SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 3.2. 16.2.2012 Putin: Venäjän WTO-jäsenyys toteutuu kesällä 2012. Putin ehdottaa oligarkkiveroa yksityistämisen kautta rikastuneille. Venäjän kilpailuviranomaiset ehdottavat Gazpromin omistuksen jakamista. Rosatom pidentää vanhojen Tšernobyl-tyyppisten reaktorien käyttöikää. Suomen vienti Venäjälle kasvoi kokonaisvientiä paremmin. Maanteitse tuotavista tavaroista ennakkoilmoitus kesäkuusta 2012 alkaen. Venäjän talouden kehitys: 1 12/2011 1 12/2010 BKT:n kasvu (vuosimuutos %) 4,3 % 4,3 % Reaalipalkan kasvu (muutos %) 3,5 % 5,2 % Inflaatio (kuluttajahintojen muutos %) 6,1 % 8,8 % Vähittäiskauppa (muutos %) 7,2 % 6,3 % Teollisuustuotanto (muutos %) 4,7 % 8,2 % Kiinteät investoinnit (muutos %) 6,2 % 6,0 % Vienti (muutos edellisvuodesta %) 32 % 33 % Tuonti (muutos edellisvuodesta %) 32 % 30 % Lähde: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö Vararahastojen tilanne: 1.1.2012 1.2.2012 Vararahasto (budjetin alijäämää varten) 25,2 mrd.$ 61,3 mrd.$ Hyvinvointirahasto (eläkerahastoa varten) 86,8 mrd.$ 88,3 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 499 mrd.$ 507 mrd.$ Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö, Venäjän keskuspankki Ulkomaanvelka: 1.1.2012 Pankkien ulkomaanvelka 330 mrd.$ Yritysten ulkomaanvelka 164 mrd.$ Valtion ulkomaanvelka 32,1 mrd.$ Lähde: Venäjän keskuspankki Ruplan kurssi vuoden alussa ja nyt: 1.1.2012 16.2.2012 Ruplan kurssi / EUR ja USD 41,67 RUB/EUR 39,46 RUB/EUR Lähde: Venäjän keskuspankki 32,20 RUB/USD 29,94 RUB/USD Öljynhinnan kehitys 2012: 1.1.2012 15.2.2012 Öljyn hinta, Brent USD /bll 112,95 USD 121,44 USD/bll Öljyn hinta, Urals USD / bll 110,25 USD 120,04 USD/bll Lähde: Interfax, Vedomosti Venäjän talouskehitys Venäjän Urals-laadun öljyn hinta nousi 120 dollariin. Venäläisen vientiöljyn hinta on vuoden alusta noussut jo 9 %. Urals-laadun hinta on ajoittain jopa ylittänyt laadultaan paremman Pohjanmeren Brentsin hinnan. Raakaöljyn markkinahinta on noussut viime viikkoina erityisesti Iranin toimitusvähennysten takia. EU hyväksyi 23.1. Iranin vastaiset uudet sanktiot, jotka kieltävät öljyntuonnin Iranista 1.7. alkaen. Iran on vastavuoroisesti uhannut lopettaa öljynviennin EU-maihin jo aikaisemmin. Iran on Saudi-Arabian ja Venäjän jälkeen maailman kolmanneksi suurin öljynviejä. Raakaöljyn korkea hinta on myös pitänyt Venäjän vaihtotaseen ylijäämäisenä ja ruplan arvon suhteellisen korkeana. Korkeasta öljynhinnasta huolimatta Venäjän tammikuun budjetti oli alijäämäinen. Menot kasvoivat tuloja nopeammin, syynä muun muussa vaalikauden budjetin menolisäykset.
2 Putin: Venäjä nostetaan Maailmanpankin Doing Business -vertailussa 20 parhaan maan joukkoon. Pääministeri Putin asetti tavoitteeksi Russia Forum -investointifoorumissa nostaa Venäjän sijoitusta Maailmanpankin liiketoimintaympäristöä vertailevassa tutkimuksessa sadalla sijalla. Vuoden 2012 vertailussa Venäjän sijoitus oli 120. kaikkiaan 183 maan joukossa. Putinin tavoite nostaa Venäjä 20 parhaan maan joukkoon on hänen mielestään mahdollinen, jos toimintaa tehostetaan ja byrokratiaa määrätietoisesti vähennetään. Erityisesti tullin, veroviranomaisten ja monopoliyhtiöiden toiminta kaipaa uudistamista. Venäjän heikko sijoitus vertailussa selittyy ensisijaisesti sillä, että liiketoiminnan aloittaminen, rakennuslupien ja sähköliittymien saanti on hankalaa. Verotuksen osalta sijoitusta alentaa mutkikas raportointi, ei niinkään verotusaste. Myös investoijien suoja on viime vuosien lainmuutoksista huolimatta pysynyt heikkona. Maailmanpankin Doing Business Kazakstan Valko-Venäjä Venäjä Maan sija (vertailussa 183 maata) 47 69 120 Yritystoiminnan aloittaminen 57 9 111 Rakennusluvan hankinta 147 44 178 Sähköliittymän saanti 86 175 183 Kiinteistön rekisteröinti 29 4 45 Luotonsaanti 78 98 98 Investoijan suoja 10 79 111 Veroraportointi ja -maksut 13 156 105 Ulkomaankauppa (ml. tullaus) 176 152 160 Sopimusten toimeenpano 27 14 13 Yrityksen lakkauttaminen 54 82 60 Lähde: Doing Business 2012, Maailmanpankki ja Maailman valuuttarahasto IMF Venäjällä huonompi liiketoimintaympäristö kuin muissa tulliliiton maissa. Valko-Venäjä ja Kazakstan ovat Maailmanpankin vuoden 2012 vertailussa sijoilla 69 ja 47. Kazakstan nousi edellisvuoden sijalta 58 sijalle 47 mm. investointien suojaa parantamalla. Kazakstan on jo aikaisemmin uudistanut verojärjestelmänsä, minkä ansiosta sen sija verotusvertailussa on 13. Valko-Venäjä ei parantanut sijoitustaan, mutta on jo aikaisemmin yksinkertaistanut mm. yritysten ja kiinteistöjen rekisteröintimenettelyä, minkä ansiosta se näillä mittareilla on vertailun kärjessä. Venäjän tapaan myös Valko-Venäjän sijaa huonontavat edelleen sähköliittymän saanti ja veroraportoinnin monimutkaisuus. Tuonnissa ja viennissä maat ovat odotetusti lähes samoilla sijoilla, koska tulliliiton myötä tullauskäytäntöjä on pitkälti harmonisoitu. Venäläisten pk-yritysten suurin ongelma on työvoiman saatavuus ja osaaminen. Pk-yritysten liiton Oporan vuosittaisen kyselyn mukaan työntekijöiden ja erityisesti osaavien asiantuntijoiden palkkaaminen on kasvanut pk-yritysten suurimmaksi ongelmaksi. Toiseksi suurin ongelma oli kyselyn mukaan kysynnän heikkeneminen. Rahoituksen saatavuus, joka aikaisempina vuosina on ollut suurin ongelma, oli kyselyssä vasta kolmannella tilalla. Muita merkittäviä ongelmia olivat edellisvuosien tapaan korruptio ja epärehellinen kilpailu, viranomaisten kovat vaatimukset ja puutteellinen infrastruktuuri. Venäläisistä 40 % tyytyväisiä asuinoloihinsa. Tämä tarkoittaa, että 60 % ei ole tyytyväisiä, kommentoi presidentti Medvedev kokouksessa, jossa pohdittiin asuinrakentamisen kehitysnäkymiä. Venäjällä asuinpinta-ala asukasta kohti on vain 23 m2, mikä on noin puolet OECD-maiden vastaavasta. Asuinrakentaminen pitäisi presidentin mukaan kaksinkertaistaa, erityisesti tämä koskee edullisen hintaluokan asuntoja. Vuosittaisen rakentamisen määrä on viime vuosina ollut noin 60 miljoonan neliömetrin tasolla. Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa se 100 miljoonaan neliömetriin vuodessa. Kehityksen esteenä on maa-alueiden saatavuus ja rakennusprojektien hyväksyttäminen, lisenssien lupaviidakko ja rakennuslupabyrokratia. Lisäksi rakentamisen kalleuteen vaikuttavat korruption aiheuttamat kustannukset; arviolta kolmannes rakennuskustannuksista on lupamaksuja, joko virallisia tai epävirallisia. Asuntolainakanta miltei kaksinkertaistui vuonna 2011. Venäjän keskuspankin tilastojen mukaan yksityishenkilöille myönnettiin vuonna 2011 ennätysmäärä asuntolainoja yli 700 miljardin ruplan (17,5
3 miljardia euroa) arvosta. Vuoden 2010 luku oli vastaavasti vain 380 miljardia ruplaa eli kasvu on ollut melkein kaksinkertainen. Ruplamääräisen lainan keskikorko laski hieman edellisvuodesta ja oli vajaat 12 %, valuuttamääräisen lainan keskikorko oli vajaat 10 %. Reaalikorko on edelleen suhteellisen korkea erityisesti, koska inflaatio on laskenut noin 6 prosentin tasolle. Asuntolainojen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on hyvästä kasvusta huolimatta edelleen alle 10 %. Tilastokeskuksen mukaan 85 % asuntokannasta on yksityisomistuksessa ja suurin osa nimenomaan yksityishenkilöiden omistuksessa. Ulkomaalaisten yrityskauppojen arvo kaksinkertaistui vuonna 2011. Venäjällä rekisteröitiin viime vuonna 124 yrityskauppaa, joista 33 %:ssa oli mukana ulkomaista pääomaa. Ulkomaisella pääomalla tehtyjen kauppojen arvo nousi 21,2 miljardiin euroon. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2010. Yrityskauppamarkkinoilla ei kuitenkaan ole vielä palattu vuoden 2008 ennätystasolle. Yrityskauppojen määrän ennustetaan edelleen kasvavan vuonna 2012. Mergermarket ennustaa, että sekä kotimaiset kuin ulkomaiset kaupat lisääntyvät, ulkomaisia ostajia houkuttelee suhteellisen alhainen hintataso ja kotimaassa jatkuu vähittäiskaupan ja rahoitussektorin konsolidointi. Minimipalkka korotetaan toimeentulominimin tasolle. Duumassa on valmisteilla lakiehdotus, jonka tavoitteena on minimipalkan (MROT) korottaminen toimeentulominimin tasolle. Tällä hetkellä minimipalkka on noin 70 % toimeentulominimistä. Sen suuruus vaihtelee eri alueilla, mutta on Venäjällä keskimäärin 6500 ruplaa (162 euroa). Minimipalkka on 4611 ruplaa (115 euroa). Noin 13 %:lla väestöstä tulot ovat alle nykyisen vähimmäistoimeentulorajan. Terveys- ja sosiaaliministeriö on laskenut, että minimipalkan korottaminen 6500 ruplaan maksaisi kuluvana vuonna valtiolle 55 miljardia ruplaa (noin 1,4 miljardia euroa). Venäjällä monien etuuksien, verojen, sanktioiden ja maksujen suuruus määritellään osuutena laskennallisesta minimipalkasta. Vähittäiskauppa jatkaa laajentumista alueille. Kaikki suurimmat kauppaketjut suunnittelevat vuonna 2012 merkittävää laajenemista Venäjän eri alueille. Edellisvuosien trendi rakentaa kauppakeskuksia Venäjän 11 miljoonakaupunkiin jatkuu osittain, mutta kauppaketjut suuntautuvat yhä useammin kaupunkeihin, joiden asukasluku on yli 500 000. Tällaisia kaupunkeja Venäjällä on 24. Venäjän suurin vähittäiskauppaketju X5 suunnittelee yli 800 uuden myymälän avaamista eri puolilla Venäjää. Ulkomaanmatkailu Venäjältä on 10 vuodessa kolminkertaistunut. Venäjän matkailuvirasto Rosturizmin mukaan Venäjällä myytiin vuonna 2011 noin 15 miljoonaa turistimatkaa ulkomaille. Luku ei sisällä liike- ja yksityismatkoja. Kaikkiaan ulkomaille matkusti tilastokeskuksen mukaan 25 miljoonaa venäläistä. Kymmenen vuotta sitten turistimatkojen määrä oli vain viitisen miljoonaa ja ulkomaille matkustavien kokonaismäärä alle 10 miljoonaa. Turistimatkoja ostetaan entistä enemmän myös netin kautta. Kaikki turistimatkat eivät tämän takia näy tilastoissa. Venäjän matkapuhelinmarkkinoiden kasvu hidastuu. Useiden ennätyksellisten kasvuvuosien jälkeen matkapuhelinliittymien määrä nousi enää vajaa 4 % vuonna 2011. Markkina alkaa eri arvioiden mukaan olla jo kyllästynyt: liittymätiheys on jo noussut 157 %:iin (tilastokeskuksen mukaan 166 % eli 1663 liittymää 1000 asukasta kohti). Viime vuoden lopussa liittymiä oli yhteensä 227 miljoonaa. Suurimmat palveluntarjoajat ovat MTS (70 miljoonaa liittymää), Vimpelcom (57 miljoonaa liittymää ja Megafon (62 miljoonaa liittymää). Kolme suurinta operaattoria hallitsee siten yli 80 %:ia markkinoista. Julkinen sektori Valtion kotimaan velka on kolminkertaistunut neljässä vuodessa. Se oli 1.1.2012 4,191 miljardia ruplaa. Kasvua edellisvuodesta oli 42 %, ja neljässä vuodessa kotimainen velka on nimellisesti kolminkertaistunut. Tämän vuoden budjettilaki sallii velka-asteen korottamisen 50 %:lla. Kokonaisuutena kotimaisen velan osuus bkt:sta on kuitenkin vain 7,5 %. Ulkomaanvelkaa valtiolla on 32 miljardia dollaria eli 2,5 % bkt:sta. Yhteensä Venäjän valtion velka-aste on siis noin 10 % bkt:hen suhteutettuna, mikä on kansainvälisessä vertailussa alhainen. Julkisen sektorin palvelujen saatavuus parani pitkistä jonoista huolimatta. Talouskehitysministeriön vuoden 2011 lopulla teettämän kyselyn mukaan enemmistö väestöstä oli tyytyväinen julkisen sektorin ja kunnallispalvelujen tarjontaan. Suurimmat huolet olivat palvelujen saatavuudessa. Kansalaiset valittivat
4 erityisesti pitkistä jonoista ja hankalista virallisista vaatimuksista (paperisodasta). Palvelujen laatuun ollaan kyselyn mukaan kuitenkin tyytyväisiä, kolme neljästä vastanneesta arvioi palvelujen laadun hyväksi tai erittäin hyväksi. Valtion yksityistämisohjelman toteutus on pahasti myöhässä. Vuonna 2010 hyväksytyn yli 400 valtion yritysten yksityistämistä sisältävän suunnitelman toteutus on aikataulusta myöhässä. Suurin hidaste on Kremlin ja ministeriöiden sisäinen taistelu. Useammat ministerit ovat vaatineet rajoitteita ja muutoksia yksityistämissuunnitelmaan. Varapääministeri Setšin on vaatinut, että Rosneft poistettaisiin yksityistämissuunnitelmasta. Setšinin mielestä Rosneft ja muut valtionomistetut yhtiöt voisivat päinvastoin osallistua muiden valtionyhtiöiden yksityistämiseen. Talouskehitysministeri Nabiullina on puolestaan vaatinut, että valtionyhtiöt eivät saisi osallistua muiden valtionyhtiöiden yksityistämiseen, muuten yksityistämisohjelman idea katoaa kokonaan. Yksityistämistä valmistellaan parhaillaan laivanrakennusyhtiön Sovkomflotin, Novorossijsk satamayhtiön ja timanttikaivosyhtiö Alrosan osalta. Presidentin avustaja Arkadi Dvorkovitš kommentoi Vedomosti-lehdessä, ettei ratkaisevia päätöksiä kannata odottaa ennen presidentinvaaleja. Putin määräsi VTB-pankin lunastamaan osakkeitaan. Venäjän toiseksi suurin pankki Vneshtorgbank (VTB) listautui pörssiin vuonna 2007. Listautumisannissa myytiin yli 130 000 tavallista osaketta 13,6 kopeekan kappalehintaan. Nyt noin 8,1 % yhtiön osakkeista on vapaasti vaihdettavia, ja osakkeiden arvo on noin puolet alkuperäisestä listautumishinnasta. Valtio omistaa edelleen osake-enemmistön, 75,5 % osakkeista. Toinen suuromistaja on yksityinen Bank of New York (16,4 % osakkeista). Venäläiset piensijoittajat ovat valittaneet, että heitä huijattiin ostamaan osakkeita vuonna 2007. Russia Forum -investointifoorumissa pääministeri Putinia muistutettiin asiasta, ja hän määräsi siltä seisomalta VTB-pankin lunastamaan yksityiset osakkeet takaisin alkuperäisellä hinnalla. Lisäksi Putin vaati, että VTB korvaa kulut omista voittovaroistaan eli päätöksellä laimennetaan osakkeen arvoa. Pian tämän jälkeen VTB julkaisi omilla internet-sivuillaan takaisinostosuunnitelman, jonka mukaan se ostaa osakkeet takaisin 13,6 kopeekan kappalehinnalla, kuitenkin maksimissaan 500 000 ruplan edestä kultakin osakkeenomistajalta. Verotus Presidentti ja pääministeri pohtivat uudistuksia verojärjestelmään. Putin ja Medvedev kokoontuivat keskiviikkona 15.2. pohtimaan maan verojärjestelmän uudistusta. Kokouksen tuloksia ei raportoitu julkisuuteen, joten veropolitiikan uudet linjaukset jäävät vaalien jälkeiseen aikaan. Presidenttiehdokas Putin on kuitenkin osana vaalikampanjaa todennut, että rikkaiden verotusta kiristetään ja arvonlisäverotus uudistetaan. Tulovero on nyt tasan 13 % kaikkien työntekijöiden osalta, joka on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen alhainen. ALV-verokanta on Venäjällä 18 %, joka on alempi kuin EU-maissa keskimäärin, mutta korkeampi kuin IVY-maissa keskimäärin. Putin ehdottaa uutta oligarkkiveroa. Presidenttiehdokas Putin on ehdottanut rikkaiden verotuksen kiristämistä. 90-luvulla monet rikastuivat yksityistämisprosessin avulla. Putin haluaa nyt korjata tämän epäoikeudenmukaisuuden uudella varallisuusverolla: yksityistämisen kautta vaurastuneet maksaisivat kertaveron. Lehdistö on nimennyt uuden veron oligarkkiveroksi. Veron suuruus perustuisi yksityistämisen kautta hankitun omaisuuden arvonnousuun ensimmäisten neljän tai viiden vuoden aikana eli käytännössä hankinta- ja markkinahinnan erotukseen. Uusi vero on toistaiseksi vain vaalienaikainen puheenaihe. Monet veikkaavat, että sen toteuttaminen on liian vaikeaa. Valtiovarainministeriö on ehdottanut vaihtoehtona progressiivista tuloveroa. Tällä hetkellä kaikki maksavat tasan 13 % tuloveroa merkittävistä tuloeroista huolimatta. Tätä ehdotusta Putin ei ainakaan julkisesti ole tukenut. Kiinteistöverotusta halutaan muuttaa 2013. Kiinteistöveron uudistamisesta on keskusteltu jo monta vuotta, mutta päätös on monista eri syistä venynyt. Yksityishenkilöt maksavat tällä hetkellä 0,1 2,0 % veroa kiinteistöjen arvosta, mutta laskelman perusteena ovat laskennalliset kiinteistöjen inventointiarvot Neuvostoliiton ajoilta, minkä seurauksena vero on olemattoman pieni. Uuden ehdotuksen mukaan vero perustuisi jatkossa kiinteistöjen markkina-arvoon. Uudistus oli alun perin tarkoitus toteuttaa jo tänä vuonna, mutta kiinteistörekisterin ja kiinteistöjen arvonmäärittelyn uudistaminen on kestänyt odotettua pitempään. Uudistuksen yhteydessä uusitaan koko maan kiinteistörekisteri. Uusi rekisteri on jo valmistunut 12 alueella, mukaan luettuna Kaluga, Tver, Kaliningrad, Krasnodar, Krasnojarsk ja Donin Rostov. Muilla alueilla uudistuksen pitäisi valmistua tämän vuoden aikana, jotta verolakimuutos voisi astua voimaan ensi vuoden alusta. Duuman työryhmä on hyväksynyt uudistusten pääpiirteet, mutta lopullista päätöstä ei ole.
5 Metsä- ja maatalous Ilim Groupin sellu- ja paperituotteiden tuotanto kasvoi viime vuonna 4 %. Venäjän suurimman metsäteollisuuskonsernin selluntuotanto oli 2,7 miljoonaa tonnia, josta markkinasellua 1,6 miljoonaa tonnia (kasvua edellisvuodesta 3 %). Pakkauskartongin valmistus kasvoi 2 % ja oli 714 tuhatta tonnia. Paperin tuotanto ylsi 224 tuhanteen tonniin (+14 %). Luoteis-Venäjällä Ilim Groupilla on sellu- ja paperitehdas Korjažman kaupugissa Arkangelin alueella sekä aaltopahvia ja laatikoita valmistava OAO Ilim Gofra Leningradin alueella. Ilim Groupilla on sellu- ja paperitehtaat lisäksi Siperian Bratskissa ja Ust-Ilimskissä. Segežan sellu- ja paperikombinaattia yritetään auttaa jaloilleen hätäapulainalla. Yli 2000 henkeä työllistävä tehdas pysäytettiin ensimmäisen kerran jo ennen vuodenvaihdetta ja uudelleen tammikuun lopussa. Syynä oli tehtaan johdon mukaan se, että tehtaalla ei ollut käyttövaroja raaka-aineen ostoon. Investlesprom-konserniin kuuluvan Segežan tehtaan uudelleenkäynnistämiseksi ja sen kehittämiseksi konsernin nykyinen pääosakkeenomistaja VTB-pankki ja Karjalan hallitus allekirjoittivat 10.2 sopimuksen, jonka mukaan VTB-pankki myöntää noin 10 miljoonan euron (400 miljoonan ruplan) lainan. Sillä tehtaan tulisi käynnistyä kahden viikon kuluessa. Uusi laina kattaa kuitenkin vain lyhyen tähtäimen rahoitustarpeen. Lisää rahoitusta tarvitaan ennen vuoden loppua. Segežan kombinaatilla on velkoja noin 210 miljoonaa euroa. Entinen pääjohtaja Oleg Arminen erotettiin tehtävästään 3.2. Arkangelin sellu- ja paperikombinaatti vähentää kasvihuonekaasupäästöjään. Talous- ja kehitysministeriö hyväksyi kombinaatin uuden investointihankkeen biomassan hyödyntämiseksi polttoaineena. Investointeja rahoitetaan osittain tuloilla, jotka yritys voi saada Kioton sopimuksen päästövähennysten perusteella. Yrityksessä on laadittu ilmastostrategia vuoteen 2012 asti. Siinä yritys sitoutuu vapaaehtoisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 2,6 milj. tco2-ekv:iin vuodessa, mikä on 12 % alle vuoden 1990 päästötason. Jo aiemmin toteutettujen toimenpiteiden ansiosta päästöt laskivat viime vuonna 2,02 milj. tco2ekv:iin, mikä oli kolmanneksen alle vuoden 1990 tason. Yritys sai jo vuosina 2007 2008 päästöjen vähennyksestä valtion rahoitusta 1,5 milj. euroa, tämä oli ennen Kioton 1. sopimuskautta vuosina 2001 2007 saavutetuista päästövähennyksistä. Aasian ja Tyynenmeren maat tiivistävät yhteistyötä laitonta puukauppaa vastaan. Moskovassa pidettiin ensimmäinen asiantuntijakokous, jossa 17 Aasian ja Tyynenmeren alueen talousyhteistyöfoorumin maata keskustelivat laittomista hakkuista ja laittomasti hakatun puun kaupasta. Kokouksessa Venäjä piti tärkeänä määrittää yksiselitteisesti, mitä laittomalla puunhakkuulla tarkoitetaan ja laatia yhtenäiset kriteerit laittoman puukaupan määrittämiseksi. Maat sopivat lisäävänsä maiden metsä-, oikeus- ja tulliviranomaisten välistä tiedon- ja kokemusten vaihtoa. Lisäksi asiantuntijaryhmä päätti laatia pitkän aikavälin strategiasuunnitelman ja työsuunnitelman. Venäjän maataloustuottajien yhdistys AKKOR antoi yksimielisen tukensa Vladimir Putinin presidenttiehdokkuudelle. Tästä muodostui Venäjän maanviljelijöiden ja maatalousosuuskuntien yhdistyksen (AKKOR) 23. edustajakokouksen keskeinen tapahtuma. Kokous pidettiin Moskovassa 11.2., ja siihen osallistui 364 edustajaa 65 alueellisesta maanviljelijöiden yhdistyksestä ja liitosta. Kokouksessa tervehdyspuheen pitivät maatalousasioista hallituksessa vastaava Viktor Zubkov ja maatalousministeri Jelena Skrynnik. Venäjän ja Ukrainan välille syttyi juustosota. Venäjän kuluttajansuojeluvirasto Rospotrebnadzor toteutti uhkauksensa ja kielsi 7.2. lähtien kolmen ukrainalaisen tuottajan juuston tuonnin Venäjälle. Viraston mukaan juustot sisältävät kasvisrasvoja, vaikka tuoteselosteessa siitä ei ole mainintaa. Virasto pitää tätä kuluttajien harhauttamisena ja maidosta ja maitotuotteista annetun lain vastaisena. Asiantuntijat arvioivat, että kielto voi laajeta myös muihin ukrainalaisiin juustontuojiin ja kestää jopa puoli vuotta tavoitteena Venäjän oman tuotannon suojelu. Venäjä tuo peräti puolet juustokulutuksesta. Suurin tuonti on Ukrainasta, joka vuonna 2011 toi 68 miljoonaa kg juustoa Venäjälle, noin viidesosa juuston tuonnista. Enemmän toi vain Valko-Venäjä 100 miljoonaa kg (27 % tuonnista). Suomen koko juuston vienti vuonna 2010 oli 51 miljoonaa kg, ja tärkein vientimaa oli Venäjä. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluvirasto on syvästi huolissaan saksalaisten ja laajemmin EU:n eläinperäisten tuontielintarvikkeiden turvallisuudesta. Viraston varajohtaja Jevgeni Nepoklonovin mukaan Saksan tuonnissa rikotaan jatkuvasti tulliliiton ja Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveysnormeja. Lisäksi tuotteista on löydetty kiellettyjä ja vahingollisia aineita, kuten dioksiineja ja antibioottijäämiä.
6 Venäläisten asiantuntijoiden mukaan Saksan tapaus heijastaa laajemminkin EU:n kansallisten eläinlääkintävirastojen valvontajärjestelmän rakenteellisia ja toiminnallisia puutteita, mukaan lukien Euroopan komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston (DG Sanco). Venäjän siankasvattajien liitto: WTO-jäsenyys aiheuttaa 500 miljoonan euron tappiot. WTO:hon liittymisen myötä elävien sikojen tuontitulli laskee 40 %:sta 5 %:iin, ja sianlihan tuontitulli laskee 0 %:iin. Jalostettujen tuotteiden tuontitulli laskee 5 %:iin. Tuonnin kiintiömäärät pysyvät samalla tasolla kuin edellisvuonna (430 tonnia). Liiton puheenjohtajan Juri Kovalevin mukaan tuontitullien lasku lisää kilpailua ja laskee markkinahintoja, minkä jälkeen kotimainen siankasvatus olisi kannattamatonta. Liitto on laskenut, että paikalliset valmistajat menettäisivät peräti 500 miljoonaa euroa myyntituloistaan. Venäjän maatalousministeriö on kuitenkin luvannut myöntää vuosittain saman verran tukea venäläisille siankasvattajille. WTO-jäsenyys ei estä tuen lisäämistä. Liitto ennustaa, että alempien tullitariffien myötä sianlihan kulutuksessa tuontilihan osuus voi kasvaa nykyisestä 20 %:sta 45 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Kotimainen sianlihan tuotanto kasvoi viime vuonna 3,6 %, kasvuennuste vuosille 2012 2013 on noin 8 % vuodessa. Liiton arvion mukaan sianlihan markkina voisi Venäjällä kasvaa noin kolmanneksen vuoteen 2020 mennessä. Maatalouskoneiden tuotanto on kasvanut valtiontuen avulla. Vuonna 2011 traktorien tuotanto nousi ennätysmäärään, edelliseen vuoteen verrattuna määrä peräti 1,8-kertaistui, myös korjuukoneiden tuotanto 1,3-kertaistui ja puskutraktorien tuotantomäärä peräti kaksinkertaistui. Valtio maksoi vuonna 2011 noin 4 miljardia euroa tukea maatalousyrittäjille, osana tätä oli maatalouskoneiden leasingtakuita ja rahoituksen korkotukea. Valtio subventoi myös maatalousyrittäjien polttoainehintaa. Energia ja ympäristö Kilpailuviranomaiset ehdottavat Gazpromin omistuksen jakamista. Federaation antimonopoliviraston (FAS) johtaja Igor Artemjev esittää Gazpromin yksityistämistä siten, että kaasuputkien hallinnointi jäisi valtiolle, mutta tuotannosta vastaisivat yksityiset toimijat. Vastaavalla tavalla Venäjällä on uudistettu rautatiekuljetukset ja sähköntuotanto- ja jakelu. Artemjev arvioi uudistuksen vievän 5 7 vuotta. Jos valtio pitää kaasua strategisena sektorina, se voi Artemjevin mukaan rajoittaa ulkomaisten omistusoikeutta yhteisyrityksissä esimerkiksi 49 prosenttiin, tai halutessaan pitää sen nykyisessä 25 prosentissa. Artemjev muistuttaa kuitenkin, että kaasun tuotantoon on pystyttävä houkuttelemaan ulkomaisia investointeja. Gazprom vähensi kaasuntoimituksia Eurooppaan. Gazprom, joka on vakuuttanut toimitustensa luotettavuutta ja varmuutta Eurooppaan, tunnusti, ettei pystynyt Venäjällä vallinneiden pakkasten takia täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Gazpromin mukaan toimitusvaje oli noin 10 %. Euroopan komission mukaan toimitusvajeesta kärsi ainakin yhdeksän maata. Suurinta vaje oli Itävallassa (30 %), Italiassa (24 %) ja Puolassa (8 %). Gazpromin mukaan osasyyllinen Euroopan kokemaan vajeeseen on kauttakulkumaa Ukraina, joka on ottanut kaasua omaan käyttöönsä sopimusmäärää enemmän. Ukraina kiistää väitteen. East European Gas Analysis in asiantuntija huomauttaa, että Gazprom ei ole pystynyt riittäviin toimituksiin, vaikka sen päivittäinen kaasunpumppaus on ollut tammikuussa ennätyslukemissa (1,6 mrd. m3 päivässä). Osasyyksi Gazpromin toimitusvajeeseen asiantuntija arvioi sen, että yhtiö on vähentänyt merkittävästi kaasuntuontiaan Turkmenistanista (40 miljardista 10 miljardiin m3 vuodessa). Pääministeri Putin on ilmaissut hyväksyntänsä Gazpromin toiminnalle, jolla se asetti kotimarkkinat vientimarkkinoiden edelle. Kommersant-sanomalehden mukaan tämä voi kuitenkin johtaa EU:n ja Venäjän välisten suhteiden huononemiseen ja nopeuttaa Aasiasta Eurooppaan johtavien, Venäjän kiertävien kaasuputkien rakentamista. Öljyn- ja kaasuntuotanto Venäjällä kohosi tammikuussa ennätyslukemiin. Syynä tähän olivat etenkin Rosneftin ja Gazpromin kasvaneet tuotantomäärät. Venäjä tuotti tammikuussa öljyä 10,36 miljoonaa barrelia ja kaasua 2,04 miljardia kuutiometriä päivässä. Samoihin aikoihin kovat pakkaset monilla Venäjän alueilla nostivat myös energiankulutuksen korkeimpiin lukemiin sitten vuoden 1991 (koko maan kulutus 1.2. 156 964 MW). Tammikuun kohonneen tuotantomäärän vuoksi OPEC nosti ennustettaan Venäjän öljyntuotannosta vuonna 2012 noin 10 000 barrelilla päivässä. OPEC arvioi Venäjän tuottavan tänä vuonna 10,34 miljoonaa barrelia vuorokaudessa, mikä tekee vuosituotannoksi noin 517 miljoonaa tonnia. Venäjä pysyy näin olleen suurimpana öljyntuottajana ennen Saudi-Arabiaa, jonka arvioidaan tuottavan 9,61 milj. barrelia vuorokaudessa. Globaalin öljynkysynnän OPEC arvioi vähenevän noin 940 000 barreliin
7 vuorokaudessa, mikä on 120 000 barrelia vähemmän kuin vuonna 2011. Kysynnän vähenemisen syynä OPEC pitää ensisijaisesti Euroopan velkakriisiä ja polttoaineen korkeaa hintaa. Gazprom Neft lähtee mukaan Lähi-idän öljykauppaan. Yhtiö on ilmoittanut aloittavansa öljyn myynti- ja ostotoiminnot Irakissa kuluvana vuonna. Kaikkiaan öljykauppa voi nousta jopa 2,65 miljoonaan tonniin vuodessa. Gazprom Neft on toiminut Irakin markkinoilla vuodesta 2009 alkaen Badran öljykentän kehittämishankkeen puitteissa. Asiantuntijaorganisaatio Platts arvioi Gazprom Neftin kiinnostuneen öljyn myynti- ja ostotoimista Irakissa päästäkseen vaikuttamaan öljyn hinnanmuodostukseen Lähi-idässä. irakilaisen kaasun suurimmat ostajat ovat Plattsin mukaan yhdysvaltalainen Galaxy, itävaltalainen OMV, italialainen ENI ja espanjalainen Repsol. Lukoil vahvistaa asemaansa Irakissa. Lukoil on ilmoittanut ostavansa Statoilin osuuden Länsi-Qurna-2- kentästä. Hankinnan jälkeen Lukoil saa haltuunsa 75 % hankkeesta. Asiantuntijat arvioivat Lukoilin aliarvioivan Irakiin liittyvät riskinsä ostaessaan ulos Statoilin kaltaisen vahvan kumppanin. Länsi-Qurna-2:n öljykentältä arvioidaan löytyvän 1,76 miljardia tonnia öljyä. Rosatom ei aio nopeuttaa siirtymistä vanhoista Tšernobyl-tyyppisistä reaktoreista uudenaikaisiin. Rosatom on ilmoittanut sijoittavansa Smolenskin ydinvoimalan modernisointiin 45 mrd. ruplaa (1,1 mrd. euroa). Yhtiön pääjohtajan Sergei Kirijenkon mukaan voimalaitosten turvallisuutta on tällä tavoin tarkoitus nostaa vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Voimalaitoksen vanhimman osan 30-vuotinen käyttöikä päättyy tämän vuoden lopussa. Sitä on nyt tarkoitus pidentää 15 vuodella, vuoteen 2027. Rosatomin suunnitelma modernisoida voimalaitoksia tarkoittaa käytännössä sitä, ettei se aio poistaa käytöstä vanhoja Tšernobyl-tyyppisiä reaktoreita. Tällä hetkellä näitä reaktoreita on kolmessa kymmenestä Venäjän ydinvoimalaitoksesta: Leningradin, Smolenskin ja Kurskin voimaloissa. Ympäristö Luonnonvaraministeriö julkaisi selonteon luonnonsuojelun tilasta Venäjällä vuonna 2010. Helmikuun alussa julkaistussa selonteossa on kuusi osaa, jotka kuvaavat (1) ympäristön ja luonnonvarojen tilaa, (2) kasvi- ja eläinkunnan tilaa, (3) ympäristötekijöiden vaikutusta kulttuuriperinnön säilymiseen, (4) taloudellisen ja muun toiminnan vaikutusta ympäristöön, (5) ympäristön tilaa alueilla ja (6) hallituksen sääntelyä ympäristönsuojelussa ja luonnonvarojen hyötykäytössä. Selonteossa nimetään mm. 36 venäläistä kaupunkia, joiden ilmanlaatu oli vuonna 2010 erittäin huono. Ilmansaasteista suurin osa johtuu liikenteen päästöistä. Raportin mukaan vaarallisten teollisuuspäästöjen määrä vähentyi ja luonnonsuojelualueiden määrä lisääntyi vuodesta 2009. Yleisesti ottaen ympäristön tilan heikkenemisessä ei ole tapahtunut muutosta. Venäjänkielinen raportti löytyy luonnonvaraministeriön verkkosivuilta (http://www.mnr.gov.ru/regulatory/detail.php?id=128153). Moskova on Venäjän saastuneimpia kaupunkeja. Venäjän luonnonvaraministeriön raportin mukaan Venäjän saastuneimpiin kaupunkeihin kuuluvat Azov, Barnaul, Volžki, Moskova, Donin Rostov, Solikamsk ja Tver. Näistä muut kuin Moskova ovat teollisuuskaupunkeja, Moskovan saastuneisuus johtuu ensisijaisesti kasvavasta liikenteestä. Avaruusteknologia ja lentoteollisuus Venäjä panostaa Glonass-navigointijärjestelmän kehittämiseen. Valtio on jo sijoittanut kansallisen navigointijärjestelmän kehittämiseen yli 100 miljardia ruplaa (2,5 miljardia euroa). Seuraavan 10 vuoden kehitysohjelma lupaa kolminkertaisen budjetin, vajaa 350 miljardia ruplaa (8,7 miljardia euroa) rahoitusta. Noin puolet on varattu uusien satelliittien ja kantorakettien kehittämiseen. Suunnitelman mukaan seuraava sukupolvi, ns. Glonass-K, valmistuu vuoteen 2015 mennessä. Uuden sukupolven tarkkuus olisi Roskosmoksen mukaan samaa luokkaa kuin amerikkalaisen GPS:n. Suurin osa valtion jättimäisestä rahoituspaketista kanavoituu valtionyhtiö Roskosmoksen kautta, osa puolustusministeriön ja osa Rosstandardin kautta. Ilmailuteollisuuden kehitysohjelma vaatii 17,5 biljoonaa ruplaa valtiontukea. Teollisuus- ja kauppaministeriön valmistelema kehittämisohjelma lupaa ilmailuteollisuudelle tukea valtion budjetista noin 438 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Valtiontuen avulla teollisuudenala on tarkoitus saattaa maailmanluokan tasolle, jotta se omien lentokonemallien kehittämisen lisäksi voi toimittaa komponentteja
8 maailman johtaville yhtiöille. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on saavuttaa 10 prosentin osuus maailmanmarkkinoista lentokoneiden valmistuksessa ja 30 prosentin osuus helikoptereiden valmistuksessa. Kehittämisohjelma on tarkoitus hyväksyä tämän vuoden huhtikuussa. Ulkomaankauppa Venäjän ulkomaankaupan ylijäämä nousi ennätykselliseen 200 miljardiin dollariin v. 2011. Viennin arvo nousi vuonna 2011 ennätyksellisiin 516 miljardiin dollariin. Tämä oli enemmän kuin vuonna 2008. Suurin vientimarkkina oli edellisvuosien tapaan EU (52 % koko viennistä), suurimmat yksittäiset vientimaat olivat Hollanti, Saksa ja Italia. IVY-maiden osuus viennistä oli 15 %. Aasian ja Tyynenmeren maiden osuus nousi 18 %:iin; niistä suurimmat vientimaat olivat Kiina ja Japani. Viennistä IVY-maiden ulkopuolelle yli 70 % oli raaka-aineita, kaksi kolmasosa raakaöljyä. IVY-maiden viennissä raaka-aineiden osuus oli 57 %. Koneiden ja laitteiden osuus viennistä IVY-maihin oli 13 %. Viennissä IVY-maiden ulkopuolelle niiden osuus oli vain vajaat 5 %. Venäjän tuonnin arvo ylitti jo vuoden 2008 tason. Tuonti kasvoi viime vuonna 33 % ja nousi 305 miljardiin dollariin. Kasvua edellisvuodelta oli yli 30 %. Suurimmat tuontimaat olivat EU-maat (42 % koko tuonnista). Aasian ja Tyynenmeren maiden osuus kasvoi 34 %:iin, tästä melkein puolet oli tuontia Kiinasta. Kiina nousi Venäjän suurimmaksi yksittäiseksi tuontimaaksi 16 % osuudellaan. IVY-maiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla (15 %). IVY-maiden ulkopuolisesta tuonnista 50 % oli koneita ja laitteita. Kemikaalien osuus oli 16 % ja elintarvikkeiden osuus 14 % koko tuonnista. IVY-maiden tuonnista kolmasosa oli koneita ja laitteita ja viidesosa metallituotteita. Suomen vienti Venäjälle kasvoi kokonaisvientiä paremmin. Tammi marraskuun tilastojen mukaan Suomen vienti Venäjälle kasvoi keskimäärin 12 %, kun Suomen vienti kokonaisuudessaan kasvoi vain 9 %. Tästä huolimatta Suomen vienti Venäjälle kasvoi EU-maiden vientiä hitaammin. Tämä selittyy pitkälti sillä, että EU-maiden viennissä kulutustavaroiden osuus on isompi, Suomen Venäjän viennissä investointihyödykkeiden osuus on merkittävä. Venäjän kauppa on Suomelle alijäämäistä; tuonnin arvo Venäjältä oli tammi marraskuussa 10,3 miljardia euroa, viennin arvo vain 4,9 miljardia euroa. Suurin syy vajeeseen on energiahintojen jyrkkä nousu. Raakaöljyn osuus Suomen tuonnista Venäjältä on yli 80 %. Suomen ulkomaankaupan vaje oli kokonaisuudessaan 3,6 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2011. Tullausmenetelmät ovat edelleen suomalaisten vientiyritysten suurin ongelma. Suomalais-venäläisen kauppakamarin yrityskyselyn mukaan suurin ongelma vientiyritysten kannalta on odotetusti tullaus. Tullauksessa ongelma ei ole ainoastaan asiakirjojen määrä tai byrokratian monimutkaisuus vaan myös ennakoimattomuus ja tullimiesten mielivaltainen käyttäytyminen. Konkreettisista ongelmista yritykset mainitsevat tullausarvon määrittämisen, jatkuvat sääntöjen muutokset ja terveys- ja tekniset vaatimukset. Samanaikaisesti kysely osoittaa, että tullausongelmia kohdanneiden yritysten osuus on kokonaisuutena vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Venäjän WTO-jäsenyyden kautta odotetaan ongelmien vähenevän. WTO-jäsenyys tuo parannusta paitsi tullimenettelyihin, myös helpotuksia tuotteiden teknisiin ja terveysvaatimuksiin. Putin: Venäjän WTO-jäsenyys toteutuu kesäkuussa 2012. Pääministeri Putin totesi Venäjän teollisuusja yrittäjäliiton (RSPP) businessfoorumissa 9. helmikuuta, että Venäjä aikoo ratifioida WTO-sopimuksen kesäkuussa, minkä jälkeen Venäjästä tulee WTO:n täysivaltainen jäsen heinäkuussa 2012. Joulukuussa 2011 Genevessä allekirjoitettu sopimus vaatii duuman ratifioinnin 220 päivän sisällä eli aikaa on heinäkuun puoleenväliin. Putin totesi että valmisteluprosessi kestää kesäkuuhun asti, joten ennen sitä sopimusta ei ratifioida. Hallituksen työryhmä valmistelee suunnitelman, miten valtio voisi parhaiten tukea kotimaista teollisuutta ja suojata sitä liialliselta kilpailulta WTO-jäsenyyden jälkeen. Putin totesi, että hallitus tulee tekemään kaikkensa, jotta kotimainen teollisuus pärjäisi uudessa kilpailutilanteessa ja että valtio aikoo jatkossakin suojata valittuja teollisuudenaloja. Osittain WTO-sopimuksen pitkät siirtymäajat antavat tähän mahdollisuuksia, toisaalta tullitariffien lisäksi löytyy myös muita keinoja suojata omaa teollisuutta. Teollisuus- ja kauppaministeriö esittää uusia suojatoimia autoteollisuudelle. Raportin mukaan mahdollisia toimia olisivat mm. romutusmaksu, ympäristövero käytetyille tuontiautoille, liikennevakuutusmaksun korottaminen yli kolme vuotta vanhalle kaupalliselle kalustolle, yli 15 vuotta vanhan kaupallisen kaluston käytön kieltäminen sekä kuntien linja-autohankintojen subventointi federaation
9 budjetista. Raportissa esitettyjä toimia ei ole vielä hyväksytty. Lehdistötietojen mukaan teollisuus- ja kauppaministeriö valmistaa vastaavia ohjelmia myös muiden teollisuussektorien osalta osana kotimaisen teollisuuden tukemista WTO-jäsenyyden jälkeen. Sääntely Rosnano ja Rostehnologii saivat vapaat kädet kutsua tutkijoita ulkomailta. Venäjän hallitus vahvisti 6.2.2012 (määräys 93) yritykset ja laitokset, jotka voivat kutsua töihin ulkomaisia tutkijoita ilman, että niihin sovelletaan ulkomaisten työntekijöiden määrää koskevia rajoituksia. Näitä ovat valtionyhtiöt Rosnano ja Rostehnologii sekä yritykset, jotka toimivat Venäjän teknopuistoissa (tehnoparki), tiedekaupungeissa (naukogrady) tai erityistalousalueilla (Special Economic Zones). Lisäksi tietyt tutkimuslaitokset ja valtion teknologiarahastot, kuten Russian Venture Company ja Venäjän teknologian kehitysrahasto, saivat samat oikeudet. Tulli- ja rajatarkastukset voidaan suorittaa liikkuvassa junassa. Pääministeri Putin on allekirjoittanut rajanylitysmenettelyjä koskevat muutokset. Kansainvälisillä reiteillä liikennöivissä junissa voidaan suorittaa paitsi tulli- ja rajatarkastukset myös kasvi-, eläinlääkintä- sekä terveys- ja hygieniatarkastukset. Tähän asti matkustajien, ajoneuvojen, tavaroiden ja eläinten rajanylitys on ollut sallittua vain kiinteiden rajanylitysasemien kautta (poikkeuksena Allegro-juna). Tarkastusprosessin suunnittelu on annettu rajavirasto Rosgranitsalle, jonka on kuitenkin saatava päätöksilleen hyväksyntä relevanteilta virastoilta. Uusi asetus astuu voimaan 8. helmikuuta. Maanteitse tuotavista tavaroista ennakkoilmoitus kesäkuusta 2012 alkaen. Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliiton päätöksen nro 899 mukaan tavaroista on annettava ilmoitus vähintään kaksi tuntia ennen niiden saapumista tulliliiton alueelle. Jos kyse on kauttakulkevasta eli transitotavarasta, ennakkoilmoitus annetaan sen jäsenmaan tullille, jonka alueella tavaran vastaanottaja on. Päätös tavaran transitomenettelystä tulee antaa viimeistään kahden tunnin kuluessa transitoilmoituksen rekisteröimisestä. Jos ennakkoilmoitusta ei ole annettu, se on annettava saavuttaessa tulliliiton alueelle vastaanottajamaan tullille lähimmän kahden tunnin aikana. Jos ennakkoilmoitusta ei teknisistä syistä voida antaa, menetellään tavaran suhteen tulliliiton tullilainsäädännön mukaisesti. Päätös julkaistiin 20.12.2011 ja se astuu voimaan180 päivän kuluttua eli kesäkuussa 2012. Ennakkoilmoitukseen vaadittu tietosisältö löytyy linkistä http://www.tks.ru/news/law/2011/12/20/0007.