VTT:n tilinpäätös vuodelta 2009

ESPOO 2010 12.3.2010 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2009

Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS...1 1.1 Johdon katsaus...1 1.2 Vaikuttavuus...2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 2 1.2.2 Strategisen tutkimuksen suuntaaminen... 5 1.2.3 Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö... 12 1.2.4 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 14 1.3 Toiminnallinen tehokkuus...15 1.3.1 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö... 15 1.3.2 Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön... 15 1.3.3 Ulkomaiset kontaktipisteet... 16 1.3.4 Maksullisen toiminnan kehittäminen... 16 1.3.5 IPR:n suojaus ja kaupallistaminen... 17 1.3.6 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 18 1.3.7 VTT toiminnoittain... 20 1.3.8 Toiminnan tuottavuus... 21 1.3.9 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 21 1.3.10 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 23 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...24 1.4.1 Suoritteiden määrät... 24 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu... 31 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...32 1.5.1 Henkilöstö ja osaaminen... 32 1.5.2 Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin... 38 1.5.3 Työ- ja ympäristöturvallisuus... 39 1.6 Tilinpäätösanalyysi...40 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 40 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 40 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 41 1.6.4 Tase... 41 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...42 1.8 Arviointien tulokset...43 1.8.1 Toimintajärjestelmän arvioinnit... 43 1.8.2 Tutkimuksen arviointi... 44 1.8.3 Asiakasvaikuttavuuskysely... 45 1.8.4 Muut arvioinnit... 45 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...45 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA...46 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA...48 4. TASE...49 5. LIITETIEDOT...51 6. ALLEKIRJOITUKSET...61

1 TILINPÄÄTÖS 2009 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2009 kehittyi useilla mittareilla positiivisesti, erityisesti haastava markkinatilanne huomioiden. Toiminnan tulos sisäisen tuloslaskennan mukaan oli 1,9 milj. euroa ylijäämäinen. Yhteisrahoitteisten hankkeiden ulkopuoliset tuotot lisääntyivät 18 %. Tekes-tuotoissa kasvua oli SHOK-hankkeissa sekä kansainvälisten verkostohankkeiden kotimaisessa rahoituksessa. Maksullisen toiminnan tuotot alenivat 2 % edellisvuodesta. Voimakkainta kysynnän kasvu oli bio-, lääke- ja elintarviketeollisuudessa. Tuotot lisääntyivät myös metsäteollisuudessa ja energiatoimialalla. Maksullisen toiminnan erillistulos oli 0,8 milj. euroa ylijäämäinen. Kansainväliset tuotot olivat edellisen vuoden tasolla, vastaten yhteensä 14 % liikevaihdosta. VTT osallistui aktiivisesti kaikkien strategisen huippuosaamisen keskittymien valmisteluun sisällön rakentajana ja toimintatapojen kehittäjänä, osakkaana sekä tutkimustyön tekijänä. VTT:n kokonaisliikevaihto tutkimustoimintansa jo aloittaneiden keskittymien osalta oli yhteensä noin 9 milj. euroa. VTT on seitsemännen puiteohjelman suurin toimija Suomessa, osuus Suomeen tulevasta rahoituksesta on 25 %. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) päätös sijoittaa ICT-tutkimusyksikkönsä Otaniemeen vahvistaa Suomen asemaa EU:n tietotekniikkatutkimuksessa. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksissa saavutettiin uusi ennätys, yhteensä 389 kpl. Myös kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja valmistui aikaisempaa enemmän, 511 kpl. Keksintöjen ja muiden IPR-aihioiden seulontaa sekä kaupallisen potentiaalin arviointia ja arvon nostoa tehostettiin 162 TULI-hankkeella, joista 83 valmistui kertomusvuonna. Edettiin hyvin aiempaa suurempiin ja vaikuttavampiin tutkimuskokonaisuuksiin tähtäävässä tavoitteessa. 48 % oma- ja yhteisrahoitteisesta tutkimuksesta tehtiin 1,5-11 milj. euron tutkimuskokonaisuuksissa. Metsäteollisuuden osaamista vahvistettiin merkittävästi liiketoimintakaupalla, jossa Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium Ab:n (KCL) tutkimus- ja laboratoriohenkilöstö siirtyi VTT:lle. Kaksi uutta valtion kokonaan omistamaa ja VTT:n hallinnoimaa yhtiötä VTT Expert Services Oy ja VTT Ventures Oy perustettiin asiantuntijapalvelujen ja spin-off -toiminnan kehittämiseksi. Järjestelyt astuivat voimaan 1.1.2010 ja ne koskevat yhteensä noin 390 henkilöä. Osaamismallin mukaiset osaamiset arvioitiin kattavasti osana kehityskeskusteluja. Edellisenä vuonna päivitettyjen arvojen vienti arkeen ja johtamiseen onnistui hyvin, mikä näkyi mm. henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksista. VTT Graduate School, jonka aikana valitut henkilöt suorittavat tohtorintutkinnon, rakennettiin vuoden aikana ja kansainvälinen rekrytointi käynnistyi loppuvuodesta. Ohjelmaan saapui yli 500 hakemusta. Myös kotimaisille tekniikan alan opiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnatuissa kyselyissä VTT menestyi erinomaisesti ollen kiinnostavin työnantaja. Tutkimuskysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä vuonna 2010. Tilauskanta on edellisvuotta suurempi.

2 TILINPÄÄTÖS 2009 1.2 Vaikuttavuus VTT:n vaikuttavuusmalli kuvaa VTT:n vaikuttavuusmekanismia ja sen aikaulottuvuutta (kuva 1). Tutkimuksen ennakoiva suuntaaminen ja uuden osaamisen luominen eturintaman kansainvälisessä tutkimusyhteisössä antavat VTT:lle edellytykset asiakkaan innovaatioprosessin kautta tuottaa hyötyjä VTT:n asiakkaille, sidosryhmille ja koko yhteiskunnalle. VTT:n vaikuttavuusmalli Aika Asiakkaiden menestys ja yhteiskunnan hyvinvointi edistävät tekijät Vaikutukset asiakkaan innovaatioprosessiin Yritysasiakkaat, julkiset organisaatiot, toimialat, toimialajärjestöt, elinkeinoelämä ja kansalaiset hyötyvät VTT:n toiminnasta VTT tukee asiakkaitaan innovaatioprosessin kaikissa vaiheissa edistävät tekijät Tutkimuksen kohdistaminen. Osaamisen kehittäminen parhaimmissa kansainvälisissä tutkimusyhteisöissä Teknologiajohtajuus ja huippuosaaminen edellyttävät VTT:n vahvaa osallistumista kansainvälisten tutkimusyhteisöjen keskiöihin Kuva 1. VTT:n vaikuttavuusmalli 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena VTT:n vaikutuksia kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin tavoitellaan ja seurataan pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn paranemisen kautta. Tähän VTT pyrkii - suuntaamalla tutkimustoimintaa ja samalla omaa osaamistaan Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisiin painoalueisiin sekä liiketoiminnan nykyisiin ja ennakoitaviin murroskohtiin - muuntamalla tutkimustuloksia hyödynnettäviksi ratkaisuiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi entistä nopeammin - osallistumalla uusien teknologiayritysten perustamiseen ja - tehostamalla alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia kotimaassa yhdessä muiden innovaatioverkoston toimijoiden kanssa. VTT:n vaikuttavuus syntyy myös VTT:n erilaisten roolien kautta (kuva 2).

3 TILINPÄÄTÖS 2009 VTT:n rooli innovaatioympäristöissä VTT vauhdittaa uuden teknologiapohjaisen liiketoiminnan synnyttämistä Uutta luova tutkimus Teknologiahyödyt Teknologiaennakointien hyödyntäminen ja nousevien teknologioiden tunnistaminen Uusien teknologioiden ja innovaatiopotentiaalin luominen Sovellusten kehittäminen ja osaamisen kasvattaminen Tutkimustulosten siirtäminen Tutkimuskumppanuuksien kautta maailmanlaajuinen teknologian hallinta VTT:n innovaatioprosessi VTT luo teknologiasta liiketoimintaa Innovaatioympäristön ja yhteiskunnan hyödyt Ennakoivien tutkimusstrategioiden luominen Toimialojen uudistuminen ja kehitys Tieto- ja osaamispohjan vahvistaminen ja laajentaminen Kansainvälinen verkostoituminen Energia-, ympäristö- ja turvallisuushaasteisiin vastaaminen Työllisyyden, hyvinvoinnin ja ihmisten arkipäivän edistäminen Julkisen päätöksenteon tuki Innovaatiot ja uusi liiketoiminta Asiakas- ja yrityshyödyt Uudet tuotteet ja prosessit Innovaatiopalvelut ja -osaaminen Uudet liiketoiminnat ja markkinat Uudet yritykset ja lisensointi Kansainvälinen teknologiasiirto Kansainväliset verkostot Tietopohjan laajentaminen Tuki tuotteiden markkinoille viennissä Kuva 2. VTT:n vaikuttavuus innovaatioympäristössä VTT:n keskeisimmät vaikuttavuustavoitteet Energia ja ympäristö: energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen, öljyriippuvuuden väheneminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Teollisuuden kilpailukyky: erityisesti metsä-, ICT-, metalli- ja koneteollisuuden innovaatiokyky, uudet tuotteet ja prosessit, uudet arvoketjut sekä suunnittelun ja tuotannon kehittäminen Uudet liiketoiminnat: teknologialiiketoiminnan edistäminen, ICT-teknologian avulla uusia, tehokkaampia liiketoimintakonsepteja, teollisuuden uudet palvelut, osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja uusien liiketoimintojen luominen Ihmisten hyvinvointi ja toimiva arkipäivä: ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, julkisen sektorin palvelujärjestelmien tehostaminen, ihmisten arkipäivän käyttäjäkohtaiset palvelut, digitaalisen ympäristön ymmärrettävyys ja hallittavuus. Taloustutkimus Oy:n kesällä 2009 suorittaman VTT:n asiakashaastattelututkimuksen keskeisimmät tulokset verrattuna edellisiin vuosiin on esitetty kuvassa 3.

4 TILINPÄÄTÖS 2009 Touko-kesäkuu 2009 5790 TM/VH/tsa/jps Tietopohjamme ja osaamisemme vahvistui Tutkimus- ja kehitystoimintamme nopeutui/tehostui Hankkeessa yhdisteltiin/hyödynnettiin luovasti eri teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia Vaikutti positiivisesti uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaamisessa Hankkeen tuloksena otimme käyttöön täysin uuden teknologian Syntyi uusi liiketoimintakonsepti tai ansaintamalli VTT:n kanssa toteutettu projekti, hyötyjen syntyminen - Kyllä-vastaukset - n=kaikki vastaajat Edisti verkostoitumista Syntyi uusia tai parannettuja tuotteita, palveluita tai tuotantomenetelmiä Kilpailukykymme parani Edisti markkinointiamme 19 22 30 22 18 Kuva 3. Hyötyjen syntyminen VTT:n kanssa tehdyssä projektissa vuosina 2004-2009 Kyllä-vastauksia syntyneistä hyödyistä saatiin aikaisempaa vähemmän useilla osa-alueilla, kuva 3. Toisaalta kyselyn eräs keskeinen näkökulma on syntyneiden hyötyjen lisäksi selvittää myös VTT:n rooli, koska vaikuttavuus on eri toimijoiden yhteistulos. Selvityksen mukaan VTT:n merkitys lähes kaikkien vaikutusten synnyssä oli kuitenkin kasvanut edellisestä vuodesta. 1.2.1.1 VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus 60 58 60 58 63 96 93 91 92 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % VTT:n Asiakastutkimus 2009 VTT.n suomalaiset asiakkaat Puhelinhaastattelu VTT on EU:n tutkimusohjelmissa viiden aktiivisimman tutkimuslaitoksen joukossa ja selvästi suurin toimija Suomessa. VTT on vahvasti mukana useissa eurooppalaisissa tutkimusaktiviteeteissa kuten EERA ja JIIP sekä uutena EIT:n ICT Labs (tarkemmin kappaleessa 1.3.2). VTT on alusta pitäen ollut kaikkien keskeisten teknologiayhteisöjen (ETP) ytimessä ja mukana useassa JTI:ssä (Joint Technology Initiative). Yhdysvalloissa ja Japanissa on rakennettu suhteita ja tehty tutkimusyhteistyötä huippuyliopistojen (USA) ja maailmanluokan tutkimuslaitosten monien tutkimusryhmien kanssa. VTT on mukana yli 30 kansallisessa teknologiaohjelmassa, kaikissa kuudessa strategisen huippuosaamisen keskuksessa (SHOK) ja kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikössä. VTT:n asiantuntijat toimivat myös poliittisen päätöksenteon tukena. 39 52 49 46 48 53 46 57 57 61 56 56 54 63 71 67 69 70 69 69 2004 (n=200) 2006 (n=202) 2008 (n=120) 2009 (n=120)

5 TILINPÄÄTÖS 2009 1.2.1.2 VTT:n vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen VTT kehittää jatkuvasti vaikuttavuusarviointejaan oman vaikuttavuustutkimuksen asiantuntijoiden menetelmäkehitystyön avulla. 1.2.2 Strategisen tutkimuksen suuntaaminen 1.2.2.1 Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Tavoitteeksi vuodelle asetettiin oma-aloitteisen strategisen tutkimustoiminnan laajentaminen ja uutta luovan tutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen erityisesti kärkiohjelmien ja suurten innovaatio-ohjelmien kautta. Kansainvälisen talouden taantuman aiheuttama maksullisen toiminnan volyymin laskua korvattiin yhteisrahoitteisen toiminnan suunniteltua laajemmalla volyymilla. Tähän antoi mahdollisuuden hyvin kehittynyt julkinen tutkimusrahoitustilanne erityisesti Tekesin ja EU:n ohjelmissa. Omarahoitteiset projektit Yhteisrahoitteiset projektit Maksulliset projektit(ar) Perusrahoitus tutkimuksen painoalueille Frontier 1,3 M Kärkiohjelmat 39,6 M / 4 kpl VTTohjelmiin 51 % Suuret innovaatio-ohjelmat 51,8 M / 10 kpl Key Technology Actions 13,8 M / 6 kpl Muihin hankkeisiin 49 % Perusrahoitus Perusrahoitus Tekes - SHOK-hankkeet - muut hankkeet EU Muu rahoitus Tuotot ja rahoitus yht. M 33,8 46,3 50,8 21,9 26,7 63,8 Kuva 4. Tutkimusrahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 12,7 % 145,7 milj. euroon. Tästä ulkopuolisten tuottojen osuus oli 99,4 milj. euroa (kasvua 18 %) ja perusrahoitusta 46,3 milj. euroa. Eniten kasvoivat tuotot Tekesiltä 40,4 milj. eurosta 50,8 milj. euroon. Kansainvälistä toimintaa edustavat EU-tuotot 21,9 milj. euroa (kasvua 7 %) sekä kansainvälisiin ohjelmiin kohdistuva osuus Tekes-rahoituksesta. Yksityisen sektorin tuotot kasvoivat 10,5 milj. eurosta 13,2 milj. euroon. 15 milj. euron liikevaihdon kasvusta 2,2 milj. euroa muodostui KCL-järjestelyssä VTT:lle siirtyneistä projekteista. Nämä KCL-tuotot jakaantuivat tasan Tekesin ja yksityisen sektorin kesken.

6 TILINPÄÄTÖS 2009 Omarahoitteinen toiminta kasvoi tavoitteiden suuntaisesti 29,7 milj. eurosta 33,8 milj. euroon (tavoite 38 milj. euroa). Tavoitteesta jäätiin, koska perusrahoitusta ohjattiin suunniteltua enemmän yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitusosuuksiin sen volyymin suuren kasvun johdosta. Milj 100 90 80 70 13,0 13,1 13,5 21,9 Muu julkinen sektori EU 60 50 12,4 16,0 18,1 20,5 Tekes 40 50,8 Yksityinen sektori 30 20 29,0 33,7 40,4 10 0 11,3 11,0 10,5 13,2 2006 2007 2008 2009 Taulukko 1. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys 2006-2009 Strategisen tutkimuksen vaikuttavuutta on parannettu kohdentamalla toimintaa liiketoimintasuunnitelmilla ohjattujen ohjelmien avulla. Ohjelmien vaikuttavuuden seurantaa kehitettiin ottamalla ohjelmiin liittyvät maksulliset projektit mukaan ohjelmien liikevaihtotarkasteluun. Ohjelmien liikevaihto oli kokonaisuudessaan 105 milj. euroa. Asetetut volyymitavoitteet saavutettiin kärkiohjelmissa 82 %:sti ja suurissa innovaatio-ohjelmissa 130 %:sti. Frontier-ohjelman volyymi jäi 1,3 milj. euroon, kun tavoitteeksi oli asetettu 3 milj. euroa. Maksullisen toiminnan projektien osuus ohjelmista oli 20 % vastaten asetettuja tavoitteita. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa korostui VTT:n osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja teknologiaohjelmiin. Osa rahoituksesta tulee VTT:lle Strategisten huippuosaamiskeskusten (SHOK) kautta. Näiden sisältöä on kuvattu tarkemmin kappaleissa 1.2.3.2 Kansallinen tutkimusyhteistyö ja 1.3.1 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö. 1.2.2.2 Perusrahoituksen kohdentaminen VTT:n strategiassa määritellään mm. tutkimuksen painoalueet, niiden sisällä uutta luovat ja uudistavat sekä vahvistettavat teknologia-alueet, asiakastoimialalinjaukset sekä suurten tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien linjaukset sekä muut strategiakauden erityispainotukset. Edellä mainittujen linjausten perusteella vuotuisen strategiaprosessin osana muodostetaan tasapainoinen tutkimusohjelmaportfolio, joka vastaa tulevaisuuteen suuntautuneesti VTT:n vaikuttavuustavoitteisiin, teollisuuden tarpeisiin sekä kansalliseen ja kansainvälisen (erityisesti EU) innovaatiopolitiikan haasteisiin. Perusrahoitus kohdennetaan uutta luovaan, usein pitkäjänteiseen teknologiakehitykseen, joka on liiketoiminnallisesti hyödynnettävissä systemaattisten liiketoimintasuunnitelmien avulla, mikä omalta osaltaan lisää merkittävästi tutkimuksen vaikuttavuutta.

7 TILINPÄÄTÖS 2009 Tutkimuksen oikean kohdentamisen varmistamiseksi VTT:llä on tehty aktiivista ennakointityötä mm. roadmapien muodossa. Esimerkkejä näistä on esitetty kappaleessa 1.4.1.2 (painoaluekohtainen tutkimus). Perusrahoitus Ulkopuoliset tulot Toteu- Suunniteltu Toteu- Osuus Muutos Toteu- Suunni- Toteu- Muutos tunut tunut liikevaih- 2008 / 2009 tunut teltu tunut 2008 / 2009 1 000 euroa 2008 2009 2009 dosta, % % 2008 2009 2009 % Sovellettu materiaalitekniikka 5 923 6 250 6 801 39 15 7 641 7 900 10 594 39 Bio- ja kemianprosessit 11 970 12 100 11 994 41 0 12 330 14 000 17 006 38 Energia 10 019 11 850 11 258 41 12 16 802 16 500 16 163-4 Tieto- ja viestintäteknologiat 11 052 12 250 11 388 39 3 14 665 15 300 17 944 22 Teolliset järjestelmät 8 167 8 500 8 739 43 7 10 715 10 300 11 733 10 Mikroteknologiat ja elektroniikka 9 204 10 050 11 162 45 21 12 080 12 700 13 735 14 Palvelut ja rakennettu ympäristö 7 066 7 100 7 292 41 3 9 064 9 300 10 692 18 Muu kohdennus *) 10 946 10 900 11 508 88 5 1 095 0 1 497 37 Yhteensä 74 348 79 000 80 141 45 8 84 392 86 000 99 365 18 *) Muu kohdennus Keksintöjen kaupallistaminen 600 650 Tutkimusinfratuki kansallisesti merkittäviin tutkimusympäristöihin Henkilöperustainen osaamisen uudelleen suuntaaminen Hankevalmistelu, pienet kokeilut, väitöskirjat 1 400 2 000 4 400 1 259 1 966 4 284 Alueellinen kehitystoiminta 200 191 VTT:n sisäiset kehityshankkeet 2 300 3 157 Taulukko 2. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain Perusrahoitusta käytettiin 80,1 milj. euroa pysyen näin suunnitellun rahoitushaarukan 78-82 milj. euroa puitteissa. Budjettiin kirjatun 79 milj. euron ylitys 1,1 milj. euroa kohdistui pääosin organisaatiomuutoksen ja KCL-integraation läpivientiin. Pääosa 68,6 milj. euroa perusrahoituksesta kohdistettiin suunnitelman mukaisesti strategisia linjauksia noudattaviin tutkimusportfolioihin (ohjelmat ja painoalueet). Perusrahoitusta lisättiin 12 % Energia-painoalueelle uusiutuvan energian tutkimustoimintaan, mutta alueen yhteisrahoitteisen toiminnan tavoiteltua kasvua ei saavutettu. Tämä johtui EU-ohjelmien viivästymisestä sekä resurssien kohdistumisesta hyvän kysynnän omaavaan maksulliseen energiatutkimukseen. Painoalueista perusrahoitusta lisättiin edellisvuodesta eniten Mikroteknologiat ja elektroniikka (+21 %) sekä sovellettu materiaalitekniikka (+17 %) -painoalueille. Hyvästä tilauskannasta johtuen ulkopuoliset tuotot kasvoivat eniten Sovellettu materiaalitekniikka (+39 %), Bio- ja kemianprosessit (+38 %), Tieto- ja viestintäteknologiat (+22 %) ja Palvelut ja rakennettu ympäristö (+18 %) -painoalueilla. Näillä painoalueilla perusrahoituksen osuus oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihdosta jäi suunniteltua pienemmäksi 39-41 %:iin. Erityisesti Tieto- ja viestintäteknologiat -painoalueella hyvä yhteisrahoitteinen projektikanta korvasi omarahoitteisia projekteja ja perusrahoituksen käyttö jäi suunniteltua vähäisemmäksi. Liiketoiminta- ja innovaatiotutkimuksen koko yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto oli 5,4 milj. euroa, josta perusrahoituksen osuus oli 2,4 milj. euroa. Vuoden 2009 aikana erityistä kasvua on ollut palveluliiketoimintatutkimuksessa. Tässä volyymissä on kuitenkin vain osa kaikesta liiketoiminta- ja innovaatiotutkimuksesta. Eri teknologiapainoalueilla tehdään merkittävässä määrin liiketoiminta- ja innovaatiotutkimusta, joka sulautuu niin vahvasti ko. teknologiapainoalueen

8 TILINPÄÄTÖS 2009 muuhun tutkimukseen, että sen numerovolyymejä ei pystytä luotettavasti erottamaan. VTT:n suuri innovaatio-ohjelma Finnish Global Factories kohdentuu kokonaisuudessaan liiketoimintaja innovaatiotutkimuksen alueelle. Lisäksi useissa EU:n puiteohjelmien hankkeissa on työpaketteja, joissa kehitetään ko. teknologiaan tai palveluun liittyviä liiketoimintamalleja. VTT osallistui aktiivisesti Tekesin TULI- ja kaupallistamisen valmisteluohjelmiin, joiden volyymit eivät myöskään ole ym. numeroissa mukana. 1.2.2.3. VTT:n strategiset ohjelmamuodot Kappaleen 1.2.2.2 alussa kuvatun strategiaprosessin mukaisesti VTT tasapainottaa tutkimusohjelmaportfolionsa myös teknologia/asiakaslähtöisyyden ja riskipitoisuuden suhteen. Tätä tasapainotusta hoidetaan VTT:n eri ohjelmamuodoilla. Frontier-hankkeet: Luodataan tulevaisuuden nousevia ja potentiaalisia teknologioita, jotka toteutuessaan voivat johtaa merkittäviin läpimurtoihin. Hankkeet aloitetaan pienillä panoksilla ja lupaavimpia jatketaan muilla VTT:n ohjelmamuodoilla. Frontier-hankkeet ovat kaikkein riskipitoisimpia VTT:n ohjelmista. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat: Kärki- ja innovaatio-ohjelmien aiheiksi on valittu Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta keskeisiä, tulevaisuuteen suuntautuvia haasteita, joihin VTT:n on mahdollista löytää merkittäviä teknologisia ratkaisuja ja tuottaa todellisia innovaatioita. Ohjelmissa luodaan teknologisia läpimurtoja. Tutkimusta ohjataan systemaattisten liiketoimintasuunnitelmien avulla. Asiakkaat ja tutkimuskumppanit otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan innovaatioprosessiin. Kärkiohjelmien volyymi on yli 10 milj. euroa/vuosi ja innovaatio-ohjelmien yli 3 milj. euroa/vuosi. Vuoden 2009 ohjelmien liikevaihto on esitetty taulukossa 3. KTA (Key Technology Actions) -ohjemat: Tuotetaan uusia ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa hyödyntämällä ja yhdistämällä VTT:ssä jo olemassa olevaa osaamista uudella tavalla. Hankkeissa pyritään todellisiin innovaatioihin erityisesti suuren liiketoimintapotentiaalin alueilla. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat Perusrahoituksen kohdentumisen keskeisinä ohjaavina tekijöinä ovat vaikuttavuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Rahoituksen kohdentamista toteutetaan käytännössä portfolioohjauksella, jonka keskeisinä työkaluina ovat vuoden 2009 alusta lähtien olleet suuret kärki- ja innovaatio-ohjelmat. Noin puolet perusrahoituksesta käytettiin näissä ohjelmissa. Tutkimuksen kohdistuvuutta VTT:n strategian mukaisille alueille tehostettiin aloittamalla suuret kärki- ja innovaatio-ohjelmat vuoden alusta. Aiemmat strategiset teknologiateemaohjelmat integroitiin kärkiohjelmiin. Kompaktit ohjelmat sisältävät keskenään synergisiä omarahoitteisia, yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Näin teknologiakehitys, sovellukset ja liiketoimintamallien kehittäminen tapahtuvat rinnakkaisina, samanaikaisina ja vuorovaikutteisina projekteina. Ohjelmien vaikuttavuuden keskeinen mittari on sen aikaansaama maksullinen projektikanta, joka on esitetty kunkin ohjelman osalta. VTT:n ohjelmien keskeisiä mittareita ovat ohjelmassa tuotetut julkaisut, keksinnöt, dokumentoidut menetelmät, prototyypit, verkottuminen, tutkijanvaihto ja suoritetut tutkinnot. Uusien ohjelmatyyppien osalta liiketoimintasuunnitelmassa asetetaan tavoit-

9 TILINPÄÄTÖS 2009 teet myös patenttihakemuksille, lisenssisopimuksille, spin-offien ja tietyn vuosivolyymin ylittävien asiakkuuksien lukumäärälle. Maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikev aihdosta % Liikevaihdon toteumat Yhteisrahoitteisten Liike- Suunniteltu projektien Perusrahoitus Maksullinen vaihto liikevaihto ulkopuolinen toiminta yhteensä yhteensä tulo 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Ohjelman liikevaihdosta toteutunut suunitellusta % Kärkiohjelmat 47 976 16 799 13 706 9 044 39 550 23 82 Teolliset biomateriaalit 13 150 6 859 4 391 5 529 16 779 33 128 eengineering 12 500 1 472 2 130 1 219 4 821 25 39 Open Smart Spaces 10 066 4 094 3 312 536 7 942 7 79 Painettu älykkyys 12 260 4 373 3 874 1 760 10 007 18 82 Suuret innovaatio-ohjelmat 39 925 27 075 15 279 9 467 51 821 18 130 Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö 3 500 2 691 1 776 741 5 208 14 149 Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet 3 750 892 630 307 1 828 17 49 Polttokennot 5 200 2 251 891 105 3 247 3 62 Toiminnalliset materiaaliratkaisut 6 040 3 872 2 300 768 6 941 11 115 Finnish Global Factory 5 400 3 947 1 833 1 193 6 972 17 129 Suorituskykyiset mikrosysteemit 4 900 3 847 2 460 1 780 8 086 22 165 Reinventing Paper 0 3 253 1 602 4 227 9 082 47 Tietoturva 3 015 1 162 792 21 1 974 1 65 Hyvinvointiteknologiat 8 120 5 160 2 996 326 8 482 4 104 Taulukko 3. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien liikevaihto vuodelta 2009 Kärkiohjelmat TEOLLISET BIOMATERIAALIT - Ohjelma tuottaa kestäviä biomassaan perustuvia pakkausja rakennemateriaaliteknologioita. Erityisesti metsäraaka-aineista sekä maatalouden sivuvirroista valmistettujen materiaalien teollinen hyödyntäminen luo kestäviä, biomassan käyttöä tehostavia arvoketjuja, alentaa öljyriippuvuutta ja vähentää kulutuksen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Ohjelmassa kehitetään kuituihin, nanoselluloosaan, biopohjaisiin monomeereihin ja polymeereihin perustuvien materiaalien sovelluksia ja valmistustekniikoita, jotka eivät heikennä elintarvikearvoketjujen mahdollisuuksia. Nämä sovellukset ja tekniikat pyritään integroimaan nykyisiin biomassajalostusketjuihin, kuten metsäteollisuuden ja bioenergian hyödyntämiseen. KCL-järjestely on syventänyt ja vahvistanut merkittävästi tutkimusalueen teollista hyödynnettävyyttä. Vuonna 2009 ohjelman piirissä on saavutettu merkittäviä tuloksia monomeerien bioteknisessä tuotannossa ja soveltamisessa, nanoselluloosan valmistuksen ja sovellusten tutkimuksessa sekä biokomposiittirakenteiden kehittämisessä. Merkittävin yksittäinen saavutus on nanoselluloosan modifiointimenetelmä seostettavuuden parantamiseksi polymeeriseosten kanssa. Nanomateriaaleille tyypillinen sekoitusongelma pystyttiin välttämään uusien komposiittien valmistusmenetelmien avulla. Tällä kehitystyöllä avataan mahdollisuuksia täysin uusille biomuovikomposiiteille, kuten tarkkuusruiskupuristeet.

10 TILINPÄÄTÖS 2009 PAINETTU ÄLYKKYYS - Kehitetään uudenlaisia kustannustehokkaita valmistusteknologioita, materiaaleja ja komponentteja, jotka mahdollistavat aivan uusia suuren volyymin älytuotteita sekä yhdistävät fyysisen ja digitaalisen maailman. Tavoitteena on avata uusi liiketoimintasektori, joka yhdistää läheisesti mm. elektroniikka-, puunjalostus-, sekä kemianteollisuuden osaamisia. Perinteisen teknologiatutkimuksen ohella kehitetään loppusovelluksia ja perinteisten arvoketjujen yli yltäviä kaupallistamiseen tähtääviä verkostoja. Sovellusorientoituneet avainalueet liiketoiminnan kehitykselle ovat: kuluttajapakatut tuotteet, terveys ja diagnostiikka, kulutuselektroniikka, sekä rakennus ja energia. Lisäksi teknologiakehitys kohdentuu geneerisen painetun elektroniikan ja painetun älyn materiaaleihin, teknologioihin ja prosesseihin. Vuonna 2009 avattiin ohjelman myötävaikutuksesta PrintoCent, painettavan elektroniikan ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskus, joka kehittää alan tutkimusta, koulutusta ja liiketoimintaa. VTT:n, Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulu Innovation Oy:n perustama PrintoCent kuuluu Oulun Innovaatiokeskittymään, ja sen toiminta on VTT:n koordinoimaa. Keskuksen hankkeiden parissa työskentelee tällä hetkellä noin 150 henkilöä. Tavoitteena on synnyttää uusia yrityksiä ja satoja teollisia työpaikkoja niin Oulun alueelle kuin muuallekin Suomeen vuoteen 2020 mennessä. Ensimmäiset avainhankkeet ovat käynnistyneet, esim. Painettavan elektroniikan innovaatioympäristö 2009 2011 -hanke, jossa rakennetaan painettavan elektroniikan ja diagnostiikan Pilot-valmistusympäristö VTT:lle Ouluun. Ympäristö palvelee valmistus- ja tuotantomenetelmien sekä laitteistojen kehitystä laboratoriosta kohti teollista valmistamista. OPEN SMART SPACES - Kehitetään jokapaikan tietotekniikkaan perustuvia palveluita ICTteollisuuden ja palveluliiketoiminnan hyödynnettäviksi. Kehitystyö perustuu visioon, jossa olemme jatkuvasti tietoverkkojen piirissä ja digitaalista tietoa tulvii koko ajan ympärillämme. Laitteet ja koneet viestivät langattomasti ja säätyvät itsenäisesti. Erilaiset tietoverkot lisääntyvät ja toimivat saumattomasti yhteen. Tieto on käyttäjälle jatkuvasti saatavilla kulloinkin sopivaa tietä. Keskeiset teknologiat ovat lähialuekommunikaatio, langattomat anturi- ja toimilaiteverkot, kontekstitietoisuus ja uudet käyttöliittymät. Kehitys mahdollistaa seuraavan murroksen ICT-alueella, jota voidaan verrata Internetin aiheuttamaan murrokseen. Suuria haasteita ovat yhteentoimivuus, uudet käyttöliittymäparadigmat sekä palvelu- ja tuotekonseptien luominen, demonstrointi ja pilotointi. Vuonna 2009 ohjelman merkittävimpiä saavutuksia oli uuden Smart-M3-yhteentoimivuusratkaisun julkistaminen yhdessä Nokian kanssa. Smart-M3 on tiedonjakoalusta, joka mahdollistaa erilaisten laitteiden, kuten rakennuksessa sijaitsevien sensorien ja toimilaitteiden, langattomien tukiasemien, A/V-laitteiden, tietokoneiden ja kännyköiden välisen tiedon jakamisen eli laitteiden ja palveluiden välisen keskustelun. Smart-M3:n ansiosta sulautettua tietoa voidaan käyttää uusiin tarkoituksiin sekä virtuaalinen ja fyysinen maailma voidaan yhdistää helposti ja tehokkaasti. VTT on tehnyt maailman ensimmäisen Smart-M3 implementaation ja esitellyt sitä Piilaaksossa sekä Tokiossa alan konferensseissa. Smart-M3 on kehitetty ARTEMIS SOFIA -hankkeessa ja TIVIT Oy:n (ICT SHOK) DIEM -hankkeessa. eengineering - Tehostetun digitaalisen tuoteprosessin avulla puolitetaan suunnitteluun ja tuotannon käynnistykseen tarvittava aika teknologiateollisuudessa. Ohjelmassa kehitetään työvälineeksi teknologiaplatformit mallinnukseen ja simulointiin, suunnittelutietämyksen hallintaan, elinkaarien hallintaan ja ihminen/tekniikka -vuorovaikukseen. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteensopivuuksiin. Hyödyntäjiä ovat kotimainen ja kansainvälinen kone- ja kuljetusvälineteollisuus, kappaletavarateollisuus sekä yleisesti prosessiteollisuus, metsä- ja energiateollisuus sekä

11 TILINPÄÄTÖS 2009 kiinteistöt ja rakentaminen; mukaan lukien näitä tukevat ohjelmisto-, laitteisto- ja palveluliiketoiminta sekä vastaavat insinööritoimistot. Vuonna 2009 ohjelmassa kehitettiin Simantics-ympäristöä (simulaattorikeskeinen prosessien, koneiden, tehtaiden ja automaation integroitu suunnittelu), joka mahdollistaa eri mallinnusnäkökulmat samaan semanttiseen mallitietoon, eri yksityiskohtatason mallien ja ratkaisijoiden linkittämisen sekä simuloinnin kytkennät suunnittelun aikaisiin ja operatiivisiin järjestelmiin. Näin yhdistyy sekä staattinen että dynaaminen prosessisimulointi, mekaniikkasimulointi, virtauslaskenta ja elementtilaskenta. Teollista käyttöä tulee myös merkittävästi edistämään aloitetut rinnakkaisprojektit tehdassuunnittelussa yleisesti käytettyjen SmartPlant in ja ComosPT n semanttisten liitäntöjen toteuttamiseksi. Vuoden merkittävin saavutus on Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistykseen (THTH ry) perustettu Simantics-jaos, joka koordinoi ja rahoittaa avoimen lähdekoodin Simantics-alustan ylläpitoa ja jatkokehitystä. Jäsenet muodostavat vastaavan Simantics-ekosysteemin, jossa Simantics-pohjaisten palveluiden ja komponenttien tarjoajat sekä käyttäjät kohtaavat toisensa, käyvät kauppaa ja huolehtivat yhteisen käyttöympäristön kehityksestä ja ylläpidosta. VTT:n rooli yhdistyksessä komponenttien ja palveluiden tarjoajana tulee olemaan merkittävä. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 25 jäsentä. Suuret innovaatio-ohjelmat Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö Rakennettua ympäristöä kehitetään ekotehokkaaksi hyödyntämällä uusia energiaratkaisuja, tiedonhallinta- ja suunnittelujärjestelmiä sekä ekologisia materiaali- ja rakentamisratkaisuja. Liikenteen energiansäästö ja vaihtoehtoiset polttoaineet Ohjelmassa tuotetaan työkaluja, joilla sopeutetaan Suomen tieliikennettä mahdollisimman kustannustehokkaasti EU-tason ja kansallisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin. Keskeisenä on myös sähköautotutkimus. Polttokennot Ohjelma käsittää hajautetun sähköntuotannon ja työkoneiden voimanlähteet. Tavoitteena on saada polttokennoteknologioista uutta liiketoimintaa Suomen teollisuudelle vietäväksi globaaleille markkinoille. Toiminnalliset materiaaliratkaisut Ohjelmassa kehitetään aktiivisia toiminnallisia materiaaliratkaisuja, joilla mm. vähennetään energiankulutusta ja luodaan useille teollisuuden aloille uudentyyppistä toiminnallisuutta sisältäviä tuotteita. Hyvinvointiteknologiat Ohjelmassa keskitytään VTT:llä kehitettyjen hyvinvointiteknologioiden jatkokehittämiseen ja hyödyntämiseen. Teknologioilla parannetaan sekä yksilön terveyttä ja hyvinvointia että yhteiskunnan terveyspalveluja.

12 TILINPÄÄTÖS 2009 Finnish global factory Valmistavalle teollisuudelle ja sen arvoketjuille kehitetään ratkaisumalleja verkottuneessa globaalissa toimintaympäristössä, jossa nopeat muutokset ja ekotehokkuuden vaatimukset jatkuvasti lisääntyvät. Suorituskykyiset mikrosysteemit Ohjelmassa kehitetään merkittäviä mikroteknologiaan perustuvia erikoiselektroniikan tuoteinnovaatioita kohdealueina anturit, ajastinpiirit sekä säteilydetektorit ja -moduulit. Tietoturva Ohjelmassa kehitetään tietoturvaratkaisuja Internetiin kytketyille laitteille. Välineinä ovat ohjelmistojen turvallisuuden varmistus, luotettavat alustat, turvallisuuden valvonta ja vahvistaminen. Reinventing Paper (aloitettu 7/2009 perustuen KCL:ssa käynnistettyyn ohjelmakokonaisuuteen) Tavoitteena on paperiteollisuuden nykytuotteiden kilpailukyvyn parantaminen. Ohjelma kattaa painetun viestinnän ja kuitupohjaisen pakkauksen arvoketjut pöllistä kuluttajan kautta kierrätykseen. 1.2.3 Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö 1.2.3.1 Alueellinen vaikuttavuus VTT:n alueellisen toiminnan painopisteenä on osallistua aktiivisesti alueellisiin kumppanuuksiin sekä projektimuotoiseen kehitystoimintaan. VTT:llä on toimipisteitä useilla paikkakunnilla (taulukko 5) ja lisäksi VTT toimii alueellisesti tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. VTT:n asiamiestoiminnalla vahvistetaan VTT:n palvelujen saatavuutta eri puolilla Suomea olevien kehityshakuisten yritysten käyttöön. Asiamiehiä on tällä hetkellä 11 paikkakunnalla ja verkostoa laajennetaan asiakastarpeiden pohjalta. Ouluun perustettiin PrintoCent-innovaatiokeskusohjelma, josta on kerrottu tarkemmin kohdassa 1.2.2.3. (VTT:n strategiset ohjelmamuodot Painettu älykkyys-kärkiohjelma). Vuonna 2009 aloitti Oulussa toimintansa internetin tutkimukseen keskittyvä tutkimuskeskus Center for Internet Excellence (CIE). Mukana ovat VTT:n lisäksi Oulun yliopisto, Nokia Oyj, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun kaupunki ja Technopolis Oyj. Internet-tutkimuskeskuksen tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta sekä uusia edelläkävijäteknologioita ja tuote- ja toimintainnovaatioita kasvavalla internet- ja palveluliiketoimintavetoisella alalla. Internet-tutkimuskeskuksessa toimivien tutkimus- ja koulutuslaitosten, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyöhön perustuva tutkimus- ja tuotekehitysmalli yhdistyneenä yhteisölähtöiseen työskentelykulttuuriin on uusi toimintakonsepti Suomessa. Monissa VTT:n kehittämissä bioenergiateknologioissa on edetty omissa tiloissa tehtävästä laboratorio- ja koetoiminnasta kaupallistumista edeltävien pilot- ja demonstraatiolaitosten rakentamiseen eri puolelle Suomea. VTT:n henkilöstöä on osallistunut vuonna 2009 laitosten seurantavalmiuksien varustamiseen ja itse koeajoihin noin 10-15 henkilötyövuoden panoksella mm. Tampereella (pyrolyysiöljyn tuotanto), Varkaudessa (kaasutus ja kaasun puhdistus liikenteen biopolttoaineiden valmistamiseksi), Saarijärvellä (polttoaineen käsittely ja leijupoltto) ja Kihniöllä (uudet turvetuotannon menetelmät). Osa henkilöstöstä on rekrytoitu laitospaikkakunnille silloin, kun koeajo-ohjelma on useampivuotinen. Valmisteilla on hankkeita polttoaineterminaalien (Pihtipudas) ja jätteen leijukaasutuksen (Lahti) demonstrointiin täydessä mitassa. Myös eräissä muissa teknologioissa valmistaudutaan demonstrointiin, ja niiden yhteydessä tapahtuvaan useampivuotiseen seurantaan.

13 TILINPÄÄTÖS 2009 Paikkakunta Henkilömäärä 31.12.2009 %-osuus Muutos-% 2009 / 2008 Espoo 1 866 67,4 3,3 Oulu 395 14,3 0,8 Tampere 302 10,9 3,8 Jyväskylä 128 4,6 0,0 Turku 32 1,2-13,5 Lappeenranta 14 0,5 7,7 Nurmijärvi 13 0,5 0,0 Kuopio 10 0,4 11,1 Raahe 3 0,1 0,0 Kajaani 4 0,1 0,0 Varkaus 2 0,1 Yhteensä 2 769 100 2,6 Taulukko 4. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain 1.2.3.2 Kansallinen tutkimusyhteistyö VTT on vahvasti mukana innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi jokaisen kuuden Suomeen perustetun strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) toiminnassa. VTT on toiminut hyvin aktiivisesti näiden keskittymien valmistelussa ja käynnistämisessä ja on kaikissa keskittymissä osakkaana, hallituksen jäsenenä, strategisten tutkimusagendojen kehittäjänä ja tutkimustyön tekijänä. VTT:n vastuulla on vaativia työosuuksia jo tutkimustoiminnan aloittaneissa SHOK:eissa, joissa VTT:n kokonaisliikevaihto oli yhteensä 8,84 milj. euroa, jakautuen seuraavasti: TIVIT Oy: 4,24 milj. euroa, Metsäklusteri Oy: 3,62 milj. euroa, FIMECC Oy: 0,66 milj. euroa ja CLEEN Oy: 0,32 milj. euroa. SHOK-ohjelmien lisäksi VTT osallistui yli 30 kansalliseen tutkimus- ja teknologiaohjelmaan. VTT:n osallistuminen Tekesin teknologiaohjelmiin - BioRefine - Uudet biomassatuotteet 2007-2012 - Digitaalinen tuoteprosessi 2008-2012 - FinNano - Nanoteknologiaohjelma 2005-2010 - FinnWell - Terveydenhuollon teknologiaohjelma 2004-2009 - GIGA - Konvergoituvat verkot - laajakaistateknologiaohjelma 2005-2010 - Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 2008-2015 - Kestävä yhdyskunta 2007-2012 - Liito - Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 2006-2010 - MASI - Mallinnus ja simulointi 2005-2009 - NewPro - Uudistuva metalliteknologia - Uudet tuotteet 2004-2009 - NORDITE - Tietoliikenneohjelma 2005-2010 - Pharma - Kilpailuetua uusista toimintatavoista 2008-2011 - Polttokennot 2007-2013 - Rakennettu ympäristö 2009-2014 - Serve - Innovatiiviset palvelut 2006-2010 - SISU 2010 - Uusi tuotantoajattelu 2005-2009

14 TILINPÄÄTÖS 2009 - Symbio - Biotekniikasta tuotantoon 2006-2010 - Tila 2008-2012 - Toiminnalliset materiaalit 2007-2013 - Tuotantokonseptit 2007-2011 - Tuli - tutkimuksesta liiketoimintaa 2008-2014 - Turvallisuus 2007-2013 - Ubicom - Sulautettu tietotekniikka 2007-2013 - VAMOS - Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut 2005-2010 - Vapaa-ajan palvelut 2007-2009 - Vene 2007-2011 - Vesi 2008-2012 - KITARA - Tietotekniikan soveltaminen kone- ja rakennus- ja automaatiotekniikkaan 2005-2009 (Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen ohjelma) Lisäksi VTT koordinoi kansallista SAFIR2010-ydinturvallisuusohjelmaa ja osallistuu KYT2010- ydinjäteohjelmaan. Suomen Akatemian tutkimusohjelmista VTT osallistuu mm. seuraaviin: SusEN- Kestävä energia 2008-2011, ELVIRA - Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys 2006-2010, Ketju 2006-2010 sekä Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä MOTIVE 2009-2012. VTT:llä on kattava strateginen yhteistyöverkosto kotimaisten yliopistojen kanssa. VTT:n tutkimusryhmät ovat mukana kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmassa: Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikkö (2006-2011), Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö (2006-2011) ja VTT:n johtama Valkoisen biotekniikan vihreän kemian huippuyksikkö (2008-2013). VTT on perustanut sekä teollisuuden että tiedekumppaneiden kanssa useita tutkimusalliansseja, kuten Suomen Nanoselluloosakeskus ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM). Ouluun perustettuja keskuksia ovat painetun elektroniikan PrintoCent ja internet-tutkimuksen Center for Internet Excellence (CIE) (tarkemmin kohdassa 1.2.3.1). 1.2.4 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus 1.2.4.1 Spin-off yritykset VTT:n hallituksen päätöksiin perustuen VTT merkitsi vuonna 2009 noin 0,8 milj. euron edestä osakkuusyritysten osakepääomia. Merkinnöistä 0,3 milj. euroa tehtiin apporttisiirtoa vastaan. Uusiin sijoituskohteisiin kuului neljä teknologiayritystä (Adfore Technologies Oy, Medisapiens Oy, MOS4 Oy ja Widsen Oy). Lisäksi tehtiin jatkosijoituksia kahteen teknologiayritykseen, joissa VTT oli jo osakkaana. 1.2.4.2 Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja kehitysyhtiöt Vuoden 2009 aikana VTT merkitsi Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (RYM-SHOK Oy), Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymän (SalWe Oy) sekä kehitysyhtiö InnoHub Oy:n osakkeita yhteensä 0,18 milj. eurolla.

15 TILINPÄÄTÖS 2009 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Pitkäjänteinen vuorovaikutus tutkimus- ja innovaatiotoiminnan johtavien maiden keskeisten toimijoiden kanssa, yhdistettynä laajaan kansainväliseen kontaktiverkostoon, antaa VTT:lle vahvat edellytykset toimia eturintaman tutkimuskumppanina asiakkaidensa kanssa. VTT:llä on aktiiviset tutkimusyhteydet Eurooppaan sekä erityisesti Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Aivan uudenlaista eurooppalaista tutkimusyhteistyötä edustaa EIT:n (European Institute of Innovation and Technology) Otaniemeen perustettava ICT Labs. ICT-verkoston yksiköt tulevat toimimaan Otaniemen lisäksi Berliinissä, Eindhovenissa, Pariisissa ja Tukholmassa. Suomen yksikön perustajajäsenet ovat VTT:n lisäksi Nokia Oyj ja Aalto-yliopisto. Tämä erikoisasema on VTT:lle merkittävä askel kansainvälistymistavoitteiden toteuttamisessa ja vahvistaa Suomen asemaa EU:n tietotekniikkatutkimuksessa. VTT:llä työskenteli kutsuttuna yhteensä kymmenen vierailevaa professoria pohjoismaista, USA:sta, Japanista, Italiasta, Sveitsistä ja Uudesta Seelannista. Aihepiireinä olivat mm. biolääketiede, mallinnus, ICT-sovellukset, nanotekniikka sekä energia- ja ekotehokkuus. Kaikkiaan 74 VTT:n tutkijaa työskenteli vuonna 2009 ulkomailla yli kuukauden kestäneen jakson (2008: 64). Kasvu oli jälleen merkittävä ja ulkomailla työskennelleiden osuus tutkijakunnasta nousi 4,3 %:iin. Kohdemaista tärkein oli edelleen Yhdysvallat, jonne lähti 20 tutkijaa. VTT:ssä vähintään kuukauden työskennelleiden kansainvälisten tutkijoiden lukumäärä kasvoi myös selkeästi. Heistä 169 henkilöä oli työsuhteessa VTT:hen ja näiden lisäksi muilla sopimuksilla työskenteli 107 ulkomaalaista henkilöä, joista valtaosa oli tutkijoita tai tutkimusharjoittelijoita. Työsuhteisten kansainvälisten tutkijoiden osuus tutkijakunnasta oli 9,8 %. Tulijoita oli peräti 44:stä eri maasta, eniten Kiinasta, Saksasta ja Italiasta. 1.3.2 Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön VTT:n mukanaolo eurooppalaisissa strategisissa alliansseissa on mahdollistanut aktiivisen vaikuttamisen ja mukanaolon EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan keskiöissä. Tärkeimmät näistä alliansseista ovat EERA (Eurooppalaisen energiatutkimuksen allianssi), mikro- ja nanoteknologioiden allianssi HTA (Heterogeneous Technology Alliance), JIIP-innovaatiotutkimuksen konsortio (The Joint Institute for Innovation Policy) sekä AERTOs (The first ERA-NET for Associated European Research and Technology Organisations). VTT on 7. puiteohjelman suurin toimija Suomessa; VTT:n osuus Suomeen tulevasta rahoituksesta on 25 %. Myös kasvava osa VTT:n Tekes-rahoituksesta on peräisin eurooppalaisista tutkimuskokonaisuuksista (esim. ARTEMIS). Vuonna 2009 VTT:llä oli käynnissä 348 (2008: 348) kansainvälistä julkista tutkimushanketta, joista lähes kaksi kolmasosaa (220) oli EU-hankkeita (2008: 237). Näistä 6. puiteohjelmaan kuuluvia hankkeita oli käynnissä 73 hanketta ja 7. puiteohjelman hankkeita 134 kpl.

16 TILINPÄÄTÖS 2009 Kaikkien julkisten kansainvälisen tutkimushankkeiden kokonaisvolyymi oli 183 milj. euroa (2008: 181 milj. euroa). VTT:n keskimääräinen osuus hankkeissa oli 0,53 milj. euroa (2008: 0,52 milj. euroa). Eniten hankkeita oli käynnissä Saksan (220), Ranskan (171), Ruotsin (152) ja Iso- Britannian (141) kanssa. Yli sadan hankkeen osallistujamaita olivat myös Italia (127), Alankomaat (122) ja Espanja (108). Volyymiltaan eniten projekteja oli seuraavissa 7. puiteohjelman tutkimusalueissa: Tieto- ja viestintäteknologiat (35 %), Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät (13 %), Terveys (9 %), Energia (9 %), Liikenne ja ilmailu (7 %) sekä Turvallisuus (6 %). 1.3.3 Ulkomaiset kontaktipisteet 1.3.3.1 VTT International Oy VTT International Oy vastaa VTT:n kansainvälisten toimipisteiden hallinnosta, jotka hakevat paikallista julkista rahoitusta ja edellyttävät oikeushenkilömuodossa toimimista. Tällä hetkellä VTT International Oy hallinnoi Korean toimipistettä. 1.3.3.2 VTT:n kontaktipisteet VTT:llä oli vuoden 2009 aikana kaikkiaan kuusi toimipistettä ulkomailla. Useimmat näistä kuuluvat suomalaisten innovaatiotoimijoiden yhteiseen FinNode-keskusten verkostoon. Piilaakson toimipisteen aktiivisuus suuntautui ICT-osaamisen markkinointiin alueella toimiville isoille yrityksille sekä yhteistoimintaan kalifornialaisten huippuyliopistojen kanssa. Kiinan Shanghaissa kohteena olivat ensisijaisesti kuljetusvälineteollisuus ja energiasektori. VTT:n Korean toimipiste Soulissa käynnisti merkittävää yhteistyötä mm. Korean johtavan elektroniikan tutkimuslaitoksen ETRIn kanssa. Painettu elektroniikka -aiheen projekteissa työskenteli VTT:läisiä myös Koreassa. Pietarin toimipiste tuki paikallisesti hankevalmisteluja, joissa on mukana merkittävässä määrin suomalaisia julkisen sektorin toimijoita. Brysselissä EARTOn yhteydessä olevan toimipisteen avulla tuetaan EU-hanketoimintaa ja osallistutaan eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämiseen yhdessä muiden keskeisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. 1.3.4 Maksullisen toiminnan kehittäminen 1.3.4.1 Maksullisen toiminnan kohdentuminen VTT:n asiakastoimialoille Maksullisen toiminnan tuotoista 77 % (64 milj. euroa) kertyi maksullisista projekteista, 23 % (19,7 milj. euroa) asiantuntijapalveluista (mm. testaus- ja tarkastustoiminta ja sertifioinnit) ja 2 % (1,6 milj. euroa) immateriaalioikeuksien lisensoinnista ja myynnistä.

17 TILINPÄÄTÖS 2009 Maksulliset IPR lisensointi Testaus, tarkastus, Maksullinen projektit ja myynti sertifiointi, ja muut toiminta asiantuntijapalvelut yhteensä 1 000 1 000 1 000 1 000 Bio-, lääke- & elintarviketeollisuus 7 741 109 672 8 522 Elektroniikkateollisuus 4 716 45 2 066 6 827 Energia 16 319 361 784 17 463 ICT 8 326 464 347 9 136 Kemia ja ympäristö 3 093 592 633 4 318 Kiinteistöt ja rakennusteollisuus 3 549 2 9 172 12 723 Koneet ja kuljetusvälineet 7 571 0 2 752 10 323 Metsäteollisuus 8 842 76 1 583 10 501 Metallin jalostus 717 0 1 444 2 161 Palvelut ja logistiikka 2 945 0 245 3 189 Muut 197 0 11 208 Yhteensä 64 015 1 648 19 708 85 372 Taulukko 5. Maksullisen toiminnan tuotot VTT:n asiakastoimialoittain vuonna 2009 Maksullisten tutkimus- ja kehityspalveluiden kysyntä oli suurinta energia-toimialalla, jonka osuus oli 20 % VTT:n maksullisen toiminnan kokonaisvolyymistä. Yli 10 %:n osuudet VTT:n maksullisen toiminnan tuotoista kertyivät myös bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus, ICT-, kiinteistöt ja rakentaminen, kone- ja kuljetusvälineteollisuus, sekä metsäteollisuus -toimialoilta. Useimmilla asiakastoimialoilla yli puolet tuotoista saatiin maksullisista projekteista, mutta kiinteistöt ja rakentaminen sekä metallin jalostus -toimialoilla yli 60 % tuotoista syntyi asiantuntijapalveluista. Maksullisten projektien suurin tilaaja oli edellisvuoden tapaan energiasektori. Energia-toimialalle kuului 25 % projektien kokonaisvolyymistä. Seuraavaksi suurimpia maksullisten projektien tilaajia olivat metsäteollisuus (14 %), ICT-toimiala (13 %), kone- ja kuljetusvälineteollisuus (12 %), sekä bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus (12 %). Metsä-sektorin maksullisen projektivolyymin voimakas kasvu johtui pääosin VTT-KCL integraatiosta. Asiantuntijapalveluiden kokonaisvolyymista kiinteistöt ja rakentaminen -toimiala tilasi 47 %, kone- ja kuljetusvälineteollisuus 14 %, sekä elektroniikka-toimiala noin 10 %. Immateriaalioikeuksien ja ohjelmistojen lisensoinnin ja myynnin tulot kertyivät pääosin bio-, lääke- ja elintarviketeollisuudesta, kemian teollisuudesta, sekä energia- ja ICT-toimialoilta. VTT on panostanut erityisesti nykyisten avainasiakkuuksien kehittämiseen, joka on tuottanut hyvää tulosta. VTT:n suurimpien asiakkaiden laskutus on edelleen kasvanut vuoden 2009 aikana taloudellisesta taantumasta huolimatta. Vuoden 2009 aikana toteutettiin myös osaaminen palveluiksi -hanke, jonka tavoitteena oli kehittää tutkimustulosten hyödyntämisen prosessia ja VTT:n palvelutoimintaa. Hankkeen tuloksena tuotteistettiin useita VTT:n osaamiseen pohjautuvia palvelukokonaisuuksia ja -tuotteita. 1.3.5 IPR:n suojaus ja kaupallistaminen Keksintöaktiivisuus on kasvanut joka vuosi vuodesta 2006 lähtien, ja osaamiskeskuksille asetetut tulostavoitteet vauhdittivat kasvua entisestään. Vuonna 2009 VTT:läiset tekivät ennätykselliset 364 keksintö- ja 25 ohjelmistoilmoitusta, missä oli 81 % kasvua edellisestä vuodesta. Vuoden 2010 alussa VTT:n hallussa oli 364 patentein tai patenttihakemuksin suojattua keksintöä sekä

18 TILINPÄÄTÖS 2009 noin 80 tavaramerkkiä. Patenttien ja patenttihakemusten kokonaismäärä vuoden 2009 lopussa oli noin 1150 kpl. Patenttisalkun bruttovaihtuvuus vuoden aikana oli 28 %. Yrityskehitys hallinnoi TULI-projektia, jonka avulla voitiin merkittävästi tehostaa keksintöjen ja muiden IPR-aihioiden seulontaa ja kaupallisen potentiaalin arviointia sekä arvon nostoa. Vuonna 2009 käynnistettiin kaikkiaan 162 TULI-hanketta, joista 83 saatiin päätökseen vuodenvaihteeseen mennessä. Näistä 47 siirtyi IPR- ja projektimyyntihankkeiksi. Hankkeiden avulla on pystytty myymään useita liikevaihdoltaan huomattavia toimeksiantoprojekteja teollisuudelle. Neljä TULI-hanketta johti yrityksen perustamiseen. IPR:n kaupallistamisen vastuut ja toimintaprosessit uudistettiin ja ne tulivat voimaan 1.1.2010 VTT Group -rakenteen myötä. Merkittävimmät muutokset liittyivät spin-off -yritystoiminnan organisointiin VTT Ventures Oy:öön sekä yhteisrahoitteisten kaupallistamisen valmistelu -hankkeiden ohjausvastuun siirtämiseen IP Business -toiminnolle. 1.3.6 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuosi 2009 oli taloudellisesti haastava. Ulkoisen maailman talousmyllerrys, yhdistettynä useaan yhtäaikaiseen rakenteelliseen muutokseen VTT:n sisällä (KCL:n liiketoimintojen vuokraus, KCL -kauppa ja yhtiöitykset), aiheuttivat haasteita taloudellisen tuloksen saavuttamisessa. Useat ulkopuoliset ja sisäiset tekijät aiheuttivat VTT:n taloudelliseen tulokseen kertaluonteisia eriä, jotka hankaloittavat vertailua edellisiin vuosiin. Haasteista ja muutoksista huolimatta taloudellinen tulos oli kaikilla mittareilla mitattuna positiivinen. Liikevaihto oli 268,6 milj. euroa eli 9,7 % edellistä vuotta korkeampi. Raportoitu liikevaihto sisältää kertavaikutteisina erinä ulkopuolisella rahoituksella toteutettuja käyttöomaisuusinvestointeja (1,8 milj. euroa) ja valtion lisäbudjetin kautta rahoitettuja Asiantuntijapalvelut-toiminnon yhtiöitykseen liittyviä kompensaatioiden rahoitusta (4,7 milj. euroa). Ensin mainittu erä näkyy myös ulkopuolisten tuottojen kasvussa ja jälkimmäinen erä perusrahoituksen kasvuna. Näillä satunnaisilla erillä korjattu vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu 2009 on 17,3 milj. euroa, eli 7,1 %. Tältä osin tulossopimuksen ja strategian mukainen vuotuinen kasvutavoite 3-5 % saavutettiin. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta ulkopuoliset tuotot kasvoivat kaikilla asiakassektoreilla. Ulkopuoliset tuotot kasvoivat 8,1 % 184,4 milj. euroon. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen käyttöomaisuusinvestointien vaikutuksella korjattu kasvu oli 7,1 %. Ulkopuolisten tulojen osalta budjetoitu tavoite ylitettiin 6,7 milj. eurolla. Erityisesti ulkomaan tuottojen osalta budjetoidun tavoitteen saavuttaminen oli kuitenkin haastavaa ja sen osalta jäätiinkin suunnitelmasta 5,0 milj. euroa. Ulkopuolisten tuottojen kehitykseen vaikutti positiivisesti edelleen suotuisasti kehittynyt tilauskanta. Tilauskanta kehittyi suotuisasti erityisesti yhteisrahoitteisen toiminnan puolella. Vuoden aikana tilauskanta on rikkonut kaikkien aikojen korkeimman tason useita kertoja. Perusrahoituksen käyttö kasvoi edellisestä vuodesta 14,2 % 84,9 milj. euroon. Raportoituun perusrahoituksen kasvuun sisältyy valtion lisäbudjetin kautta rahoitettuja Asiantuntijapalvelut-toiminnon yhtiöitykseen liittyviä kompensaatioiden rahoitusta (4,7 milj. euroa). Näillä erillä korjattu vertailukelpoinen perusrahoituksen kasvu on 5,8 milj. euroa (7,9 %) Edelleen haasteita aiheutti joidenkin toimialojen projektikannan ja resurssien (osaamisten) kohtaamattomuus.