olevia suureita. Ympäristöasioiden hallinta Vastuuhenkilö Päämäärä Ympäristön kuormituksen vähentäminen Koko henkilöstö Tavoite Henkilöstön tietoisuus Johto Säännöllinen henkilöstökoulutus Johto Ympäristövaikutusten pienentäminen Vastuuhenkilö Päämäärä Ympäristökuormituksen vähentäminen Koko henkilöstö Tavoite Energian ja veden kulutuksen pienentäminen Isännöitsijä Raaka-aineiden säästäminen Koko henkilöstö Ilmaan johtuvien liuotinpäästöjen vähentäminen Koko henkilöstö Kemikaalien huolellinen käsittely Koko henkilöstö Jätteiden määrän vähentäminen Koko henkilöstö Ympäristöä vähän kuormittavat hankinnat Hankintatoimi Vähän kuormittavat kuljetukset ja liikkuminen Koko henkilöstö Ympäristövaikutusten seurannan parantaminen Vastuuhenkilö
Päämäärä Toimintojen ympäristömyötäisyyden parantaminen Johto Tavoite Ympäristövaikutusten kehittymisen seuranta Ekotyöryhmä Ympäristövastuu kattaa siis tekniset parannukset elinympäristön tilan säilyttämiseksi, mutta ennen kaikkea toimintaohjelman ja -ohjeet käytännön liiketoiminnan asioihin sekä henkilöstön valmennuksen ja ohjeistukset jokapäiväisiin työtehtäviin.
3. YMPÄRISTÖPOLITIIKKA - Sanoma-konserni Ympäristöpolitiikka 22.1.2008 Yrityksiltä edellytetään yhä korkeampaa eettisyyttä ja yhteiskunnallista vastuuta. Saavuttaakseen kilpailuetua globalisoituvilla markkinoilla ja tyydyttääkseen valistuneiden kuluttajien ja muiden sidosryhmien tarpeita, yritysten on pyrittävä kaikessa toiminnassaan löytämään tasapaino yhteiskunnallisten ja taloudellisten näkökohtien sekä ympäristönsuojelun välille. Taloudellinen vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteita noudattava toiminta on olennainen osa Sanoma-konsernin liiketoimintastrategiaa, jolloin samalla myös tuetaan konsernin tavoitetta olla markkinajohtaja valituilla markkina- ja liiketoiminta-alueilla. Sanoma-konsernin toimintaa ohjaa johdon linjaama ympäristöpolitiikka, jonka perustana ovat yrityksen arvot: luovuus, luotettavuus ja dynaamisuus sekä sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen. - Sanoma-konserni pyrkii parantamaan jatkuvasti ympäristöasioiden hallinnan tasoa. Toiminnan jatkuva kehitys varmistetaan tarkoituksenmukaisilla seurantamenetelmillä ja panostamalla ympäristöasioiden hallintaan. Konserni huomioi ympäristönäkökohdat liiketoiminnassa ja päätöksenteossa. - Sanoma-konserni ja sen liiketoimintaryhmät kantavat vastuun ympäristöstään ja ovat selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Konserni toteuttaa kestävän kehityksen mukaista toimintaa käyttämällä vastuullisesti luonnonvaroja sekä ehkäisemällä ympäristön vahingoittumista. - Sanoma-konserni kehittää toimintaansa ottamalla huomioon asiakkaiden ja ympäröivän yhteiskunnan odotukset sekä ympäristölainsäädännön asettamat vaatimukset. Konserni noudattaa toiminnassaan voimassaolevaa kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä, säädöksiä ja määräyksiä. - Konserni käyttää parasta yleisesti saatavilla olevaa tekniikkaa tuotannossaan ja toiminnoissaan. Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon koko tuotteen elinkaarta silmälläpitäen. Konsernin tuotantolaitoksissa lähtökohtana on tuotantopanosten tehokas käyttö. - Sanoma-konserni suosii vastuullisesti ympäristöön suhtautuvia yhteistyökumppaneita, jotka toteuttavat tuotannossaan ympäristömyötäisiä valmistusmenetelmiä. Yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään yhdessä prosesseja ja käytäntöjä tehokkaammiksi ja ympäristömyötäisemmiksi. - Henkilöstöllä on keskeinen merkitys ympäristönsuojelussa. Henkilöstöä koulutetaan, opastetaan ja kannustetaan toimimaan ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. - Sanoma-konsernin tavoitteena on rajoittaa toimintansa ympäristövaikutuksia pienentämällä päästöjä ja syntyvien jätteiden määriä, sekä tehostamalla raaka-
aineiden, energian ja muiden resurssien käyttöä. Kokonaisuuden hallintaan kuuluu, että sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäyttö, käsittely ja loppusijoittaminen on turvallista. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa tehdään kaikki voitava ympäristön pilaantumisen estämiseksi. - Materiaalivalintojen kautta kiinnitetään erityistä huomiota painotuotteiden käytön jälkeiseen kierrätettävyyteen ja jätehuoltoon. - Sanoma-konserni toimii avoimessa vuorovaikutuksessa viranomaisten ja toimintaalueidensa asukkaiden, yhteisöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Sanoma-konsernin johto on hyväksynyt Sanoma-konsernin ympäristöpolitiikan ja sitoutunut siihen. Konsernin liiketoimintaryhmät johtavat omat ympäristöpäämääränsä ja - tavoitteensa konsernin ympäristöpolitiikasta.
4. LAKISÄÄTEISET JA MUUT VAATIMUKSET - ympäristölainsäädäntö ja viranomaisvaatimukset - omaehtoiset toimet YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ JA VIRANOMAISVAATIMUKSET Lainsäädännön ja muiden vaatimusten ajan tasalla pitämiseksi on organisaation pidettävä säännöllisesti yhteyttä asiaankuuluviin viranomaisiin, järjestöihin ja ympäristöalan ammattilaisiin. Tällaisia yhteystahoja ovat esimerkiksi: Julkishallinnon asiaankuuluvat tasot Teollisuusliitot ja yhdistykset Kaupalliset tietokannat Ympäristöammattilaisten palvelut Yrityksessä on nimetty ympäristöasiamies, jonka tehtävänä on pitää yllä ajan tasalla olevaa luetteloa lakisääteisistä ja muista ympäristönsuojeluun liittyvistä vaatimuksista ja joita päivitetään, kun uusia versioita ilmestyy. Lakisääteisten vaatimusten tiedostoon on kirjattava lain ja asetuksen nimen ja numeron lisäksi yritystä koskeva vaatimus ja henkilö, joka vastaa vaatimusten toteutumisesta. Lakisääteisten vaatimusten tiedoston lisäksi vastuuhenkilöt vastaavat asiaan kuuluvan ja ajan tasalla olevan lakikokoelman ylläpidosta. Lakikokoelmaa voidaan ylläpitää seuraavin menettelyin: Tilaamalla lainsäädännön seurantapalvelu sopivalta asiantuntijataholta Seuraamalla itse säännöllisesti lainsäädännön kehitystä (virallinen lehti, eduskunnan kirjasto, ympäristökeskukset) ja hankkimalla uudet lait Asiaankuuluvista lakisääteisistä ja muista vaatimuksista tiedotetaan henkilökunnalle välittömästi. Sopivia tiedotusvälineitä ovat: Informaatiotilaisuudet Koulutustilaisuudet Uudet toimintaohjeet Sisäiset tiedotteet Sähköposti Muut sopivat kokoukset ja palaverit Ympäristönsuojelu: Ympäristönsuojelulaki 86/2000 Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 113/2000 Laki ympäristövahinkovakuutuksesta 81/1998 Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/1998 Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 737/1994 Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Vesilaki 264/1961 Vesiasetus 282/1962
Laki yleisistä vesi ja viemärilaitoksista 982/1977 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta 435/2001 Jätehuolto: Jätelaki 1072/1993 Jäteasetus 1390/1993 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä 659/1996 Ympäristöministeriön päätös yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001 Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997 Valtioneuvoston päätös keräyspaperin talteenotosta ja hyödyntämisestä 883/1998 Kemikaalit: Kemikaalilaki 744/1989 Kemikaaliasetus 675/1993 Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä 313/1989 Valtioneuvoston päätös vaarallisia aineita sisältävistä säiliöistä ja niiden merkinnöistä 421/1989 Nestekaasuasetus 711/1993 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös vaarallisten aineiden luettelosta 164/1998 Valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta 576/2003 OMAEHTOISET TOIMET METSÄSERTIFIOINTI PEFC Suomen metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten puun riittävyys ei ole ongelma. Ongelma ei ole myöskään ympäristönsuojelu, sillä monimuotoisuuden turvaaminen on metsäalan toimijoilla hyvin hallinnassa, ja lainsäätäjä kontrolloi toimenpiteitä tarkasti. Suomessa sitoutuminen metsien PEFC-sertifiointiin pitää raaka-aineen ympäristön kannalta hyväksyttävänä ja antaa asiakkaillemme varmuuden oikeista toimintatavoista Näin suomalainen metsätalous antaa hyvän perustan puuhun perustuvien tuotteiden markkinoinnille. PEFC on maailman laajin metsien sertifiointijärjestelmä. Sen tavoitteena on edistää kestävän metsätalouden harjoittamista taloudellisin, sosiaalisin ja ekologisesti kestävin periaattein, sekä edistää puun ja puutuotteiden menekkiä kestävään metsätalouteen perustuvana
luonnonvarana. Kuitutuotteen ostajalla on myös jäljitettävyystakuu puun alkuperästä, kestävän kehityksen mukaisesti hoidetusta metsästä. FSC FSC on maailmanlaajuisesti sovellettu, joka antaa kuluttajalle takuun siitä, että tuotteessa käytetty puuraaka-aine on peräisin hyvin hoidetusta metsästä. FSC pyrkii edistämään ympäristön kannalta vastuullista, yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsien hoitoa. Toiminta perustuu kymmeneen pääperiaatteeseen ja niihin liittyviin metsänhoidon kriteereihin ja niiden noudattamiseen. FSC:n hyväksymät sertifioijat voivat myöntää kahdenlaisia sertifikaatteja: metsänhoidon sertifikaatteja ja/tai puun jäljitettävyysketjun sertifikaatteja. Periaatteisiin kuuluu muun muassa metsien hallinta- ja käyttöoikeuksien määrittely, alkuperäiskansojen oikeudet, työntekijöiden oikeudet, biologisen monimuotoisuuden varjelu, sekä metsien hoito- ja käyttösuunnitelmien tavoitteiden ja keinojen kirjaaminen. Tavoitteena on luoda kussakin maassa paikallisiin olosuhteisiin soveltuvat kansalliset hyvän metsänhoidon FSC-standardit. Puutuotteiden ostajille FSC-merkki on puolueeton laatutakuu luonnonmukaisesta metsän hoidosta. FSC-merkkiä voivat käyttää metsänomistajat, yritykset ja kauppiaat, painotalot ja julkaisijat, vähittäismyyjät, tiedotusvälineet ja FSC:n jäsenet. EKOLASKURI Kaikki elämisen ja tuotannon muodot sisältävät luonnosta otettujen raaka-aineiden käyttöä ja jalostusta tuotteiksi kuluttaen energiaa ja tuottaen jäteaineita. Mutta varsinkin viimeisten vuosikymmenien aikana elämän peruselementit: ilma, vesi ja maa on systemaattisesti altistettu ympäristökuormitukselle kiinnittämättä huomiota niiden tuhoaviin vaikutuksiin tulevien sukupolvien elinolosuhteille. Tuotteiden ympäristökuormitusta voidaan hallita ekolaskureilla, joilla pyritään kattamaan kaikki tuotteen elinkaaren vaiheet: raaka-aineiden otto luonnosta ja niiden jalostus, tuotteen valmistus, jakelu, käyttö ja kunnossapito, tuotteen kierrätys sekä mahdollinen loppusijoitus jätteenä. Lisäksi otetaan huomioon kuljetukset kaikissa vaiheissa. Nykyään kuluttajat ovat valveutuneita ja ekologiset seikat ovat yhtenä ostopäätöksiin vaikuttavina tekijöinä. Graafinenkin ala on osallistunut vastuulliseen ajatteluun ja kustantajien kiinnostus ympäristöasioihin on viriämässä. WS Bookwell Oy haluaa olla luotettava ja vakaa yhteistyökumppani kiinnittämällä huomiota toiminnassaan ympäristömyötäisempään suuntaan. Parantaakseen omaa, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden ympäristötietoisuutta WS Bookwell Oy on kehittänyt www-sivuilleen ekolaskurin, joka antaa asiakkaillemme yksilöityjä kuormitustietoja kirjan materiaalien ja ulkoasun valintojen perustaksi. WS Bookwell Oy:n ekolaskuri kattaa kirjan valmistuksen kuormituksen kannolta kustantajan varastoon. Laskuriin sisältyy myös yleistä ympäristöasiaa sekä laskentatuloksiin liittyviä selitteitä. Ympäristönäkökohdat tulevat olemaan merkittävässä roolissa globaalisti tulevaisuudessa, ja WS Bookwell Oy:n on tarkoitus olla edelläkävijöiden mukana vaikuttamassa ympäristönäkökohtiin.
Ekolaskurin kohderyhminä ovat kirjan käyttäjät, opettajat, kirjailijat, kirjakaupat, materiaalien valmistajat sekä kirjankustantajat.
5. TUOTANNON PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET - päästöt (ilma, maaperä ja vesistöt) - päästöjen ympäristövaikutukset PÄÄSTÖT ILMAAN Osa offsetpainannan ympäristökuormituksesta johtuu orgaanisten haihtuvien yhdisteiden päästöistä ilmaan, ns. VOC-päästöt, joita aiheuttavat isopropanolipitoiset painokoneiden kostutusvedet sekä liuotinpitoiset pesuliuottimet. Juvan tuotantoyksikön nestekaasulämmitys aiheuttaa lisäksi hiilidioksidipäästöjä. Alkoholit 20 t Hiilivedyt 3 t CO 2 299 t Isopropanoli haihtuu herkästi ja voi sisätiloissa suurina pitoisuuksina aiheuttaa huimausta, päänsärkyä ja ärsytysihottumaa. Lisäksi se voi muodostaa herkästi syttyviä ilmaseoksia. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Kirjapainojen pesuliuottimien ja kostutusvesien isopropanolin vaikutukset ovat työhygieenisiä. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset VOC ja CO 2 päästöt voimistavat osaltaan ilmastonmuutosta, hiilivetypäästöt saattavat osallistua alailmakehän otsonin muodostumiseen. Tosin ilmastoolosuhteista johtuen ko. otsonia ei Suomessa käytännössä juuri muodostu Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Laitokset eivät aiheuta päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Melun ja tärinän vaikutukset Laitoksien tuotantotoiminnasta ei aiheudu meluhaittaa ympäristölle, meluhaittaa voi aiheutua raaka-aineiden ja puolivalmisteiden sekä valmiiden tuotteiden ja jätteiden kuljetuksista. Tavaran purkaus- ja lastaustoiminta tapahtuu maanantaista perjantaihin klo 6.00-21.00 välisenä aikana. Henkilöautoliikenne pysäköintialueilla painottuu arkipäivisin vuoronvaihtoaikoihin klo 6.00-14.00-22.00. Viikonloppuisin voi myös ko. liikennettä olla.
6. MATERIAALIEN KULUTUS - käyttö KÄYTETTÄVÄT MATERIAALIT Materiaalienseuranta Käytettävien materiaalien soveltuvuus tuotantoon selvitetään ennen ko. materiaalin käyttöönottoa. Materiaalien määrätiedot saadaan materiaalienkäyttöseurannasta ja jätemäärätiedot jätelaskuista. Kaikista jätteistä pidetään kirjaa kuljetuskerroittain. Materiaalien ja energian käyttö sekä muodostuvat jätteet suhteutetaan tuotannon volyymiin ekotaseella. Painopinnanvalmistusmateriaalit Painopaperit Painatusmateriaalit Sitomomateriaalit Painettava materiaali tulee asiakkailta sähköisessä muodossa ja tulostetaan suoraan valonherkälle painopellille, joita tulostetaan vuosittain n. 136000 kpl. Kehitteitä käytetään käyttöväkevyydessä n.17 m³. Tavallisia päällystämättömiä painopapereita ovat hiokkeeton offsetpaperi ja moninaiset hiokepitoiset paperit. Päällystetyt paperit on päällystetty yleensä valkoisella pigmentillä. Päällystetyt painopaperit ovat kiiltäviä tai mattapintaisia. Lähes jokaisella paperitehtaalla on omat kauppanimikkeet eri painopaperilaaduille. Painopaperia Porvoon tuotantoyksikössä käytetään vuosittain n. 3906 t, josta valmistuu n. 6 milj. kpl kirjoja ja n. 0,7 milj. kpl muita painotuotteita sekä Juvan tuotantoyksikössä painopaperia n. 8000 t, josta valmistuu n. 14 milj. kpl kirjoja. Merkittävimmät painatusmateriaalit ovat painoväri, kostutusveden lisäaineet, pesuliuottimet, offsetlakka sekä laminoinnissa laminointiliima. painoväri 35 t Isopropanoli 20 t Pesuliuottimet 30 t Dispersiolakka 5 t Laminointiliima 23 t Merkittävimmät sitomomateriaalit ovat erilaiset liimat, kultausfoliot, kovakantisten kirjojen kansipahvi sekä niiden ylivedot. Dispersioliima 26 t Sulateliima 61 t
PUR-liima 4 t Gelatiiniliima 29 t Kultausfoliot 1350 rll Kansipahvi 995 t Sitomoylivedot 352 tm² Pakkausmateriaalit Valmiit tuotteet pakataan kuormalavoille, välipahvina käytetään kierrätysmateriaalista valmistettuja pahviarkkeja ja lavat sidotaan joko muovivanteilla tai kiristekalvomuovilla, vientilavat suojataan lisäksi PE-laminaatilla. Asiakkaan tarpeiden mukaan tuotteita pakataan myös aaltopahvilaatikoihin, pakkausteippinä käytetään PVC-vapaata teippiä tai yksittäis- tai nippupakataan kutistekalvomuoviin. Muovikalvot 5,6 t Muovivanne 4,4 t PE-laminaatti 11,2 t
7. ENERGIAN KULUTUS - käyttö - energiatehokkuussopimus Energian- ja käyttö WS Bookwell Oy:n energiankäyttö on n. 14100 MWh. Porvoo kaukolämpö 2500 MWh ja sähkö 6000 MWH, Juva nestekaasu 1300 MWh ja sähkö 4300 MWh. Energiatehokkuussopimus WS Bookwellin vapaaehtoinen energiansäästötyö saa jatkoa energiatehokkuussopimuksesta. Elinkeinoelämän ja valtiovallan välinen energiatehokkuuden puitesopimus on voimassa 2008 2016. Energiatehokkuussopimuksella täytetään elinkeinoelämän osuus EU:n energiapalveludirektiivin velvoitteesta tehostaa energian loppukäyttöä 9 prosentilla. Teollisuuden suuret energiankäyttäjät ja merkittävä joukko pienempiä yrityksiä ovat olleet mukana energiansäästötyössä jo toistakymmentä vuotta. WS Bookwellillä on ollut energiansäästösopimus vuodesta 2001 ja uudella energiatehokkuussopimuksella sitoudumme tehostamaan edelleen energian käyttöä. Myös ympäristöluvissa korostetaan energiatehokkuutta. Sopimuksen avulla yritys voi osoittaa täyttävänsä ympäristöluvan velvoitteet tältä osin.
8. VEDEN KULUTUS - käyttö Vedenkäyttö WS Bookwell Oy:n veden käyttö on n. 10000 m³. Porvoo 5500 m³ ja Juva 4500 m³. Jätevesi Ainetaseeseen perustuva asumisjätevesiin rinnastettava viemäröity vesimäärä on keskimäärin 5500 m³/a, muu käyttövesi joko haihdutetaan ilmaan tai toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Hiekanerotuskaivot ja rasvanerotuskaivo tyhjennetään vuosittain.
9. JÄTEHUOLTO - jätteet - syntypaikkalajittelu JÄTEHUOLTO Kuitujäteraaka-aineet Energiajae Sekajäte Biojäte Porvoon kiinteistöllä on kokonaisvaltainen jätehuoltosopimus valtakunnallisen jätehuoltoyrityksen kanssa, joka vastaa jäteraaka-aineiden kierrätyksestä sekä kierrätyskelvottomien jätejakeiden haitattomasta loppusijoituksesta. Juvalla jätehuolto toimii perinteisemmällä tavalla. Toimivalla jätteiden syntypaikkalajittelulla varmistetaan jätehuollon toimivuus. Kuitujätteet ovat paperikuitua sisältäviä jätteitä, jotka toimitetaan materiaalikäyttöön. Keräyspaperi 3113 t Ylimääräblokit 138 t Pahvi/kartonki 96 t Kansipahvi 125 t Energiajae on materiaalina hyödyntämiskelvotonta, polttokelpoista jätettä, jota muodostuu n. 697 t/a, energiajaetta ovat mm: Kertakäyttökuormalavat Polttokelpoiset muovit Ylimäärä kirjankannet Laminoidut ja lakatut paperit Sekajäte on kaatopaikalle loppusijoitettavaa kierrätyskelvotonta jätettä, jota syntyy n. 52 t/a, sekajätejakeita ovat mm: PVC-pitoiset muoviylivedot Nahkaylivedot Kultausfoliot Siivousjäte Kemikaalipakkaukset Henkilöstöravintoloiden biojätteet kerätään erikseen ja toimitetaan biojätekeräykseen n. 5 t/a.
Metallit Ongelmajätteet Muodostuvat metallijätteet kerätään käytetyt painolevyt ja muu metalli erikseen ja toimitetaan hyötykäyttöön, metallijätettä syntyy n. 77 t/a. Ongelmajäte on jätettä, joka jonkin kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Painotoiminnassa syntyvät ongelmajätteet noudetaan Porvoossa viikoittain ja Juvalla tarvittaessa. Ongelmajätteiden keräilijät toimittavat jätteet käsiteltäväksi Ekokem Oy:öön. Ongelmajätteitä syntyy yhteensä n. 71 t/a jakautuen seuraavasti: Kiinteät 7,9 t Kehitteet 17,1 t Pesuliuottimet 42,6 t Voiteluöljy 2 t Loisteputket 373 kg Akut 513 kg SER 551 kg Näiden lisäksi pestäviä puhdistusrättejä toimitetaan pestäväksi 9100 kpl/a.
10. TUOTTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUS - kirjojen elinkaari opiskelu- ja kuluttajakäytössä Painotuotteiden koko kenttä pitää sisällään laajan joukon erilaisia, eri käyttötarkoituksiin valmistettuja tuotteita, joita voi tarkastella esimerkiksi käyttöiän perusteella. Lyhin elinkaari on sanomalehdillä, aikakauslehdillä ja joukolla mainosjulkaisuja. Keskipitkää elinkaarta edustavat mm. koulukirjat ja kun taas kovakantiset kirjat ovat painotuotteista pitkä-ikäisimpiä. Painotuotteiden ympäristövaikutusten tarkastelu pitäisi suunnata kahteen suuntaan. Lyhytikäisille tuotteille on alhaisten valmistuspäästöjen lisäksi oleellista hyvä kierrätyskelpoisuus raaka-aineena, jolloin mm. kaatopaikkakuormitus pienenee. Pitkäikäisille tuotteille kierrätyskelpoisuus ei ole keskeistä, vaan painopiste on raaka-aineiden tuotannon ja valmistusprosessin alhaisessa ympäristökuormituksessa. Painettu kirja on tiedostavan kuluttajan ekologinen vaihtoehto, sillä sen lukemisesta voi nauttia ilman sähköä. Vaikka kirjoilla on vaihteleva käyttöikä, niin lukukerrat eivät lisää kirjan ympäristökuormitusta. Tämä on tärkeää ekologisuudesta kiinnostuneille kansalaisille. Oppikirjojen kierrätys on monissa kouluissa vakiintunut tapa, mutta se koskee lähinnä tekstikirjoja. Tehtäväkirjoissa ei uusiokäyttö onnistu. Tarvitaan myös ihan omia kirjoja, kuten aapinen ekaluokkalaisille. Kierrättämisessä ei kannata mennä mahdottomuuksiin: repaleiset kirjat eivät ilahduta kenenkään mieltä. Lukiossa keskitetty kierrättäminen ei onnistu, sillä oppilaat ostavat itse kirjansa. Uusiokäyttö perustuukin oppilaiden keskinäiseen kaupankäyntiin. Jotkut kirjat voivat kiertää kuusikin vuotta, mutta tavallisin aika on 2-4 vuotta. Kirjoja myös kerätään ja kierrätetään lähipiirin luettavana. Käytöstä poistetun kirjan pienin ympäristökuormitus syntyy kun kirja ohjautuu materiaalikierrätykseen, jolloin saadaan kierrätysprosesseihin tarpeellista primäärikuitua. Materiaalikierrätykseen kelpaamattomat kirjan osat, mm. kovat kannet, kelpaavat yleensä jätteenpolttoon korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Loppusijoitus kaatopaikalle on huonoin vaihtoehto kirjan hävitykseen. Hapettomissa olosuhteissa kirja mätänee muodostaen metaania, joka on erittäin haitallinen kasvihuonekaasu.
11. YMPÄRISTÖTAVOITTEET - yksilöidyt tavoitteet - BAT Metsäluonnon monimuotoisuuden varmentaminen Ympäristöarvojen huomioiminen kuituraaka-aineiden hankinnassa Puukuidun alkuperäketjun hallinta Tuotannon materiaalitaseen parantaminen Painopaperit Muut materiaalit VOC-yhdisteiden päästöjen vähentäminen Alkoholit Hiilivedyt BAT parhaan käyttökelpoisen tekniikan huomioiminen kone- ja laitehankinnoissa Teollisuuden ympäristöhaittoja voidaan merkittävästi vähentää käyttämällä uutta ja entistä kehittyneempää tekniikkaa. Tämä tarkoittaa materiaali- ja ainevirtojen aikaisempaa tehokkaampaa hallintaa, energian tehokkaampaa käyttöä ja pienempiä päästöjä. Ympäristönsuojelulaissa parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan tietyn toiminnon ja siinä käytettävien tapojen tehokkainta ja edistyneintä astetta, jolla voidaan osoittaa olevan sellaiset tekniset ja käytännölliset ominaisuudet, jotka soveltuvat periaatteessa käytännön pohjaksi raja-arvoille, joiden tarkoituksena on estää tai milloin se ei ole mahdollista, vähentää yleisesti päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön.
12. TAVOITTEIDEN SEURANTA JA SITOUTUMINEN - ekolaskurin käyttö seurannassa - johdon katselmukset WS Bookwell Oy:n johtoryhmä suorittaa kerran vuodessa ympäristöohjelman mukaisen katselmuksen. Tämän katselmuksen tarkoituksena on varmistaa, että ympäristöohjelma on sopiva ja tehokas vastatakseen vaatimuksia ja konsernin määrittelemää ympäristöpolitiikkaa, -päämääriä ja -tavoitteita. Katselmuksissa käsitellään seuraavia kohtia: * ympäristöpolitiikan soveltuvuus nykyisiin tarpeisiin nähden * ympäristöohjelman ympäristöpäämäärien ja tavoitteiden toteutuminen * havaitut poikkeamat * koulutustarpeet * sidosryhmien kyselyt / huolenilmaukset * muutokset lainsäädännössä *ympäristöohjelman tehokkuus, toimivuus ja sopivuus. Ympäristöohjelman johdon edustaja vastaa siitä, että em. listan kaikki kohdat käsitellään kalenterivuoden aikana. Katselmuksesta tehdään kokouspöytäkirja, joka arkistoidaan.
13. YMPÄRISTÖASIOISTA TIEDOTTAMINEN - sisäinen tiedottaminen - ulkoinen tiedottaminen HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA Työmenetelmillä ja -tavoilla jokainen työntekijä vaikuttaa materiaalien, sähkön ja veden kulutukseen sekä jätteiden ja muiden päästöjen syntyyn. Koulutuksella ja valistuksella voidaan työtapoja muuttaa ympäristöä yhä vähemmän kuormittaviksi. Ympäristöinnostuksen ylläpitämiseksi koulutuksen tulee olla jatkuvaa, esimerkiksi kaksi tuntia ympäristökoulutusta jokaiselle vuosittain muun henkilöstökoulutuksen yhteydessä. Ennen koulutussuunnitelman laatimista tulisi henkilöstön ympäristöosaamista ja koulutustarvetta kartoittaa ympäristökyselyllä. Eri henkilöstöryhmille tulee räätälöidä koulutus työkuvan ja -tehtävien mukaan, esimerkiksi ravitsemus-, siivous- ja huoltohenkilöstölle suunnitellaan oma koulutuspaketti. Esimerkki koulutussuunnitelmasta Ympäristöasioiden peruskoulutus: yleisimmät ympäristöongelmat, mistä ne johtuvat ja mitä ne aiheuttavat, miten oman yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön Ympäristöjärjestelmä ja muut ympäristöohjauskeinot Energiaa, materiaaleja ja vettä säästävien työtapojen opettaminen Kemikaalien huolellinen käsittely, ongelmajätteiden tunnistaminen, ongelmajätteiden määrän vähentäminen, toimiminen vaara- ja onnettomuustilanteissa Taloudellisen ajotavan koulutus Jatkuvat tietoiskut esimerkiksi sähköisen viestinnän muodossa Asioiden kertaaminen: esimerkiksi joka vuodella voi olla oma ympäristöteemansa, johon koulutus keskittyy Koulutuksessa olisi kiinnitettävä huomiota graafiselle alalle tyypillisiin ympäristövaikutuksiin. Painotuotteiden valmistuksessa suurimmat ympäristöongelmat ovat suhteellisen suuri energiankulutus suuri raakaveden tarve kemikaalien päästöt viemäriin liuottimien ja pesunesteiden kulutus hylkypaperin (painettu makulatuuri) määrä.
14. YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA - ympäristöriskien kartoitus - poikkeaviin tilanteisiin varautuminen YMPÄRISTÖRISKIT JA VASTUUT Riskienhallinta on yrityksessä esiintyvien vaarojen ja ongelmien järjestelmällistä tunnistamista, arviointia sekä päätöksentekoa ympäristöasioiden kehittämiseksi. Yrityksen on aina tunnettava toimintaansa ja toimintaympäristöön liittyvät riskit. Pienetkin häiriöt voivat epäedullisissa olosuhteissa käynnistää tapahtumaketjun, joka saattaa uhata yrityksen koko toimintaa. Riskienhallintaohjelman toteuttaminen työpaikalla on johdon ja linjaorganisaation vastuulla. Riskien arviointi ja hallinta käsittävät yleensä seuraavat vaiheet: Vaarojen ja uhkien tunnistaminen Vaaroille alttiina olevien työntekijöiden tai muiden henkilöiden ja ympäristön tunnistaminen Riskien määrällinen ja laadullinen arviointi Riskien torjuntamahdollisuuksien selvittäminen Riskien hallintakeinojen valinta Vaaroista ja torjuntakeinoista tiedottaminen Hallintakeinojen toteuttaminen Vaikutusten seuranta ja vahingoista oppiminen Saavutettujen tulosten arviointi Riskienhallintaohjelman tarkistus ja täydentäminen Edellä mainittujen vaiheiden läpikäynti suoritetaan parhaiten yhteistyö johdon, työntekijöiden ja asiantuntijoiden kanssa (pienissä yrityksissä sopii hyvin yhden osaavan henkilön tehtäväksi). Arviointi tulisi uusia aina, kun yrityksessä tapahtuu muutoksia, jotka saattavat lisätä vaaroja. Riskienarvioinnissa on otettava huomioon myös aliurakoitsijat ja heidän työnsä aiheuttamat vaarat. Ympäristövahingon sattuessa ensisijainen vastuu on aina vahingon aiheuttajalla. Aiheuttajan on korvattava ympäristövahinko täysimääräisesti. Ympäristövahinkolain mukainen korvausvelvollisuus koskee henkilö- ja esinevahinkojen lisäksi myös kustannuksia, jotka aiheutuvat ympäristövahinkojen torjumisesta ja pilaantuneen ympäristön ennalleen saattamisesta. Ympäristövastuunsa yritykset voivat tietyin edellytyksin kattaa vakuutuksilla. Äkilliset ja odottamattomat ympäristövahingot katetaan yritysten toimintavastuuvakuutuksista. Pitkän ajan kuluessa syntyviä vahinkoja varten on olemassa ympäristövastuuvakuutus, joka myönnetään yleensä vain yksilöllisen riskikartoituksen perusteella. Muita vakuutusmuotoja ovat mm. omaisuus-, keskeytys- ja liikennevakuutus. Lisäksi vuoden 1999 alusta otettiin käyttöön lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus, joka korvaa vahingot, joiden aiheuttaja jää tuntemattomaksi tai on todettu maksukyvyttömäksi. Vakuuttamisvelvollisuus on ympäristölupaan perustuva ja koskee yrityksiä, joiden toimintaan liittyy olennainen ympäristövahingon vaara.
Pelastussuunnitelmissa on kartoitettu laitoksien riski- ja uhkatilanteet poikkeustilanteissa. Suunnitelmat sisältävät toimintaohjeet tulipalo-, onnettomuus- ja muille vaaratilanteille. Suunnitelmia päivitetään vuosittain ja Porvoon laitoksella on oma tehdaspalokunta.