TOIMEENTULOTUKIOHJEISTUS Nokian kaupunki (päivitetty 2015)

TOIMEENTULOTUKIOHJEISTUS Nokian kaupunki (päivitetty 2015) 3

1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 4 1.1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄÄ OLESKELUKUNTA... 5 1.2 TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELY JA MAKSATUS... 5 1.3 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN PERINTÄÄ VASTAAN... 7 1.4 VIRANHALTIJAN OIKAISUPÄÄTÖS JA MUUTOKSENHAKU (LIITE 1)... 8 2. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARALLISUUS... 9 2.1 REALISOITAVISSA OLEVA VARALLISUUS... 10 2.2 SÄÄSTÖT... 10 2.3 JÄLKIKÄTEEN ILMENEVÄT TULOT... 10 2.4 TULOYLITYKSEN SIIRTO... 11 2.5 TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON... 11 2.6 TAKAUTUVA TOIMEENTULOTUKI... 12 2.7 TYÖTTÖMYYSTURVAN JAKSOTTAMINEN TOIMEENTULOTUESSA... 13 3. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT...14 3.1 PERUSOSAN SISÄLTÖ... 14 KOTIPALVELU- JA KOTISAIRAANHOITOMAKSUJEN OSALTA ON TARKISTETTAVA KELAN HOITOTUKI JA OHJATTAVA ASIAKASTA HAKEMAAN MAKSUVAPAUTUSTA.... 14 3.2 ALENNETTU PERUSOSA... 15 3.3 ASUMISMENOT... 15 3.3.1 KOHTUULLISET ENIMMÄISASUMISMENOT... 16 3.3.2 VESIMAKSUT, LÄMMITYSKULUT, TALOUSSÄHKÖ JA KOTIVAKUUTUS... 17 3.3.3 VARASTOKULUT... 17 3.4 TERVEYDENHUOLTOMENOT... 18 3.4.1 FYSIOTERAPIA... 18 3.4.2 APUVÄLINEET... 19 3.4.3 SILMÄLASIT... 19 3.4.4 HAMMASHOITO/PROTEESIT... 19 3.4.5 KELAN MYÖNTÄMÄ PSYKOTERAPIA... 19 3.5 TYÖMATKAMENOT... 20 4 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI...20 4.1 PÄIVÄHOITO... 21 4.2 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN MAKSUT... 21 4.3 LASTENTARVIKKEET, HARRASTEMENOT JA KESÄLEIRIT/RIPPILEIRIT... 21 4.4 LAPSEN TAPAAMISESTA JA LUONAPIDOSTA AIHEUTUVAT KULUT... 21 4.5 OPISKELUMATKAKULUT, OPPIKIRJAMENOT, MATERIAALI- JA TARVIKEMAKSUT... 22 4.6 VAATETUS... 22 4.7 VUOKRAVAKUUS JA MUUTTOKUSTANNUKSET... 22 4.8. KODIN HANKINNAT... 23 4.9 KODINIRTAIMISTO... 23 4.10. HAUTAUSKUSTANNUKSET... 23 4.11 JUHLAT... 25 4.12 HENKILÖLLISYYSTODISTUS... 25 4.13. ELANTO... 25 5 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI...26

6 TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEITA...26 6.1 OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI... 26 6.2. ALA-IKÄISEN OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI... 28 6.3 ALA-IKÄISEN LAPSEN TOIMEENTULOTUKI... 28 6.3.1 ELATUSAPUMAKSUT... 28 6.4 KOTONA ASUVAN TÄYSI-IKÄISEN LAPSEN TOIMEENTULOTUKI... 29 6.5 YRITTÄJÄT... 29 6.6 ASEVELVOLLISTEN JA SIVIILIPALVELUSTA SUORITTAVIEN TOIMEENTULOTUKI... 30 6.7 VANKIEN TOIMEENTULOTUKI... 30 6.8 VELKAJÄRJESTELY... 31 6.9 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA... 32 6.10 MAAHANMUUTTAJATYÖ... 32 6.11 EDUNVALVONTA... 34 6.11 ASUMISPALVELUASUKKAAT... 34 6.13 VÄLITYSTILIASIAKKAAT... 34 LIITE 1... 35

4 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuki on viimesijainen yhteiskunnan tukimuoto, jolla turvataan henkilön ja perheen vähintään ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo ja jonka tarkoituksena on lisäksi edistää yksilön ja perheen itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilannearvion perusteella. Toimeentulotukilakia muutettiin vuonna 2006. Toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukeen oikeuttavina menoina huomioidaan toimeentulotuen perusosan lisäksi kohtuulliset asumiskustannukset, välttämättömät julkisen terveydenhuollon menot sekä työmatkamenot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot. Asiakkaalle tehdään erikseen toimeentulotukilaskelma, myös täydentävää toimeentulotukea arvioitaessa. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolasten elatuksesta (TOTUL 2 ) Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentulotukea turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuen käsittelyyn liittyy siten myös ohjausta, neuvontaa ja tukea muiden tulojen saamiseksi hakijan ja hänen perheensä käyttöön. Ennen toimeentulotuen myöntämistä tai maksamista hakijalla on velvollisuus selvittää mahdollisuutensa ensisijaisiin etuuksiin tai tehdä hakemukset niiden saamiseksi (esim. asumistuki). Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi: Toimeentulotukea hakeva 17 64 vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työnhakijaksi työvoimatoimistoon, ellei hän ole -työssä palkansaajana tai yrittäjänä -päätoiminen opiskelija -eläkeläinen tai saa maatalousyrittäjien eläkelain mukaista luopumistukea -työkyvytön -oikeutettu sairauspäivärahaan, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai erityishoitorahaan -oikeutettu kuntoutusrahaan tai ansionmenetyskorvaukseen - laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamasta työtä

5 1.1 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta Toimeentulotukilain 14 mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe varsinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Velvollisuus toimeentulotuen myöntämiseen kuuluun KHO:n mukaan sille kunnalle, missä asiakas vakinaisesti oleskelee laskun erääntymisajankohtana. Oleskelukunta on määrättävä jokaiseen avunsaajaan nähden itsenäisesti. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja mahdollisesta takuuvuokrasta lähtökunta. Jos oleskelu toisessa kunnassa on tarkoitettu määräaikaiseksi eikä henkilöllä ole vakituista asuntoa kunnassa, vaan oleskelu perustuu vakinaisen kunnan sijoittamana (esim. päihdehuoltolain tai muun lain mukaan järjestettävään) kuntoutukseen, toimeentulotuen järjestämisvastuu ei siirry palvelua antavan yksikön sijaintikunnalle. Mikäli henkilö sijoitetaan kotikuntansa ulkopuolelle palvelu- tai hoitokotiin, josta hän maksaa vuokraa, eikä hänellä ole asuntoa kotikunnassa ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Ensisijaista on kuitenkin selvittää palveluasumisen asiakasja ateriamaksun alentamisen mahdollisuutta toimeentulotuen ollessa viimesijainen etuus. 1.2 Toimeentulotukiasioiden käsittely ja maksatus Uuden asiakkaan on aina todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilöllisyystodistus tai passi. Kun asiakkaan viimeisestä asioinnista on yli kaksi vuotta, niin asiakkuus käsitellään uutena, jos asiakkuus on päiväkirjalla suljettu. Ulkomaalaisen henkilön passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Toimeentulotuki myönnetään pääsääntöisesti kuukaudelta. Päätös perustuu normilaskelmaan, johon tulot ja hyväksyttävät menot kirjataan ko. kuukaudelta. Laskelma tuottaa niiden erotuksen. Laskut huomioidaan menoksi eräpäivien mukaan. Laskut huomioidaan menoksi alkuperäisen eräpäivän mukaan erääntymiskuukaudelle. Laskuihin sisältyviä mahdollisia maksukehotuksista aiheutuvia lisäkuluja ei huomioida menona (muistutusmaksut).

6 Toimeentulotukea haettaessa mukana tulee olla: henkilöllisyystodistus (uudet asiakkaat) työssäkäyvien perheenjäsenten osalta tositteet palkkatuloista vähintään kahdelta viimeiseltä kuukaudelta yrittäjien osalta selvitykset yrityksen toiminnasta ja siitä saaduista tuloista tositteet eläkkeistä ja sosiaalietuuksista (mm. työmarkkinatuesta ja lastenhoidontuesta) tiliotteet kaikista tileistä kahdelta viimeiseltä kuukaudelta viimeisin verotuspäätös (kaikkine sivuineen) ja selvitys omaisuudesta vuokrakuitti, vuokrasopimus ja talonkirjaote muut mahdolliset tositteet, jotka selventävät taloudellista tilannetta, esim. sähkölasku ja kuitit reseptilääkkeistä. Asiakkaan on esitettävä pankin ilmoitus, ellei eläkesäästösopimusta voi purkaa. Mikäli asiakkaan taloudellinen tilanne muuttuu toimeentulotuen myöntämisen aikana, asiakkaan tulee toimittaa välittömästi muuttuneet tiedot sosiaalitoimistoon. Esimerkiksi tulojen tai perheenjäsenten muutoksista, työllistymisestä ja opintojen aloittamisesta tulee tehdä ilmoitus. Väärien tietojen antaminen viranomaiselle on rangaistava teko. Toimeentulotukihakemukset käsitellään pääsääntöisesti kirjallisena ja ilman aiheetonta viivytystä. Hakemus käsitellään viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta, mikäli kaikki liitteet ovat mukana. Toimeentulotukihakemus tulee jättää sen kuukauden aikana, jolle toimeentulotukea haetaan. Myöhässä saapuneita hakemuksia ei pääsääntöisesti käsitellä. Jos toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi joudutaan pyytämään lisäselvityksiä, asia ratkaistaan viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa siitä kun tarvittavat tiedot on saatu. Asiakkaalle on annettava riittävä aika (14 päivää) selvitysten antamiselle. Mikäli lisäselvityksiä ei toimiteta määräaikaan mennessä, toimeentulotukihakemus voidaan hylätä. Päätökseen tyytymätön voi pyytää virheen korjausta päätöksen tehneeltä viranhaltijalta tai tehdä oikaisuvaatimuksen perusturvalautakunnalle 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Hallintolaki 22 : asiakirjan täydentäminen; Hallintolaki 33 : selvityksen antamiselle asetettava määräaika Hallintolaki 32 : selvityspyyntö on yksilöitävä Päätöksentekijä huolehtii siitä, että henkilö- ja perhetiedot sekä osoite- ja pankkitiedot ovat atkjärjestelmässä oikein. Erityisesti perhetilanteen muuttuessa tai lasten aikuistuessa, on tilanne tarkistettava. Päätös annetaan aina kirjallisena. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Päätös perustellaan aina asianomaisilla lainkohdilla. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella. Jos asiakkaalla on voimassa oleva

7 myönteinen toimeentulotukipäätös, mutta jokin asiakkaan esittämä vaatimus hylätään, tehdään siitä erillinen päätös ja perustellaan se asianomaisilla lainkohdilla. Myönnetty toimeentulotuki maksetaan asiakkaan pankkitilille, maksutapahtuma kestää yleensä 1-3 päivää pankista riippuen. Pääsääntöisesti asiakas hoitaa itse laskujensa maksun ja esittää niistä tositteet, jolloin toimeentulotuki maksetaan asiakkaan tilille. Niissä tapauksissa, joissa asiakas ei kykene hoitamaan asioitaan (esim. häätö tai sähkönkatkaisun uhka), voidaan laskut maksaa suoraan vastaanottajalle. Pitkään asiakkaina olleilla saatetaan maksaa laskuja sovitusti virastosta suoraan laskuttajille. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti. Takautuvalla maksamisella tulee aina olla perusteltu syy (ToTul 15 ) esimerkiksi hakija on ollut sairaalahoidossa. Toimeentulotuki tai osa sitä voidaan erityisestä syystä takautuvasti myöntää toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen (ei siis perusosan). 1.3 Toimeentulotuen myöntäminen perintää vastaan Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuen saajalta esimerkiksi: - tuen saajalta, jos tuloja, varoja tai oikeus etuuteen, joka ei ole käytettävissä tukea myönnettäessä - tuen saajalta, jos laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta elatuksestaan - tuen saajalta hänelle itselleen myönnetyn tuen osalta, jos tuen myöntämisen syynä on lakkoon osallistuminen - tuen saajan elatusvelvolliselta, jos tämä on laiminlyönyt elatuksen - perintä jälkikäteen, jos asiakas antanut erehdyttäviä tietoja tai laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuden toimeentulotukeen vaikuttavista tiedoista - korvausvelvollisella odotettavissa tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä toimeentulotukea vaarantamatta - asumistuki peritään yleensä aina (vuokra huomioitu laskelmassa), samoin eläkkeet peritään yleensä aina - ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, jos käsittely viivästyy - ansiomenetyskorvaukset tms. korvaukset vakuutusyhtiöiltä, lukuun ottamatta korvauksia, jotka kattavat asiakkaalle aiheutuneita todellisia hoito- yms. Kuluja - korvaukset palkkaturvasta - myyntitulo, osinko, perintö (jos asiakas on varallisuutta omaavan kuolinpesän osakas yms.) Etuuden maksupäivät kannattaa tarkistaa etuudenmaksajalta ennen perintäpäätöksen tekoa ja huomioida saman kuukauden aikana maksussa olevat etuudet laskelmassa (vältetään turhat perinnät ja mahdollisesti vastainen toimeentulotuen tarve). Takaisinperintä ei saa aiheuttaa toimeentulon vaarantumista. Kelan työttömyyspäivärahaa/työmarkkinatukea ei yleensä kannata periä heti ensimmäiseltä kuulta.

8 1.4 Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku (Liite 1) Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamisen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi korjata virheellisen päätöksen ratkaisemalla asian uudelleen (HaL 50 1 mom). Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä (HaL 50 2 mom). Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe. Virhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutettu asianosaisen omasta menettelystä (HaL 51 ). Viranomainen voi käsitellä korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta (HaL 52 ). Jos asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen eikä asiavirhettä ole tapahtunut, hän voi tehdä oikaisuvaatimuksen Nokian perusturvalautakunnalle 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin päätös on tehty.

9 2. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARALLISUUS Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten kaikki käytettävissä olevat tulot riippumatta tulolähteestä. Toimeentulotuen käsittelijän on huolehdittava siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Esimerkiksi kuukauden viimeisen päivän tulo lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut erilliskorvaukset ja luontaisetuudet sekä tehdyt palkanpidätykset. Työnantajan maksamia kulukorvauksia ei oteta huomioon siltä osin, kun ne korvaavat työntekijälle työstä aiheutuneita kuluja esim. kilometrikorvaukset. Ateriakorvaus/-etu ja puhelinetu huomioidaan tulona sillä perusteella, että kyseessä olevat menot sisältyvät perusosaan ja niitä vastaava etuus saadaan näissä tapauksissa muulla perusteella. Autoetu huomioidaan kokonaisuudessaan tulona. Sikäli, kun hakijan ansiotulo ei riitä hänen toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman toimeentulonsa turvaamiseksi. Palkasta tehdyt pidätykset, kuten maksetut palkkaennakot, asuntokorvaukset ja ostot, lisätään tulona huomioitavaan palkkaan. Yksityiset tilillepanot ja muut tulot (esim. pelivoitot) huomioidaan seuraavasti: Ensimmäisen kerran huomioidaan 50e ylittävä osuus, jatkossa tiliotteella saa olla panoja yht. 20 e/kk ja ylimenevä huomioidaan tulona. Menettelystä informoidaan päätöksessä. Veronpalautus huomioidaan kokonaisuudessaan. Mikäli veronpalautukset ulosmitataan/verovelka, niitä ei huomioida. Tällöin asiakkaan on esitettävä ulosmittauksesta/verovelasta selvitys. Asiakasta myös ohjataan etukäteen tarkistuttamaan verotoimistosta realistinen veroprosentti. Veronpalautuksesta johtuvasta tuloylityksestä voidaan vähentää tosittein esitettyjä toimeentulotukeen hyväksyttäviä menoja tai harkinnanvaraisia hankintoja. ( Esim. pesukone hankinta voidaan vähentää tuloylityksestä, ei huomioitavasta veronpalautuksesta.) Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Vapautuksen hakeminen ja lykkäyksen anominen ovat ensisijaisia keinoja.

10 2.1 Realisoitavissa oleva varallisuus Toimeentulotukilain 12 :ssä säädetään varojen huomioimisesta toimeentulotukea myönnettäessä. Realisoitavissa olevan varallisuuden realisoiminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Helposti realisoitavissa oleva omaisuus, kuten pankkitalletukset, puhelinosake, osakkeet, obligaatiot sekä rahastosijoitukset on otettava heti käyttöön. Ne huomioidaan normilaskelmassa tulona. Vaikeammin realisoitavissa oleva varallisuus kuten vapaa-ajan asunto, maa- ja metsäomaisuus, tavanomaista kalliimpi auto, vene, kuolinpesän osuus ja avioero-ositus edellytetään niin ikään laitettava myyntiin heti. Asiakasta voidaan avustaa toimeentulotuella 3 kk:n järjestelyajalle, jonka aikana asiakkaan tulee realisoida varallisuus. Päätös tehdään takaisinperinnällä omaisuudesta. 2.2 Säästöt Kaikki säästöt huomioidaan pääsääntöisesti käytettävissä olevina tuloina. Säästöjä huomioon otettaessa on kuitenkin muistettava tarkistaa, etteivät asiakkaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon otetut tulot sisälly huomioon otettavan tilin saldoon. Pitkään toimeentulotukiasiakkaina olleilla: Jos todetaan, että perhe on säästänyt säästöt saamastaan toimeentulotuesta, säästöistä huomioidaan 500 ylimenevä osuus, ellei perheellä ole esittää säästöille perusteltua kohdetta sen käyttämisestä ja se voidaan hyväksyä perheen erityisistä tarpeista johtuen. 2.3 Jälkikäteen ilmenevät tulot Myös sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotukea päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voi pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. (TOTUL 15 3 mom). Jälkikäteen ei kuitenkaan oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita vähäisiä tuloja, elleivät ne tosiasiallisesti ole hakijan käytettävissä sen kuukauden aikana, jonka toimeentulotuesta tehdään päätöstä. Mahdolliset itselle maksettavat takautuvat tulot (etuudet, takautuvat tilillepanot, muut tulot), jotka eivät ole olleet tiedossa toimeentulotukea määrättäessä, huomioidaan tuloksi seuraavalle kuukaudelle ko. kuukauden aikana maksettavien etuuksien lisäksi. Asia ilmoitetaan toimeentulotukipäätöksessä. Yksityiset tilillepanot ja muut tulot (esim. pelivoitot). Ensimmäisen kerran huomioidaan 50e ylittävä osuus, jatkossa tiliotteella saa olla panoja yht. 20 e /kk ja ylimenevä huomioidaan tulona. Lainasta esitettävä maksusuunnitelma, jonka takaisinmaksua seurataan.

11 2.4 Tuloylityksen siirto Tulo voidaan jakaa eriin huomioitavaksi tulona useamman kuukauden ajalle, jos tulo on kertaluonteinen ja saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen se on kohtuullista (eroraha, loma- tai loppukorvaus työsuhteen päättyessä, perintö, aineettomat korvaukset, yms.). Jaksotettavaksi tarkoitetusta tulosta vähennetään ne asiakkaalle todisteellisesti aiheutuneet menot, jotka perustellusti oikeuttaisivat täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen. Pitkään toimeentulotukea saaneilla tällaisia menoja ovat esim. suuremmat kodin hankintamenot. Pääsääntönä voidaan pitää, että yksinasuvan kohdalla tuloylitystä siirretään 200 ylimenevältä osin ja perheen kohdalla 500 ylimenevältä osin. Toimeentulotuki myönnetään pääsääntöisesti hakemuskuukaudelle Työmarkkinatukierien kerralla maksamisesta johtuvaa tuloylitystä siirretään max. 2 kk ja muita em. tuloista johtuvaa tuloylitystä harkinnalla 3 6 kk. Mikäli jaksotettava tulo on rikosvahingonkorvaus, tulee siitä ennen jaksottamista vähentää sellaiset tositteelliset menot, jotka vastaavat korvausta (kuten terapiat, erityiset terveydenhuoltomenot, rikkoontuneet vaatteet) ellei näihin ole aiemmin myönnetty toimeentulotukea. Vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset ovat sellaisia tuloja, jotka pääsääntöisesti katostaan toimeentulotuessa tuloksi. Mikäli tulo on vähäinen, voidaan se jättää toimeentulotukilain 11 :n 2 momentin 1 kohdan mukana huomioimatta. Jos hakija osoittaa käyttäneensä tai aikovansa käyttää korvauksen tai osan siitä toimeentulotukea myönnettäessä toimeentulotukilain nojalla huomioon otettavien menojen kattamiseen, voidaan tapauskohtaisesti osa korvauksesta jättää huomioon ottamatta. Mahdolliset harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen liittyvät hankintakustannusten vähennykset tehdään tuloylityksestä (ei esim. veronpalautuksesta ->esim. pesukoneen hankintahinta vähennetään tuloylityksestä) Tarvittaessa myönnetään harkinnanvaraisena toimeentulotukena. 2.5 Tulot, joita ei oteta huomioon Kotitalouden ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 kuukaudessa. Effica tekee vähennyksen ansiotuloista automaattisesti laskelman yhteydessä. Kansaneläkelain mukaista eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukilain mukaista siltä osin kuin em. etuudet kattavat sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia kuten terveydenhoitokuluja. Tarvittaessa ohjataan hakemaan korotettua hoitotukea. Esim. lääkkeistä huomioidaan laskelmana hoitotuen ylittävä osuus. Kelasta on tarkistettava lapsen mahdolliset hoitotuet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki: Alle 16-vuotiaan vammaistuki on ollut aiemmin nimeltään lapsen hoitotuki. Tuen saaminen edellyttää, että sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään 6 kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen.

12 Tukea ei huomioida laskelmassa tulona, mutta vastaavasti menoerät, jotka tuki on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotukilain 8 :n perusteella huomioon otettaviin menoihin. Tällöin on ensisijaista selvittää Kelasta, mihin tarkoitukseen hoitotukea on haettu. Mikäli tuen tarvetta on perusteltu mm. lääkkeitä varten, niin tällöin tuen katsotaan kattavan lääkkeet. Mikäli tuki on myönnetty tiettyihin kustannuksiin, ei niistä aiheutuvia menoja huomioida menoiksi toimeentulotukea määrättäessä. Mikäli hoitotukea ei ole kohdennettu tiettyihin kuluihin (asia ei ratkea sen perusteellakaan, mihin on haettu), on perustoimeentulotukeen oikeuttavat menot syytä huomioida menona (esim. lääkkeet/terveydenhoito) kun sen sijaan täydentävään toimeentulotukeen kuuluvien menojen osalta on syytä harkita tarkoin, jos ne koskevat lapsen hoitoon liittyviä asioita. Ulosmittaus: Tulojen ollessa ulosmittauksen kohteena otetaan tulona huomioon vain ulosmittauksen jälkeen käytettävissä oleva osuus. Mikäli asiakas vapaaehtoisesti lyhentää ulosotossa olevaa velkaa, lyhennystä pidetään velanhoitona ja sitä ei huomioida laskelmaan. Asiakasta pyydetään selvittämään voidaanko häneltä ulosmitattavaa osuutta alentaa tai onko niin sanottujen vapaakuukausien myöntäminen mahdollista. Oikeus.fi: Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Jos velallinen on ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljä kuukautta, jollei ulosoton hakijan maksunsaanti olennaisesti vaarannu. Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain. Samalla perusteella ei voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein. 2.6 Takautuva toimeentulotuki Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen, mikäli hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Erityisenä syynä takautuvan toimeentulotuen myöntämiselle voidaan pääsääntöisesti pitää jotakin sellaista tuenhakijan tilannetta, jonka johdosta hän on ollut kykenemätön hoitamaan talouteensa ja toimeentuloonsa liittyviä asioita sillä hetkellä, kun menot, joihin takautuvaa toimeentulotukea haetaan, ovat syntyneet. Jos uudella asiakkaalla on rästiin jääneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL:n 15 :n mukaisesti myöntää takautuvaa toimeentulotukea, mutta vain menoihin eli laskuihin. Perusosaa ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta jatkohakemuslomakkeen palauttamatta ja hakee tukea jälkikäteen.

13 2.7 Työttömyysturvan jaksottaminen toimeentulotuessa Työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan yleensä neljän viikon välein 20 päivältä. Korvattavia päiviä on kuukaudessa siten keskimäärin 21.5. Tästä syystä työttömyysturvan maksueriä on 12 kuukauden ajanjaksolla 13. Pitkäaikaistyöttömien osalta vuoden aikana on yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaetuutta. Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta, kun taas työttömyysturva maksetaan neljän viikon välein. Työttömyysturvan muuntamisessa kuukausituloksi voidaan tietyin ehdoin käyttää kerrointa 21.5. Jaksotus voidaan aloittaa, kun toimeentulotukea hakeva asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Suoritusten on täytynyt tapahtua silloin, kun asiakas on saanut toimeentulotukea. Asiakkaan ei ole tarvinnut olla toimeentulotuen saajana kokonaista vuotta ennen kertoimen käyttöönottoa. Kertoimen 21.5 käyttö tulee aloittaa sinä kuukautena, kun asiakas on saanut kaksi 20 päivän työttömyysturvasuoritusta, jolloin hänelle jää säästöön osa toisesta päivärahasuorituksesta tulevia kuukausia varten. 21.5 kertoimen käytöstä tulee kirjata toimeentulotukipäätökseen. Käytännössä asiakasta on informoitu edellisen kuukauden päätöksessä jaksotuksen aloittamisesta. Kun kerrointa 21.5 on ryhdytty käyttämään toimeentulotuen saajan kohdalla, sitä tulee käyttää johdonmukaisesti niin kauan kuin työttömyyskausi jatkuu. Kertoimen käyttö lopetetaan, kun asiakkaan työttömyyskausi katkeaa esim. hakija saa sairauspäivärahaa tai on töissä. Jos asiakas saa uudelleen toimeentulotukea työttömyysetuuden maksatuksen katkeamisen jälkeen, otetaan tulona huomioon todelliset, käytettävissä olevat tulot 20 päivältä, kunnes asiakas saa taas kaksi täyttä työttömyysturvaetuutta saman kuukauden aikana. Jos taukoa toimeentulotukiasiakkuudessa (esim. 2 4kk) työttömyyskauden jatkuessa, jaksotetaan. Jos työttömyyskausi katkeaa karenssista, ei jaksoteta, mutta perusosan alennus. Käytännössä 21.5 päivän jaksotus aloitetaan jälkikäteen seuraavassa kuussa, mutta asiakasta on varoitettu etukäteen esim. pitkän päätöksen yhteydessä. Usein myös informoidaan asiakasta päätöksen yhteydessä, kun jaksotus otetaan käyttöön.

14 3. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 3.1 Perusosan sisältö Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot (49 % perusosasta), vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot (ns. käsikauppalääkkeet) sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä tms. johtuvat henkilön ja perheen menot. (Toimeentulotukilaki 7 a ) STM määrittelee perusosan suuruuden kansaneläkeindeksiin perustuen sekä ruokakunnan koon ja henkilön iän mukaisesti. Sairaalassa/päiväsairaalassa olevien perusosat Sairaalassa olevan asiakkaan perusosa huomioidaan sairaalassaoloajan (jos yli 7 vrk) elannon osuudella vähennettynä eli 7 vrk ylittävä osuus huomioidaan käytännössä tulona. Mikäli sairaalahoito kestää yli 3 kk (eli ns. pitkäaikaishoito), käyttövaraksi huomioidaan laitoshoidossa olevan käyttövara 99. Päiväsairaalassa käyvän asiakkaan perusosasta vähennetään 2 /hoitopäivä (päiväsairaalassa saatavan elannon osuutena). Sosiaalihuollon palveluista perittävän maksun ja terveydenhuollon tulosidonnaisen maksun (pitkäaikainen laitoshoito ja jatkuva kotisairaanhoito) alentaminen on aina ensisijaista toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Kotipalvelu- ja kotisairaanhoitomaksujen osalta on tarkistettava Kelan hoitotuki ja ohjattava asiakasta hakemaan maksuvapautusta. Käyttövarat Tuetun asumisen palveluissa (Siunauksela, Medivire, Mental ym.) käyttövara on 160 /kk. Mikäli laskutettavien ateriamaksujen jälkeen hakijalle ei kuitenkaan jää käyttövaraksi em. 160 /kk (normilaskelma ei jää plussalle 160 /kk), huomioidaan ateriamaksu ja käyttövara erikseen (ei perusosaa: tulot tuloina, menot menoina ja meno puolelle myös ateriamaksu ja käyttövara). Em. tapauksessa voidaan huomioida erikseen välttämätön matkakulu, joka aiheutuu säännölliseen kuntoutumistoimintaan osallistumisesta.

15 3.2 Alennettu perusosa Perusosan alentamisesta on säädetty TOTUL:n 10 :ssä. Pykälän 1 momentin perusteella perusosan suuruutta voidaan alentaa sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu hänelle tarjota maahanmuuttajien kotouttamisesta tai turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmissa sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaan voida laatia. henkilö, johon sovelletaan kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia, on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen henkilö, johon sovelletaan kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia, on ilman pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan Alentaminen voi kestää enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosaa voidaan alentaa enemmän kuin 20 %, kuitenkin enintään 40 %:a, mikäli hakijan em. menettely toistuu. Perusosan alentamisen yhteydessä on TOTUL:n 10 :n 2 momentin mukaisesti laadittava suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mikäli toimeentulotukiasiakkaalle on vastikään tehty työvoimapalveluiden mukainen työnhakusuunnitelma, voidaan sitä käyttää myös TOTUL:n 10 :ssä tarkoitettuna suunnitelmana. 3.3 Asumismenot Kunta voi harkita kohtuullisten asumismenojen suuruuden. Asumismenoiksi hyväksytään ns. kohtuulliset asumiskustannukset, joiden yläraja määräytyy Kelan asumistukilain ja paikkakunnan kustannustason mukaisesti (ks taulukko jäljempänä). Vuokra-asunnossa asumismenoina huomioidaan kohtuullinen vuokra, kohtuullinen vesimaksu ja saunamaksu (ks. huomiointi enimmillään asumismenotaulukon mukaisesti). Lämmityskulujen katsotaan sisältyvän kohtuullisena pidettyyn enimmäisvuokraan. Mikäli vuokra on huomattavasti alle kohtuullisen maksimivuokran, voidaan erillisiä lämmityskuluja huomioida enimmäisvuokraan asti.

16 Omistusasunnoissa kohtuulliset asumismenot kattavat yhtiövastikkeen, kohtuulliset lämmitys- ja vesimaksut, asuntolainan ja/tai peruskorjauslainan korot sekä omakotitalossa kiinteistön hoitomenot, kuten palovakuutuksen, kiinteistöveron, tontin vuokran ja puhtaanapitokustannukset. Omistusasunnon menot eivät saa ylittää vuokra-asumisen enimmäismenoja. (Huomioitavaa peruskorjaukseen/hankintoihin liittyen mahdollisuus vammaisuuden tai sairauden perusteella haettavasta korjausavustuksesta.) Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon hyväksyttäviä asumismenoja ovat käyttövastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesi- ja saunamaksut. Asumisoikeusasunnon pääomavastike otetaan huomioon menona. Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainanlyhennysosuutta ja jolla vähennetään kyseessä olevan huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi, eikä oteta huomioon menona toimeentulotuessa. Toimeentulotuen tarpeen muodostuessa pitkäaikaiseksi (yli 6 kk) tulee harkita, onko asunnon säilyttäminen asiakkaan tulotaso ja asuntolainan suuruus sekä muut asumismenot huomioiden realistista ja tarkoituksenmukaista. Asiakasta tulee ohjata tarpeen vaatiessa järjestelemään velkojaan oman maksukykynsä mukaisiksi. 3.3.1 Kohtuulliset enimmäisasumismenot Kohtuulliset asumismenot: vuokra enintään alla olevan taulukon mukaisena sisältäen vesi + sauna + lämmitys. Erikseen huomioidaan käyttösähkö (ks. kohtuullistaminen) ja kotivakuutus: 1 henkilö 37 m² 550,00 2 henkilöä 57 m² 650,00 3 henkilöä 77m² 760,00 4 henkilöä 90 m² 882,00 5 henkilöä 105m² 1029,00 6 henkilöä 115 m² 1127,00 7 henkilöä 125 m² 1225,00 8 henkilöä 135 m² 1323,00 Vuokra huomioidaan kohtuullisten enimmäismäärien mukaisesti. Mikäli jo asiakkuudessa oleville tilanteissa tapahtuvia muutoksia esim. avioero tai lapsi muuttaa pois, niin voidaan antaa edullisemman asunnon etsimiseen kolmen kuukauden järjestelyaika, jonka jälkeen vuokra kohtuullistetaan esim. yksin asuvan mukaisesti.

17 Jos toimeentulotuen hakija jakaa asunnon toisen kanssa, asuu kimppakämpässä ; ja hänellä on oma tai alivuokralaissopimus, huomioidaan yhdelle henkilölle kuitenkin enintään 350 (sis. sähkö ja vesi) ja muut huomioidaan yllä olevan enimmäisasumismenojen mukaisesti jaettuna henkilömäärällä. Asumispalveluasukkailla pääosin huomioidaan yhteisöasujan vuokran verran. Huomioitavaa: Kimppakämpässä asuville huomioidaan yhteisöasujan perusosa, poikkeuksena kuitenkin Nokialla Välikatu 2 asukkaat, joille huomioidaan yksinasuvan normi, mutta vuokrameno (usein 25 e) ei huomioida menona. 3.3.2 Vesimaksut, lämmityskulut, taloussähkö ja kotivakuutus Vesimaksuja kohtuullistettaessa huomioidaan pääsääntöisesti enintään 28 /hlö/kk. Tarvittaessa pyydetään lisäselvitys, jos kulutus kohtuutonta. Lämmityskulujen katsotaan sisältyvän enimmäisasumismenoihin. Muutoin huomioidaan Kelan asumistuen määräytymisperusteiden mukaisesti 1.40 /m2/kk verrattuna kohtuulliseen enimmäisvuokraan Taloussähkö huomioidaan pääsääntöisesti todellisena, ellei sitä ole pidettävä kohtuuttomana. Kohtuullisena taloussähkönä pidetään yksin asuvalla enintään 45euroa/kk, kahdella henkilöllä 60 /kk ja lapsiperheellä 80 100 /kk. Autotallin ja autopaikan vuokria ei hyväksytä normilaskelmaan. Polttopuita myönnetään enimmäisvuokriin saakka ja erityisellä tilannekohtaisella harkinnalla tarvittaessa täydentävänä toimeentulona. Yksinasuvalle max pelkkään saunaan 3 mottia ja perheellisellä max 6 mottia/vuosi. Maksusitoumus toimitetaan halkoliikkeelle. Polttopuut suhteutetaan enimmäisasumiskuluihin vuositasolla. Kotivakuutusmaksu Koti- ja palovakuutusmaksujen osalta asiakkaan on esitettävä vakuutusmaksueriä koskeva yksilöity erittely. Vakuutusmaksuista hyväksytään vain asunnon ja irtaimiston kohtuullinen palo- ja vakuutusmaksu sekä vastuu- ja oikeusturva-vakuutusmaksut. Laskutusväli kehotetaan tarvittaessa pyytämään lyhyeksi. Nokian vuokrakotien vuokriin sisältyy kotivakuutus. Nokian vuokrakodit ovat ottaneet vuokralaisilleen kotivakuutuksen LähiTapiolasta. 3.3.3 Varastokulut Asunnottomat ja vangit: huomioidaan pääsääntöisesti enintään 6 kuukauden varastokulut tavaraoille/kalusteille. (ei muita asumismenoja) Varastointikuluihin myönnetään maksusitoumus.

18 3.4 Terveydenhuoltomenot Toimeentulotukea myönnettäessä edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhoitopalveluita. Yksityisiin terveydenhuollon palveluihin saa tarvittaessa lähetteen tai maksusitoumuksen terveyskeskuksesta. Peruuttamaton ajanvaraus ei ole terveydenhoitomeno, eikä sitä siis huomioida toimeentulotuessa menona. Lääkärin määräämät lääkkeet huomioidaan menona laskelmaa tehtäessä asiakkaan toimittamien selvitysten perusteella (reseptit/potilasohjeet ja apteekin kuitit) kerran kuukaudessa. Maksusitoumuksia reseptilääkkeisiin myönnetään pääsääntöisesti vain, mikäli lääkkeet maksavat yli 30. Menoiksi hyväksytään vain halvin vaihtokelpoinen lääkevalmiste tilanteissa, joissa lääkkeen määrääjä ei ole kieltänyt vaihtoa halvempaan valmisteeseen. Ostajalla on edelleen oikeus kieltäytyä vaihdosta ja ostaa kalliimpi lääke, mutta näissä tapauksissa hän joutuu maksamaan halvemman ja ostamansa lääkkeen omavastuun erotuksen itse. Perusosaan sisältyvinä vähäisinä terveydenhuoltomenoina pidetään ilman lääkärin määräystä hankituista lääkkeistä ja lääkinnällisistä tarvikkeista aiheutuvia menoja. Toimeentulotuen lisäosalla katetaan muut kuin perusosaan sisältyvät vähäiset terveydenhuoltomenot todellisen suuruisina, kuten julkisen terveydenhuollon maksut (terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen hammashoitolan käyntimaksut, poliklinikka- ja sairaalamaksut) ja lääkärin määräämistä lääkkeistä aiheutuvat menot tarpeellisen suuruisina. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Kun lääkekatto täyttyy, lähettää Kela automaattisesti asiakkaalle kirjeen. Sen avulla apteekki antaa lääkkeet 1,50 3,00 :n omavastuulla. Asiakkaalle on hyvä tähdentää kirjeen merkitystä. Se voidaan jättää tiettyyn apteekkiin talteen ja hakea lääkkeet sieltä. Jotkut asiakkaalle määrätyt lääkkeet saattavat olla lääkekattoon kuulumattomia. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon 12 kpl/kk sekä siinä tapauksessa, että lääkkeen määrännyt hoitava lääkäri on antanut lausunnon lääkkeen tarpeellisuudesta potilaan hoidossa. Ei pääsääntöisesti kemikaliotuotteita eikä laihdutus- ja tupakanvierotustuotteita (erityisellä harkinnalla kerran voidaan myöntää lääkärin määräyksestä laihdutuslääke esim. ennen leikkausta). Terveydenhoitomenona huomioidaan käynnit Tays:ssa matkakuluineen edullisimman matkustustavan mukaan. Kela -korvauksen jälkeen asiakkaan omavastuuosuudeksi jää 25 /matka svl:n mukaiseen sairaudenhoitoon ja kuntoutukseen liittyviin matkoihin. Matkakustannusten vuosittainen omavastuu eli ns. matkakatto on (1.1.16 alk.) 300. Omalla autolla mentäessä huomioidaan 0,20 /km. 3.4.1 Fysioterapia (huom! ei pelkkä hieronta) Huomioidaan vain erityisistä syistä. Arvioidaan tilannekohtaisesti hoidon välttämättömyys lääkärinlausunnon perusteella. Fysioterapiasta tehdään perustoimeentulotukipäätös. Tuloylitys tilanteessa hakijan kokonaistilanne huomioiden voidaan erityisellä harkinnalla täydentävä tai ehkäisevä päätös. Terveyskeskuksessa tehtävä fysioterapia omalääkärin lähetteellä huomioidaan menona 8,00 /käynti x 10 terveyskeskustaksan mukaisesti.

19 Lääkärin määräämästä fysikaalisesta hoidosta yksityiselle palvelun tuottajalle voidaan erityistä harkintaa käyttäen huomioida perustoimeentulotuessa menona enintään 10 hoitokertaa (Kelakorvauksella vähennettynä) edellyttäen omalääkärin lausuntoa hoidon tarpeellisuudesta sairauden hoidon kannalta tai hoidon välttämättömyydestä työ- ja toimintakyvyn kannalta. Tarve harkitaan lääkärinlausunnon perusteella (fysikaalisen hoidon tarpeen). 3.4.2 Apuvälineet Apuvälineisiin ei myönnetä toimeentulotukena vaan asiakasta ohjataan hakemaan tarvitsemansa apuvälineet terveyskeskuksen kuntoutuksen apuvälinepalveluista. Apuvälineitä on lainattavissa ja niiden soveltuvuutta voidaan selvittää eri vaihtoehtoja kokeilemalla. 3.4.3 Silmälasit Silmälasit myönnetään pääsääntöisesti 3 vuoden välein. Mikäli silmälaseihin myönnetään toimeentulotukea, myönnetään maksusitoumus sopimusliikkeeseen joko yksi-, kaksi tai moniteholasien hankintaan. Mikäli asiakas on jo ostanut lasit ja hakee toimeentulotukea, voidaan huomioida menona sopimusliikkeen hintatason mukaisesti (liite 2). Alle 0.75 diopterin silmälaseja ei korvata ilman silmälääkärin suositusta. Pääsääntöisesti toimeentulotukea haettaessa rikkoutuneisiin silmälaseihin, on hakijan esitettävä vakuutuspäätös, korvaavatko hakijan vakuutukset silmälaseja. Silmälääkäripalkkion omavastuuosuuteen voidaan myöntää maksusitoumus, mikäli tavallinen näöntarkastus ei riitä (sopimukseen sisältyy näöntarkastus). Terveyskeskuksesta saa lähetteen silmälääkärille silloin, kun on kyseessä silmäsairauden hoito. Mikäli normivaje syntyy vain suurempien terveydenhoitokulujen myötä esim. silmälasit tai proteesit, joihin on mahdollista varautua, tehdään 2 kk:n laskelmat. 3.4.4 Hammashoito/proteesit Hammashoidon osalta asiakasta ohjataan käyttämään ensisijaisesti julkisia palveluja. Vain terveyskeskuslääkärin lähetteellä tapahtunut yksityinen hammashoito huomioidaan. Terveyskeskuksessa tehdään proteeseja tietyin perustein, jotka hakijan tulee ensin selvittää. HUOM! proteeseissa huomioidaan edullisin ja vain välttämätön vaihtoehto ja maksusitoumus edullisimpaan vaihtoehtoon. Mikäli normivaje syntyy vain suurempien terveydenhoitokulujen myötä esim. silmälasit tai proteesit, joihin on mahdollista varautua, tehdään 2 kk:n laskelmat. 3.4.5 Kelan myöntämä psykoterapia Kelan kuntoutuspäätöksellä myöntämä psykoterapia: Omavastuuosuus voidaan huomioida terveydenhoitomenona. Voidaan myöntää mielenterveyskeskuksen lähetteellä yhdelle kerralle sopivan terapeutin etsimiseen täydentävää toimeentulotukea.

20 3.5 Työmatkamenot Työmatkakulut otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan; seutulippu 79 /kk. Oman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvat kulut voidaan ottaa huomioon silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman takia. Työmatkakulut huomioidaan sairausvakuutustaksan mukaisesti kohtuulliseksi harkitun kulutuksen, 0,20 /km mukaan. Mikäli työmatka on alle 5 km, ei työmatkakuluja pääsääntöisesti huomioida. Kelan maksama kulukorvaus (Te-toimiston toimenpiteiden ajalla) kattaa matkakulut, joten matkakuluja ei erikseen laskelmaan huomioida tai niihin ei toimeentulotukea myönnetä. Seutulipun hinta voidaan myöntää kuitenkin ensimmäiselle kuukaudelle täydentävänä toimeentulotukena hakijan aloitettua työharjoittelun/tms. TE-toimiston toimenpiteen, koska kulukorvaukset maksetaan kuun lopussa. Huomioitavaa, että kuntouttavasta työtoiminnasta matkakulut myönnetään erikseen. Hakijan on haettava tulojen ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi ja meno huomioidaan tämän jälkeen 4 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävästä toimeentulotuesta tehdään aina erillinen päätös. Se edellyttää aina laskelman tekoa. Täydentävään toimeentulotukeen oikeuttavat menot todetaan päätöksissä tai kirjataan laskelmaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotukilain 7 c :n mukaan seuraavasti: Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot, 2) muut kuin lain 7a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuneet menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Täydentävässä toimeentulotuessa edellytetään aina asiakaskohtaista harkintaa sen osalta, katsotaanko meno tai sen määrä asiakkaan tilanteessa 7 c :ssä tarkoitetulla tavalla tarpeelliseksi ja toimeentulotuen tavoitetta edistäväksi. Tarvittaessa ratkaisuja käsitellään tiimissä.

21 4.1 Päivähoito Asiakasmaksulain 11 :n nojalla voidaan kunnan päivähoitomaksun perimistä luopua mm. huollollisista syistä. Päivähoidon asiakasmaksun vapautusmahdollisuuden/alentaminen osalta asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä varhaiskasvatukseen. 4.2 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut Laskelman puitteissa myönnetään ehkäisevänä tai täydentävänä toimeentulotukena asiakkaan kokonaistilanne huomioiden, mikäli perhe on toimeentulotuen tarpeessa. 4.3 Lastentarvikkeet, harrastemenot ja kesäleirit/rippileirit Pitkäaikaista ja vähävaraista toimeentulotukiperhettä avustetaan tarvittaessa sängyn ja patjan ostoon, käytettyihin vaunuihin, yhdistelmävaunuihin ja turvaistuimeen. Käytetty polkupyörä voidaan hyväksyä kouluikäiselle lapselle, suksipaketti (sukset + monot), käytetyt luistimet. Lasten harrastevälinetilanne huomioidaan kokonaisuutena (kierrättämisen mahdollisuus, yhteiskäyttö) Asiakkaita ohjataan ensisijaisesti hyödyntämään käytettyjä välineitä kirpputoreilta tai urheiluliikkeistä (tori.fi, tahti ry). Ei ole perusteltua myöntää joka vuodelle erikseen talviurheiluvälineitä, vaan asiakas pystyy myymään eteenpäin edellisen vuoden pieneksi käyneet välineet. Vähäiset harrastusmenot kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella vuositasolla lasten harrastemenoja tuetaan erityisellä harkinnalla (uusien asiakkaiden kohdalla harrastusmenoja ei tueta). Erityistä harkintaa käytetään lähinnä niissä harrastuskuluissa, joissa ei halvempaa vaihtoehtoa, esim. työväen opiston tarjontaa ei ole käytettävissä. Myönnetään laskua tai kuittia vastaan. Lasten kesäleirejä voidaan myöntää vähävaraiselle pitkäaikaiselle toimeentulotukea saavalle perheelle kohtuullisesti. Rippileirimaksuihin voi hakea seurakunnalta maksuvapautusta. 4.4 Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut Tukea tapaamisiin voidaan myöntää täydentävänä toimeentulotukena pääsääntöisesti sen mukaan kun kuluista on vanhempien kesken perusturvalautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Asiakkaan on esitettävä kuluista kirjallinen selvitys lähivanhemman allekirjoituksella varustettuna. Lasten tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut käsitellään pääsääntöisesti etuuskäsittelyssä.

22 Etävanhemman menoina otetaan huomioon pääsääntöisesti enintään 5 vrk/kk lapsen perusosaa vastaava määrä. Tarpeen mukaan asiakaskohtaisesti harkiten esim. loma-ajoille voidaan huomioida perusosa menona pidemmältä ajalta enintään 2 viikon luonapito/kesä muussa tapauksessa erityistä harkintaa käyttäen enintään viikko. Matkakulut kuuluvat pääsääntöisesti perusosalla katettaviksi, mutta mikäli lapsi asuu toisella paikkakunnalla, huomioidaan matkakulut yhteen suuntaan edullisimman vaihtoehdon mukaan. 4.5 Opiskelumatkakulut, oppikirjamenot, materiaali- ja tarvikemaksut Koulumatkatuen ylittävät opiskelumatkakulut ovat aina täydentävää toimeentulotukea, jos niihin katsotaan kohtuulliseksi toimeentulotukea myöntää. Pääsääntöisesti käsitellään etuuskäsittelyssä. Täydentävänä toimeentulotukena voidaan myöntää opiskelumatkakulujen omavastuuosuuden koulunkäynnin tukemiseksi aina, jos laskelma on miinuksella ja opiskelumatka on yli 5 km. On tarkistettava mahdollisuus opiskelijan seutulippuun (ammatillinen oppilaitos). Oppikirjat huomioidaan käytettyinä, harkinnan mukaan. Ammattioppilaitoksissa aloituspakettien vuoksi pakolliset opiskelumateriaalikulut on perusteltua huomioida. Turvajalkineet, kun oppilaitoksista ei saa. 4.6 Vaatetus Vaatetuksen katsotaan sisältyvän pääsääntöisesti toimeentulotuen perusosalla katettaviksi. (Lapsiperheiden kohdalla voidaan käyttää harkintaa) Täydentävää toimeentulotukea voi myöntää vain erityisellä harkinnalla esim. lähiomaisen hautajaisvaatteisiin. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella voidaan lapsiperheiden lasten vaatetukseen myöntää harkinnalla. Romanihame, suositus pääsääntöisesti 2 vuoden välein. 4.7 Vuokravakuus ja muuttokustannukset Asunnonvälityspalkkioon ei myönnetä toimeentulotukea. Voidaan myöntää pääsääntöisesti yhden kuukauden suuruinen vuokravakuus ja vuokraennakko, jos muutto on välttämätön tai muutolle on hyväksyttävä syy (asunnottomuus, ehdoton isomman asunnon tarve esim. perheenlisäyksen johdosta, muutto asumiskustannuksiltaan edullisempaan asuntoon, työpaikan saaminen toiselta paikkakunnalta tms. syy) ja vuokravakuuden maksamisella turvataan hakijan mahdollisuus vuokrata asunto. Vuokravakuus myönnetään ensisijaisesti kirjallisena maksusitoumuksena. Vuokravakuudesta tehdään aina takaisinperintäpäätös. Vuokranantajalle lähetetään aina tiedoksi ilmoitus vuokravakuuden takaisinperinnästä. Vankilasta vapautuva: vakuuden myöntää viimeinen kotikunta (ennen tuomiota ollut kotikunta).

23 Suositaan omatoimisuutta ja huomioidaan todellisina polttoainekuluina muuttokulut ja/tai autovuokra välttämättömälle ajalle muuton suorittamiseksi. Mikäli tämä ei sovellu, muuttokulut huomioidaan paikallisten kuljetusliikkeiden hinnoittelua noudattaen. Apumiesten kustannukset muutoissa hyväksytään vain perustelluista syistä (esimerkiksi vanhukset, liikuntarajoitteiset), mikäli ei apua saa omasta verkostosta. Apumiesten määrä on arvioitava etukäteen. Muuttoavustus myönnetään summallisena maksusitoumuksena tai laskua vastaan. Maksusitoumukseen on tarkasti kirjattava mistä mihin muutto tapahtuu. 4.8. Kodin hankinnat Pyykinpesukone voidaan pääsääntöisesti myöntää vain pitkäaikaisille toimeentulotukiasiakasperheille (asiakkaana min 12 kk), joissa on pieniä lapsia, eikä talossa ole pesutupaa. Pesukone voidaan myöntää erityisellä harkinnalla pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella ensisijaisesti käytettynä. Mikäli yksinasuva vakavan sairauden tai vamman vuoksi ei voi käyttää talonsa pesutupaa tai päiväkeskusta, ohjataan häntä hakemaan VPL:n mukaista avustusta. 4.9 Kodinirtaimisto Pääsääntöisesti myönnetään vain ensimmäiseen kotiin muuttavalle tai muissa erityisellä harkinnalla harkittavissa tapauksissa tai pitkäaikaisille toimeentulotuen saajille (min 12 kk asiakkuutta). Avustusta ei myönnetä uudelle kunnan asukkaalle. Ensisijaisesti tulee hankkia käytettyinä sänky (patjat uutena), keittiön pöytä ja tuolit. Asiakasta ohjataan käyttämään kierrätyskeskusta, kirpputoreja jne. 4.10. Hautauskustannukset Sosiaalityöntekijä ohjeistaa ja neuvoo asiakasta. Kirjallinen hakemus liitteineen ohjataan etuuskäsittelyyn: hautausavustus kuolinpesälle lomake (kaupungin www-sivuilta). Varattomalle kuolinpesälle voidaan myöntää toimeentulotukea välttämättömiin hautauskustannuksiin käsittäen hautaustoimiston ja seurakunnan laskut. Hautausmenoiksi hyväksytään kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset, kuten edullisin arkku, kukkalaite arkulle, uurna ja kuljetus Nokian ja Tampereen alueella sekä seurakunnan perimät välttämättömät kustannukset. Lehti-ilmoitukseen, muistotilaisuuteen tai hautakiveen ei myönnetä tukea. Nokialta toiselle paikkakunnalle haudattavaksi kuljetettavan vainajan kuljetuskulut eivät oikeuta toimeentulotukeen. Toisella paikkakunnalla kuolleen nokialaisen kuljetuskulut Nokialle haudattavaksi ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Mikäli vainajalla on ollut realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä vainajan varallisuuden perusteella tai vaihtoehtoisesti tehdä perintä kuolinpesän varoista.